että kun näitä seropeja tulee maailmaan niin mistähän se johtuu?
Itelläni koira on kahden ROTUKOIRAN risteytys ja näin ollen kahden ROTUKOIRAN omistajan on täytynyt olla asialla,kun ei tämä pentue mikään vahinko ollut.
Niin että se siitä seropien syrjinnästä ja muusta!
Itelläni koira on kahden ROTUKOIRAN risteytys ja näin ollen kahden ROTUKOIRAN omistajan on täytynyt olla asialla,kun ei tämä pentue mikään vahinko ollut.
Niin että se siitä seropien syrjinnästä ja muusta!
Vastaukset 26
Vanhimmat
niin kohta joku rotukoirankasvattajapaperinkumartaja tulee selittämään niin mutta kun te seropin omistajat ja ei me rotukoiralliset... Selityksiä löytyy ihan tuskassa. Ai niin, minunkin koirat on ROTUKOIRIEN risteytyksiä. Hmmmm. ompa vastuuntunnottomia rotukoiran omistajia ollut!! Hyvä että taas on pelastettu 3 koiraa piikiltä tai rankkurilta tai muuten huonolta elämältä. Toinen koiristani on vahinkopentueesta kun omistaja oli päästänyt pk sakun vapaaksi ja kävi pihassa pystykorvan selkään. Huom. EI MINUN PIHASSANI JA EMÄ EI OLLUT MINUN. Jos näin vielä selventääkseni.
Joku vika estää tai liian tiheät pennutukset estävät vastuuttoman koiran kasvattajan pentueen rekisteröinnin. Sitten näitä "narttua rääkätty" tai "emo liian sairas yksilö" pentuja myydään paperittomana, joita on helppo astuttaa ensimmäisellä vastaan tulevalla vastaavalla paperittomalla paskalla. Mikä tulos, no teidän ihannoima seropi, jonka juuret juontaa vastuuntunnottomaan pentutehtailuun ja sairauksien tyyssijaan, eläinrääkkäykseen yms...
Ostakaa koiranne vastuunsatuntevalta kunnon kasvattajalta...PISTE!
Kannatetaan!!!
Olen tuosta täysin samaa mieltä... Seropitehtaat todellakin ovat eläinrääkkäyksen ja sairauksien tyyssija.
Ostakaa koiranne asianosaavalta ja vastuunsa ottavalta kasvattajalta. Vastuusta ja luotettavuudesta kertoo esim. kennelliiton jäsenyys ja se, että pennut on rekisteröity.
Kaikkienko rotukoirien omistajien jotka ovat astuttaneet narttunsa jollakin toisella rodulla,ovat "rääkkääjiä"?
Ainaki minä tiiän koirani isän ja emän,jotka kumpikin ovat puhdasrotuisia,rotikka ja dobberi.
Ja pentue oli ensimmäinen ja kuulemani mukaan viimeinen.
Kannattahan kuule taas yleistää?
Kennelithän pennuttavat laidasta lukien narttujansa rahan takia,nehän ovat KOIRAKAUPPOJA.
Ja jos yhdellä ei enään voi teettää liiton määräysten takia pentuja,aina tulee uusi yksilö joka penikoi.RAHAA.Silmitöntä eläimen hyväksikäyttöä.
Ite en aio astuttaa omaa koiraa millään.
Ei oo tarvetta.
Kerrankin järkevä seropin omistaja, ei astuta koiraansa :)
tätä sanonut et kohta on rotukoira-asiantuntijoita taas liikkeellä;) Ja maailma pelastuu!!! Noi on pahempia kun nykyiset kettu-tytöt!!!
