(Kuntaliitto tiedottaa 16.6.2010) Osaa kunnista uhkaa syrjäytymisvaara. Ne eivät lähde mukaan palvelurakenneuudistukseen, vaikka niiden lukujen valossa kannattaisi. Uudistuksiin ryhtyvät mielellään sellaiset kunnat, joilla rakenne ja tuottavuus ovat jo hyvät, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Tutkimuksessa on tarkasteltu kuntien palvelurakenneuudistukseen (Paras) osallistuneita, Arttu-arviointitutkimus¬¬ohjelmassa mukana olleita kuntia.
Kunnat jakautuvat tutkimuksen mukaan kahtia sen mukaan, miten ne onnistuvat selviytymään velvoitteistaan. Osa kunnista ei pysty järjestämään riittäviä palveluja ja toimivia olosuhteita kuntalaisille ja erilaisille organisaatioille. Kunnat poikkeavat toisistaan mm. väestörakenteen ja työllisyyden suhteen. Erot taloudellisesti vakaiden kaupunkimaisten ja heikkojen maaseutumaisten kuntien välillä erottuvat selvästi. Kuntatalouksien polarisaatiokehitys on jatkunut 2000-luvun alkuvuosista alkaen.
Paras-puitelaki esittää ratkaisuiksi kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueiden perustamista. Näiden tarkoituksena on parantaa tuottavuutta kunnissa hyvin erilaisissa lähtötilanteissa eri puolilla maata. Tavoitteena on etsiä tuottavuutta ns. suuruuden ekonomian kautta – suuremmat kunnat ja organisaatiot, parempi tuottavuus. Arttu-arviointitutkimusohjelman tehtävänä on selvittää, mitä kuntakoon kasvattaminen käytännössä tarkoittaa ja miten mittakaavaedut voidaan parhaiten hyödyntää.
Tuottavuuden parantaminen on tarpeellista ja mahdollista kaikissa Suomen kunnissa. Erityisen tärkeää se on taloudellisesti heikoissa kunnissa. Monet heikon tuottavuuden kunnat eivät kuitenkaan innostu Paras-toimista. Tutkimus osoitti, että ne kunnat, joiden kustannukset ovat useilla muuttujilla korkeammat, eivät ole ryhtyneet kuntaliitoksiin tai yhteistyömenettelyihin. Vastaavasti ne kunnat, joiden kustannukset jäävät huomattavasti alle koko maan keskimääräisten kustannusten, ovat jo toteuttamassa Paras-toimenpiteitä.
Kunta- ja paikallistaloutta käsittelevä tutkimusraportti Kohti suuruuden ekonomiaa. Kunta- ja paikallistalouden lähtökohdat Paras-hankkeessa on osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta arvioivaa laajaa arviointitutkimusohjelmaa (Arttu). Arttu-ohjelmassa kartoitetaan kunta- ja palvelurakennemuutoksen aikana tapahtuvia muutoksia kunnissa. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa selvitetään uudistuksen lähtötilannetta. Tutkimusohjelma jatkuu vuoden 2012 loppuun. Siinä on mukana nykyisen kuntajaon mukaan yhteensä 40 kuntaa.
Tutkimusraportti on tilattavissa Kuntaliiton verkkokaupasta www.kunnat.net/kirjakauppa
Lisätiedot:
professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, p. 040 516 2479
emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto, p. 050 564 2595
kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen, Kuntaliitto, p. 09 771 2515, 050 557 0578
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom(ARTTU-ohjelmasta), Kuntaliitto, p. 050 337 5634
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;158321;162721;163181&voucher=3DD18810-CCA8-4917-AC0B-B09260FD59E4
Kunnat jakautuvat tutkimuksen mukaan kahtia sen mukaan, miten ne onnistuvat selviytymään velvoitteistaan. Osa kunnista ei pysty järjestämään riittäviä palveluja ja toimivia olosuhteita kuntalaisille ja erilaisille organisaatioille. Kunnat poikkeavat toisistaan mm. väestörakenteen ja työllisyyden suhteen. Erot taloudellisesti vakaiden kaupunkimaisten ja heikkojen maaseutumaisten kuntien välillä erottuvat selvästi. Kuntatalouksien polarisaatiokehitys on jatkunut 2000-luvun alkuvuosista alkaen.
