Onko Suomen oikeustieteellisissä, Turku, Hki, Lappi, käytössä varasijalta opiskelijaksi pääsyn järjestelmää? Huhun kuulin, ettei olisi. Sehän on ihan väärin, kun vielä halutaan saada opiskelijat nopeammin valmistumaan. Totta kai kieltäytyjän paikalle olisi valittava seuraavaksi parhain hakija.
Varasijalta
oikikseen?
131758
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Muistaakseni varasijajärjestelmää ei ole, mutta toki voit asian vielä tiedekuntien valintaoppaista tarkistaa. Mutta mihin sellaista edes tarvittaisiin? En usko, että kukaan luopuu paikastaan sen jälkeen kun on parin kuukauden raatamisen jälkeen sen onnistunut saamaan. Oikis on harvemmin kenellekään kakkoskohde, johon haetaan varmuuden vuoksi ja josta sitten luovuttaisiin, jos paikka aukeaisi jonnekin muualle.
Ei ole varasijajärjestelmää ainakaan Helsingissä. Edellinen perusteli.
Huhut on huhuja; missään suomen oikeustieteellisessä tdk.ssa ei ole varasija järjestelmää. (Sitä en tiedä, miten tämä nopeuttaisi valmistumista...)
Asiaa sivuten voisi tietysti vielä jatkaa, että hieman harmillinen tai sama monikossa harmillisia episodeja käydään vuosittain kun löytyy aina, myös niitä jotka uskovat tien tiedekuntaan löytyvän siten, että palkkaa, tai "pappa betalar " henkilön, jonka tehtävänä on asian saattaminen oikeuden ratkaistavaksi.
Toki on niin, että kun on itse saanut opiskelupaikan, niin tällaista toimintaa on helpompi ylen katsoa ja pitää vasten mielisenä. Mutta hei! Jos oikeiasti haluat opiskelupaikan, niin yritä ensin itse laatia valitus, ennenkuin ostat tällaisen palvelun, ainakaan joltain valmennuskurssin pitäjältä.
Itselläni meinasi perjantaina mennä kahvit väärään kurkkuun, kun kuuntelin sivukorvalla, kuinka joku hakija selitti innokaasti kaverilleen, että kuinka hän oli jo sopinut ennakolta valintakoe valmentajansa kanssa, että tämä tekee taas xxx€:sta valituksen, jos ei paikka ei irtoa, vielä nyt neljännellä kertaa hakiessa. Eniten minua huolestutti tuo muotoilu taas, joka viitasi mielestäni (en viitsinyt mennä kysymään asian perään, että kuinka monta kertaa hän on ollut jo viemässä asiaa käräjille, mutta jos tämä oli neljäs, niin ainakin minusta surullista ja hivenen ihmeellistäkin; kun oikiksen paikkoja kun on tarjolla verraten hyvin paljon. - Kyse ei ole mistään Taikin paikasta, jonne otetaan vuosittain jokunen kymmenen hakijaa tai vähemmän.
Huomaa, että kirjoittaja on kateellinen taikkilainen. Muutoksenhakua haetaan hallinto-oikeudesta eikä käräjiltä. Tuon tajuaa jo pääsykokelainenkin!
No jos joku haluaa valittaa niin valittakoon niin paljon huvittaa.. ei ne valitukset hallinto-oikeuteen mitään auta, jos ei jotain oikeaa virhettä ole sattunut. Pääsykoeopettajille maksaminenkin on usein rahan hukkaa, ja hölmöjen vedättämistä, koska oikeus ei anna kenelläkään rahan tai säälin perusteella opiskelupaikaa.