Sinulla tuntuu olevan jotain rotukoiria tai niiden omistajia vastaan, miksi ihmeessä?
rotukoiria ja omistajia vastaan mitään. Itseäni ei satu kiinnostamaan rotukoirat yleensä pätkääkään ja varsinkaan sellaiset omistajat jotka nyt sattuvat tälläkin palstalla vierailemaan ja puhuvat jostain moraalittomuudesta yms. Minulle sekarotuinen on ihan yhtä arvokas kuin puhdasrotuinen. En ajattele eläimen arvoa rahassa. Maksaa se koira 0 tai 1000 euroa niin saman kohtelun ja huomion yms. tarpeellisen se koira minulla saa. Ja väitän että erittäin hyvän kodin on kaksi ilmaista seropiani saanutkin. Kaikilla saa tottakai olla mielipiteet mut toi typerä syyttely kannattas unohtaa. Ei mullakaan oo tapana vierailla tuolla rotukoirapalstoilla ja moittia siellä omistajia ja yleistää joka hemmetin asiaa. Mut täältä saa mitä tilaa. Veikkaan ne oikeat koira-asiantuntijat ei mölyä näillä palstoilla morkkaamassa toisia. Monella tutullani on PUHDASROTUISIA ja tulemme todella hyvin toimeen. Koskaan ei olla puoleen tai toiseen esim. haukuttu toistemme koiria tai muita ko. asioita. Tai syytelty mistää typeristä jutskista. Samoille lenkkipoluille ja pihoihin ollaan hyvin mahduttu. Järjen käyttäminen ihan jokapäiväisessäkin elämässä on sallittua, jopa suotavaa:)
olen muuten joskus ollut jostain asiasta myös sinunkin kanssasi samaa mieltä jos en ihan väärin muista;)
pitäiskö sit kaikki vahinko pennutkin tappaa?? eikö se olis jo eläinrääkkäystä!mitä v**un väliä sillä on minkä rotunen koira on jos sitä ei olla viemässä näyttelyyn tai kasvata tiettyä rotua.itsellä on seropi ja rotukoira molemmat terveistä vanhemmista ja paperittomia. ja täysin tervejärkisiä
Mutta kumma että ne on noinki itteänsä täynnä että vaivautuvat tänne v****ileen.
Ei nyt ihan kaikki mutta ne joilla on pahin neuroosi ja voimakkaimmat lääkkeet... ;o)
Itse täällä vit***t aika usein. Otitko lääkkeesi :-)
kun mulla ei oo rotukoiraa...
Tiedät sä mitä, ei munkaan tartte, vaikka mulla on pari rotukoiraa ;O)
Ihan oikein muistat, tosin aihetta en minäkään enää muista :)
mutta mullapa onki semmonen koira jossa on kahta rotua!
Niin kerta.
minä nyt loppupelissä niin kauheen paha ole...;)
kyllä jo ajattelin, että onpa siinä täysin itseensä käpertynyt, koko maailmaa halveksiva, huonon itsetunnon omaava, uhitteleva, äkäilevä, kapearaiteisesti ajatteleva yleismörkö, joka verissäpäin vannoo vihaa rotukoirille ja niiden omistajille.
Ethän Aksu ole sellainen?
Mulla on rotukoira. Se on muotovaliovanhemmista. Se on liian iso. Näyttelyissä se suunnilleen on naureskeltu kehästä ulos. Se ei haittaa minua himpun vertaa. Parit näyttelyt on käyty kasvattajan mieliksi, mutta ei käydä enää.
En hommannut sitä tehdäkseni itsestäni tärkeää, vaan saadakseni luotettavan seuralaisen itselleni. Koska en osaa olla ilman koiraa kun sellainen on reilusti yli 30 vuotta aina kotona ollut. Ja rotukoiran siksi, että suurinpiirtein saan mitä tilaan eikä tule turhia yllätyksiä varsinkaan luonnepuolella. En hauku sekarotuisia koiria enkä niiden omistajia. Jolleivat anna aihetta!
Jos minua ruvetaan haukkumaan vain siksi, että minulla on rotukoira, käsitän sen rasismiksi, koska en ole pahaa sanaa sekarotuisista enkä heidän (kunnon) omistajistaan sanonut. Mutta Aksun äkäilyt on kyllä herättäneet huomiota.