Paras-puitelaki esittää ratkaisuiksi kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueiden perustamista. Näiden tarkoituksena on parantaa tuottavuutta kunnissa hyvin erilaisissa lähtötilanteissa eri puolilla maata. Tavoitteena on etsiä tuottavuutta ns. suuruuden ekonomian kautta – suuremmat kunnat ja organisaatiot, parempi tuottavuus. Arttu-arviointitutkimusohjelman tehtävänä on selvittää, mitä kuntakoon kasvattaminen käytännössä tarkoittaa ja miten mittakaavaedut voidaan parhaiten hyödyntää.
Tuottavuuden parantaminen on tarpeellista ja mahdollista kaikissa Suomen kunnissa. Erityisen tärkeää se on taloudellisesti heikoissa kunnissa. Monet heikon tuottavuuden kunnat eivät kuitenkaan innostu Paras-toimista. Tutkimus osoitti, että ne kunnat, joiden kustannukset ovat useilla muuttujilla korkeammat, eivät ole ryhtyneet kuntaliitoksiin tai yhteistyömenettelyihin. Vastaavasti ne kunnat, joiden kustannukset jäävät huomattavasti alle koko maan keskimääräisten kustannusten, ovat jo toteuttamassa Paras-toimenpiteitä.
Kunta- ja paikallistaloutta käsittelevä tutkimusraportti Kohti suuruuden ekonomiaa. Kunta- ja paikallistalouden lähtökohdat Paras-hankkeessa on osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta arvioivaa laajaa arviointitutkimusohjelmaa (Arttu). Arttu-ohjelmassa kartoitetaan kunta- ja palvelurakennemuutoksen aikana tapahtuvia muutoksia kunnissa. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa selvitetään uudistuksen lähtötilannetta. Tutkimusohjelma jatkuu vuoden 2012 loppuun. Siinä on mukana nykyisen kuntajaon mukaan yhteensä 40 kuntaa.
Tutkimusraportti on tilattavissa Kuntaliiton verkkokaupasta www.kunnat.net/kirjakauppa
Lisätiedot:
professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, p. 040 516 2479
emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto, p. 050 564 2595
kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen, Kuntaliitto, p. 09 771 2515, 050 557 0578
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom(ARTTU-ohjelmasta), Kuntaliitto, p. 050 337 5634
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;158321;162721;163181&voucher=3DD18810-CCA8-4917-AC0B-B09260FD59E4
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voisiko keskustelun aloittaja kytkeä tämänkin teeman lastensuojeluun? Näkökulma puuttuu tästä.
ja yleensä kannattaa siteerata lyhennellen. Poimia vain herkullimmat palat. Ne ydinasiat. Se auttaisi asian ymmärtämistä, sitä mitä ketjun aloittajakin varmaan ajaa takaa. Keskustelijan oma käsityskin nousisi näin edes jotenkin esiin.
Linkityksellä voi sitten hoitaa sen, että lukija pääsee kokonaisen alkuperäistekstin ääreen.
Hyvät ideat hautautuvat tällaisten tekstimassojen alle. Eikä tuo tiedotteiden ja viranomaisuutisten teksti ole koskaan kovin kiinnostavaa, sinänsä. NÄitä tylsiä teemoja pitää siis tarjoilla suunnitelmallisesti, lukijaa houkutellen. Uskon, että tämän palstan kirjoittajilta löytyy siihen kykyjä.
ovat kokeneet näiden asioiden palveluiden puutteen jotka johtaneet laittomiin huostaanottoihin niin ymmärtävät hyvin aloituksen ilman erillistä selitystä. Sinä itse et muuta osaakkaan kun valittaa toisten omia tapoja tuoda asioita esille pitäisikö juuri sinun mielesi mukaan kaikkien toimia ja tehdä? Et taida ehtiä edes lukea ja syventyä miettimään asian ydintä vaan ulkoisesti pikaisesti vain tarkistat kuinka joku on jonkun asian esille tuonut ja nyt sitten yrität muita neuvoa juuri sinun mieleiseksi tyyliksi asettaa asiat tänne. Joudut tosin jokaiselle erikseen mainitsemaan tuon sinun mieleisesi kaavan jotta ehkä joskus joku/jotkut jaksaisivat ja vaivautuisivat toimimaan sinun kaavasi mukaan.
