Minulta kun on kemian ja fysiikan opiskelu jäänyt niihin pakollisiin, niin ajattelin nyt kolmantena vuonna käydä vielä kaikki mahdolliset fyke-kurssit. Muttasiis, onko kaikki fysiikan kurssit tärkeitä Galenoksen/pääsykokeen kannalta? Kirjoituksiinkin pitäisi keskittyä, eli helpottaisi paljon jos joitakin kursseja voisi huoletta skipata.
FY1 Fysiikka luonnontieteenä
FY2 Lämpö
FY3 Aaltoliike
FY4 Lämpö ja energia
FY5 Mekaniikka
FY6 Sähkö
FY7 Sähkömagnetismi
FY8 Aine ja säteily
Tietääkseni kaikki kemian kurssit ovat tärkeitä, mutta kysynpä nyt varmuuden vuoksi:
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KE2 Kemian mikromaaila
KE3 Reaktiot ja energia
KE4 Reaktiot ja materiaali
KE5 Reaktiot ja tasapaino
Sillä ei varmaan ole merkitystä, jos ei kirjoita ko. aineita ylppäreissä? En ole mikään hirveän hyvä matemaattisissa aineissa, ensimmäisen vuoden jälkeen vaihdoin pitkästä lyhyeen matikkaan (pitkä matikka ~5, lyhyt ~7). Tiedän että saisin matikasta parempia numeroita jos jaksaisin kunnolla panostaa ja tehdä tehtäviä. Sama juttu kemian kanssa, yhden syväntävän kurssin (KE3) kävin pakollisen lisäksi ja sain 5 (kokeisiin lukematta). Bilsa sentään on mennyt hyvin, kaikki kurssit käyty 9 keskiarvolla, ja siitä yhdestä pakollisesta fysiikan kurssista sain 8. Onko minulla siis mitään mahdollisuuksia päästä lääkikseen, jos alkaisin panostaa kunnolla kyseisiin aineisiin? Motivaatiota löytyy enemmän kuin tarpeeksi, mutta tuntuu silti turhauttavalta alkaa kilpailemaan kaikkien L:n hikkejen kanssa, sellaisia kun varmasti suurin osa lääkikseen pyrkivistä on.
Huhhuh tulipa paljon tekstiä, mutta kiitos jos jaksaistte vastata. (:
FY1 Fysiikka luonnontieteenä
FY2 Lämpö
FY3 Aaltoliike
FY4 Lämpö ja energia
FY5 Mekaniikka
FY6 Sähkö
FY7 Sähkömagnetismi
FY8 Aine ja säteily
Tietääkseni kaikki kemian kurssit ovat tärkeitä, mutta kysynpä nyt varmuuden vuoksi:
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KE2 Kemian mikromaaila
KE3 Reaktiot ja energia
KE4 Reaktiot ja materiaali
KE5 Reaktiot ja tasapaino
Sillä ei varmaan ole merkitystä, jos ei kirjoita ko. aineita ylppäreissä? En ole mikään hirveän hyvä matemaattisissa aineissa, ensimmäisen vuoden jälkeen vaihdoin pitkästä lyhyeen matikkaan (pitkä matikka ~5, lyhyt ~7). Tiedän että saisin matikasta parempia numeroita jos jaksaisin kunnolla panostaa ja tehdä tehtäviä. Sama juttu kemian kanssa, yhden syväntävän kurssin (KE3) kävin pakollisen lisäksi ja sain 5 (kokeisiin lukematta). Bilsa sentään on mennyt hyvin, kaikki kurssit käyty 9 keskiarvolla, ja siitä yhdestä pakollisesta fysiikan kurssista sain 8. Onko minulla siis mitään mahdollisuuksia päästä lääkikseen, jos alkaisin panostaa kunnolla kyseisiin aineisiin? Motivaatiota löytyy enemmän kuin tarpeeksi, mutta tuntuu silti turhauttavalta alkaa kilpailemaan kaikkien L:n hikkejen kanssa, sellaisia kun varmasti suurin osa lääkikseen pyrkivistä on.
Huhhuh tulipa paljon tekstiä, mutta kiitos jos jaksaistte vastata. (:
Vastaukset 11
Vanhimmat
voit unohtaa ylioppilaskirjoitukset. Lääkiksen pääsykokeessa on aina kova taso, ja koska olet kirjoittamassa lyhyttä matematiikka (täysin arvoton haettaessa vaikka saisit ällän), yo-todistuksellasi ei ole mitään arvoa, vaikka kaikista se ällä tulisikin. Ja ehdottomasti: fysiikkaa ja kemiaa on osattava lähes ällän arvoisesti pääsykokeessa (biologiaa - ja ylipäätänsä Galenosta - painotetaan todella vähän!), koska nykyään suurin osa siitä on laskemista (eikä tosiaan mitään yksinkertaisia laskuja), jotka pohjautuvat lähes 100% lukion fyken täydellisiin oppimääriin. Kova työ sulla on joka tapauksessa edessä, mutta kaipa niitä ihmeitä voi tapahtua.