En kyllä ole heittänyt kertaakaan läppää Aksun kanssa, kun en halua tapella, mutta niinkuin sanoin, olen seurannut näitä juttuja.
se nyt on vähän sellaista et sitä saa mitä tilaa. Ihan kiva sitä on välillä antaa tulla samalla mitalla takaisin. Kyllä mä asiallisestikin osaan asioista keskustella. Tollanen mua sapettaa ihan sairaasti mitä itsekin kerroit. "Liian iso koira" näyttelyyn ja melkeen naurettu pihalle! On sitten kyse mistä vaan rotuun tai muuhun katsomatta. Ja noi yleistykset... voi per...le!! Onhan sitä alettava itsekin asioita yleistämään jos annetaan aihetta.
Itse en koiriani käyttäisi näyttelyissä tai muissa "missikisoissa" jos ne nyt olisi rotukoiria vaikka parhaasta päästä. Mun ajatusmaailmassa koira ei oo mikään näyttelyesine vaan kaveri. Kaikella kunnioituksella näyttelyitä kohtaan.
Jos mä nyt ihan oikein muistan niin en ole käynyt kertaakaan "neuvomassa/moralisoimassa" ketään rotukoirapalstoilla. Tällä palstalla ne kaikki on "keskusteltu". Että en siis ole kovin tungettelevainenkaan (olihan sana).
Niinkuin tossa edellisissä viesteissä kerroin niin kavereillani on rotukoiria eikä niistä kukaan ole koskaan morkannut minua ja minä heitä. Ellei sitten heillä ole jotain hampaankolossa!!!;)
Tosta sun ekasta kuvauksesta ehkä se yleismörkö osuu kohdalleen. Mikäs mies se sellainen on josta ei vähän mörköä löydy!! Kaikki on tietenkin tulkittavissa jokaisen omalla tyylillä.
Alkaa huolestuttaa tää tekstin määrä... pakko lopettaa. Ai niin, vastaus kysymykseen EN!;)
No, hyvä että et... ;)
Niin siellä näyttelytouhussa kävin tutustumassa kun kerrottiin, että on hyvä olla rotujärjestön kanssa tekemisissä ja tutustua rotuporukkaan. Edellisten koirien kanssa en näyttelyissä käynyt, vaikka ihan puhtaita koiria olivatkin. Tosin muistan taaperoiästä meidän ensimmäisen koiran, joka oli sekarotuinen. Sen jälkeen enpä ole puolta vuotta pitempään ilman koiraa ollut.
Oli se aika tyrmäys, miten kateellista selkäänpuukottajaporukkaa saman rodun eri kasvattajat ovat. Sanoisin, että niitä "sisäsiittoisia" ainakin henkisesti on enemmän ihmisissä kuin koirissa. Minullekin tuli ns. kilpailevan kennelin edustaja sanomaan (suoraan sanottuna vittuilemaan), että miksi tuot selvästi ylisuuren koiran näyttelyyn, sillä ei ole mitään saumaa (kauniisti tulkittuna). Vastasin, että siksi, kun olen kuullut että täällä olisi niin mukava yhteishenki ja voi tutustua mukaviin ihmisiin.
Kasvattajat useine koirineen näyttelypaikoilla ovat minun kokemukseni mukaan todella röyhkeää ja kateellista, toisiaan kyräilevää ja mustamaalaavaa porukkaa. Koirien kasvatus on heille intohimo, joten kyllä he kieltämättä todella paneutuvat siihen kasvatukseen, mutta ei uskoisi että saman rodun kasvattajat voivat vihata toisiaan niin paljon, kun kuitenkin töitä tehdään rodun parhaaksi.
Minunkin koirani kasvattaja on ansioitunut kasvattaja (rotukoiraa hankkiessa kannattaa kyllä tutustua myös kasvattajiin eikä vaan koirien meriitteihin, kaikki eivät ole samanlaisia!) ja myi pennun minulle, koska minulla oli aikaisempaa kokemusta samantyyppisistä koirista. Koira vaan sitten jostain kohtalon oikusta hurahti kokoa. Mutta kuten sanottu, ei haittaa, parempi niin, on enemmän halattavaa.
