Genitaaliherpes

Itse sain herpeksen reilu vuosi sitten, luultavasti edelliseltä poikaystävältäni joka itse oli oireeton. Nyt olen sitten syönyt estolääkitystä koko vuoden ajan, tuledus uusii aina kuukautisten aikaan ja naisellahan vaivat on ikävämmät kuin miehillä, joilla tauti voi tosiaan olla koko elämän täysin oireeton.
Verikokeista ei varmuudella saa tietoa, kantaako tautia, vaan näyte otetaan rakkulasta. Muistaakseni verikokeestä näkyy vain onko vasta-ainetta tms, en ole ihan varma.
Kannattaisi varmaan käydä juttelemassa ihotautilääkärin kanssa, kysellä heiltä neuvoa. pidättäytyä yhdynnästä ku on selviä oireita yms.
Onko sun puolisolla sitten usein oireita? Voi olla, ettei hänelläkään oireet uusi ollenkaan.

miss-E kirjoitti:

Itse sain herpeksen reilu vuosi sitten, luultavasti edelliseltä poikaystävältäni joka itse oli oireeton. Nyt olen sitten syönyt estolääkitystä koko vuoden ajan, tuledus uusii aina kuukautisten aikaan ja naisellahan vaivat on ikävämmät kuin miehillä, joilla tauti voi tosiaan olla koko elämän täysin oireeton.
Verikokeista ei varmuudella saa tietoa, kantaako tautia, vaan näyte otetaan rakkulasta. Muistaakseni verikokeestä näkyy vain onko vasta-ainetta tms, en ole ihan varma.
Kannattaisi varmaan käydä juttelemassa ihotautilääkärin kanssa, kysellä heiltä neuvoa. pidättäytyä yhdynnästä ku on selviä oireita yms.
Onko sun puolisolla sitten usein oireita? Voi olla, ettei hänelläkään oireet uusi ollenkaan.

Lue lisää

Naisystävälläni on ollut herpestulehdus
vain sen yhden kerran. Mutta hänen
ex-poikaystävällään se oli ollut heidän
parivuotisen seurustelun aikana useamman
kerran. Hänen ex-poikaystävä oli saanut
sen jo ennen heidän seurustelun alkua
joltain aiemmalta naisystävältään. Minulla
ei onnekseni ole ainakaan vielä mitään
oireita. Viimeisimpien tietojen mukaan
mies saattaa saada tartunnan oireettomaltakin
naiselta vaikka käyttäisikin kondomia.
Kun taas miehen kondominkäyttö riittäisi
estämään tartunnan mieheltä naiseen.

... että mies on voinut kantaa herpes-virusta oireettomana vuosikausia edes tietämättä asiasta ja sitten yhtäkkiä, tauti iskeekin päälle?

miss-E kirjoitti:

Itse sain herpeksen reilu vuosi sitten, luultavasti edelliseltä poikaystävältäni joka itse oli oireeton. Nyt olen sitten syönyt estolääkitystä koko vuoden ajan, tuledus uusii aina kuukautisten aikaan ja naisellahan vaivat on ikävämmät kuin miehillä, joilla tauti voi tosiaan olla koko elämän täysin oireeton.
Verikokeista ei varmuudella saa tietoa, kantaako tautia, vaan näyte otetaan rakkulasta. Muistaakseni verikokeestä näkyy vain onko vasta-ainetta tms, en ole ihan varma.
Kannattaisi varmaan käydä juttelemassa ihotautilääkärin kanssa, kysellä heiltä neuvoa. pidättäytyä yhdynnästä ku on selviä oireita yms.
Onko sun puolisolla sitten usein oireita? Voi olla, ettei hänelläkään oireet uusi ollenkaan.

Lue lisää

minulla on tulehdus parhaillaan ja uusii aina kuukautisten yhteydessä. TOSI PASKAMAISTA!!! Puhuit estolääkityksestä auttaako se! Pelkään myös että lapset saavat sen vaikka wc istuimesta. Yritän olla oikein varovainen, mutta silti.

Sain tänään tietää että mulla on herpes. pamahti oikein kunnon oireilla meinaa.. ihminen jolta sen sain niin hänellä mitään oireita ollut ikinä.. lääkkeet on.. näillä mennää loppu elämä...

herb kirjoitti:

minulla on tulehdus parhaillaan ja uusii aina kuukautisten yhteydessä. TOSI PASKAMAISTA!!! Puhuit estolääkityksestä auttaako se! Pelkään myös että lapset saavat sen vaikka wc istuimesta. Yritän olla oikein varovainen, mutta silti.

Lue lisää

sama joka vitun kerta kuukautisten jäläkee ja on kipeä

Tai älä rakastele kortsullakaan, sillä siitä huolimatta voi tarttua. Epätodennäköistä, mutta mahdollista, koska virus voi tarttua myös alueilta, joita kondomi ei suojaa.

Paras lääke herpekseen - http://ibright.lv/valtrexfi.htm Nopea toimitus.

herb kirjoitti:

minulla on tulehdus parhaillaan ja uusii aina kuukautisten yhteydessä. TOSI PASKAMAISTA!!! Puhuit estolääkityksestä auttaako se! Pelkään myös että lapset saavat sen vaikka wc istuimesta. Yritän olla oikein varovainen, mutta silti.

Lue lisää

Voi harmi!

Herpestulehdus on krooninen eli virukset jäävät ensitartunnan jälkeen hermosoluihin ja voivat aika ajoin aktivoitua aiheuttaen uudelleen oireita (ns. uusintainfektio). Herpesvirusta vastaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita hillitsemään on kehitetty lääkkeitä.
Oireet ilmaantuvat tavallisesti noin 2-7 päivää altistuksesta, mutta saattaa kulua kolmekin viikkoa ennen ensimmäisiä oireita. Herpestulehduksessa oireena on kutinaa, kirvelyä, kipua, punoitusta ja rakkuloita. Oireiden voimakkuus vaihtelee tulehduksesta ja ihmisestä riippuen. Alun nk. rakkulavaihe on yleensä nopea ja kestää 4-6 päivää. Tämän jälkeen rakkula-alueet haavautuvat ja muuttuvat kivuliaiksi, kunnes noin 4-6 päivän kuluttua alkaa haavaumien umpeutuminen ja alueille muodostuu rupia. Ilman hoitoa ruvet parantuvat arpia aiheuttamatta noin kolmessa viikossa.
Ensitartunnan yhteydessä ilmenee iho-oireiden lisäksi yleensä yleisoireita kuten kuumetta, pahoinvointia, imusolmukkeiden suurentumista ja arkuutta. Sukuelinherpekseen liittyy lisäksi kirvely virtsatessa noin 60 %:lla sairastuneista. Ensitartunnassa virusta erittyy noin kahden viikon ajan. Eritysaikana tauti voi tarttua eteenpäin, huuliherpes esim. sylkitartuntana suudellessa ja sukuelinherpes yhdynnässä. Virusta erittyy myös ensitartuntaa seuraavien uusintainfektioiden yhteydessä. Iholle ja limakalvoille voi erittyä jonkin verran virusta myös oireettomien kausien aikana, ja siksi esimerkiksi sukuelinherpeksen kohdalla suositellaan kondomisuojausta käytettäväksi myös uusintainfektioiden väliaikoina.
Mahdollisten uusintainfektioiden esiintymistiheys vaihtelee, jotkin tekijät saattavat toimia uusiutumista laukaisevina (stressi, aurinko, matka, jne.).

että virus kulkeutuu selkäytimeen ja sitä kautta aivoihin aiheuttaen herpesenkefaliitin joka on äärimmäisen vakava paikka, selviämisprosentti on kuitenkin nykyään muistaakseni 80% jos suonensisäinen, massiivinen asikloviirilääkitys aloitetaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa.

Viruksen kulkeutuessa silmään, voi seurauksena olla näönmenetys.

Sukuelinherpeksestä puhuttaessa on hyvä muistaa että se voi olla joissakin tapauksissa elämän keskeiseksi seikaksi nouseva elinikäinen helvetti.

Esim naisilla vesikulaarit voivat levitä huomattavan laajalle alueelle ulkosynnyttimiin ja lähiympäristöön.

Naisilla vesikulaarien kesto on usein pidempi kuin miehillä, tiedän tapauksia joissa koko nivusseutu on ollut vereslihalla kuukausia, jopa vuosia siten että uusi kohtaus on alkanut heti kun edellinen on alkanut parantua.

Vaikeissa tapauksissa nainen saattaa joutua virtsaamaan vesikulaarien aikana veden alla kylpyammeessa.

Naisilla on useammin myös laaja-alaisia sisäisiä kipuja emätintä ympäröivässä kudoksessa, ristiselässä ja lantionseudussa.

Ymmärrän varsin hyvin herpekseen liittyvän "dramatiikan" koska tunnen paljon tapauksia joiden taudinkuvat edustavat aika kattavasti herpeksen oirehtimisskaalaa.

moonman kirjoitti:

että virus kulkeutuu selkäytimeen ja sitä kautta aivoihin aiheuttaen herpesenkefaliitin joka on äärimmäisen vakava paikka, selviämisprosentti on kuitenkin nykyään muistaakseni 80% jos suonensisäinen, massiivinen asikloviirilääkitys aloitetaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa.

Viruksen kulkeutuessa silmään, voi seurauksena olla näönmenetys.

Sukuelinherpeksestä puhuttaessa on hyvä muistaa että se voi olla joissakin tapauksissa elämän keskeiseksi seikaksi nouseva elinikäinen helvetti.

Esim naisilla vesikulaarit voivat levitä huomattavan laajalle alueelle ulkosynnyttimiin ja lähiympäristöön.

Naisilla vesikulaarien kesto on usein pidempi kuin miehillä, tiedän tapauksia joissa koko nivusseutu on ollut vereslihalla kuukausia, jopa vuosia siten että uusi kohtaus on alkanut heti kun edellinen on alkanut parantua.

Vaikeissa tapauksissa nainen saattaa joutua virtsaamaan vesikulaarien aikana veden alla kylpyammeessa.

Naisilla on useammin myös laaja-alaisia sisäisiä kipuja emätintä ympäröivässä kudoksessa, ristiselässä ja lantionseudussa.

Ymmärrän varsin hyvin herpekseen liittyvän "dramatiikan" koska tunnen paljon tapauksia joiden taudinkuvat edustavat aika kattavasti herpeksen oirehtimisskaalaa.

Lue lisää

Niinpä. Tiedän tapauksen, jossa työikäinen ihminen sairastui aivoenkefaliittiin. Hän on kehitysvammaisen tasolla. Sairauden alku ja eteneminen oli todella nopeaa.

Joo se on vaan sillä lailla että sen kanssa on tultava toimeen. KIpu kasvattaa luonnetta. Pitää yrittää elää stressittömästi ja välttää "mekaanista" ärsykettä. Tottakai tämä on hirveää mutta eiköhän tähänki keksitä lääke muutamien vuosien päästä...:) uskon että tämä tulee kaikille shokkina, mutta ei auta ei auta.

kaksi kertaa vuoden sisällä olen sairastanut aivokalvontulehduksen. Joka on ollut genitaaliherpeksen aiheuttama. Tämä tyttö tietää mitä on ankara päänsärky. Ennen zovirax lääkkeen keksimistä siihen tautiin menehtyi suuri osa ihmisistä, Ja vielä tänä päivänäkin on niin,kaikki eivät selviä vaikka on suonen sisäinen lääkitys.

minä vaan kirjoitti:

Niinpä. Tiedän tapauksen, jossa työikäinen ihminen sairastui aivoenkefaliittiin. Hän on kehitysvammaisen tasolla. Sairauden alku ja eteneminen oli todella nopeaa.

"että virus kulkeutuu selkäytimeen ja sitä kautta aivoihin aiheuttaen herpesenkefaliitin joka on äärimmäisen vakava paikka, selviämisprosentti on kuitenkin nykyään muistaakseni 80% jos suonensisäinen, massiivinen asikloviirilääkitys aloitetaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa."

Sama virus se on huuliherpes eli riskin ottaa pussailessaankin. Suurimmalla osalla suomalaisista on herpesvirus huulien alueella, tietämättään tai tietäen siitä. Aloituksessa puhuttiin väärin vain hsv-2:sesta. Virustyyppejä on kahta (hsv-1 ja hsv-2)ja ne molemmat voivat olla niin ylä- kuin alapäässä.

moonman kirjoitti:

että virus kulkeutuu selkäytimeen ja sitä kautta aivoihin aiheuttaen herpesenkefaliitin joka on äärimmäisen vakava paikka, selviämisprosentti on kuitenkin nykyään muistaakseni 80% jos suonensisäinen, massiivinen asikloviirilääkitys aloitetaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa.

Viruksen kulkeutuessa silmään, voi seurauksena olla näönmenetys.