Joo kateellinen ehkä, mutta mille? Mielestäni on hyvä, ettei Taikiinkaan oteta ihan kaikkia "wannabe taiteilijoita"
Mutta En ymmärrä, mikä oikiksen tekemisestä tekee niin hirmuisen vaikeata, kun opiskelupaikkoja on ymmärtääkseni laskutavasta riipuen ainakin kolme tiedekuntaa ja tai periaatteessa hieman enemmänkin kun eikös Vaasassakin ole mahdollista suorittaa osa tutkintoa ja sitten tulla stadiin tekemään maisteri tutkinto ja Joensuussakin lienee kohta oma tiedekuntansa (lisäännee opiskelupaikkoja), vaikka jo nyt jokaiseen otetaan vuosittain otetaan vuosittain yli sata opiskelijaa...
Tämä Taik-ilainen ei halua asua yhteiskunnassa, jossa tulevaisuudessa jokatoinen on juristi.
Toki tiedän, että juridisia tehtäviä on muuallakin kuin vain "perinteisissä juristi-ammateissa" (kuten Tuomioistuimissa,asaianajajina ja syyttäjinä) mutta sivullisena minusta on vaikeaa ymmärtää mikä tekee oikikseen pääsyn niin kovin vaikeaksi ja tarvitsemmeko me "oikislaisia" eli tulevia juristeja yhtään enempää?
Nyt teidän opiskeiu näyttää lähinnä kirjastossa nököttämiseltä ja massaluennoilta, jos teillä olisi vähemmän niin ehkä muunkinlaisia "harjoituksin" olisi enemmän resursseja(?). - Niin minkälaisia fakki-idiootteja teistä siten tulee? Eikö vähempi riittäsi? En nyt tarkoita itse lukemisen -tai kai senkin kerta määrää voisi joskus miettiä- mutta ei kuitenkaan opiskelun vähentämistä - juristi tutkinto olkoon laaja, - Vaan sitä, että harmittaa, jos suomessa opiskeliupaikkojen saamisessta aletaan päättämään enemmän oikeus -teitse kuin pääsykokeilla, joka on varallisuudesta riippumatta sama kaikille. (Kaikki pääsykokeessa tarvittava tieto löytyy kyllä varmasti pääsykoe kirjoista).
Lopuksi miten minun olisi edellä pitänyt sanoa. Sen sijaan että sanoin tai kirjoitin "käräjöinnistä" niinsanotaanko se sitten tyylikkäästi ja oikeon: Tehdä hallinto-oikieudellinen valitus hallintovalitus vai ehkä sittenkin kantelu? nn. tiedekunnasta "nn" alueeen hallinto-oikeuteen, koska nn. tiedekunta ei ole antanut opiskelupaikkaa ja, joka on siten menetelly virheellisesti suorittaessaan opiskelijavalintaa" Vai voisiko sanoa: "aloittaa hallintooikeudellinen prosessointi?"
Vai tai aloittaa hallinto-oikeus menettely?
Omasta mielestäni, vaikka suomessa tuomioistuimet on jaettu yleisiin alioikeuksiin eli ns. käräjäoikeuksiin ja hallinto-oikeuksiin (lisäksi meillä on kai vielä jokunen erityis-tuomioistun, kuten markkinaoikeus?) niin noin parikymppisten puhekielessä sanaparillla "käräjille vieminen" voidaan tarkoittaa mitä tahansa menettelyä, jossa asia saatetaan viedä, riippumattoman tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Luulisi, että tänä vuonna myös otetaan varasijoilta sisään, kun moni varmaan tekee niin, että pyrkii kahteen tai jopa kaikkiin kolmeen paikkaan, kun se kerrankin on mahdollista. Jos esim. Turusta paikan saava on käynyt Lapin pääsykokeissa ja saisi sieltäkin paikan, ja ottaa sen Turun paikan vastaan, niin silloinhan Lapissa jää paikka kokonaan täyttämättä. Ei siinäkään mitään järkeä olisi.
No laittaisin kyllä rahani likoon sen puolesta, että miltään varasijoilta ei oteta sisään, kun sellaisia ei edes ole. Tiedekunta on päättänyt, että tänä vuonna otetaan sisään esim. 200 uutta opiskelijaa. Sitten tarkistetaan kokeet, ja kokeen tulosten perusteella päätetään raja, millä pistemäärällä otetaan sisälle.
Jos esim kokeessa toiseksi paras pisteluku on 60 pistettä, mutta paikkoja tulee tuolla täytetyksi vain 194, otetaan sitten pistemäärän 59 saaneet kaikki sisälle. Vaikka sitten opiskelijamäärä nousisi tuolloin 215 opiskelijaan. (eli 59 pistettä valintakokeessa saaneita olisi 21 kappaletta)
Eipä tuossa millekään varasijapaikoille ole tarvetta, kun etukäteen ajateltu opiskelijoiksi otettavien määrä ylittyy jo 15 opiskelijalla, lisäksi joka vuosi pääsee sisälle opiskelijoita oikaisumenettelyn kautta noin 10 kappaletta, eli siis sillä, mikä tehdään tiedekunnalle pääsykoetulosten julkistamisen jälkeen. Eli näillä on pääsykokeessa saanut jäämättä pisteitä, jotka heille olisi kuuluneet, onpa joskus jäänyt joltakulta koko tehtävä tarkistamattakin...
Varasija tarkoittaa sitä, että jos joku ei ota paikkaa vastaan, se annetaan seuraavalle. Ja tänä vuonna saattaa olla sellaisia, jotka saavat paikan paristakin eri oikiksesta. Eikä sinne kyllä noin montaa, tuskin ketään, pääse sisään oikaisumenettelyn kautta.
Sen verran paljon pitää kuitenkin kaikkiin Suomen oikeustieteellisten pääsykokeisiin lukea, että en jaksa uskoa, että kukaan kahteen paikkaan lukenut pääsisi yhteenkään oikikseen sisään saati sitten kahteen. Joten tuskin ilmaantuu sellaista ongelmaa, että joku luopuisi esim. Lapin oikikseen paikasta saatuaan paikan myös Turusta tai Helsingistä. Ja kuten joku edellä jo totesi, joka vuosi otetaan joka tapauksessa muutama yli vuosittaisen kiintiön, joten yksittäinen paikasta luopuminen ei ole ongelma. Jokainen opiskelupaikka tulee varmasti nykysysteemilläkin täytettyä.
Valitettavasti mutu-tieto ei muutu oikeaksi, vaikka sitä kuinka itselleen yritää oikeaksi todistella. Oikaisumenettelyn avulla pääsee vuosittain sisälle ihmisiä ainakin Helsingin oikeustieteelliseen tiedekuntaan, oletettavasti siis muihinkin. Jonakin vuonna pääsee viisi, joinakin vuonna toistakymmentä, joten siitä otin tuon keskimääräisen luvun 10 kappaletta. Ainakin omassa tutor-ryhmässäni on ollut henkilö, joka on päässyt sisälle oikaisumenettelyllä, eikä ollut sinä vuonna todellakaan ainoa.
Mutta onhan tuo sykähdyttävä ajatus, että valintakokeen tarkastajat todella ovat niin täydellisiä, että heille ei virheitä satu kokeita tarkistaessa ;)
Ja varasijoja ei ole, lue edellinen viestini sisäänottoperusteista.
Kokeiden arvosteleminen on sinälläänkin subjektiivista. Kuka arvostaa mitäkin. Mutta pääseekö muka oikeasti noin moni sisään muutoksenhaulla? Luulisi, että myöntävät kovin kitsaasti tehneensä jotain väärin siellä yliopistolla.
Valittaminen on juristin työtä. Jos asenne on se että valittaminen on noloa, eikä kannata, on ainakin hakeutumassa väärälle alalle. Joka vuosi otetaan oikikseen useampi opiskelija valitusten perusteella. Toisekseen jos joo vähästä kiinni, valittaminen on aina järkevää vaikka vähän maksaisikin, kun vaihtoehtona on seuraavan kevään hukkaan heitetyt työaika, kurssimaksut, kirjat jne. jne. puhumattakaan henkisestä taakasta.