Oma koira on esimerkillisen terve, hyväliikkeinen ja -värinen, joskin säkäkorkeudeltaan reilusti yli suositusten. Erityisen tyytyväinen olen sen luonteeseen. Näyttelypaikoilla kuitenkin sain positiivista palautetta ja normaalia juttelua aikaiseksi vain toisten yhden koiran omistajien kanssa tai sitten yleisössä olevien esim. koiraa suunnittelevien perheiden kanssa, jotka tulivat kyselemään koirasta ja sen ominaisuuksista.
Minua ei voisi vähempää kiinnostaa minkä kokoinen tämä koira on. Se on minun kumppani ja sillä siisti. Se on, mitä rotumääritelmä lupaa (paitsi koko) ja sanoisin, että olemme enemmän kuin tyytyväisiä toisiimme...
Koska olen jo maksanut rotujärjestölle tämän vuoden jäsenmaksun, olen vielä jäsen. Äänetön sellainen. Ensi vuonna en enää kyllä sitä maksua maksa.
Minä en katso koirista puhuttaessa koiran näköä enkä kokoa enkä rotua. Jokaikinen koira on omistajalleen tärkeä ja jokainen hankkii sellaisen koiran kuin haluaa. Minun "missikisakoirani" on nyt elämäänsä tyytyväinen kotikoira (luojan kiitos, kaiken muun vaivan lisäksi säästän pitkän pennin näyttelykuluista!!)
Niin Yleismörkö, olen minäkin muutamaan otteeseen päästänyt pirun irti, en kyllä tällä palstalla, mutta jos yrittää selvittää jotain ihan simppeliä asiaa, mikä ei mene porukalle jakeluun, niin hermostuuhan sitä ja rupeaa itsekin jankkaamaan. Kutakuinkin turhaan kuitenkin. Mutta kyllä se hetkeksi helpottaa... :)
No tämä teksti kyllä venähti nyt.
kävin yhden ystävättäreni kanssa erään koirakerhon toiminnoissa mukana ihan mielenkiinnosta siihenkin touhuun. Lähinnä se toiminta keskittyi hakun ja jälkeen. Tällä ystävälläni oli koira siinä mukana ja minulla ei. Maalimiehenä keekoilin. Jossain vaiheessa homma osaltani lopahti ja tämä ystäväni kertoi koko kerhon menneen persiilleen ihan vaan henkilökemioiden takia. Hyvä harrastus pilattiin tappelemalla.
Meitä on niin moneen junaan. Mä en loppu pelissä oo ite mikään seura-harrastaja. Joskus olen ollut monessakin yhdistystoiminnassa mukana, johtokunnissa sun muissa tehtävissä. Löin sitten hanskat tiskiin kun homma meni liian vakavaksi. Ne harrastukset meni jopa töiden edelle monella. niimpä olen omien koirieni kanssa harrastellut ihan omissa oloissa tai hyvien kavereiden kanssa. Joku tosi kouluttaja vois nauraa mun hommani suohon mut ite pitää olla tyytyväinen.
Nyt tuli kiiruista hommaa mut jatketaan joskus...
Edellisen koiran kanssa käytiin toko- ja hakutreeneissä ja niin pois päin. Kun huomasivat, etten ole raivoisan kiinnostunut täsmätarkasta ohjauksesta, kelpasin pari kertaa maalimieheksi kykkimään. Koirani ei päässyt virallisesti hakemaan kertaakaan.
No ei sillä silloinkaan ollut väliä. Opeteltiin keskenämme tokoa ja tein koiralle jälkiä metsään. Virittelin huussipaperia puunoksiin että itse tiesin missä jälki meni. Hulluna väistelin paksuimpia mäntyjä kun koira meni jälkeä. Olisi siitäkin varmaan hyvä tullut, jos olisin viitsinyt lammastella rotutreeneissä.
Jotain hyvää kuitenkin. Silloinen pentuajan kouluttaja käski opettaa käsimerkit. Koira kuuroutui vanhana, joten käsimerkit olivat ihan oleellisia sen vanhuudenpäivinä, jotta sitä pystyi laskemaan irti.