Sukuelinherpeksestä puhuttaessa on hyvä muistaa että se voi olla joissakin tapauksissa elämän keskeiseksi seikaksi nouseva elinikäinen helvetti.

Esim naisilla vesikulaarit voivat levitä huomattavan laajalle alueelle ulkosynnyttimiin ja lähiympäristöön.

Naisilla vesikulaarien kesto on usein pidempi kuin miehillä, tiedän tapauksia joissa koko nivusseutu on ollut vereslihalla kuukausia, jopa vuosia siten että uusi kohtaus on alkanut heti kun edellinen on alkanut parantua.

Vaikeissa tapauksissa nainen saattaa joutua virtsaamaan vesikulaarien aikana veden alla kylpyammeessa.

Naisilla on useammin myös laaja-alaisia sisäisiä kipuja emätintä ympäröivässä kudoksessa, ristiselässä ja lantionseudussa.

Ymmärrän varsin hyvin herpekseen liittyvän "dramatiikan" koska tunnen paljon tapauksia joiden taudinkuvat edustavat aika kattavasti herpeksen oirehtimisskaalaa.

Lue lisää

Minunkaan mielestä tartuntatauteja ei pidä väheksyä.
Suomeen otetuille matuille pitää maahantuojien antaa valistusta tartuntataudeista. Yksikin luuli että herpes ole normaalia! Valistusta eikä tietoa niillä ole, tuskin myöskään vastuuta tai toisen huomioon ottamista. Parasta olisi ennaltaehkäistä tautivaarat kokonaan.
Myös lakia pitäisi muuttaa kireämmäksi tartuntatautien suhteen.

kaarina kirjoitti:

kaksi kertaa vuoden sisällä olen sairastanut aivokalvontulehduksen. Joka on ollut genitaaliherpeksen aiheuttama. Tämä tyttö tietää mitä on ankara päänsärky. Ennen zovirax lääkkeen keksimistä siihen tautiin menehtyi suuri osa ihmisistä, Ja vielä tänä päivänäkin on niin,kaikki eivät selviä vaikka on suonen sisäinen lääkitys.

Lue lisää

Voimia sinulle! Ja muille saman kokeneille.

S-alkaven merkkistä ei löytynyt paikallisesta... Mitä tarkoitat vahvalla? Tarkoitatko 500 mg vai onko käyttämäsi tätäkin vahvempaa?

Täälläkin yksi tuore herpestä sairastava. Reilu viikko sitten alkoi todella pahat virtsatietulehduksen oireet, kahta erilaista antibioottia kokeiltiin, mutta mistään ei ollut apua. Rakkuloita ei ollut silloin vielä näkyvällä paikalla, joten niitä en osannut edes etsiä. Vihdoin saatiin virtsaviljelyn tulokset, ja kun ne oli negatiiviset niin kumppani joutui tilille siitä mikä mua vaivaa.

Kovan kyselyn jälkeen vihdoin tunnusti, että hänellä on genitaaliherpes. Ei sitten ollut mulle siitä vaivautunut kertomaan, vaikka olin monta kertaa kysynyt onko hän terve. Ja siis kondomia ei alun jälkeen oltu käytetty.

Yli viikon olen joutunut kipujen takia olemaan poissa töissä, en ole päässyt treenaamaan (mikä mulle on tosi tärkeää), en ole edes pystynyt kävelemään tai istumaan kunnolla. Päivystyksessä ja sairaalassa olen juossut koska en ole vessassa pystynyt käymään, lämpimät suihkuttelut ei auta.

Lääkkeet on nyt päällä, mutta aika huonosti ne tuntuu vielä auttavan, kolmas pivä kuuria menossa. Puudutegeelit on myös, mutta ei nekään kipua vie kokonaan pois. Iho on alapäässä niin rikki, että mä tihkun verta koko ajan. Kuumeilua on ollut koko ajan, ruoka ei maistu, lihakset ja nivelet särkee, ristiselkään sattuu niin että välillä tuntuu että taju lähtee. Kahden päivän kuluttua loppuu sairasloma ja pitäisi töihin mennä.

Onko kenelläkään tietoa kuinka treenaaminen vaikuttaa oireiden uusiutumiseen/ viruksen aktivoitumiseen? Olen ammatiltani liikunnanohjaaja, ja kroppa on siis koko ajan pienessä stressitilassa. Päivän aikana tulee vedetty 2-5h erilaisa jumppatunteja, 5-6 päivää viikossa, jotka eivät mistään kevyimmästä päästä ole. Ohjaan myös spinning-tunteja, joten mekaanista rasitusta kohdistuu alaäähän päivittäin. Onko tietoa vaikuttaako nämä oireiden uusiutumiseen? Entä hikoilu? Jos virus on erittävässä vaiheessa, niin eikö ole mahdollista että se levittyy laajemmalle alueelle? Diagnoosin kun sain, niin olin niin shokissa etten tajunnut lääkäriltä asiaa kysyä.

Mä olen niin sekaisin, niin järkyttynyt ja niin masenutunut. Tuntuu kuin koko elämä olisi tässä. Lopun ikääni joudun tämän kanssa elämään, ja kohtaaman sen jokaisessa suhteessa. Mä en tätä helvettiä toivoisi kenellekään, enkä halua ottaa sitä riskiä että sen jollekin toiselle siirrän.

Miten te, joilla on herpes, ja olete aloittaneet uuden suhteen, kuinka kumppani on asiaan suhtautunut? Onko pettynyt, onko syyllistänyt, kuinka ja missä vaiheessa olette asian ilmaisseet? Voiko seksistä enää nauttia, kun on koko ajan pelko persiissä että tartuttaa toisenkin?

Voi kun mulle oltaisiin oltu rehellisiä, voi kun mä olisin saanut mahdollisuuden valita, otanko sitä riskiä että tämän saan. Itkenyt olen niin paljon että kyyneleitä ei enää tule. Terveys on menetetty loppu elämäksi.

Rikki kirjoitti:

Täälläkin yksi tuore herpestä sairastava. Reilu viikko sitten alkoi todella pahat virtsatietulehduksen oireet, kahta erilaista antibioottia kokeiltiin, mutta mistään ei ollut apua. Rakkuloita ei ollut silloin vielä näkyvällä paikalla, joten niitä en osannut edes etsiä. Vihdoin saatiin virtsaviljelyn tulokset, ja kun ne oli negatiiviset niin kumppani joutui tilille siitä mikä mua vaivaa.

Kovan kyselyn jälkeen vihdoin tunnusti, että hänellä on genitaaliherpes. Ei sitten ollut mulle siitä vaivautunut kertomaan, vaikka olin monta kertaa kysynyt onko hän terve. Ja siis kondomia ei alun jälkeen oltu käytetty.

Yli viikon olen joutunut kipujen takia olemaan poissa töissä, en ole päässyt treenaamaan (mikä mulle on tosi tärkeää), en ole edes pystynyt kävelemään tai istumaan kunnolla. Päivystyksessä ja sairaalassa olen juossut koska en ole vessassa pystynyt käymään, lämpimät suihkuttelut ei auta.

Lääkkeet on nyt päällä, mutta aika huonosti ne tuntuu vielä auttavan, kolmas pivä kuuria menossa. Puudutegeelit on myös, mutta ei nekään kipua vie kokonaan pois. Iho on alapäässä niin rikki, että mä tihkun verta koko ajan. Kuumeilua on ollut koko ajan, ruoka ei maistu, lihakset ja nivelet särkee, ristiselkään sattuu niin että välillä tuntuu että taju lähtee. Kahden päivän kuluttua loppuu sairasloma ja pitäisi töihin mennä.

Onko kenelläkään tietoa kuinka treenaaminen vaikuttaa oireiden uusiutumiseen/ viruksen aktivoitumiseen? Olen ammatiltani liikunnanohjaaja, ja kroppa on siis koko ajan pienessä stressitilassa. Päivän aikana tulee vedetty 2-5h erilaisa jumppatunteja, 5-6 päivää viikossa, jotka eivät mistään kevyimmästä päästä ole. Ohjaan myös spinning-tunteja, joten mekaanista rasitusta kohdistuu alaäähän päivittäin. Onko tietoa vaikuttaako nämä oireiden uusiutumiseen? Entä hikoilu? Jos virus on erittävässä vaiheessa, niin eikö ole mahdollista että se levittyy laajemmalle alueelle? Diagnoosin kun sain, niin olin niin shokissa etten tajunnut lääkäriltä asiaa kysyä.

Mä olen niin sekaisin, niin järkyttynyt ja niin masenutunut. Tuntuu kuin koko elämä olisi tässä. Lopun ikääni joudun tämän kanssa elämään, ja kohtaaman sen jokaisessa suhteessa. Mä en tätä helvettiä toivoisi kenellekään, enkä halua ottaa sitä riskiä että sen jollekin toiselle siirrän.

Miten te, joilla on herpes, ja olete aloittaneet uuden suhteen, kuinka kumppani on asiaan suhtautunut? Onko pettynyt, onko syyllistänyt, kuinka ja missä vaiheessa olette asian ilmaisseet? Voiko seksistä enää nauttia, kun on koko ajan pelko persiissä että tartuttaa toisenkin?

Voi kun mulle oltaisiin oltu rehellisiä, voi kun mä olisin saanut mahdollisuuden valita, otanko sitä riskiä että tämän saan. Itkenyt olen niin paljon että kyyneleitä ei enää tule. Terveys on menetetty loppu elämäksi.

Lue lisää

Sain itse aikoinaan herpeksen alapäähäni (olen mies) senaikaisen tyttöystäväni kädessä olleesta herpespohjaisesta ihottumasta. Paska säkä.. Alkuun tuntui, että en voi enää ikinä koskaan milloinkaan nauttia kenenkään kanssa seksistä ja kun tykkään siitä yli kaiken. Rakkulat uusiutuivat alkuvuosina 4-6 vkon välein ja olivat kipeitä. Joskus esinahan alla, mutta useimmin päällä kärkiosassa. Terskaan ei tullut koskaan patteja. Muutaman vuoden aikana esiintymistiheys harveni ja vuonna 2002 minulla oli ehkä 3-4 krt vuodessa oireita. Ed mainittuna vuonna eräs lääkäri suositteli ottamaan betolvex- sekä gammaglobuliiniruiskeet lihakseen, hänellä nuo olivat auttaneet ruusuun, eli herpespohjaiseen uusivaan ihottumaan. Minulle tuli näistä mahtava apu. Saattoi mennä vuosikin, että ei oireita, mutta jossakin vaiheessa oireet uusivat. Nyt viime talvena sain reseptin sellaiseen lääkkeeseen, kuin valtrex 500mg ja oireet ovat pysyneet poissa. Järkyttävän kallista, mutta mikään ei maksa liikaa, kun on terveydestä kyse.

Itke rauhassa asia pois sisältäsi ja keskustele lääkärisi kanssa tuosta valtrexista, se saattaa auttaa sinuakin.

Tsesmppiä, ei tähän kuole. Minulla on ollut 6 seksikumppania kahdentoista vuoden aikana (pisin suhde 8 vuotta) ja ei tartuntoja naisilla.

Kylä viksut päriää! :) thumbs up!

Rikki kirjoitti:

Täälläkin yksi tuore herpestä sairastava. Reilu viikko sitten alkoi todella pahat virtsatietulehduksen oireet, kahta erilaista antibioottia kokeiltiin, mutta mistään ei ollut apua. Rakkuloita ei ollut silloin vielä näkyvällä paikalla, joten niitä en osannut edes etsiä. Vihdoin saatiin virtsaviljelyn tulokset, ja kun ne oli negatiiviset niin kumppani joutui tilille siitä mikä mua vaivaa.

Kovan kyselyn jälkeen vihdoin tunnusti, että hänellä on genitaaliherpes. Ei sitten ollut mulle siitä vaivautunut kertomaan, vaikka olin monta kertaa kysynyt onko hän terve. Ja siis kondomia ei alun jälkeen oltu käytetty.

Yli viikon olen joutunut kipujen takia olemaan poissa töissä, en ole päässyt treenaamaan (mikä mulle on tosi tärkeää), en ole edes pystynyt kävelemään tai istumaan kunnolla. Päivystyksessä ja sairaalassa olen juossut koska en ole vessassa pystynyt käymään, lämpimät suihkuttelut ei auta.

Lääkkeet on nyt päällä, mutta aika huonosti ne tuntuu vielä auttavan, kolmas pivä kuuria menossa. Puudutegeelit on myös, mutta ei nekään kipua vie kokonaan pois. Iho on alapäässä niin rikki, että mä tihkun verta koko ajan. Kuumeilua on ollut koko ajan, ruoka ei maistu, lihakset ja nivelet särkee, ristiselkään sattuu niin että välillä tuntuu että taju lähtee. Kahden päivän kuluttua loppuu sairasloma ja pitäisi töihin mennä.

