Isäni kuoli 21 v sitten, jäljelle jäi äitini, minä ja kaksi muuta siskoa. Nuorin sisko osti lapsuudenkotimme suhteellisen edulliseen hintaan. Muuta ei tapahtunut eli kuolinpesä jakaamatta. Nyt äiti olisi myymässä mökkiinsä, eli hänen nimeessä, ei kuolinpesän. Ostaja olisi taas nuorin siskoni. Hinta taas kerran aika alhainen mielestäni. Haluaisimme, minä ja siskoni, että katsoisimme saisimmeko parempi hinta avoimilla markkinoilla. Tiedämme, että äiti saa tehdä mitä haluaa, mutta mekin haluamme sanoa mielipiteemme. Tämän lisäksi haluaisimme nyt, että äiti maksaa minä ja vanhempi sisko ulos kuolinpesästä, jos hän on saamassa rahaa...KYSYMYS: onko meillä oikeus sitä nyt vaatia, että saisimme osuutemme kuolinpesästä??. Raha joka kerran oli kuolinpesässä on mennyt, ties mihin....:( Ja olisin kiitollinen jos kysymykseeni vastataan..kaikki jossittelu jota liittyy 21 vuotta taaksepäin on tässä vaiheessa turhaa
Voisiko joku antaa neuvoja...
Tjaaa..
7326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luin kommentit: "Myyty, yhdelle lapsista", ymmärrän missä mennään...en silti koe sitä ihan oikeudenmukaiseksi, mutta se on tunteitani, ei laki ja tiedän, että sitä mukaan mennään...ja enhän kertonut kaiken, jotta voisitte ehkä paremmin ymmärtää tunteitani. Ja en koe olevani ahne, en todellakaan. Oikein hyvää kesää teille kaikille.
Jos ei ole puolisoiden välistä OMISTUSoikeudtestamenttia josta te olette jättäneet lakiosanne vaatimatta, mökki on kuolinpesän, ja sinä ja siskosi olette kuolinpesän osakkaita.
Eli ei äiti voi yksinään päättää mökin myynnistä.
Korkeintaan hänellä on puolet mökistä avio-oikeuden nojalla.
Kauppa ei ole laillinen ilman teidän suostumusta; kaupanvahvistaja ei voi allekirjoittaa eikä lainhuutoa saa haetua.
Eli jos mökki myydään myös teidän suostumuksella, te saatte toki osanne rahana.
Näin olisi pitänyt olla jo lapsuudenkotianne myydessä, ellei kaikkia niitä rahoja käytetty lesken uuteen asuntoon, vai menikö ne rahat äidille kaikki?
Viimeistään äidin kuollessa, jos omaisuutta ei enää juuri ole,
olette ehkä oikeutettuja saamaan siskolta hyvitystä,
mutta se riippuu nyt siitä mikä on se "suht edullinen" hinta,
jos on alle 75% käyvästä arvosta niin erotus voidaan tulkita lahjaksi tai ennakkoperinnöksi.
En kyllä ymmärrä miten aiempi kiinteistökauppa on onnistunut ilman teidän mukanaoloa..
Etpä tullut kertoneeksi olivatko vanhempasi avioliitossa ja jos olivat, niin oliko heillä avio-oikudesta vapaata omaisuutta. Arvelin jutustasi sen, että vanhempienne yhteisenä kotina ja lesken elinikäiseen hallintaa (ei omistukseen) kuuluneen talon olette jo myyneet yhteistuumin, eli leski ja te isän perilliset.
Et taida itsekään tietää mitä isän jälkeen jäi jakamattomana teille perillisille ja mikä oli tai osituksessa tuli leskelle. Esimerkiksi jos äidillänne oli 21 vuotta sitten mökki ja isällä yksi tai heillä yhteiseti omistettu talo, niin osituksessa huomioidun mökin takia äitinne ei ehkä omista talosta mitään tai vähemmän kuin puolet.
Jos äitinne oli isän kuollessa isää rikkaampi, niin äidin ei ole tarvinnut antaa perillisille tasinkoa ja näin ollen voi olla, että mökistä ei kuulu perikunnalle mitään.
Jos pesässä on jaettavaa, niin osakas voi käynnistää jaon, mutta en sitä sepusta, koska siihen tarvitset kuitenkin lakiapua.
Kiitos kun vastasit. Yritän vielä kerran selvittää mitä on oikein / väärin, haluaisin vaan oikeudenmukaisuutta. Olen huomannut näinä vuosina, että laki on loppujen lopuksi selkeä ja yksinkertainen, mutta kun asioihin liittyy tunteita ja ihmissuhteita niin asiat monimutkaistuvat. En enää jaksaisi suostua vaan sen takia että "se olisi äidille helpompi ja mukavampi..". Se mitä tapahtui 21 vuotta sitten hyväksyin, tietäen faktat ja vastoin tahtoani, mutta äidin takia sen tein. Olimme silloin kaikki shokissa kun isä kuoli nuorena, mutta se shokki ei voi kestää 21 v...
He olivat naimisissa. Kaikki mitä he omistivat oli hankittu isän työnteolla. (Äitini ei ole koskaan tarvinnut käydä töissä, jos ei itse olisi halunnut). Isäni rakensi mökin, jota laittoi äidin nimeen, eli hän omistaa sen yksin. Kuolinpesä on nykyinen kerrostalo-osake. Kun lapsuudenkoti myytiin nuorimmalle siskolleni, siskoni ja minä emme vaatineet mitään. Kaikki raha (säästöt, sijoitukset) mitä isältä jäi, on "tuhlattu", vaikka se ei todellakaan ollut mitään pieni summa. Kysymykseni on edelleen; voinko nyt vaatia, lain mukaan, että äiti maksaisi minut ulos kuolinpesästä kun saa mökistä rahaa, vai onko se vaan "lapsellinen tunteellinen toivomus ja pyyntö", mihin ei ole lainmukaista oikeutta? Mietin tätä, sillä äiti toivoo, kiinteistövälittäjän pyynnöstä, että minä ja siskoni hyväksyvät ja allekirjoittavat mökkikaupan. Mielestäni / ymmärtääkseni, jos mökki on hänen omistama, niin periaatteessa hänhän voi myydä sitä ilman meidän hyväksyntä ja allekirjoitusta.
äitisi voi yksinään myydä jos "kiinteistönvälittäjän pyynnöstä" haluaa nimiänne suostumukseen. Asiahan selviää sillä että ette anna suostumusta. Faktatietojen perusteella on tosiaan mahdotonta sanoa mitään varmaa
Kiitos vastauksestasi. En ole antamassa suostumustani tällä kertaa noin vaan..otan asioista selvää. Ja ehkä pitäisi kysyä toiselta kiinteistövälittäjältä. Se, että kiinteistövälittäjä pyytää suostumuksemme, voi mahdollisesti johtua siitä, että hän on ollut mukana meidän kuviossamme vuodesta -89...on arvioinut ja myynyt sukuun kuuluvia kiinteistöjä monta kertaa, mutta niissä kaupoissa ei ole ollut perintöongelmia. Mutta nykyinen kiinteistövälittäjä on kuitenkin sanonut että mökistä voisi saada paljon enemmän, joten minusta se pointti pitäisi tutkia. Kävi miten kävi, lopputulos on kuitenkin se, ettei minulla eikä siskolla ole enää mitään asiaa mökille.