Eläkkeellä olevalla äidilläni on kesämökki jonne hän vetäytyy koko kesäkaudeksi. Vieraita käy kesän mittaan paljonkin, melkein kaikki kutsuttuja. Äiti on seurallinen ja keittää kaikille kahvit ja seurustelee mielellään sellaisen ihmisen kanssa joka lähtee parin tunnin päästä ja menee yöksi kotiinsa.
Ongelmana ovatkin ne jotka tunkevat mökille kutsumatta viikoksikin kerrallaan. Äiti on liian tossu sanoakseen ettei halua majoittaa ketään ja minä taas liiankin paha suustani. Koska en voi olla aina paikalla sanomassa että suksikaa kotiinne, joutuu äiti miettimään hyviä ja uskottavia valheita jo valmiiksi ettei sitten mene jauhot suuhun kun tilanne on kohdalla. Nykyisessä tilanteessa olostaan nauttivat vain ja ainoastaan ne joiden täsmäiskua odotetaan kauhulla. Joten äiti elää pelossa ja minä kiehun raivosta. Selvää on vain se, ettei näin voi jatkua.
Ehdotuksia otetaan vastaan.
Ongelmana ovatkin ne jotka tunkevat mökille kutsumatta viikoksikin kerrallaan. Äiti on liian tossu sanoakseen ettei halua majoittaa ketään ja minä taas liiankin paha suustani. Koska en voi olla aina paikalla sanomassa että suksikaa kotiinne, joutuu äiti miettimään hyviä ja uskottavia valheita jo valmiiksi ettei sitten mene jauhot suuhun kun tilanne on kohdalla. Nykyisessä tilanteessa olostaan nauttivat vain ja ainoastaan ne joiden täsmäiskua odotetaan kauhulla. Joten äiti elää pelossa ja minä kiehun raivosta. Selvää on vain se, ettei näin voi jatkua.
Ehdotuksia otetaan vastaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensimmäiseksi on pakko kysyä onko äitisi kohdalla kyse vanhuuttaan vapisevasta mummoreppanasta, jota ikävät sukulaiset ja tuttavat kuppaavat mennen tullen? Jos niin, pitäisi äitisi saada uskottu mies ja huoltaja. Jos se olet sinä, niin asiahan on selvä hoitaa. Soitat kaikille ja sanot, ettei äiti enää jaksa ja käytte korkeintaan vaan kahvilla.
Koska mummot kuitenkin ovat tänä päivänä reippaita ja kaukana tutisevista harmaapäistä pitäisi äitisi nyt elämänkokemuksen suomalla voimalla älytä, että voi sanoa ei. Ymmärrän, jos se on vaikeaa, mutta toivotaan että saatte runsaasti hyviä vinkkejä tämän kautta.
Itse ehdottaisin, että äitisi sopii heti kättelyssä miten pitkään vieraat ovat. Se ei ole epäkohteliasta, vaan pitäähän miettiä sapuskat, halon hakkuut jne. Äitisi voi aivan hyvin ojentaa vieraille haravat, kirveet, osoittaa huussin tyhjennystä ja näin ryhtyä avuttomaksi naiseksi, joka iloitsee reippaasta avusta lomaviikon aikana.Jos ei muuta, niin talkoot pystyyn joka aamu. Kaikki työt jaetaan demokraattisesti ja määrätään joku keittiöön, joku risusavottaan jne. Harva kestää montaa päivää! Äitisi tarvitsee joka tapauksessa apua, niin miksei hyödyntää lomavieraita.
Jos ne olisikin työkykyisiä, mutta ei. Vanhoja kääkkiä kaikki. Pääsevät juuri ja juuri toisten passattavaksi ja siinä se. Tunkevat käyttöohjeiden kanssa kylään; "Mulle sit vaan maidotonta . . mulle sit aamulla puuroa. . .
mua ei sit saa herättää ennen kuin klo 12. . .
Eikä ne ole edes mitään sukulaisia vaan kaupunkinaapureita ja entisiä työkavereita ja muita mökittömiä.
Äiti ei ole velä mikään tutisevan vanhus mutta aivan liian kohtelias sanoakseen ettei halua nurkkiinsa ketään.
Niitä valkoisia valheita on tässä nyt kehitelty, mutta ainahan valheesta lopulta jää kiinni. Jos saisin päättää, antaisin vain väärän osoitteen. Siinähän etsis sitten...
T. Aloittaja
olevasi juuri tuollainen toisten nurkissa loisiva siipeilijä.