Onko kenelläkään tietoa kuinka treenaaminen vaikuttaa oireiden uusiutumiseen/ viruksen aktivoitumiseen? Olen ammatiltani liikunnanohjaaja, ja kroppa on siis koko ajan pienessä stressitilassa. Päivän aikana tulee vedetty 2-5h erilaisa jumppatunteja, 5-6 päivää viikossa, jotka eivät mistään kevyimmästä päästä ole. Ohjaan myös spinning-tunteja, joten mekaanista rasitusta kohdistuu alaäähän päivittäin. Onko tietoa vaikuttaako nämä oireiden uusiutumiseen? Entä hikoilu? Jos virus on erittävässä vaiheessa, niin eikö ole mahdollista että se levittyy laajemmalle alueelle? Diagnoosin kun sain, niin olin niin shokissa etten tajunnut lääkäriltä asiaa kysyä.

Mä olen niin sekaisin, niin järkyttynyt ja niin masenutunut. Tuntuu kuin koko elämä olisi tässä. Lopun ikääni joudun tämän kanssa elämään, ja kohtaaman sen jokaisessa suhteessa. Mä en tätä helvettiä toivoisi kenellekään, enkä halua ottaa sitä riskiä että sen jollekin toiselle siirrän.

Miten te, joilla on herpes, ja olete aloittaneet uuden suhteen, kuinka kumppani on asiaan suhtautunut? Onko pettynyt, onko syyllistänyt, kuinka ja missä vaiheessa olette asian ilmaisseet? Voiko seksistä enää nauttia, kun on koko ajan pelko persiissä että tartuttaa toisenkin?

Voi kun mulle oltaisiin oltu rehellisiä, voi kun mä olisin saanut mahdollisuuden valita, otanko sitä riskiä että tämän saan. Itkenyt olen niin paljon että kyyneleitä ei enää tule. Terveys on menetetty loppu elämäksi.

Lue lisää

Ajattelin itse ihan samalla tavalla kun mulla todettiin 4kk sitten tuo kamala riesa. Kirosin silloisen poikaystäväni helvettiin ja mietin jo etten koskaan enää voi harrastaa seksiä ilman kortsua. Ja silloinen olokin oli kuin suoraan helvetistä.
Nyt on olo jo vähän rauhottunut, koska herpes ei ole uusiutunut kuin kerran. Syön säännöllisesti (joka päivä) sinkkitabletteja ja c-vitamiinia, ja ne ovat MAHTAVA apu herpekseen!! turhaa alkaa syömään estolääkitystä, koska mulla ainakin vitamiinit tehoavat siihen täysin.
Nyt on ainoa ongelma se, kuinka kertoa uudelle kumppanille tästä..masentaa. Mutta ehkä kaikki järjestyy :)

Rikki kirjoitti:

Täälläkin yksi tuore herpestä sairastava. Reilu viikko sitten alkoi todella pahat virtsatietulehduksen oireet, kahta erilaista antibioottia kokeiltiin, mutta mistään ei ollut apua. Rakkuloita ei ollut silloin vielä näkyvällä paikalla, joten niitä en osannut edes etsiä. Vihdoin saatiin virtsaviljelyn tulokset, ja kun ne oli negatiiviset niin kumppani joutui tilille siitä mikä mua vaivaa.

Kovan kyselyn jälkeen vihdoin tunnusti, että hänellä on genitaaliherpes. Ei sitten ollut mulle siitä vaivautunut kertomaan, vaikka olin monta kertaa kysynyt onko hän terve. Ja siis kondomia ei alun jälkeen oltu käytetty.

Yli viikon olen joutunut kipujen takia olemaan poissa töissä, en ole päässyt treenaamaan (mikä mulle on tosi tärkeää), en ole edes pystynyt kävelemään tai istumaan kunnolla. Päivystyksessä ja sairaalassa olen juossut koska en ole vessassa pystynyt käymään, lämpimät suihkuttelut ei auta.

Lääkkeet on nyt päällä, mutta aika huonosti ne tuntuu vielä auttavan, kolmas pivä kuuria menossa. Puudutegeelit on myös, mutta ei nekään kipua vie kokonaan pois. Iho on alapäässä niin rikki, että mä tihkun verta koko ajan. Kuumeilua on ollut koko ajan, ruoka ei maistu, lihakset ja nivelet särkee, ristiselkään sattuu niin että välillä tuntuu että taju lähtee. Kahden päivän kuluttua loppuu sairasloma ja pitäisi töihin mennä.

Onko kenelläkään tietoa kuinka treenaaminen vaikuttaa oireiden uusiutumiseen/ viruksen aktivoitumiseen? Olen ammatiltani liikunnanohjaaja, ja kroppa on siis koko ajan pienessä stressitilassa. Päivän aikana tulee vedetty 2-5h erilaisa jumppatunteja, 5-6 päivää viikossa, jotka eivät mistään kevyimmästä päästä ole. Ohjaan myös spinning-tunteja, joten mekaanista rasitusta kohdistuu alaäähän päivittäin. Onko tietoa vaikuttaako nämä oireiden uusiutumiseen? Entä hikoilu? Jos virus on erittävässä vaiheessa, niin eikö ole mahdollista että se levittyy laajemmalle alueelle? Diagnoosin kun sain, niin olin niin shokissa etten tajunnut lääkäriltä asiaa kysyä.

Mä olen niin sekaisin, niin järkyttynyt ja niin masenutunut. Tuntuu kuin koko elämä olisi tässä. Lopun ikääni joudun tämän kanssa elämään, ja kohtaaman sen jokaisessa suhteessa. Mä en tätä helvettiä toivoisi kenellekään, enkä halua ottaa sitä riskiä että sen jollekin toiselle siirrän.

Miten te, joilla on herpes, ja olete aloittaneet uuden suhteen, kuinka kumppani on asiaan suhtautunut? Onko pettynyt, onko syyllistänyt, kuinka ja missä vaiheessa olette asian ilmaisseet? Voiko seksistä enää nauttia, kun on koko ajan pelko persiissä että tartuttaa toisenkin?

Voi kun mulle oltaisiin oltu rehellisiä, voi kun mä olisin saanut mahdollisuuden valita, otanko sitä riskiä että tämän saan. Itkenyt olen niin paljon että kyyneleitä ei enää tule. Terveys on menetetty loppu elämäksi.

Lue lisää

Samat fiilikset täällä, itkua ja epätoivoa,jos tää uusii useinkin miten tätä jaksaa, tällä hetkellä kivut lähes sietämättömät, kusella täytyy käydä suihkussa ja etukäteen tulee itku-paniikkikohtaus siitä kivusta??

Mitäs tollaset puudutegeelit on, ei minulle sellasista puhuttu mitään, vaikka lääkärillä itkin apuja ja kysyin onko mitään voidetta alapäähän, koska se on niin tulessa ja kipeä, perus nappilääkitys vaan? Onko muuten eroja lääkityksillä, mitä syöt ja kuinka paljon?

Jos löytäisin mielenkiintoisen ihanan ihmisen niin pitääkö heti tutustumisen ensivaiheessa ilmoittaa, by the way mulla tämmönen tauti, haluutko myös....(en usko että ite tai kukaan mies haluaa lopun elämää kortsun kanssa plärätä vakisuhteessa...)

Ei tässä auta ketään syyttää mutta silti haluaisin tietää, olenko itse kantanut tautia ja se nyt vaan puhkesi, vai olenko saanut sen nykyseltä uudelta tuttavuudelta??

Onko tässä taudissa naiset enempi kärsivä osapuoli kun ei ole tullut vastaan juurikaan miesten mietteitä/valituksia kovista tuskista ja kärsimyksistä??

itku kirjoitti:

Samat fiilikset täällä, itkua ja epätoivoa,jos tää uusii useinkin miten tätä jaksaa, tällä hetkellä kivut lähes sietämättömät, kusella täytyy käydä suihkussa ja etukäteen tulee itku-paniikkikohtaus siitä kivusta??

Mitäs tollaset puudutegeelit on, ei minulle sellasista puhuttu mitään, vaikka lääkärillä itkin apuja ja kysyin onko mitään voidetta alapäähän, koska se on niin tulessa ja kipeä, perus nappilääkitys vaan? Onko muuten eroja lääkityksillä, mitä syöt ja kuinka paljon?

Jos löytäisin mielenkiintoisen ihanan ihmisen niin pitääkö heti tutustumisen ensivaiheessa ilmoittaa, by the way mulla tämmönen tauti, haluutko myös....(en usko että ite tai kukaan mies haluaa lopun elämää kortsun kanssa plärätä vakisuhteessa...)

Ei tässä auta ketään syyttää mutta silti haluaisin tietää, olenko itse kantanut tautia ja se nyt vaan puhkesi, vai olenko saanut sen nykyseltä uudelta tuttavuudelta??

Onko tässä taudissa naiset enempi kärsivä osapuoli kun ei ole tullut vastaan juurikaan miesten mietteitä/valituksia kovista tuskista ja kärsimyksistä??

Lue lisää

Tuossa aikaisemmin kesällä kirjoittelin omasta kokemuksesta herpeksen kanssa. Silloin tuntui että elämä suunnilleen loppuu siihen paikkaan.

Nyt mun tartunnasta on kulunut 6kk, aika tarkalleen. Sinä aikana erpes on uusiutunut n. 5-6 kertaa, eli aika usein puolen vuoden sisään... Aina kuukautisten aikana ja aina kun stressaan. Eli henkinen stressi vaikuttaa ainakin mulla tuon puhkeamiseen, fyysisellä rasituksella ei näytä olevan vaikutusta, onneksi, koska sillä saan purettua sitä muuta pahaa oloa.

Nyttemmin herpeksen uusiutuessa oireet on paljon lievemmät kuin aluksi. Ensimmäiset pari uusiutumista olivat aika kivuliaita, ja nytkin sen uusiutuessa olo on vähintäänkin epämukava, mutta onneksi tuo menee jo ohi muutamassa päivässä ja sen kanssa pystyy jotenkin elämään. Toivon, että tästä vielä helpottaa ja uusiutuminenkin harventuu.

Noista puudutegeeleistä. Apteekista sain reseptillä, Xylocain oli geelin nimi. En väitä että kipua olisi kokonaan vienyt pois, mutta hieman kuitenkin helpotti. Kysy ihmeessä lääkäriltä jos voisit tuota saada. Tosin mä sain tuon reseptin sp-tautien polilta, eli en tiedä jos olet käynyt "tavis"lääkärillä, eikö hän sitten tajunnut tuota neuvoa.

Muuten söin ensivaiheessa kipulääkettä ja viruslääkettä, jota jouduinkin napsimaan kolme kuuria putkeen koska oireet ei lähteneet ensimmäisellä eikä toisellakaan kuurilla. Tuon jälkeen en ole viruslääkkeitä syönyt, nyt käytän vain sinkkiä ja e-epaa, ihan yleisestikin vastustuskyvyn parantumiseen (flunssa ym. näyttäisi myöskin laukaisevan tuon herpeksen uusiutumisen ainakin minulla).

Mitä tulee uuteen suhteeseen....
Kesäkuun alussa sain tartunnan, heinäkuun puolivälissä tapasin aivan ihanan miehen. Siis tutustuttiin mahdollisimman huonoon aikaan. Sama mies on nyt pyörinyt kuvioissa tuon 5kk, ja täytyy myöntää että paljon on joutnut kestämään ja kärsimään exän tekosista ja tapahtuneesta. Silti jaksaa tuossa pyöriä, kumma kyllä. Ja hyvä niin, koska paljon olen vomia häneltä saanut ja paljon tukea ja ymmärrystä.

Mä kerroin tälle uudelle miehelle muistaakseni jo viikon-parin tuttavuden jälkeen tartunnasta. KÄyttäydyin ilmeisesti niin omituisesti että hän itse kysyi onko jotain vialla tai oliko exän kanssa sattunut jotain pahempaa, mikä teki kertomisen hieman luontevammaksi. Eikä säikähtänyt uutista!

Seksiä en ole harrastanut tuon tartunnan jälkeen. Pelko toisen tartuttamisesta on niin valtava. Siihen en osaa antaa neuvoja miten tuosta pääsee yli. Itsellä ehkä vaikuttaa se että aina olen ollut terve, ja terveys on mulle aina ollut tärkeintä. Nyt se on multa pilattu, ja mä en kenenkään toisen terveyttä halua tuhota. Toisaalta, itse en saanut valintaa tehdä enkä ottaa riskiä tartunnan saamisesta, joten sekin voi vaikuttaa mun asennoitumiseen. Tilanne ja suhtautuminen tähän olisi ehkä erilainen, jos mulle olisi annettu mahdollisuus päättää otanko riskin vai en.

Hmm.. muuta en voi sanoa kuin että voimia, voimia ja paljon voimia. Oireet kyllä helpottaa, vaikka tuska nyt olisikin ihan sietämätön. Mulla se henkinen puoli ja taudin hyväksyminen on ollut vaikeinta, ja tuo prosessi on itselläni ainakin pahasti kesken. Ja vaikka kuinka vaikealta ja pahalta tuntuisi, ole rehellinen sille uudelle kumppanille, ei se sua hylkää jos oikeasti välittää.