Otappa huomioon että näissä asioissa kamppailevat vanhemmat joutuvat miettimään tärkeimpiäkin asioita kuin miettiä ja taiteilla juuri sinun asettamiasi mieleisiäsi kaavojen mukaisia tuoda asiat tänne esille
Anna jokaisen ilmaista asiansa omalla tyylillään, eihän sinun ole pakko lukea jos ei tyyli sinua miellytä. Jokaisella on valinnan vapaus lukea ja kirjoittaa tai tuoda asia niin kuin hän itse parhaiten osaa
kyllästyttää jo lukea sinun ohjeitasi kun haluaisin lukea täältä tämän palsta koskevia asioita enkä sinun ohjeitasi
"Ne ja he jotka ovat ovat kokeneet näiden asioiden palveluiden puutteen jotka johtaneet laittomiin huostaanottoihin niin ymmärtävät hyvin aloituksen ilman erillistä selitystä."
Joo. Mutta. tämä ei ole kahdenkeskistä kirjeenvaihtoa. Muidenkin, joilla ei ole ongelmasta ihan viimeisintä täsmätietoa, pitäisi teksti ymmärtää. Se kun on meidänkin, jotka lastensuojelun käytäntöjä kritisoimme, etumme.
"Anna jokaisen ilmaista asiansa omalla tyylillään, eihän sinun ole pakko lukea jos ei tyyli sinua miellytä. Jokaisella on valinnan vapaus lukea ja kirjoittaa tai tuoda asia niin kuin hän itse parhaiten osaa"
Tyylistä ei ole oikeastaan tässä kyse. Kyse on keskustelijan OMAN ÄÄNEN TUOMISESTA TÄNNE. Tarkoitan sitä, että minua kiinnostaa, mitä kopioija ja liimailija haluaa itse asiasta sanoa. Minua ei ehkä niin kauheasti kiinnosta itse viralliselta kuulostava tiedote, varsinkin, kun se ei suoraan edes liity lastensuojeluun.
Se ei ole tyyliasia, että kertoo mitä itse ajattelee asiasta. Se on vain sitä itseään eli keskustelua.
" Muidenkin, joilla ei ole ongelmasta ihan viimeisintä täsmätietoa, pitäisi teksti ymmärtää."
Siis miten niin ei muka ole täsmä tietoa??? Kun paljon on keskusteltu tällä palstalla näistä kuntien palvelun tarjonnoista jotka mahd.estäisivät huostaanottoja jos niitä olisi kunnissa riittävästi tarjolla!!! Ja nyt kun kaikki kunnat eivät ole halukkaita kehittämään näitä palveluja niin eikös se ole ongelma?
Siis mitä sinä oikein luet täältä palstalta jos et edes tuon vertaa tienyt? Etenkään et tajunut asian ydintä aloituksessa joka nimen omaan viittaa näihin huostaanotto aiheisiin ja tuon aloituksen mukaan huostaanotot näyttäisivät liisääntyvän ainakin niissä kunnissa jotka eivät halua parantaa palvelujen tarjontaa.
Lukisit ensin ja syventyisit miettimään niin ymmärtäsit sitten olla sepittämästä omiasi
" Minua ei ehkä niin kauheasti kiinnosta itse viralliselta kuulostava tiedote, varsinkin, kun se ei suoraan edes liity lastensuojeluun."
Millä tavoin ei tuo aloitus liity lastensuojelu asiaan?? Eikös kunnat tee huostaanottoja juuri näiden palvelu tarjoamisen puutteiden takia?
Älä höpötä. Et pysty kertomaan lukijalle juuri mitään sillä, että roiskaiset Kuntaliiton tiedotteen kuntien yleisestä kehityshankkeesta. Liitä tiedotteeseen oma näkemyksesi, rajaa tiedotteen sisältöä siten juuri haluamaksesi. Kerro, mitä sinä (eikä kuntaliitto) asiasta ajattelee. Siitä tässä on kyse.
Jos on kyse tällaisesta mielipidepalstasta, oman mielipiteen esittäminen ei ole liikaa vaadittu.
Ei tätä palstaa seuraamalla ja lastensuojeluun omakohtaisesti tutustumalla voi automaattisesti pätevöityä kuntien Paras-hankkeen arvioijana. Olen nimittäin vakuuttunut siitä, että se on vaikea hanke eteenpäin vietäväksi ja hahmotettavaksi jopa virkamiehille ja kunnallispoliitikoille itselleenkin.
