TYKS

Ihan kauheeta. Mee mielummin lomareissulle Ahvenanmaalla ja pukkaa beibe siellä ulos.

Minulla raskausaikana ongelmia omiin ja naapureiden tarpeisiin. Vietin osastolla aikaa ennen synnytystä useamman kerran muutaman päivän pätkiä. Tuolla osastolla henkilökunta oli todella mukavaa. Synnytysosastolla kätilöt olivat kannustavia ja positiivisia. Synnytyksessäni päädyttiin lopulta sektioon, mutta sekin päätös perusteltiin ja kulku selitettiin. Tuntui turvalliselta mennä saliin. Anestesialääkärikin oli todella mukava. Minut vielä leikkasi samainen lääkäri, joka oli ottamassa sisään, kun pillit soiden sairaalaan tulimme.

Näiden useampien osastokäyntien aikana oli vain kaksi lääkäriä, jotka olisivat joutaneet kilometritehtaalle. Toinen lähetti verenvuodosta huolimatta kotiin ja todella loukkaantuneena vastasi meille, kun kysyimme syytä kotiutukseen ("en kait minä kotiuttaisi, jos se olisi vaarallista"), seuraavalla kerralla tulimmekin sitten ambulanssilla pillit soiden (seuraavana päivänä). Toinen lääkäri siellä osastolla kyseenalaisti tuota samaista verenvuotoa. Olisi vielä odotuttanut, mutta jotenkin viiden päivän verenvuodosta johtuen pää ei tuntunut kestävän. Hän sitten loppujen lopuksi määräsi alas synnytyssaliin ja synnytyksen käynnistettäväksi. Olisin varmaan joutunut enemmänkin vääntämään hänen kanssaan ellei raskaus olisi jo edennyt viikolle 39 5.

Ei siis minun puoleltani valittamista. Harjoittelijatkin pysyivät poissa, kun ilmoitin ei-toivotuiksi.

Huhtikuussa pyöräytin oman ensimmäiseni TYKSissä ja minulle ei jäänyt mitään valittamista. Voisin jopa sanoa että ihana kokemus vaikka synnytys ei täysin putkeen mennytkään...kesti kohtalaisen pitkään ja väliliha repesi. (Myös Saloa meille ehdotettiin, mutta mitä turhaan. Itse en ainakaan olisi supistuksien tulllessa halunnut istua automatkalla yhtään tarvittavaa kauempaa).

Heti tullessa oli kätilö ja harjoittelija vastassa ja hyvin otettiin vastaan. Toki kysyivät oliko ok että harjoittelija oli mukana, minusta se oli vaan plussaa. Koko päivä (yli 12h synnytyssalissa) meni ja kätilöiden ja harjoittelijoiden vuorokin ehti vaihtua joten useampi heistä tuli tutuksi. Kaikki olivat todella mukavia ja kannustavia. Sairaalassa ei ollut tungosta ja pääsin jopa ammeeseen ja jumppapalloakin kokeiltiin. Lopulta synnytin jakkaralla joten tulipa sekin koettua. Mies ja tuleva isoäiti pääsivät molemmat mukaan synnytykseen.

Kätilö harjoittelija kertoivat kokoajan missä mennään, varsinkin vauvan putkahdettua kun hyörinää riitti ympärillä, istukka piti vielä saada ulos, minua vielä paikkailla ja vauvan napanuoraa leikkailla yms. Ei tarvinnut ihmetellä mitä nyt tapahtuu.

Osastollakin hoitajat olivat asiallisia, eivät häirinneet turhaan, mutta olivat kokoajan saatavilla. Huone oli kolmen hengen ja ihan kiva oli seurailla minkälaisia toiset uudet äidit ovat, vaikken mitään enempää rupatellutkaan. Yksi vanhempi hoitaja oli hieman ärsyttävä kaikkine neuvoineen mutta eihän kaikkien kanssa vaan voi olla samalla aaltopituudella. Lopuksi vielä kätilö tuli katsomaan ja sain kehuja hyvästä asenteesta, hyvillä mielin sain kolmantena päivänä lähteä vauvan kanssa kotiin.

..pelkästään positiivista sanottavaa tyksistä! Meillä vielä oli pieniä komplikaatioita synnytyksessä, joista selvittiin hienosti henkilökunnan ammattitaidolla. Jälkeenpäin ajatellen on hienoa, että pääsee yliopistosairaalaan synnyttämään, koska siellä huipputeknologia ym. saatavilla, jos jotain tapahtuu.
Ja kätilöt olivat ystävällisiä ja auttavaisia, joskin niillä välillä hirveä kiire osastolla, riippuen tietty synnyttäjien määrästä..