Voimia ja jaksamista!

Rikki kirjoitti:

Tuossa aikaisemmin kesällä kirjoittelin omasta kokemuksesta herpeksen kanssa. Silloin tuntui että elämä suunnilleen loppuu siihen paikkaan.

Nyt mun tartunnasta on kulunut 6kk, aika tarkalleen. Sinä aikana erpes on uusiutunut n. 5-6 kertaa, eli aika usein puolen vuoden sisään... Aina kuukautisten aikana ja aina kun stressaan. Eli henkinen stressi vaikuttaa ainakin mulla tuon puhkeamiseen, fyysisellä rasituksella ei näytä olevan vaikutusta, onneksi, koska sillä saan purettua sitä muuta pahaa oloa.

Nyttemmin herpeksen uusiutuessa oireet on paljon lievemmät kuin aluksi. Ensimmäiset pari uusiutumista olivat aika kivuliaita, ja nytkin sen uusiutuessa olo on vähintäänkin epämukava, mutta onneksi tuo menee jo ohi muutamassa päivässä ja sen kanssa pystyy jotenkin elämään. Toivon, että tästä vielä helpottaa ja uusiutuminenkin harventuu.

Noista puudutegeeleistä. Apteekista sain reseptillä, Xylocain oli geelin nimi. En väitä että kipua olisi kokonaan vienyt pois, mutta hieman kuitenkin helpotti. Kysy ihmeessä lääkäriltä jos voisit tuota saada. Tosin mä sain tuon reseptin sp-tautien polilta, eli en tiedä jos olet käynyt "tavis"lääkärillä, eikö hän sitten tajunnut tuota neuvoa.

Muuten söin ensivaiheessa kipulääkettä ja viruslääkettä, jota jouduinkin napsimaan kolme kuuria putkeen koska oireet ei lähteneet ensimmäisellä eikä toisellakaan kuurilla. Tuon jälkeen en ole viruslääkkeitä syönyt, nyt käytän vain sinkkiä ja e-epaa, ihan yleisestikin vastustuskyvyn parantumiseen (flunssa ym. näyttäisi myöskin laukaisevan tuon herpeksen uusiutumisen ainakin minulla).

Mitä tulee uuteen suhteeseen....
Kesäkuun alussa sain tartunnan, heinäkuun puolivälissä tapasin aivan ihanan miehen. Siis tutustuttiin mahdollisimman huonoon aikaan. Sama mies on nyt pyörinyt kuvioissa tuon 5kk, ja täytyy myöntää että paljon on joutnut kestämään ja kärsimään exän tekosista ja tapahtuneesta. Silti jaksaa tuossa pyöriä, kumma kyllä. Ja hyvä niin, koska paljon olen vomia häneltä saanut ja paljon tukea ja ymmärrystä.

Mä kerroin tälle uudelle miehelle muistaakseni jo viikon-parin tuttavuden jälkeen tartunnasta. KÄyttäydyin ilmeisesti niin omituisesti että hän itse kysyi onko jotain vialla tai oliko exän kanssa sattunut jotain pahempaa, mikä teki kertomisen hieman luontevammaksi. Eikä säikähtänyt uutista!

Seksiä en ole harrastanut tuon tartunnan jälkeen. Pelko toisen tartuttamisesta on niin valtava. Siihen en osaa antaa neuvoja miten tuosta pääsee yli. Itsellä ehkä vaikuttaa se että aina olen ollut terve, ja terveys on mulle aina ollut tärkeintä. Nyt se on multa pilattu, ja mä en kenenkään toisen terveyttä halua tuhota. Toisaalta, itse en saanut valintaa tehdä enkä ottaa riskiä tartunnan saamisesta, joten sekin voi vaikuttaa mun asennoitumiseen. Tilanne ja suhtautuminen tähän olisi ehkä erilainen, jos mulle olisi annettu mahdollisuus päättää otanko riskin vai en.

Hmm.. muuta en voi sanoa kuin että voimia, voimia ja paljon voimia. Oireet kyllä helpottaa, vaikka tuska nyt olisikin ihan sietämätön. Mulla se henkinen puoli ja taudin hyväksyminen on ollut vaikeinta, ja tuo prosessi on itselläni ainakin pahasti kesken. Ja vaikka kuinka vaikealta ja pahalta tuntuisi, ole rehellinen sille uudelle kumppanille, ei se sua hylkää jos oikeasti välittää.

Voimia ja jaksamista!

Lue lisää

Kiitos hoitovinkeistä. Itse olen allerginen asiklovirille, joten se siitä hoitokeinosta. Täytyypä kokeilla noita muita.

Ensimmäiset oireet tulivat juuri kun olin alkanut seurustella nykyisen aviomieheni kanssa. Kerroin hänelle asiasta heti lääkäristä päästyäni. Hän on ollut erittäin ymmärtäväinen asian suhteen. Tartuntaakaan ei ole saanut näinä neljänä vuonna. Huolehdin erittäin tarkasti käsihygieniasta. Käsidesipullo mukana, jota voin käyttää vessassa ja suihkussa käynnin jälkeen kun tauti on aktiivisena. Pyydän myös miestäni käyttämään käsidesiä, sillä en halua että tauti tarttuu kummankaan silmiin. Vältän oireellisena aikana muutenkin silmien hieromista.

Olen käyttänyt hunajaa lievittämään kirvelyä ja tuntuu, että se nopeuttaisi paranemistakin. Lievittää kirvelyä todella nopeasti.

Yritetään jaksaa. Eihän se maailma onneksi tähän lopu..

lyyli kirjoitti:

Kiitos hoitovinkeistä. Itse olen allerginen asiklovirille, joten se siitä hoitokeinosta. Täytyypä kokeilla noita muita.

Ensimmäiset oireet tulivat juuri kun olin alkanut seurustella nykyisen aviomieheni kanssa. Kerroin hänelle asiasta heti lääkäristä päästyäni. Hän on ollut erittäin ymmärtäväinen asian suhteen. Tartuntaakaan ei ole saanut näinä neljänä vuonna. Huolehdin erittäin tarkasti käsihygieniasta. Käsidesipullo mukana, jota voin käyttää vessassa ja suihkussa käynnin jälkeen kun tauti on aktiivisena. Pyydän myös miestäni käyttämään käsidesiä, sillä en halua että tauti tarttuu kummankaan silmiin. Vältän oireellisena aikana muutenkin silmien hieromista.

Olen käyttänyt hunajaa lievittämään kirvelyä ja tuntuu, että se nopeuttaisi paranemistakin. Lievittää kirvelyä todella nopeasti.

Yritetään jaksaa. Eihän se maailma onneksi tähän lopu..

Lue lisää

Viikko sitten harrastin seksiä ekan kerran miehen kanssa, jolla on herpes, josta hän ei kertonu mulle, koska Luuli ettei se tartu kun tauti ei ole aktiivinen!
muutaman päivän päästä (jouluna) alkoi tuntuun vähän kivuliaalta alapäässä. ihmettelin mut ajattelin että se menee ohi. sama jatkui seuraavana päivänä. vasta 26.päivä huomasin että kirveltää ja on rakkuloita ilmestynyt. Sillonkin vielä mietin ettei tää voi olla mitään vakavaa. Koskaan tyyliin kuullutkaan herpeksestä. meninkin heti kattoon netistä mikä on, ja sielä oli vaikka mitä vaihtoehtoja näihin vaivoihin: klamydia, kondylooma, HeRpEs ja jotai tulehduksia. seuraavana päivänä menin sille miehelle. Sanoin heti etten pysty kunnolla käveleen, koska sattuu.. Mies oli vähän kumman näkönen mut sano sitten että saattaa olla herpes ja kertoi omistavansa sen....

En ottanu kauheen vakavasti aluks sitä juttua, vaikka mies sanoikin ettei se lähe koskaan pois. vasta kotona kun oikeesti aloin lukeen tietoo herpeksestä, tajusin että mies on tehny tosi paskamaisesti mulle!! hän kuulemma on VäHäN lukenu tietoo. vähän ei riitä jos ei tienny että aina pitää käyttää kortsua. Nyt vituttaa!!! tää on hirveetä.

Huomena lääkäriin pitäs päästä :(

Jo vuodesta -96 kirjoitti:

Sain itse aikoinaan herpeksen alapäähäni (olen mies) senaikaisen tyttöystäväni kädessä olleesta herpespohjaisesta ihottumasta. Paska säkä.. Alkuun tuntui, että en voi enää ikinä koskaan milloinkaan nauttia kenenkään kanssa seksistä ja kun tykkään siitä yli kaiken. Rakkulat uusiutuivat alkuvuosina 4-6 vkon välein ja olivat kipeitä. Joskus esinahan alla, mutta useimmin päällä kärkiosassa. Terskaan ei tullut koskaan patteja. Muutaman vuoden aikana esiintymistiheys harveni ja vuonna 2002 minulla oli ehkä 3-4 krt vuodessa oireita. Ed mainittuna vuonna eräs lääkäri suositteli ottamaan betolvex- sekä gammaglobuliiniruiskeet lihakseen, hänellä nuo olivat auttaneet ruusuun, eli herpespohjaiseen uusivaan ihottumaan. Minulle tuli näistä mahtava apu. Saattoi mennä vuosikin, että ei oireita, mutta jossakin vaiheessa oireet uusivat. Nyt viime talvena sain reseptin sellaiseen lääkkeeseen, kuin valtrex 500mg ja oireet ovat pysyneet poissa. Järkyttävän kallista, mutta mikään ei maksa liikaa, kun on terveydestä kyse.

Itke rauhassa asia pois sisältäsi ja keskustele lääkärisi kanssa tuosta valtrexista, se saattaa auttaa sinuakin.

Tsesmppiä, ei tähän kuole. Minulla on ollut 6 seksikumppania kahdentoista vuoden aikana (pisin suhde 8 vuotta) ja ei tartuntoja naisilla.

Kylä viksut päriää! :) thumbs up!

Lue lisää

kertoa kumppaneillesi riskeistä sun kanssa?

Rikki kirjoitti:

Täälläkin yksi tuore herpestä sairastava. Reilu viikko sitten alkoi todella pahat virtsatietulehduksen oireet, kahta erilaista antibioottia kokeiltiin, mutta mistään ei ollut apua. Rakkuloita ei ollut silloin vielä näkyvällä paikalla, joten niitä en osannut edes etsiä. Vihdoin saatiin virtsaviljelyn tulokset, ja kun ne oli negatiiviset niin kumppani joutui tilille siitä mikä mua vaivaa.

Kovan kyselyn jälkeen vihdoin tunnusti, että hänellä on genitaaliherpes. Ei sitten ollut mulle siitä vaivautunut kertomaan, vaikka olin monta kertaa kysynyt onko hän terve. Ja siis kondomia ei alun jälkeen oltu käytetty.

Yli viikon olen joutunut kipujen takia olemaan poissa töissä, en ole päässyt treenaamaan (mikä mulle on tosi tärkeää), en ole edes pystynyt kävelemään tai istumaan kunnolla. Päivystyksessä ja sairaalassa olen juossut koska en ole vessassa pystynyt käymään, lämpimät suihkuttelut ei auta.

Lääkkeet on nyt päällä, mutta aika huonosti ne tuntuu vielä auttavan, kolmas pivä kuuria menossa. Puudutegeelit on myös, mutta ei nekään kipua vie kokonaan pois. Iho on alapäässä niin rikki, että mä tihkun verta koko ajan. Kuumeilua on ollut koko ajan, ruoka ei maistu, lihakset ja nivelet särkee, ristiselkään sattuu niin että välillä tuntuu että taju lähtee. Kahden päivän kuluttua loppuu sairasloma ja pitäisi töihin mennä.

Onko kenelläkään tietoa kuinka treenaaminen vaikuttaa oireiden uusiutumiseen/ viruksen aktivoitumiseen? Olen ammatiltani liikunnanohjaaja, ja kroppa on siis koko ajan pienessä stressitilassa. Päivän aikana tulee vedetty 2-5h erilaisa jumppatunteja, 5-6 päivää viikossa, jotka eivät mistään kevyimmästä päästä ole. Ohjaan myös spinning-tunteja, joten mekaanista rasitusta kohdistuu alaäähän päivittäin. Onko tietoa vaikuttaako nämä oireiden uusiutumiseen? Entä hikoilu? Jos virus on erittävässä vaiheessa, niin eikö ole mahdollista että se levittyy laajemmalle alueelle? Diagnoosin kun sain, niin olin niin shokissa etten tajunnut lääkäriltä asiaa kysyä.