Kun meillä on mahdollisuus puhua täällä omalla äänellämme, niin miksi emme sitä tekisi? Kopioi ja liimaa -meininki ja valmiin viranomanomaistuuban julkaiseminen on omiaan tyrehdyttämään keskustelun täällä. Kyllä tuota aineistoa julkishallinnnossa riittää, jos nimenomaan sitä täällä halutaan lukea! Loputtomiin.
Mutta siitä on suuri pula, mitä sinä ajattelet kyseisestä asiasta. Paljonko olet tähän mennessä sitä kommentoinut?
Olen ollut tyytyväinen nimimerkki "toimitussihteeri":n ehdotuksiin palstan järkeistämiseksi niin, että kirjoittajat ja lukijat jaksavat pysyä palstalla ja saavat palstalta iloa, tietoa, vertaistukea, toimintamalleja ja lohdutusta.
Mitä enemmän on palstaan osallistujia sen parempi.
Kenenkään ei tarvitse pudota pois ja kaikki saa osallistua, mutta jos joku pystyy jotain oivaltamaan omassa kirjoittamisessaan tai toisten kirjoittamisessa, niin se on ilo kaikille.
Välillä luen ja kirjoitan hätäisesti tai ei niin väliä-tyyliin, välillä paneudun kunnolla linkkejä myöten, jokaisella on oma määrä aikaa, kiinnostusta ja vaivannäön halua ja tarvetta, sivullistenkin pitää saada osallistua, ei voi eikä kannata rajata ketään pois.
tulee vielä ns.autioitumaan? Kun huostaanotto kulut alkavat verottamaan kuntia kovalla kädellä, kunnat köyhtyvät niin paljon että moni muuttaa mielellään tuollaisesta kunnasta pois joissa ei tule saamaan kunnan palveluja lainkaan ja kunnallis verotuskin nousee huimasti joihin taas monellakaan ei ole pian enään varaa maksaa verojaan. Työttömyys kunnassa lisääntyy,vuokrat nousevat,tuet vähenevät kunnan rahan vähyyden vuoksi,ym.
Köyhät kunnat jättävät asukkaansa pulaan
Matti Björkman/Lehtikuva
Taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat eivät uudistu vaikka kannattaisi. Tämä tekee hallaa kuntalaisille, jotka eivät saa köyhistä kotikunnistaan riittävää palvelua. Asia paljastuu kuntien palvelurakenneuudistuksia arvioivasta tutkimuksesta.
Taloussanomat
18.6.2010 09:30
17
Kuntalehdessä uutisoidun tutkimuksen mukaan kunnat ovat jakautuneet kahtia sen mukaan, pystyvätkö ne täyttämään velvoitteensa. Osa kunnista ei kykene järjestämään riittäviä palveluita kuntalaisille ja organisaatioille.
Vaikeudet vaikuttavat kykyyn uudistua. Kunnat, joiden kustannukset ovat korkeammat, eivät ole ryhtyneet kuntaliitoksiin ja muuhun yhteistyöhön. Toisaalta kunnat, joiden rakenne ja työttömyys ovat jo hyvät, ryhtyvät mielellään uudistuksiin.
Tutkimuksessa selvitettiin uudistusten lähtötilannetta. Se on osa kuntien ARTTU-ohjelmaa, jossa arvioidaan kunta- ja palvelurakenneuudistusten kehitystä ja kuntakoon kasvattamisen hyödyntämistä.
http://www.taloussanomat.fi/palvelut/2010/06/18/koyhat-kunnat-jattavat-asukkaansa-pulaan/20108659/12
Sosiaalijohtajat: Sosiaalitoimi sivuutettu kuntauudistuksessa
17.4.2007 9:00
A A STT
Joka viides kunta on sivuuttanut sosiaalitoimen kuntauudistusta valmistellessaan. Vain puolet kuntien sosiaalijohtajista katsoo tulleensa kuulluksi edes melko hyvin, kertoo tuore Sosiaalibarometri.
Sosiaalijohtajia huolestuttaa palvelujen keskittyminen ja paikallisen asiantuntemuksen katoaminen. Kasvavien etäisyyksien pelättiin vaikeuttavan etenkin heikoimmassa asemassa olevien palvelujen saantia.
Lisää aiheesta:
Sosiaalipalvelujen ulkopuolelle jää yhä useampi 17.4.2007
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135226622302?ref=lk_ts_uu_2