Jos jätät fysiikan ja kemian kirjoittamatta voin lyödä omasta paikastani vetoa ettet pääse. Jos osaamisesi on muutenkin heikkoa, niin ainoo tapa saada se edes jotenkin siedettäväksi on osallistua yoisiin tosissaan. Bilsan ite luin ja kirjotin, mutta lääkistä ajatellen turhaan.
Mut siis mahdollisuuksia on, mutta itse en kehtaa edes ajatella sen työn määrää. Olen juuri näitä "L:n hikkejä", että jos koin oman lukutaakkani raskaaksi niin tiedä sit miten kuvailla sun tulevaa. Zemppiä kuiteskin, lukemallahan lääkikseen pääsee, vaikka jotkut luulee että tarvii olla supervoimia.
onko nuo kaikki kurssit tärkeitä pääsykoetta ajatellen?
Millään yksittäisellä kurssilla ei ole hevonvitun väliä. Kurssit kuitenkin muodostavat imo selkeän kokonaisuuden kemiassa ja fysiikassa. Jos "hallitsee" kokonaisuuden niin pääsykokeiden tehtävät ovat helppojen yotehtävien tasoa, muutenhan ne ovat täyttä hepreaa tyyliin:"Miten tän voi osata, kun en oo koskaan tehnyt samanlaista tehtävää".
Jos nyt joku kurssi on jonka lukematta jättäminen on erittäin tyhmää niin toi kemian 5.
...hakea lääkikseen tolla koulumenestyksellä
Kaikki nuo kurssit ovat tärkeitä lääkiksen pääsykoetta ajatellen. Pääsykokeessa tulee osata lukion laaja fysiikka ja laaja kemia. Matematiikkaa tarvitset kummassakin.
Lääkikseen voi päästä kun tekee paljon töitä kemian ja fysiikan eteen, biologiaa kokeessa on todella vähän. mutta sekin pitää pääsykoekirjan osalta osata. Muutenkin asiat menevät osittain yli lukiotason jo pääsykokeessa.
Lääkikseen pyrkii kaikentasoista porukkaa, ja eri paikkakunnilla otetaan eri määrät porukkaa eri kiintiöissä. Osa otetaan pelkän kokeen perusteella ("huonommin" kirjoittaneet) ja osa kokeen ja yliopillastodistuspisteiden perusteella.
Mun lukion keskiarvo oli ehkä 8.0. Kemia ja fysiikka kymppejä. Kirjoitin alakanttiin, ja pääsin pääsykoekiintiössä lopulta. Yritin useamman kerran. Opiskele Galenosta ja siihen kuuluvaa lukion asiaa. Jos osaat kaikki fysiikat, olet vahvoilla. Jos osaat siihen vielä lähes puolet kemiasta, olet vahvoilla. Bilsaa osaat siksi, että se on lääkis. Bilsalla ei sisään pääse. En keskittyisi enää lukioon, vaan Galenokseen ja jonkun valmennuskurssin kurssiin tai materiaaliin.
Vanhat pääsykokeet antaa osviittaa siitä, mitä siellä pitää osata. Tee niitä siihen viiteen tuntiin, niin tiedät, millä tasolla olet. Pääsykoe on tuskaa, mutta työ palkitaan opiskelupaikalla, ehkä. Se on kaikille karmea, mutta parhaiten siihen valmistuneet pääsevät sisään. Lukion arvosanat ovat täysin toisiarvoisia. Jopa Helsingissä. Laske laske laske. Kun olet sisällä, sen voi unohtaa.
Fysiikan 5 kurssin voi kyllä jättää pois
Jos galenosta meinaat keväällä päntätä, niin kannattaa ensisijaisesti keskittyä siihen - ei lukion fysiikoihin ja kemioihin. Ilman muuta fyke-osaamista tulet tarvitsemaan, mutta tärkeämpää kuin ahnehtia mahdollisimman monta fysiikan ja kemian kurssia kevääseen mennessä, on hankkia itselleen laskurutiini kaavojen pyörittelyyn.
Mutta kursseista: fysiikasta riittää 4 ensimmäistä kurssia, kemiasta mahdollisimman monta 3-4 kurssia minimissään kannattaa käydä. Niilläkin tiedoilla selviää jo.
Mutta älä jumitu lukiokursseihin, vaan lue galenosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa keväällä, hankkiudu - jos mahdollista - valmennuskurssille ja/tai hanki itsellesi galenoksen oheiskirjallisuutta, joissa käsitellään näitä matemaattisia ja fyke asioita.
Tietysti jos kerkeät ja jaksat, lue ihmeessä vaikka kaikki fy ja ke kurssit, mutta mielestäni nämä mekaniikka ja sähköfysiikka ovat enemmän insinöörialalle hakeville.
AMK tekniikan pääsykokeissa on vaikeampia tehtäviä matematiikan, fysiikan osalta.
Fysiikan osalta ne peruslaskut jotka oppii muutamassa viikossa ja matematiikasta yhtälöt. Kaiken voit oppia muutamassa kuukaudessa, vaikka lähtötaso olisi kertotaulun osaaaminen. Itse hain lääkäriksi aikoinaan lähihoitaja tutkinnon pohjalta. Suoritin muutaman lukion kurssin ja sen jälkeen ylioppilastutkinnon. Arvosanoilla en päässyt kouluun, mutta pääsykokeiden tuloksella pääsin.