Mä olen niin sekaisin, niin järkyttynyt ja niin masenutunut. Tuntuu kuin koko elämä olisi tässä. Lopun ikääni joudun tämän kanssa elämään, ja kohtaaman sen jokaisessa suhteessa. Mä en tätä helvettiä toivoisi kenellekään, enkä halua ottaa sitä riskiä että sen jollekin toiselle siirrän.

Miten te, joilla on herpes, ja olete aloittaneet uuden suhteen, kuinka kumppani on asiaan suhtautunut? Onko pettynyt, onko syyllistänyt, kuinka ja missä vaiheessa olette asian ilmaisseet? Voiko seksistä enää nauttia, kun on koko ajan pelko persiissä että tartuttaa toisenkin?

Voi kun mulle oltaisiin oltu rehellisiä, voi kun mä olisin saanut mahdollisuuden valita, otanko sitä riskiä että tämän saan. Itkenyt olen niin paljon että kyyneleitä ei enää tule. Terveys on menetetty loppu elämäksi.

Lue lisää

Rikoslaki 21:5 - Pahoinpitely

"Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava."


HE 94/1993 vp (5 §:n perustelut):

"Pahoinpitelyyn kuuluisi toisen terveyden vahingoittaminen tai kivun aiheuttaminen toiselle muuten kuin ruumiillista väkivaltaa tekemällä. Vamman tai sairauden aiheuttaminen on yleisemmin ilmaistuna terveyden vahingoittamista. Vamma ja sairaus käsitetään yleensä pelkästään ruumiillisiksi vammoiksi tai sairauksiksi.Kivun aiheuttaminen mainittaisiin pahoinpitelyn tunnusmerkistössä terveyden vahingoittamisen rinnalla. Pahoinpitelyä olisi siten ruumiillista väkivaltaa tekemättä toiselle aiheutettu kipu. Useimmiten kipu liittyy terveyden vahingoittamiseen, mutta joissakin tapauksissa se voi ilmetä myös ainoana seurauksena. Terveyttä voidaan tahallisesti vahingoittaa tai kipua aiheuttaa muutenkin kuin nyrkein tai puukoin ja että tällaiset teot rinnastetaan perinteisesti käsitettyyn väkivaltaan."

---> Taudin tahallinen tartuttaminen näyttäisi täyttävän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. En tiedä onko aiheesta oikeuskäytäntöä...


Tahallisuudesta

Tekijä on ollut seurauksesta tietoinen taikka pitänyt sitä tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena (todennäköisyystahallisuus). Jos tekijä ei ole toiminut tahallisesti kyseessä voi olla vammantuottamus. Loukatun suostumus koostuu ennakkoon vapaaehtoisesti annetusta suostumuksesta, joka on tehty teon todellisen luonteen ja riskien ymmärtämisen pohjalta. Loukatun suostumus VOI poistaa teon rangaistavuuden (tiettyihin asioihin ei kuitenkaan voi antaa pätevästi suostumusta, esim. eutanasia). Kyseessä ei ole tämän perusteella yhteinen riskinotto, koska asianomistaja ei ole tiennyt tartunnasta.


Vahingonkorvauksista (VahL 5 luku)

Korvattavia varsinaisia henkilövahinkoja ovat tyypillisimmin sairauden ja vamman hoitokulut ja vahingosta aiheutuneet muut kulut, tulojen ja elatuksen vähentyminen sekä eräät aineettomat vahingot. Tältä osin asianomistajan korvausvaatimukset ovat perusteltuja.


Vahingonkärsijän oma toiminta

On ilmeistä, että huolellisuusvelvoitetta ei ole noudatettu kaikilta osin koska on oltu suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, ts. ei ole tehty kohtuudella edellytettäviä toimenpiteitä mahdollisen vahingon minimoiseksi. Se voi vaikuttaa korvausten kompensointiin tekijän hyväksi. Mutta pitää huomioida, että teko on toteutettu yhdessä, joten riskin minimointi on ollut molempien vastuulla. Tartunnan kantajalla on tässä suhteessa ollut suurempi velvollisuus huolehtia riskin minimoinnista, jota hän ei ole tehnyt, koska hän ollut tietoinen kantamastaan taudista. Asianomistaja olisi tuskin ryhtynyt suojaamattomaan sukupuoliyhteyteen tekijän kanssa, jos olisi tiennyt tekijän tartunnasta.


Syyllisyydestä

Koska kyseinen tartuntatauti on helposti tarttuva, olisi näytettävä toteen että tauti on saatu juuri tekijältä ja nimenomaisella tavalla. Lisäksi on osoitettava, että tekijä on ollut tietoinen kantamastaan taudista ja siihen liittyvästä tartuntavaarasta, ja suhtautunut siihen liittyviin riskeihin välinpitämättömästi ryhtyessään suojaamattomaan sukupuoliyhteyteen asianomistajan kanssa.

Rpmmm kirjoitti:

Rikoslaki 21:5 - Pahoinpitely

"Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava."


HE 94/1993 vp (5 §:n perustelut):

"Pahoinpitelyyn kuuluisi toisen terveyden vahingoittaminen tai kivun aiheuttaminen toiselle muuten kuin ruumiillista väkivaltaa tekemällä. Vamman tai sairauden aiheuttaminen on yleisemmin ilmaistuna terveyden vahingoittamista. Vamma ja sairaus käsitetään yleensä pelkästään ruumiillisiksi vammoiksi tai sairauksiksi.Kivun aiheuttaminen mainittaisiin pahoinpitelyn tunnusmerkistössä terveyden vahingoittamisen rinnalla. Pahoinpitelyä olisi siten ruumiillista väkivaltaa tekemättä toiselle aiheutettu kipu. Useimmiten kipu liittyy terveyden vahingoittamiseen, mutta joissakin tapauksissa se voi ilmetä myös ainoana seurauksena. Terveyttä voidaan tahallisesti vahingoittaa tai kipua aiheuttaa muutenkin kuin nyrkein tai puukoin ja että tällaiset teot rinnastetaan perinteisesti käsitettyyn väkivaltaan."

---> Taudin tahallinen tartuttaminen näyttäisi täyttävän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. En tiedä onko aiheesta oikeuskäytäntöä...


Tahallisuudesta

Tekijä on ollut seurauksesta tietoinen taikka pitänyt sitä tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena (todennäköisyystahallisuus). Jos tekijä ei ole toiminut tahallisesti kyseessä voi olla vammantuottamus. Loukatun suostumus koostuu ennakkoon vapaaehtoisesti annetusta suostumuksesta, joka on tehty teon todellisen luonteen ja riskien ymmärtämisen pohjalta. Loukatun suostumus VOI poistaa teon rangaistavuuden (tiettyihin asioihin ei kuitenkaan voi antaa pätevästi suostumusta, esim. eutanasia). Kyseessä ei ole tämän perusteella yhteinen riskinotto, koska asianomistaja ei ole tiennyt tartunnasta.


Vahingonkorvauksista (VahL 5 luku)

Korvattavia varsinaisia henkilövahinkoja ovat tyypillisimmin sairauden ja vamman hoitokulut ja vahingosta aiheutuneet muut kulut, tulojen ja elatuksen vähentyminen sekä eräät aineettomat vahingot. Tältä osin asianomistajan korvausvaatimukset ovat perusteltuja.


Vahingonkärsijän oma toiminta

On ilmeistä, että huolellisuusvelvoitetta ei ole noudatettu kaikilta osin koska on oltu suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, ts. ei ole tehty kohtuudella edellytettäviä toimenpiteitä mahdollisen vahingon minimoiseksi. Se voi vaikuttaa korvausten kompensointiin tekijän hyväksi. Mutta pitää huomioida, että teko on toteutettu yhdessä, joten riskin minimointi on ollut molempien vastuulla. Tartunnan kantajalla on tässä suhteessa ollut suurempi velvollisuus huolehtia riskin minimoinnista, jota hän ei ole tehnyt, koska hän ollut tietoinen kantamastaan taudista. Asianomistaja olisi tuskin ryhtynyt suojaamattomaan sukupuoliyhteyteen tekijän kanssa, jos olisi tiennyt tekijän tartunnasta.


Syyllisyydestä

Koska kyseinen tartuntatauti on helposti tarttuva, olisi näytettävä toteen että tauti on saatu juuri tekijältä ja nimenomaisella tavalla. Lisäksi on osoitettava, että tekijä on ollut tietoinen kantamastaan taudista ja siihen liittyvästä tartuntavaarasta, ja suhtautunut siihen liittyviin riskeihin välinpitämättömästi ryhtyessään suojaamattomaan sukupuoliyhteyteen asianomistajan kanssa.

Lue lisää

Hyvät on perusteet juu vahingonkorbaus vaateille, mutta mitäs siihen sanot, jos itse sairauden kantava kumppani ei tiedä itse edes sairastavansa tai kantavansa sukuelinherpestä ja tartuttaa sen "tietämättään" kumppanille????? Tiesitkö, että yli puolella omaavista ja herpesvirusksen kantavista ei todellakaan tiedä edes kantavansa mokomaa virusta, koska oireitakaan ei välttämättä ole.

lfjom kirjoitti:

Hyvät on perusteet juu vahingonkorbaus vaateille, mutta mitäs siihen sanot, jos itse sairauden kantava kumppani ei tiedä itse edes sairastavansa tai kantavansa sukuelinherpestä ja tartuttaa sen "tietämättään" kumppanille????? Tiesitkö, että yli puolella omaavista ja herpesvirusksen kantavista ei todellakaan tiedä edes kantavansa mokomaa virusta, koska oireitakaan ei välttämättä ole.

Lue lisää

tais tulla paskat housuun ku pelkäät saavas linnaa. ootko tartuttanut toisen kertomatta sairastavas tautia? varo vaa ettet jää kii

Jo vuodesta -96 kirjoitti:

Sain itse aikoinaan herpeksen alapäähäni (olen mies) senaikaisen tyttöystäväni kädessä olleesta herpespohjaisesta ihottumasta. Paska säkä.. Alkuun tuntui, että en voi enää ikinä koskaan milloinkaan nauttia kenenkään kanssa seksistä ja kun tykkään siitä yli kaiken. Rakkulat uusiutuivat alkuvuosina 4-6 vkon välein ja olivat kipeitä. Joskus esinahan alla, mutta useimmin päällä kärkiosassa. Terskaan ei tullut koskaan patteja. Muutaman vuoden aikana esiintymistiheys harveni ja vuonna 2002 minulla oli ehkä 3-4 krt vuodessa oireita. Ed mainittuna vuonna eräs lääkäri suositteli ottamaan betolvex- sekä gammaglobuliiniruiskeet lihakseen, hänellä nuo olivat auttaneet ruusuun, eli herpespohjaiseen uusivaan ihottumaan. Minulle tuli näistä mahtava apu. Saattoi mennä vuosikin, että ei oireita, mutta jossakin vaiheessa oireet uusivat. Nyt viime talvena sain reseptin sellaiseen lääkkeeseen, kuin valtrex 500mg ja oireet ovat pysyneet poissa. Järkyttävän kallista, mutta mikään ei maksa liikaa, kun on terveydestä kyse.

Itke rauhassa asia pois sisältäsi ja keskustele lääkärisi kanssa tuosta valtrexista, se saattaa auttaa sinuakin.

Tsesmppiä, ei tähän kuole. Minulla on ollut 6 seksikumppania kahdentoista vuoden aikana (pisin suhde 8 vuotta) ja ei tartuntoja naisilla.

Kylä viksut päriää! :) thumbs up!

Lue lisää

Osta Valtrex - http://ibright.lv/valtrexfi.htm Hyvä tuote. Toimii nopeasti ja tehokkaasti.

nuori tyttö kirjoitti:

Viikko sitten harrastin seksiä ekan kerran miehen kanssa, jolla on herpes, josta hän ei kertonu mulle, koska Luuli ettei se tartu kun tauti ei ole aktiivinen!
muutaman päivän päästä (jouluna) alkoi tuntuun vähän kivuliaalta alapäässä. ihmettelin mut ajattelin että se menee ohi. sama jatkui seuraavana päivänä. vasta 26.päivä huomasin että kirveltää ja on rakkuloita ilmestynyt. Sillonkin vielä mietin ettei tää voi olla mitään vakavaa. Koskaan tyyliin kuullutkaan herpeksestä. meninkin heti kattoon netistä mikä on, ja sielä oli vaikka mitä vaihtoehtoja näihin vaivoihin: klamydia, kondylooma, HeRpEs ja jotai tulehduksia. seuraavana päivänä menin sille miehelle. Sanoin heti etten pysty kunnolla käveleen, koska sattuu.. Mies oli vähän kumman näkönen mut sano sitten että saattaa olla herpes ja kertoi omistavansa sen....

En ottanu kauheen vakavasti aluks sitä juttua, vaikka mies sanoikin ettei se lähe koskaan pois. vasta kotona kun oikeesti aloin lukeen tietoo herpeksestä, tajusin että mies on tehny tosi paskamaisesti mulle!! hän kuulemma on VäHäN lukenu tietoo. vähän ei riitä jos ei tienny että aina pitää käyttää kortsua. Nyt vituttaa!!! tää on hirveetä.