Ymmärrys on sitä luokkaa ja vastuun sysääminen "vierailuista" kyläpaikalle.
1975 vuodelta.
Olimme juuri muuttaneet yhteen, asuntomme oli k h 28 neliötä.
Puolison työkaveri kutsui itsensä ja perheensä meille töistä suoraan yökylään tarkoitus oli majailla koko viikonloppu mennen suoraan maanantaina töihin ja päiväkotiin.
Koko porukalla oli heti hirveä nälkä, kun päiväkodissa oli ollut aivan hirveää ruokaa (heillä 4v poika ja 6v.) tyttö)
Olin ostanut tarjouksesta jauhelihaa 700g, tarkoitus tehdä siitä kahden hengen ruoka viikonlopuksi.
Tein kattilallisen jauhelihakeittoa ja paistoin plättyjä lisäksi.
Leivon itse, joten leipää ja pullaa oli. Koko viikonloppu ruokamme katosi yhdellä aterialla, maitoineen levitteineen. Lapsilla oli nälkä taas keittelin kaurapuuroa omenasose ja mehua. maito oli jo juotu.
Illan kääntyessä yöksi, kehotin vieraita kiirehtimään, viimeinen auto lähtee, heillä kotimatkaa n. 20 km.
– Ei, me jäämme yöksi, ei ole edes kaupassa käyty, aamuksi ei ole kotona mitään.
- Minä en ole varautunut vieraisiin, eikä meillä ole sänkyjä, eikä petivaatteita ei edes patjoja..
- Mies suuttui; kyllä X kutsui heidät. Lähikaupasta ruokaa SAAT.
- Yöpyminen ei kyllä käy, ei meillä ole ylimääräisinä vuodevaateita ei mitään; patjoja peittoja tyynyjä..
Sain vieraat tilojen/vuodevaateiden tarkastuksen jälkeen lähtemään kotiinsa, mutta leipää ja pullaa oli annettava mukaan, kun lapsilla on aamulla nälkä..
Sama porukka tuli heti seuraavana perjantaina jälleen, suoraan töistä ja päiväkodista, X mainitsi torstaina; kaveri oli pyytänyt, että voisivat tulla?
Oli leiponut uudet leivät ja pullat pakkaseen edellisten puhallusten jälkeen. Talous oli tarkan markan hommaa, joten keitin 5 l kattilallisen hernekeittoa ja tein pannukakkua.
Illemmalla tein Mannapuuroa kiisseliä.
Puuroa tein 4 l, kiisseliä oli 4 l, oletin että syömme siitä X kanssa vielä lauantain aamuna, kattilat tyhjenivät.
Mies ilmoitti, että menevät hän vanhemmilleen illalla nukkumaan, siellä saa siskon petin vaikka asuvat yksiössä. Tulevat sitten tänne koska menevät X kanssa kaupoille. (ostivat perheelle toisen Tv)
Herättyäni laiton aamiaisen, hoidin vauvan ja laitoin pyykin koneeseen. Ovet olivat auki vieraat tulivat, menivät suoraa keittiön ruokapöytään istumaan, äiti otti astioita kaapista, isä tutki kahvipannun ja siirtyi jääkaapille. Laitoin vauva vaunuihin menin levittämään pyykkiä, laitoin uuden koneellisen. X tuli kysymään leipää vieraille. Ei sitä ole kuin jäisenä, enkä ole heitä kutsunut, en vastaanota monen päivän vieraita, se on uskottava jokaisen.
Lähdemme ruokakauppaan, kun vauva on syötetty pesussa oleva pyykki narulla. Kävin sisällä ja tulin ulkorapuille syöttämään vauvan, sitten levitin pyykin naruille.
Äiti tuli ulos, jutteli jotain aamuradiossa tulleesta ohjelmasta. Sanoin etten olut ehtinyt kuunnella, kun hoitelin pyykin ja vauvan.
Äiti pyysi; voisivatko He saada minun tekemää leipää mukaansa, kun se on niin hyvää, ei tee mitään vaikka on jäistä ehtii sulaa.
“Miehesi sanoin; ruokaa saa kaupasta” kyllä siihen varaa on, kun oli toiseen televisioonkin ja molemmat olette töissä.
Lähdin vaunuja työntäen pihasta kadulle, vauva seuraavaan ruokailuun 3-4 tuntia. Menin puistoon joksikin aikaa, sitten jatkoin kauppaan. Olin reissussa viitisen tuntia n. klo 10–15. näin perheen kulkevan pois kotikadulla.
