häpeän omaa persoonallisuuttani, haluaisin olla jotain aivan muuta. ulkonäölle voi aina tehdä jotain, mutta oman persoonallisuuden muuttamin tuntuu olevan todella vaikeaa... :(
miehenä haluaisin olla kova ja karski, nyt tuntuu ettei haittaisi vaikka olisi narsistin vikaa...
mut ei, väritön ja tylsä tyyppi, ei mitään omanarvontuntoa. kaduttaa etten lähtenyt muukalaislegioonaan, olisin ehkä siellä muuttunut vahvemmaksi. nyt tunnen olevani täysi paska, kaikki mihin olen ryhtynyt on epäonnistunut.
jokainen ihminen on kuulemma hyvä jossain, mistähän sen "hyvän" itsestään löytäisi???
miehenä haluaisin olla kova ja karski, nyt tuntuu ettei haittaisi vaikka olisi narsistin vikaa...
mut ei, väritön ja tylsä tyyppi, ei mitään omanarvontuntoa. kaduttaa etten lähtenyt muukalaislegioonaan, olisin ehkä siellä muuttunut vahvemmaksi. nyt tunnen olevani täysi paska, kaikki mihin olen ryhtynyt on epäonnistunut.
jokainen ihminen on kuulemma hyvä jossain, mistähän sen "hyvän" itsestään löytäisi???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sama olo täälläkin,paitsi et en välttämät siit karskist tiiä :)
En vihaa itteeni(tai no ehkä vihaan),mut en todellakaan pidä itestäni ja itsetunto on aika repaleina ,tosin ollu aina mukulast saakka..
Sit kun on viell yksinään niin olo vaan pahenee,jos oliskin joku läheinen joka jopa pitäis/arvostais ihmisenä niin sitä vois jopa jaksaa eteenpäin.
kouluaikaan. Etkö ollut missään hyvä? Käy kaikki aineet läpi...
Ehkä olet hyvä ystävänä? Kielissä, urheilussa, matikassa?
Yhdessä asiassa voit aina olla hyvä: ihmisenä. Se vaatii harjoittelua. Siitä tulee kaupan päälle hyvä mieli etkä voi ymmärtääkään miten voit toisten päivää parantaa pienillä auttamisilla, vaikka se olisi vain oven avaaminen. Ole aina kohtelias, avaa ovia, näytä pieniä huomionosoituksia lähipiirillesi ja muillekin (älä ammu kuitenkaan yli, ei sitä KOKO AJAN tarvitse tehdä). Kuuntele toisia, niin sinuakin kuunnellaan.
Itsestänikin tuntuu että olen ihan harmaata massaa, toiset on sitä tätä ja tuota. Siksi olenkin päättänyt olla hyvä ihminen. =)
olemalla hyvä ja ystävällinen tulee hyväksikäytetyksi ja toisten tallomaksi. se oli se virhe minkä tein, pitäisi aina pitää puolensa ja kostaa kaikki toisten ihmisten ilkeydet. tässä elämässä ei saa mitään olemalla kiltti. jos jotain haluaa se pitää ottaa, eikä mielistellä. miksi olla hyvä toisille, mitä se minua hyödyttää, ei siittä kukaan kiitä.
ja en todellakaan ollut hyvä missää koulussa. tyhmä, hidas ja laiska, sitä kuuli kyllä. ei minulla ole paikkaa tässä maailmassa, tunnen olevani turha. siksi olisi ehkä pitänyt lähteä muukalaislegioonaan.
Pidän itseäni kilttinä, huomaavaisena ja herkkänä miehenä, en todellakaan minään karskina äijänä. Joku voisi sanoa jopa että olen naisellinen! Kyllä, sellaiset joutuvat helposti muiden ihmisten ylitallomaksi. Mutta ei kukaan muu voi omia rajojaan asettaa, ja kun näin alkaa tehdä niin johan sitä tarvittavaa kovuuttakin alkaa löytyä! Siitä se lähtee, minä ainakin aloin opetella oman mielipiteeni ilmaisemista ja potkin tylysti vittuun sellaiset ihmiset elämästäni joiden en halunnut sinne kuuluvan. En sen takia että olisin halunnut olla kylmä ja kova, vaan sen takia etten halua tietynlaisia ihmisiä elämääni. Ja kuka muu asiasta päättää ellen minä itse!