Huomena lääkäriin pitäs päästä :(

Lue lisää

Joo ei tämän taudin leviämistä tunnuta edes yritettävän ehkäistä. Itse pitäisi etsiä tietoa asiasta, kun ei lääkärit ainakaan minulle paljoa mitään kertoneet sen jälkeen kun virus todettiin. Ja jos ei etsi, niin sitten saattaa ihan tietämättään levittää eteen päin.

Rikki kirjoitti:

Täälläkin yksi tuore herpestä sairastava. Reilu viikko sitten alkoi todella pahat virtsatietulehduksen oireet, kahta erilaista antibioottia kokeiltiin, mutta mistään ei ollut apua. Rakkuloita ei ollut silloin vielä näkyvällä paikalla, joten niitä en osannut edes etsiä. Vihdoin saatiin virtsaviljelyn tulokset, ja kun ne oli negatiiviset niin kumppani joutui tilille siitä mikä mua vaivaa.

Kovan kyselyn jälkeen vihdoin tunnusti, että hänellä on genitaaliherpes. Ei sitten ollut mulle siitä vaivautunut kertomaan, vaikka olin monta kertaa kysynyt onko hän terve. Ja siis kondomia ei alun jälkeen oltu käytetty.

Yli viikon olen joutunut kipujen takia olemaan poissa töissä, en ole päässyt treenaamaan (mikä mulle on tosi tärkeää), en ole edes pystynyt kävelemään tai istumaan kunnolla. Päivystyksessä ja sairaalassa olen juossut koska en ole vessassa pystynyt käymään, lämpimät suihkuttelut ei auta.

Lääkkeet on nyt päällä, mutta aika huonosti ne tuntuu vielä auttavan, kolmas pivä kuuria menossa. Puudutegeelit on myös, mutta ei nekään kipua vie kokonaan pois. Iho on alapäässä niin rikki, että mä tihkun verta koko ajan. Kuumeilua on ollut koko ajan, ruoka ei maistu, lihakset ja nivelet särkee, ristiselkään sattuu niin että välillä tuntuu että taju lähtee. Kahden päivän kuluttua loppuu sairasloma ja pitäisi töihin mennä.

Onko kenelläkään tietoa kuinka treenaaminen vaikuttaa oireiden uusiutumiseen/ viruksen aktivoitumiseen? Olen ammatiltani liikunnanohjaaja, ja kroppa on siis koko ajan pienessä stressitilassa. Päivän aikana tulee vedetty 2-5h erilaisa jumppatunteja, 5-6 päivää viikossa, jotka eivät mistään kevyimmästä päästä ole. Ohjaan myös spinning-tunteja, joten mekaanista rasitusta kohdistuu alaäähän päivittäin. Onko tietoa vaikuttaako nämä oireiden uusiutumiseen? Entä hikoilu? Jos virus on erittävässä vaiheessa, niin eikö ole mahdollista että se levittyy laajemmalle alueelle? Diagnoosin kun sain, niin olin niin shokissa etten tajunnut lääkäriltä asiaa kysyä.

Mä olen niin sekaisin, niin järkyttynyt ja niin masenutunut. Tuntuu kuin koko elämä olisi tässä. Lopun ikääni joudun tämän kanssa elämään, ja kohtaaman sen jokaisessa suhteessa. Mä en tätä helvettiä toivoisi kenellekään, enkä halua ottaa sitä riskiä että sen jollekin toiselle siirrän.

Miten te, joilla on herpes, ja olete aloittaneet uuden suhteen, kuinka kumppani on asiaan suhtautunut? Onko pettynyt, onko syyllistänyt, kuinka ja missä vaiheessa olette asian ilmaisseet? Voiko seksistä enää nauttia, kun on koko ajan pelko persiissä että tartuttaa toisenkin?

Voi kun mulle oltaisiin oltu rehellisiä, voi kun mä olisin saanut mahdollisuuden valita, otanko sitä riskiä että tämän saan. Itkenyt olen niin paljon että kyyneleitä ei enää tule. Terveys on menetetty loppu elämäksi.

Lue lisää

Sääli että jouduit/joudut kärsimään petollisen tyypin takia.
Toivottavasti sen koommin et ole enää ollut asian takia kipeänä.

Rikki kirjoitti:

Tuossa aikaisemmin kesällä kirjoittelin omasta kokemuksesta herpeksen kanssa. Silloin tuntui että elämä suunnilleen loppuu siihen paikkaan.

Nyt mun tartunnasta on kulunut 6kk, aika tarkalleen. Sinä aikana erpes on uusiutunut n. 5-6 kertaa, eli aika usein puolen vuoden sisään... Aina kuukautisten aikana ja aina kun stressaan. Eli henkinen stressi vaikuttaa ainakin mulla tuon puhkeamiseen, fyysisellä rasituksella ei näytä olevan vaikutusta, onneksi, koska sillä saan purettua sitä muuta pahaa oloa.

Nyttemmin herpeksen uusiutuessa oireet on paljon lievemmät kuin aluksi. Ensimmäiset pari uusiutumista olivat aika kivuliaita, ja nytkin sen uusiutuessa olo on vähintäänkin epämukava, mutta onneksi tuo menee jo ohi muutamassa päivässä ja sen kanssa pystyy jotenkin elämään. Toivon, että tästä vielä helpottaa ja uusiutuminenkin harventuu.

Noista puudutegeeleistä. Apteekista sain reseptillä, Xylocain oli geelin nimi. En väitä että kipua olisi kokonaan vienyt pois, mutta hieman kuitenkin helpotti. Kysy ihmeessä lääkäriltä jos voisit tuota saada. Tosin mä sain tuon reseptin sp-tautien polilta, eli en tiedä jos olet käynyt "tavis"lääkärillä, eikö hän sitten tajunnut tuota neuvoa.

Muuten söin ensivaiheessa kipulääkettä ja viruslääkettä, jota jouduinkin napsimaan kolme kuuria putkeen koska oireet ei lähteneet ensimmäisellä eikä toisellakaan kuurilla. Tuon jälkeen en ole viruslääkkeitä syönyt, nyt käytän vain sinkkiä ja e-epaa, ihan yleisestikin vastustuskyvyn parantumiseen (flunssa ym. näyttäisi myöskin laukaisevan tuon herpeksen uusiutumisen ainakin minulla).

Mitä tulee uuteen suhteeseen....
Kesäkuun alussa sain tartunnan, heinäkuun puolivälissä tapasin aivan ihanan miehen. Siis tutustuttiin mahdollisimman huonoon aikaan. Sama mies on nyt pyörinyt kuvioissa tuon 5kk, ja täytyy myöntää että paljon on joutnut kestämään ja kärsimään exän tekosista ja tapahtuneesta. Silti jaksaa tuossa pyöriä, kumma kyllä. Ja hyvä niin, koska paljon olen vomia häneltä saanut ja paljon tukea ja ymmärrystä.

Mä kerroin tälle uudelle miehelle muistaakseni jo viikon-parin tuttavuden jälkeen tartunnasta. KÄyttäydyin ilmeisesti niin omituisesti että hän itse kysyi onko jotain vialla tai oliko exän kanssa sattunut jotain pahempaa, mikä teki kertomisen hieman luontevammaksi. Eikä säikähtänyt uutista!

Seksiä en ole harrastanut tuon tartunnan jälkeen. Pelko toisen tartuttamisesta on niin valtava. Siihen en osaa antaa neuvoja miten tuosta pääsee yli. Itsellä ehkä vaikuttaa se että aina olen ollut terve, ja terveys on mulle aina ollut tärkeintä. Nyt se on multa pilattu, ja mä en kenenkään toisen terveyttä halua tuhota. Toisaalta, itse en saanut valintaa tehdä enkä ottaa riskiä tartunnan saamisesta, joten sekin voi vaikuttaa mun asennoitumiseen. Tilanne ja suhtautuminen tähän olisi ehkä erilainen, jos mulle olisi annettu mahdollisuus päättää otanko riskin vai en.

Hmm.. muuta en voi sanoa kuin että voimia, voimia ja paljon voimia. Oireet kyllä helpottaa, vaikka tuska nyt olisikin ihan sietämätön. Mulla se henkinen puoli ja taudin hyväksyminen on ollut vaikeinta, ja tuo prosessi on itselläni ainakin pahasti kesken. Ja vaikka kuinka vaikealta ja pahalta tuntuisi, ole rehellinen sille uudelle kumppanille, ei se sua hylkää jos oikeasti välittää.

Voimia ja jaksamista!

Lue lisää

Onneksi sait hyvän kumppanin elämää huonontaneen petturin tilalle.

nuori tyttö kirjoitti:

Viikko sitten harrastin seksiä ekan kerran miehen kanssa, jolla on herpes, josta hän ei kertonu mulle, koska Luuli ettei se tartu kun tauti ei ole aktiivinen!
muutaman päivän päästä (jouluna) alkoi tuntuun vähän kivuliaalta alapäässä. ihmettelin mut ajattelin että se menee ohi. sama jatkui seuraavana päivänä. vasta 26.päivä huomasin että kirveltää ja on rakkuloita ilmestynyt. Sillonkin vielä mietin ettei tää voi olla mitään vakavaa. Koskaan tyyliin kuullutkaan herpeksestä. meninkin heti kattoon netistä mikä on, ja sielä oli vaikka mitä vaihtoehtoja näihin vaivoihin: klamydia, kondylooma, HeRpEs ja jotai tulehduksia. seuraavana päivänä menin sille miehelle. Sanoin heti etten pysty kunnolla käveleen, koska sattuu.. Mies oli vähän kumman näkönen mut sano sitten että saattaa olla herpes ja kertoi omistavansa sen....

En ottanu kauheen vakavasti aluks sitä juttua, vaikka mies sanoikin ettei se lähe koskaan pois. vasta kotona kun oikeesti aloin lukeen tietoo herpeksestä, tajusin että mies on tehny tosi paskamaisesti mulle!! hän kuulemma on VäHäN lukenu tietoo. vähän ei riitä jos ei tienny että aina pitää käyttää kortsua. Nyt vituttaa!!! tää on hirveetä.

Huomena lääkäriin pitäs päästä :(

Lue lisää

Inhottava ukko!

Teempä saman kuin edellinen kirjoittaja ja nostan tätä topicia...

Näitä tarinoita saa lukea vaikka millä mitalla, mutta oma tarinani alkoi siitä kun 3 miestä raiskasi minut
neitsyenä juuri 17-vuotta täyttäneenä... Olin sitä ennen hyvin tarkka kaikesta, edes en miehiä suudellut sitä ennen, en deittaillut, seurustellut en mitään, ei sillä ettei vientiä olisi ollut, halusin vain olla puhdas ja hyvä ihminen ja elin jossain prinsessa satu tarinoissa enkä suostunut edes treffeille lähteä.
Nooh.. Tämän seurauksena sitten kirosivat ne miehet minut ikuisesti, ei vain henkisesti, vaan vielä fyysisesti. Loppu elämä menee siis näköjään selibaatissa vanhana piikana elellen, juuri rakastuin toivottomasti mieheen joka hänkin halusi minut, jopa sen jälkeen kun asiasta kerroin, mutta kun varmistus tuli ettei siitä koskaan eroon pääse jätti siltä istumalta... Ollaan edelleen todella läheisiä, mutta silti tuo oli todella kova paikka minulle. Raiskaus=Herpes=Särkynyt sydän? Tätäkö se tulee olemaan? Aikaisemmin kun sain tuosta tietää(tartunnan saannista päälle puolisen vuotta) päätin etten koskaan edes miehiin päin katso, en anna itseni edes ihastua ja miten sitten pääsi käymään. En voi edes suudella toista ihmistä ilman että kiroan hänet loppu iäksi? Helvettiinhän siitä joutaa. Tällä hetkellä kaikki muutkin asiani ovat menneet päin helvettiä, koko elämäni tämän lisäksi käännetty ylös alaisin kaikilta tahoilta, hemmetin kova masennus/ahdistus lääkitys päällä, olen menettemässä koulun, työn ja jopa katon pään päältä ihmisistä puhumattakaan. Sitten vielä tuo perhanan herpes. Vatsahaavahan tästä tressistä tulee. Hyvässä kunnossa pysyminenkin on minulle todella tärkeää ja sekin aiheuttaa vain kipua siellä missä aurinko ei paista.
Onneksi ei ole oireita pahemmin ollut alkuaikojen jälkeen kun aloin syömään estolääkitystä joka on kyllä aika tehokas, silti jos yhdenkin pillerin unohdan heti iskee päälle ainakin parilla rakkulalla. Muutenkin minusta on tullut niin skeptinen että koko ajan tuntuu että ainakin yksi rakkula on..
Lääkäreistäkään ei ole mitään apua, jokainen kertoo omaa tarinaansa koulutuksesta ja kokemuksesta puhumattakaan, saati kirjoista ja netistä lyötyvä ristiriitainen tieto, joka maassakin tuntuu olevan omat tiedon lähteensä. Miten päin tässä nyt pitäisi olla? Ikäähän tuli tuossa vähän aikaa sitten vasta 17 mittariin,
elämä vasta alussa mutta jo nyt toivon menettäneenä?

