Äitimme teki hiukan epäselvän testamentin, jolla jätti yhden kolmesta lapsestaan ilman perintöä, ja hänen osuuttaan vastaava kiinteistö meni tämän tyttärelle. Eli testamentissa luki suunnilleen näin: Poikani(C) tytär xxx xxxxx saa omistamani kesämökin ja loput omaisuudesta jaetaan tyttäreni A ja B kesken. Nyt kuitenkin tämä poika C vaatii lakiosaansa, kenen osuudesta tuo vähennetään? Tasaisesti kaikilta kolmelta testamentissa mainitulta?, hänen tyttärensä saamasta mökistä?, vai saako tuo lapsenlapsi hänelle erikseen osoitetun kesämökin ja lakiosa maksetaan meidän muiden osuudesta?
Vähän epäselvyyttä
Kuka tietää
7526
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
lakiosa päältä ensin, sitten lopulle tehdään testamentin mukaan. menee itseasiassa A:lta ja B:ltä, koska C:n osuus pysyy samana.
>>Poikani(C) tytär xxx xxxxx saa omistamani kesämökin ja loput omaisuudesta jaetaan tyttäreni A ja B kesken. Nyt kuitenkin tämä poika C vaatii lakiosaansa, kenen osuudesta tuo vähennetään?
perheelleen suuremman osuuden perinnöstä kuin olisi kuulunut. Hän nimittäin suostutteli äidin tekemään tuollaisen testamentin, millä tarkoitus oli jättää hänet ilman ja jättää tuota osuutta vastaavan mökin tyttärelle. Nyt hän sitten saa lisäksi muiden osuudesta itselleen lakiosansa. Todella surullista tälläinen ahneus.
Jos tuo veljen huijaus kyetään todistamaan, siinä on peruste nostaa testamentin moitekanne PK 13 luvun 1 §:n 4 kohdan perusteella.
Perintökaari 13 luku
"Testamentin pätemättömyydestä
1 §
Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."
Moitekanne on nostettava testamentin saajaa (Ca) vastaan kuudessa kuukaudessa siitä, kun testamentti testaattorin (äidin) kuoleman jälkeen on säädetyin tavoin annettu tiedoksi perilliselle. Ks. PK 14:4-5
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
A ja B eivät voi omassa asiassaan todistaa. Tiesivätkö muut läheiset tai testamentin todistajat äidin todellisesta tarkoituksesta? Asiassa on syytä pikimmiten ottaa yhteys asiantuntijaan.
Aika vaikea noita kai on kumota jälkeenpäin.
Jos isänne on vielä elossa tai on lapsettomia sukulaisia niin on erittäin hyvät mahdollisuudet tehdä tuo häirikkö lähes perinnöttömäksi myöhemmin. Monia konsteja löytyy.
Olen nähnyt noita kummaltakin puolelta, on ollut ylläreitä kun suvun joutomies lähtee lakimiesten kanssa sotaan koko muuta sukua vastaan, toisaalta olen tehnyt järjestelyjä joita jopa perheen juristit pitäisivät moraalittomina joskin eivät laittomina. Muiden hyväksi siis, en itselleni mitään tarvitse.
Oma arvaukseni, kannattaa nostaa moitekanne ja kertoa epärehelliselle että tämä nyt kestää viidestä seitsemään vuotta jos sopua ei tule, sekä maksaa asianajokuluina noin 20.000-30.000 euroa jonka jokainen maksaa omasta pussistaan.
Ap:n äidin testamentti:
>>Poikani(C) tytär xxx xxxxx saa omistamani kesämökin ja loput omaisuudesta jaetaan tyttäreni A ja B kesken. Nyt kuitenkin tämä poika C vaatii lakiosaansa, kenen osuudesta tuo vähennetään?
PK 11.luku, 1.§
"Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa.
...
Jos testamentti on kirjoitusvirheen tai erheellisen sanonnan vuoksi saanut toisenlaisen sisällön kuin mitä testamentin tekijä on tarkoittanut, pantakoon testamentti kuitenkin täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville."