Kirjoitan tämän kirjeen sinulle, ystäväni. Olet ollut rakas ja hyvä ystävä minulle,
mutta teet minut sairaaksi. Tiedän ettet tarkoita
sitä. Tiedän että tarkoitat vain hyvää. Haluan heittää sinulle hyvästit. Haluan että
katoat, tai alistut. En kuitenkaan ole vihainen sinulle, sinähän minut pidit lapsena elossa!
Nykyinen elämäni on kuitenkin erilaista. En tarvitse enää holhoustasi!
Tiedän ettet tahdo jättää minua. En voi kuitenkaan antaa sinun hallita elämääni.
Olet liian vaativa ja armoton! En anna sinun kontrolloida itseäni enää! Haluan olla
vapaa, ja sinä riudutat minut. Kuihdun kuin kaunis kukka joka kasvaisi ja kukoistaisi
jos et peittäisi tummilla pilvilläsi aurinkoa, jonka valo ja lämpö minua ravitsee.
Luulet tekeväsi minulle hyvää, tiedän sen. Sinä et vain ymmärrä! Sinun takiasi
en voi tuntea olevani eheä ja kokonainen omana itsenäni! Saat minut tuntemaan itseni
heikoksi, kelpaamattomaksi, ja likaiseksi! Sinun takiasi sisälleni on päässyt paljon
vihaa ja turhaa syyllisyyttä, joka painaa minut maahan kerta toisensa jälkeen.
Tiedän ettet alistu helpolla palvelijaksi. Et ole kuitenkaan herrani ja kuninkaani.
Sinä kuulut minulle, minä omistan sinut! Jos jäät, joudut toimimaan vain oppaanani.
Sinulla ei ole enää valtaa minuun. Sinä olet surkea isäntä, ystäväiseni! Niinpä joudun
alentamaan sinut häpeästä syyllisyydeksi! Jos ei kelpaa, ole hyvä ja painu helvettiin.
Asiat ovat muuttuneet. Minä olen muuttunut. Sinä et minua enää omista!
mutta teet minut sairaaksi. Tiedän ettet tarkoita
sitä. Tiedän että tarkoitat vain hyvää. Haluan heittää sinulle hyvästit. Haluan että
katoat, tai alistut. En kuitenkaan ole vihainen sinulle, sinähän minut pidit lapsena elossa!
Nykyinen elämäni on kuitenkin erilaista. En tarvitse enää holhoustasi!
Tiedän ettet tahdo jättää minua. En voi kuitenkaan antaa sinun hallita elämääni.
Olet liian vaativa ja armoton! En anna sinun kontrolloida itseäni enää! Haluan olla
vapaa, ja sinä riudutat minut. Kuihdun kuin kaunis kukka joka kasvaisi ja kukoistaisi
jos et peittäisi tummilla pilvilläsi aurinkoa, jonka valo ja lämpö minua ravitsee.
Luulet tekeväsi minulle hyvää, tiedän sen. Sinä et vain ymmärrä! Sinun takiasi
en voi tuntea olevani eheä ja kokonainen omana itsenäni! Saat minut tuntemaan itseni
heikoksi, kelpaamattomaksi, ja likaiseksi! Sinun takiasi sisälleni on päässyt paljon
vihaa ja turhaa syyllisyyttä, joka painaa minut maahan kerta toisensa jälkeen.
Tiedän ettet alistu helpolla palvelijaksi. Et ole kuitenkaan herrani ja kuninkaani.
Sinä kuulut minulle, minä omistan sinut! Jos jäät, joudut toimimaan vain oppaanani.
Sinulla ei ole enää valtaa minuun. Sinä olet surkea isäntä, ystäväiseni! Niinpä joudun
alentamaan sinut häpeästä syyllisyydeksi! Jos ei kelpaa, ole hyvä ja painu helvettiin.
Asiat ovat muuttuneet. Minä olen muuttunut. Sinä et minua enää omista!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kohtelit tosin häpeääsi hyvin hienotunteisesti. Olisit sanonut vaan suorat sanat! Toi minusta mikään kuningas ollut, noita-akka se on. Niitä minä pelkäsin pienenä. En olis muistanut koko asiaa ilman kirjoitustasi. Ja muutenkin tuli mieleen tuo Vilkkumaan Lottovoitto, jota joku kertoi vihaavansa. Tosin minä pidän Vilkkumaasta :)
http://www.youtube.com/watch?v=jYYb788g1hU
Tämä oli hyvä.