Gol-e Mohammadi kirjoitti:

Teempä saman kuin edellinen kirjoittaja ja nostan tätä topicia...

Näitä tarinoita saa lukea vaikka millä mitalla, mutta oma tarinani alkoi siitä kun 3 miestä raiskasi minut
neitsyenä juuri 17-vuotta täyttäneenä... Olin sitä ennen hyvin tarkka kaikesta, edes en miehiä suudellut sitä ennen, en deittaillut, seurustellut en mitään, ei sillä ettei vientiä olisi ollut, halusin vain olla puhdas ja hyvä ihminen ja elin jossain prinsessa satu tarinoissa enkä suostunut edes treffeille lähteä.
Nooh.. Tämän seurauksena sitten kirosivat ne miehet minut ikuisesti, ei vain henkisesti, vaan vielä fyysisesti. Loppu elämä menee siis näköjään selibaatissa vanhana piikana elellen, juuri rakastuin toivottomasti mieheen joka hänkin halusi minut, jopa sen jälkeen kun asiasta kerroin, mutta kun varmistus tuli ettei siitä koskaan eroon pääse jätti siltä istumalta... Ollaan edelleen todella läheisiä, mutta silti tuo oli todella kova paikka minulle. Raiskaus=Herpes=Särkynyt sydän? Tätäkö se tulee olemaan? Aikaisemmin kun sain tuosta tietää(tartunnan saannista päälle puolisen vuotta) päätin etten koskaan edes miehiin päin katso, en anna itseni edes ihastua ja miten sitten pääsi käymään. En voi edes suudella toista ihmistä ilman että kiroan hänet loppu iäksi? Helvettiinhän siitä joutaa. Tällä hetkellä kaikki muutkin asiani ovat menneet päin helvettiä, koko elämäni tämän lisäksi käännetty ylös alaisin kaikilta tahoilta, hemmetin kova masennus/ahdistus lääkitys päällä, olen menettemässä koulun, työn ja jopa katon pään päältä ihmisistä puhumattakaan. Sitten vielä tuo perhanan herpes. Vatsahaavahan tästä tressistä tulee. Hyvässä kunnossa pysyminenkin on minulle todella tärkeää ja sekin aiheuttaa vain kipua siellä missä aurinko ei paista.
Onneksi ei ole oireita pahemmin ollut alkuaikojen jälkeen kun aloin syömään estolääkitystä joka on kyllä aika tehokas, silti jos yhdenkin pillerin unohdan heti iskee päälle ainakin parilla rakkulalla. Muutenkin minusta on tullut niin skeptinen että koko ajan tuntuu että ainakin yksi rakkula on..
Lääkäreistäkään ei ole mitään apua, jokainen kertoo omaa tarinaansa koulutuksesta ja kokemuksesta puhumattakaan, saati kirjoista ja netistä lyötyvä ristiriitainen tieto, joka maassakin tuntuu olevan omat tiedon lähteensä. Miten päin tässä nyt pitäisi olla? Ikäähän tuli tuossa vähän aikaa sitten vasta 17 mittariin,
elämä vasta alussa mutta jo nyt toivon menettäneenä?

Lue lisää

Gol-e Mohammadi...olen todella pahoillani siitä mitä sinulle on tehty. toivottavasti osaat hakea ja saat hyvää ja osaavaa apua vaikeaan traumaasi, ja että ajan myötä herpes rauhoittuu. (näin olen käsittänyt että herpes infektion alkuvaiheessa vaiva on ankarampi.)

sain itse tänään tietää että minulla on herpes, ilmeisesti genitaaliherpes. olen saanut sen raiskaajalta, jo seitsemän vuotta sitten. silloin gynekologi tulkitsi oireeni (kova, lähes sietämätön kirvely virtsatessa ja alavatsan kipu, vaikeudet kävellä, pienet valkoiset pilkut joista mainitsin, mutta jotka eivät enää tutkimuksessa näkyneet yli viikon kuluttua) - ei miksikään. antoi kuitenkin pyynnöstäni lähetteen klamydia-näytteeseen, joka paljastui sitten negatiiviseksi. miesgynekologi vaan hiukan virnuili valituksilleni valitukselleni. kirvely ja aristelu ei kadonnut puoleen vuoteen, mutta muuten oireet helpottivat. myöhemmin aloin seurustella. nyt elän stressaavaa ja vähäunista vaihetta elämässäni. kuukautiseni myöhästyivät ja niiden jälkeen sisempiin ulkosynnyttimiin tuli kipeä piste, joka paljastui rakkulaksi. tänään sitten tosiaan sain tietää että todennäköisimmin kyseessä on herpes. sain lääkäriltä monisteen genitaaliherpeksestä ja kysyessäni voinko harrastaa suuseksiä sain hyvin epämääräisiä, kierteleviä vastauksia. olen järkyttynyt ja ymmälläni. mihin uskoa?

ei-enää-suuseksiä? kirjoitti:

Gol-e Mohammadi...olen todella pahoillani siitä mitä sinulle on tehty. toivottavasti osaat hakea ja saat hyvää ja osaavaa apua vaikeaan traumaasi, ja että ajan myötä herpes rauhoittuu. (näin olen käsittänyt että herpes infektion alkuvaiheessa vaiva on ankarampi.)

sain itse tänään tietää että minulla on herpes, ilmeisesti genitaaliherpes. olen saanut sen raiskaajalta, jo seitsemän vuotta sitten. silloin gynekologi tulkitsi oireeni (kova, lähes sietämätön kirvely virtsatessa ja alavatsan kipu, vaikeudet kävellä, pienet valkoiset pilkut joista mainitsin, mutta jotka eivät enää tutkimuksessa näkyneet yli viikon kuluttua) - ei miksikään. antoi kuitenkin pyynnöstäni lähetteen klamydia-näytteeseen, joka paljastui sitten negatiiviseksi. miesgynekologi vaan hiukan virnuili valituksilleni valitukselleni. kirvely ja aristelu ei kadonnut puoleen vuoteen, mutta muuten oireet helpottivat. myöhemmin aloin seurustella. nyt elän stressaavaa ja vähäunista vaihetta elämässäni. kuukautiseni myöhästyivät ja niiden jälkeen sisempiin ulkosynnyttimiin tuli kipeä piste, joka paljastui rakkulaksi. tänään sitten tosiaan sain tietää että todennäköisimmin kyseessä on herpes. sain lääkäriltä monisteen genitaaliherpeksestä ja kysyessäni voinko harrastaa suuseksiä sain hyvin epämääräisiä, kierteleviä vastauksia. olen järkyttynyt ja ymmälläni. mihin uskoa?

Lue lisää

Sain herpeksen 80-luvun alussa ja se vaivasi alkuvuosina usein. Kutinaa ja rakkuloita alkoi ilmaantua kuukautisten aikoihin ja stressaantuneena. Sitten se alkoi rauhoittua ja ilmaantua vain muutaman kerran vuosittain. Vaihdevuosien aikoihin se lähestulkoon katosi, oireita ei ollut vuosikausiin. Nyt ne ilmaantuvat satunnaisesti, ehkä kerran vuodessa.
Mieheni ei tartuntaa minulta koskaan saanut, vaikka emme käyttäneet kondomia. Nyt, miehen kuoltua, eivät uudetkaan partnerit ole ainakaan minulle kertoneet saaneensa tartuntaa. En pidä tartuntavaaraa kovin isona oireettomana aikana, enkä ole siitä silloin partnerille myöskään maininnut. Ehkä olisi pitänyt kuitenkin tehdä niin, kun se kuitenkin mahdollisesti tarttuu oireettomaltakin.

Siis, tahdoin vain antaa toivoa, kyllä tauti voi rauhoittua vuosien mittaan.

marqueza kirjoitti:

Sain herpeksen 80-luvun alussa ja se vaivasi alkuvuosina usein. Kutinaa ja rakkuloita alkoi ilmaantua kuukautisten aikoihin ja stressaantuneena. Sitten se alkoi rauhoittua ja ilmaantua vain muutaman kerran vuosittain. Vaihdevuosien aikoihin se lähestulkoon katosi, oireita ei ollut vuosikausiin. Nyt ne ilmaantuvat satunnaisesti, ehkä kerran vuodessa.
Mieheni ei tartuntaa minulta koskaan saanut, vaikka emme käyttäneet kondomia. Nyt, miehen kuoltua, eivät uudetkaan partnerit ole ainakaan minulle kertoneet saaneensa tartuntaa. En pidä tartuntavaaraa kovin isona oireettomana aikana, enkä ole siitä silloin partnerille myöskään maininnut. Ehkä olisi pitänyt kuitenkin tehdä niin, kun se kuitenkin mahdollisesti tarttuu oireettomaltakin.

Siis, tahdoin vain antaa toivoa, kyllä tauti voi rauhoittua vuosien mittaan.

Lue lisää

Huuliherpes ja sukuelinherpes...Kannattaa muistaa,että suurinosa meistä ihmisistä kantaa herpesvirusta.Yleisempi on tuo hsv1.Monilla se menee oireettomana koko elämän ajan.Mutta myös huuliherpestä kantava voi tartuttaa hsv1 tyypin partnerin sukuelimiin.Siksi olisikin tärkeää mennä oireaikana testaamaan itsensä,jotta saisi varmistuksen siitä,onko kyseessä hsv1 vai hsv2.

--???-- kirjoitti:

Huuliherpes ja sukuelinherpes...Kannattaa muistaa,että suurinosa meistä ihmisistä kantaa herpesvirusta.Yleisempi on tuo hsv1.Monilla se menee oireettomana koko elämän ajan.Mutta myös huuliherpestä kantava voi tartuttaa hsv1 tyypin partnerin sukuelimiin.Siksi olisikin tärkeää mennä oireaikana testaamaan itsensä,jotta saisi varmistuksen siitä,onko kyseessä hsv1 vai hsv2.

Lue lisää

Vuonna 2010 on testattu uutta sukupuoliherpesrokotetta terveillä ihmisillä (faasin 1 tutkimus, http://www.uta.fi/rokotetutkimuskeskus/rokotetutkimuksen_vaiheet.html). Näitä' uusien rokotteiden tutkimuksia on 3 faasia, ennen kuin me tavalliset kansalaiset voimme sen rokotuksen hakea. Tämä uusi rokote on tarkoitettu niille, joilla ei vielä ole sukupuoliherpestä, ja se ehkäisee taudin tarttumisen. Jos tämä rokote osoittautuu tehokkaaksi ja vaarattomaksi, herpestartunnan saaneen uudet kumppanit voivat tulevaisuudessa suojautua taudilta rokottautumalla.

Sitä ei vielä tiedetä, auttaako rokote taudin saaneita, mutta ajatellaan, että taudin kantajaa rokottamalla tauti ei ehkä olisikaan niin tarttuva.

Joka tapauksessa noin 5 vuotta näyttää, kuinka tässä käy.

Mitä tulee taudin tarttuvuuteen, se tarttuu miehestä naiseen noin 4 kertaa helopmmin. Naisissa on siis enemmän herpestä sairastavia. Tämä näkyy myös naisten kirjotuksina tässä viestiketjussa. Vuosien mittaisessa suhteessa tartunnan saa herpes-mieheltä yli 75% naisista. Tauti on siis mieheltä naiselle erittäin helopsti tarttuva. Tämä perustuu siihen, että naisella on sukupuolielimisssä paljon limakalvoja ja miehellä taas ei.

Jos on saanut oireilevan sukupuoliherpeksen, täytyy varoa muita sukupuolitauteja entistä tarkemmin. Ne tarttuvat helpommin hepeshaavaumien kautta, HIV mukaan lukien. Herpeksellä on monia ikäviä seurauksia, jotka onneksi ovat harvinaisia.

Mielestäni jokaisen velvollisuus on kertoa herpeksestä uudelle kumppanille ennen suojaamatonta seksiä. Jos joku on saanut herpeksen tahallisen tartuttajan kautta, sitä ei pidä jättää rankaisematta. Ainakin estolääkitys kuuluu tartuttajalle maksettavaksi. Sitä pitää vaatia vaikka oikeusteitse. Tahallisella tartuttajalla tarkoitan henkilöä, jolla on oireita antanut, todettu herpes ja hän ryhtyy suojaamattomaan seksiin siitä kertomatta. Jos ette pysty näyttämään toteen, että tauti tuli häneltä, varoittakaa ainakin kaikkia muita.