Isä-kaveri oli vaatinut saada leipää, X oli vienyt pakasteelle ja avannut sen. Kaveri oli ottanut; kaikkea Olin viikolla leiponut edellisen puhalluksen jälkeen, kaikkia. n. puolet oli poissa.
Koitti seuraava perjantain, nyt tuli perheen äiti ensin, sanoi isän ja lasten tulevan myöhemmin, käyvät vain mummolassa ensin syömässä.
Kysyin mitä tämä on? kylään tullaan kun pyydetään ja yleensä käydään vuoronperään. Meillä on vauva ja aivan juuri kasattu koti, ei meillä ole varaa syöttää vieraita joka viikonloppu.
Olin nolo ja vihainen leivonnaisten puhaltamisesta, kyseessä oli perhe, jonka olin nähnyt tasan kaksi kertaa. Et silleen
Ensimmäisen tuli mieleen majoituspuolen minimointi ettei "asuminen" tule kysymykseen kutsumattomien vieraiden suhteen.
Vierashuoneet varastoiksi tms.
Toinen vaihtoehto olisi vedota äidin ikään ja jaksamiseen ihan suoraan kiertelämättä tai kaartelematta. Pitää olla pään umpiluuta jos ei mene asia perille?
Valkoiset valheet eli poikani on tulossa enkä voi majoittaa jne.
Taitaa olla ihan kaikille mökin omistajille liiankin tuttuja nämä kutsumattomat vieraat joiden äö ei riitä ymmärtämään että mökki on tarkoitettu pääasiassa itselle eikä sukulaisten bed and breakfast kautta ryyppy mestoiksi?
Edellinen mökki tuli hankittua osittain sen takia kaukaa että juuri kutsumattomista sukulaisista pääsi eroon. Etäisyys kävi kuitenkin vaivalloiseksi pitkässä juoksussa ja paikan vaihto tuli ajankohtaiseksi huomattavasti lähempää.
Siitähän se riemu alkoikin juuri näiden perseaukisten sukulaisten kanssa. Monta vuotta sitkeimmät jaksoi anella suoraan tai mutkien kautta saunailtoja jne jne. Nyt tilanne on kuitenkin ns. rauhoittunut huomattavasti. Mitään ihmeellistä ei tarvinnut tehdä kautta selitellä. Ihmiset saa tulla ja mennä mutta niitä saunottamisiltoja emme ole järjestäneet edelleenkään emmekä aio sitä jatkossakaan tehdä. Kait sitä väsyttämistaktiikaksi voi sanoa mutta juuri nämä kutsumattomat sukulaiset ovat oppineet talon tavat. Saa ja pitääkin käydä mutta yöpaikkaa ei tarjota eikä niitä ryyppyiltoja saunomisineen vaikka pyyntöjä edelleen tuleekin.
Ei mitään sotia sukulaisten kanssa vaikka nokka solmussa osa onkin kun juhannuksenakaan ei saunomaan pääse. Alussa oli vaikeaa koska hyvin usea piti itsestään selvyytenä että mökkimme on tavallaan ihan yleinen vapaa-ajan vietto paikka. Ihan varmasti moni loukkaantuikin mutta toinen vaihtoehto olisi pelko perseessä viikonloppuisin ja varsinkin juhlapyhisin. Eipä silti, vieläkin jalkoja ollaan oven rakoon työntämässä ja muutamat kerrat auto ajaa pihaan talon väen saunoessa. Mutta, kuka säännöt laatii jos ei mökin omistaja? Juhannus painaa päälle ja olen varma että norkoilijoita käy edelleenkin mutta jos saunailtoja tarjoillaan, tehdään se omasta aloitteesta. Näitä "mökkihelvetissä" lomansa viettäviä tiedämme olevan. Loma tarkoittaa juuri näiden loisten ruokkimista ja saunottamista kuningasluokan v..tutuksen saattelemena.
Kutsutut ja kutsumattomatkin saa ja pitää tulla käymään mutta ei asumaan. Mutta myönnän suoraan että moni tykkäs kyttyrää kun saunaa ei ole "annettu" kaljoittelupaikaksi mutta sen asian kanssa voin elää enkä tunne omantunnon tuskia moisesta. Juhannuksena vieraita käy tulilla istumassa jne. mutta ryyppypaikkaa ei mökistämme tule. Edelleenkään.
Pienenä vihjeenä ihan yleisellä tasolla juuri niille ihmisille jotka miettivät kenen sukulaisen luokse menisi yllätysvierailulle juhannuksena.
.
suolapanokset auttavat kroonisiinkin tapauksiin
.