Kehotan joka ikistä koiranomistajaa, rotukoira tai sekarotuinen, ei väliä, opettamaan tärkeimmät käsimerkit koiralle. Kuten "seis", "paikka", "istu", "maahan" ja "lopeta nyt helvetissä sen kissan ärsyttäminen kun sulla vielä on silmät päässä".
tosiaan nuorempi koira (jussina täyttää 2) pk-sakun ja pohjanpystykorvan sekoitus. Siinä on kyllä geenit tullut tasapuolisesti molemmilta. Virtaa piisaa ihan hulluna. Metsässä haukkuu lintuja ja hirveä. Hakee todella innoissaan ja jos olis kokoa enemmän vois treenata suojelua mutta kun pimatsu jäi melkein yhtä pieneksi kuin emänsä. Eipä haittaa mitään. Verijälkeä pitäis alkaa kokeilemaan niin sais taas jahdissa likkaa vähän lisää hommiin. Maastopuvun kun vetää niskaan niin johan alkaa vipellys. Peruskoulutus onnistui kuin itsestään (ilmeisesti sakun geeneistä).
Niin mä sit taas kerran ajattelin et taidan taas harrastella vaan ihan oman linjan mukaan ja omaksi iloksi. Ei ole mitään paineita jos ei kaikki satu menemään just niin kuin pitäis. Eikä kukaan tuu sanomaan et sulla on väärä sana käytössä tai sun koira istuu kolme senttiä väärässä paikassa.
Toi käsimerkkiohjaus pitäs kyllä vielä kokeilla. Ei varmaan mikään pöllömpi ajatus. Oik. ja vas. se kyl osaa mut siihen se nyt tällä haavaa jää.
Niin, tää vanha-herra mikä mulla on on collien ja kultsikan sekoitus. Jos haluaa naisten kanssa juttusille niin ei muuta kuin sen kanssa ulos. Kyllä kymmenestä vastaantulijasta puolet pysää ihastelemaan ja rotua kyselemään. Se on kans ollut metsällä kaverina. Lintujen ja hirvien perään sekin on. Nyt se on vähän niinkuin oloneuvos. Vielä se mielellään metsäänkin lähtee. Sillä ei paljon peruskoulutusta kummempaa ole treenattu.
Taas on päivän epistola luettu;)
Lätkän MM-kisat alkaa! Sitä joutuu istumaan sohvalla ja korkkailemaan Karjalaa. Ei voi liikkua ettei tilanteet mene ohi.
Nyt on hätä kädessä. Nyt tarttetaan palvelualtis koira käymään tarpeen vaatiessa jääkaapilla.
Mistähän saisi karjalankeskikaljanoutajan?
Mitä rotuja siihen cocktailiin vaadittaisiin?
Minä menin naimisiin saadakseni kaljapullonnoutajan. Vaikea niistä koirista on sellaista kouluttaa. Korkin aukaisemisessa viimeistään tulee ongelma. Useimmissa tapauksissa koira tosin on naista älykkäämpi mutta kyllä naisellakin jotain käyttöä on. :)
keskikaljan noutajaksi sopivin laji on keskivertomies. sellainen ei huippuälykäs joka yrittää keksiä kaikkia konsteja ettei ölviä tarvitsisi noutaa ja se on niin rahvaanomaista kuten kiekkokin. liian tyhmä ei saa olla että löytää kaapille. ovelaa ei kannata yritttää opettaa sillä se menee nurkan taa ja kittaa itse kaiken. oma-aloitteinen ja innokas on oiva sillä se oppii noutamaan ihan itsekseen mäyräkoirakaverin lähisiwasta. kannttaa katsoa että verokirja on kunnossa eikä rästejä ole sillä silloin se voi käyttää asiaan omiakin varoja eikä sinulle tule maksuseuraamuksia. kastraatio on makukysymys; haluatko pentuja vai otatko kunnon palvelukoirasta ilon irti myös pelin jälkeen? myös sukukirjat kannttaa silmäillä siten ettei saa hankalaa anoppia mukana.. ja jos noutaja ei osaa käyttää avaajaa kannattaa se hylätä oitis sillä silloin on vaara että se aukoo pullot hampailla ja siitä voi tulla isoja kuluja joita vakuutus ei korvaa!