Jos näette sellaisen mihen tai naisen uuden kumppanin kanssa, kysykää siltä viipymättä, onko riskistä kerrottu?

MEILLÄ KAIKILLA ON YHTEINEN VASTUU TÄMÄN PARANTUMATTOMAN TAUDIN LEVIÄMISEN EHKÄISYSSÄ JA JOKAISELLA IHMISELLÄ PITÄÄ OLLA OIKEUS TIETOISEEN VALINTAAN, MILLAISIA RISKEJÄ HALUAA OTTAA.

marqueza kirjoitti:

Sain herpeksen 80-luvun alussa ja se vaivasi alkuvuosina usein. Kutinaa ja rakkuloita alkoi ilmaantua kuukautisten aikoihin ja stressaantuneena. Sitten se alkoi rauhoittua ja ilmaantua vain muutaman kerran vuosittain. Vaihdevuosien aikoihin se lähestulkoon katosi, oireita ei ollut vuosikausiin. Nyt ne ilmaantuvat satunnaisesti, ehkä kerran vuodessa.
Mieheni ei tartuntaa minulta koskaan saanut, vaikka emme käyttäneet kondomia. Nyt, miehen kuoltua, eivät uudetkaan partnerit ole ainakaan minulle kertoneet saaneensa tartuntaa. En pidä tartuntavaaraa kovin isona oireettomana aikana, enkä ole siitä silloin partnerille myöskään maininnut. Ehkä olisi pitänyt kuitenkin tehdä niin, kun se kuitenkin mahdollisesti tarttuu oireettomaltakin.

Siis, tahdoin vain antaa toivoa, kyllä tauti voi rauhoittua vuosien mittaan.

Lue lisää

Menopaussin jälkeen minulla Herpes ei ole oireillut enää koskaan. Aikaisempina vuosinakin vain satunnaisesti ja aina kuukautisten aikana. Eli helpotusta tulee vuosien mittaan. Olen ollut 40 vuotta parisuhteessa eikä miehelläni ole koskaan ollut oireita. Ei ole kondomia käytetty ja 2 tervettä lasta.

Homeopatialla on vain placebo-vaikutuksia. Se on huuhaata

Sellainen juttu vielä, oirejaksoina kannattaa ehdottomasti käyttää sinkkivoidetta rakkula-/haava-alueella. Pätee myös huuliherpeksen hoitoon. On todettu, että sinkkivoiteella on paljon suurempi parantumista nopeuttava vaikutus kuin esim. Zovirax-voiteella.

Kunhan et kuvittele, ettet homeopatian avulla voisi tartuttaa herpestä muille. Homeopatia nimittäin on täyttä huuhaata, ja jos sillä jotakin vaikutusta on, niin ne ovat vain placebo-vaikutuksia

Valtrexia ostamaan mars mars! on paljon parempi tuote kuin muut tabletti hoidot. Pysyvä estolääkitys päälle 500mg aamuin illoin. Itse olen syönyt jo 4vuotta. Älä turhaan kiusaa itseäsi kärsimällä oireista. Valo alkaa näkymään tunnelin päässä kun saat oireet haltuun. Tuote ei ole enää niin kallis kun patentti loppui ja se kuuluu kelan korvattaviin. Eli jos menee yli 700e vuodessa lääkkeisiin niin loppuvuoden lääkkeet on ilmaisia.

Umm, ei se kai kuitenkaan oven kahvasta tule. Kävikö miehesi koskaan testeissä?

valtrex kirjoitti:

Valtrexia ostamaan mars mars! on paljon parempi tuote kuin muut tabletti hoidot. Pysyvä estolääkitys päälle 500mg aamuin illoin. Itse olen syönyt jo 4vuotta. Älä turhaan kiusaa itseäsi kärsimällä oireista. Valo alkaa näkymään tunnelin päässä kun saat oireet haltuun. Tuote ei ole enää niin kallis kun patentti loppui ja se kuuluu kelan korvattaviin. Eli jos menee yli 700e vuodessa lääkkeisiin niin loppuvuoden lääkkeet on ilmaisia.

Lue lisää

mulle lääkäri sanoi että estolääkkeenä toimii myös zovirax ja mulla 2 pakettii maksoi 7E :)

Mutta jos kerrot herpeksestä jo tapailun alkuvaiheessa, niin kuin sopivaa olisi, niin miten tämä rakkaus ehtisi ennen sitä kehittyä?

Aikamoisen yllätyksen koin kun selvisi, että genitaaliherpes tartunnan saattaa saada myös sikiö. Tämän jos olisin tiennyt en olisi koskaan hankkinut lapsia. Tyttöni on nyt 20v. ja sairastaa herpestä vaikka ei ole ollut sukupuolisessa kanssakäymisessä.
Nettiä tutkiessani on selvinnyt, että tauti saattaa tarttua sikiöön jos äiti saa ensimmäisen tartuntansa raskauden aikana. Tuo on höpö höpöä. Minulla sairaus oli jo monta vuotta aiemmin. Raskausaikana en edes oirehtinut. Eli tosi ikävä sairaus on kyseessä. Itse olisin sairauden kanssa pärjännyt. Olen tullut sinuiksi sen kanssa mutta se, että tauti tarttuu sikiölle on kohtuutonta. Mieheni ei ole oirehtinut ollenkaan 30 yhteisen vuotemme aikana. Tietää tartunnastani eikä ole koskaan syyllistänyt minua. Mistä sitä tietää vaikka olisin itsekin saanut taudin äidiltäni. Tauti kun aktivoituu tytöillä yleensä siinä 20-25 vuoden tienoilla.

äiti vm-61 kirjoitti:

Aikamoisen yllätyksen koin kun selvisi, että genitaaliherpes tartunnan saattaa saada myös sikiö. Tämän jos olisin tiennyt en olisi koskaan hankkinut lapsia. Tyttöni on nyt 20v. ja sairastaa herpestä vaikka ei ole ollut sukupuolisessa kanssakäymisessä.
Nettiä tutkiessani on selvinnyt, että tauti saattaa tarttua sikiöön jos äiti saa ensimmäisen tartuntansa raskauden aikana. Tuo on höpö höpöä. Minulla sairaus oli jo monta vuotta aiemmin. Raskausaikana en edes oirehtinut. Eli tosi ikävä sairaus on kyseessä. Itse olisin sairauden kanssa pärjännyt. Olen tullut sinuiksi sen kanssa mutta se, että tauti tarttuu sikiölle on kohtuutonta. Mieheni ei ole oirehtinut ollenkaan 30 yhteisen vuotemme aikana. Tietää tartunnastani eikä ole koskaan syyllistänyt minua. Mistä sitä tietää vaikka olisin itsekin saanut taudin äidiltäni. Tauti kun aktivoituu tytöillä yleensä siinä 20-25 vuoden tienoilla.

Lue lisää

Nyt kyllä kirjoitit ihan höpö höpöä, mitään aktivoidu yleensä tytöillä 20-25 vuoden iässä.

Ei todellakaan herpeksen vuoksi lapsentekoa kannata jättää. Ei välttämättä tartu lapseen synnytyksessä. Lapset voivat saada herpeksen ihan muutenkin, on ihmisiä, jotka ovat itse tartuttaneet esim. huulessa olevan herpeksen alapäähänsä, tartuntaan ei siis tarvita sukupuolista kanssakäymistä. Joskus on mysteeri mistä herpeksen on saanut.

toinen äiti kirjoitti:

Nyt kyllä kirjoitit ihan höpö höpöä, mitään aktivoidu yleensä tytöillä 20-25 vuoden iässä.

Ei todellakaan herpeksen vuoksi lapsentekoa kannata jättää. Ei välttämättä tartu lapseen synnytyksessä. Lapset voivat saada herpeksen ihan muutenkin, on ihmisiä, jotka ovat itse tartuttaneet esim. huulessa olevan herpeksen alapäähänsä, tartuntaan ei siis tarvita sukupuolista kanssakäymistä. Joskus on mysteeri mistä herpeksen on saanut.

Lue lisää

Voi kun puhuisinkin. En vain keksi mitään syytä mistä tyttäreni on herpeksen saanut. Silloin tällöin on myös nettikeskusteluissa ollut hycvin nuoria tyttöjä jotka ovat herpeksen saaneet eikä muuta vaihtoehtoa ole kuin oma äiti. Lääkärit kyllä myöntävät sen, että jos äiti saa herpestartunnan raskauden aikana silloin on muutaman prosentin mahdollisuus, että vauvakin saa istukan kautta tartunnan. Mutta itselläni tilanne on eri koska olin saanut tartunnan jo vuosia ennen raskautta. Kyllä herpes virus on todella hankala sairaus niin eläimillä kuin ihnisillä. Julma suorastaan. Suosittelen todella tutustumaan sairauteen vaikka netin kautta.

toinen äiti kirjoitti:

Nyt kyllä kirjoitit ihan höpö höpöä, mitään aktivoidu yleensä tytöillä 20-25 vuoden iässä.

Ei todellakaan herpeksen vuoksi lapsentekoa kannata jättää. Ei välttämättä tartu lapseen synnytyksessä. Lapset voivat saada herpeksen ihan muutenkin, on ihmisiä, jotka ovat itse tartuttaneet esim. huulessa olevan herpeksen alapäähänsä, tartuntaan ei siis tarvita sukupuolista kanssakäymistä. Joskus on mysteeri mistä herpeksen on saanut.

Lue lisää

Voi kun puhuisinkin. En vain keksi mitään syytä mistä tyttäreni on herpeksen saanut. Silloin tällöin on myös nettikeskusteluissa ollut hycvin nuoria tyttöjä jotka ovat herpeksen saaneet eikä muuta vaihtoehtoa ole kuin oma äiti. Lääkärit kyllä myöntävät sen, että jos äiti saa herpestartunnan raskauden aikana silloin on muutaman prosentin mahdollisuus, että vauvakin saa istukan kautta tartunnan. Mutta itselläni tilanne on eri koska olin saanut tartunnan jo vuosia ennen raskautta. Kyllä herpes virus on todella hankala sairaus niin eläimillä kuin ihnisillä. Julma suorastaan. Suosittelen todella tutustumaan sairauteen vaikka netin kautta.

äiti vm.-61 kirjoitti:

Voi kun puhuisinkin. En vain keksi mitään syytä mistä tyttäreni on herpeksen saanut. Silloin tällöin on myös nettikeskusteluissa ollut hycvin nuoria tyttöjä jotka ovat herpeksen saaneet eikä muuta vaihtoehtoa ole kuin oma äiti. Lääkärit kyllä myöntävät sen, että jos äiti saa herpestartunnan raskauden aikana silloin on muutaman prosentin mahdollisuus, että vauvakin saa istukan kautta tartunnan. Mutta itselläni tilanne on eri koska olin saanut tartunnan jo vuosia ennen raskautta. Kyllä herpes virus on todella hankala sairaus niin eläimillä kuin ihnisillä. Julma suorastaan. Suosittelen todella tutustumaan sairauteen vaikka netin kautta.

Lue lisää

Niin, koska 20-vuotias tyttäresihän aivan varmasti on puhunut sinulle totta....

Kiitos sanoistasi ^ ehkä tästä hengissä selvitään :)

Minulla kävi niin hyvin, että miehen kanssa sairastuttiin samaan aikaan suhteen alussa, mutta mies on osoittautunut niin ihanaksi, että olemme yhdessä edelleen. Ei siis ainakaan vielä ole tarvinnut etsiä uutta kumppania. Toivon, että tämä suhde jatkuisi elämäni loppuun saakka myös herpeksen kannalta. Ja jos ei, niin sen päätyttyä oltaisi jo kehitetty tähän parantava rokote.

Voi olla mahdotonta "valita paremmin". Tautia voi tartuttaa toiselle, vaikka itse ei sitä tietäisi kantavansa. Ja testeilläkään sen kantajuutta ei voi varmasti poissulkea, jos ei ole oireita. Lisäksi viruksen on voinut saada omalta äidiltään, eli ei ole tarvinnut olla edes sukupuoliyhteydessä kenenkään kanssa

Lääkäri sanoi, että joka kerta käytettäisiin, mutta luin että ei kannata käyttää, jos oireet ovat lievät. Onko muilla (naisilla) esiintynyt alapään kuivuutta ja yhdyntäkipuja herpeksen saamisen jälkeen? Siis sillon kun ei ole aktiivisessa vaiheessa.

DDT ja 44 käytettiin ennen. Leviäähän se itsestään, ellei torjuta-aineita käytetä, nuo edellä minititut rotanmyrkkyjä.
En tiedä mitä käytetään, sanoi venäläinen.
Coronan torjunnassa kassalta kerrottiin, ettei viruksen leviämistä voida estää, eikä ole tarkoituskaan estää.
En tiedä sitten, että jos ne laittaisivat rokottamalla jotakin tököttejä.

Voi harmi. Ota aika lääkärille jotta vaivan syy selviää. Pikaista toipumista!