Mieltäni painaa seuraavanlainen asia. Olen 26v mies ja ollaan seurusteltu nyt vuosi 23v naisen kanssa. Tiedän että voi kuullostaa hölmöltä mutta kun puhumme kumppanini kanssa entisistä suhteista ja varsinkin jos juttu kääntyy seksin puolelle niin tuntuu tosi kiusalliselta ja pahalta. Totta kai ymmärrän että jokaisella on aikaisempia kokemuksia ja suhteita niin hyviä kuin huonojakin mutta tuntuu vain kovin vaikealta puhua niistä kumppanin kanssa ja varsinkin pienellä kaveri porukalla. Kiinnostaisi tietää onko muilla samoja tunteita ja miten niistä on päässyt yli. Vai pääseekö niistä eroon. On aika rassaavaa kun asia pyörii jatkuvasti mielessä.
exät mielessä
mies 26
81557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ole aiempia kokemuksia.. :) Että silleen! Hankalempi on puhua tuollaisita asioista jos itsellä ei ole entisiä ja toisella on. Tai toisinpäinkin!
Eli ole tyytyväinen. tunteesi ovat normaaleja mutta ne kai on vain pakko kestää jos meinaa olla toisen ihmisen kanssa... tylyä mutta totta. Ellei sitten etsi nunnaa tai munkkia.. Mikä olisi kyllä suositeltavaa aina silloin tällöin itse kullekin mustikselle ... ;-)
Itsellä sama vika. Tyttöystäväni on minua vuoden vanhempi ja hänellä on ollut "panoja" joka sormelle ja varpaalle ja vielä pari extraa eli paljon. Itsestä olen huomannut että minua ei häiritse ne joiden kanssa hän on seurustellut, mutta "kaverit" ja muut yhden yön jutut painavat sitäkin enemmän. Jos joskus sattuu olemaan pidempi hetki etten ajattele niitä niin sitten yksi "kaveri" soittaa ja silloin tiedän mitä ajattelen seuraavat 2 viikkoa, vaikka hän vain kyselee kuulumisia niin silti. Tämä kaveri on ollut kuulema tukena tyttöystävelleni hänen vaikeina aikoina mutta he ovat olleet sängyssä ilmeisesti pari kertaa. Mielestäni jos toinen on tukena vaikeina aikoina ei kuitenkaan tarvitse mennä sänkyyn tukemaan vaan tarjoaa sitä olkapäätä ei alapäätä. Yritän nyt elää niiden kanssa ja tajuta että ne ovat vain entisiä, mutta kuitenkin. Toivottavasti pääsen niistä yli enkä pelkäisi kokoajan että joku niistä taas palaisi tyttöystäväni elämään. Eläminen niiden kanssa on todella rankkaa ja ne häiritsevät jopa töitäni yöunista puhumattakaan. Juttelemme niistä ja tyttöystäväni kertoo jos kysyn mutta joskus se vain pahentaa asioita joskus taas helpottaa riippuu tilanteesta. Jutteleminen ei sinällään tunnu pahalta mutta sen jälkeen pää alkaa kehittelemään omia juttuja ja se häiritsee ja rasittaa, mutta kertokaa mitä teen. Olen harkinnut jopa kallonkutistajaa koska rakastan kuitenkin kihlattuani.
Ite olen ollut samanlaisessa tilanteessa, mutta olin itse se jolle soiteltiin ja sulhaseni kärsi niistä soitoista. Puhuimme asiata paljon ja siitä tuli ihan riitojakin, koska puolustelin entisiäni. Sitten kuitenkin päästin uhrautua sulhaseni takia ja otin välimatkaa entisiin ja en ollut muuten kuin joskus harvoin tekemisissä entisten kanssa, itse en heille soittele enää. On alkanut menemään paljon paremmin sen jälkeen, kun olen panostanut enemmän omaan sulhaseeni enkä niinkään niiden entisten ongelmien purkamiseen. Olen sitä mieltä että jokaisen eron jälkeen pitäisi molempien jatkaa omaa elämäänsä, koska niiden entisten kanssa tapahtuneet jutut ei unohdu mielestä jos heidän kanssaan on tekemisissä. Helposti käy niin että uskoutuu niille entisille huolissaan ja se nykyinen jää vähemmälle. sitte monesti tulee muisteltua niitä vanhoja juttuja entisten kanssa ja se ei ole mielestäni kauhean hyvä. Voisin melkein väittää että jos ei pysty jatkamaan elämää ilman entisiä, niin silloin ei ole päässyt niistä yli, jolloin ei myöskää ole valmis uuteen suhteeseen. Ite ajattelen näin ja se on auttanut minua ja sulhastani paljon.
en kerkee kirjotteleen pitkästi mutta, itsellä on just tommosia huolia...
Pärjäilkää!
Pitää tehdä selvät pelisäännöt suhteeseen. Itse olen aina sanonut tyttöystävilleni, että ex-poikaystäviin ei pidetä yhteyksiä. Ei minua haittaa, jos hän näkee ex-poikaystävänsä kahvilla kerran tai kaksi vuodessa, mutta ei mitään sen tiiviimpää. Sama koskee kaikkia panoja sun muita.
Pidän saman lijan itsellänikin. Nään ex-tyttöystäviäni ehkä kerran vuodessa kahvin merkeissä. Joskus näin heitä useammin ja yritin olla kaveri. Huomasin, että se ei oikein pidemmän päälle usein onnistu. Helposti tulee vanhoja tunteita pintaan tietyistä asiayhteyksistä. Se ei taas ole oikein, jos haluaa seurustella ja rakentaa tulevaisuutta nykyisen tyttöystävän kanssa.
Tarvitseeko teidän kahden keskenään niistä entisistä, niin kovin paljon edes puhua ja jos tarvitsee niin miksi?? Mitä hyötyä siitä on jos käytte nykyisen kumppanisi kanssa läpi teidän entisiä suhteita tai sitä millaista seksi edellisten kanssa oli? Vertailetteko teidän nykyistä parisuhdetta entisiin suhteisiin vai miksi niistä ylipäätään keskustelette? Ne entiset suhteethan on ollutta ja mennyttä eikä niitä voi muuksi muuttaa. Voimme vaikuttaa tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Sen sijaan, että keskustelisitte menneistä, niin teinä keskittyisin tähän hetkeen ja nauttimaan toisistanne ja siitä mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo teille kahdelle tullessaan. Miettikää miksi ja onko ne todella menneitä vai mukana vielä tänäänkin?
Kiitos viesteistä ja ajatuksista. Niin, sitä olen itsekin miettinyt mikä niissä entisissä vaivaa ja miksi niistä tulee puhuttua. Puhuttua tulee kai siksi että saisi asioita pois mielestä pyörimästä. On niistä hyvä puhua (kai) etukäteen ettei tule ihan yllätyksenä asiat jos vaikka kaveriporukassa tulee puhuttua ohi suunsa. Tarkoitan esim seurapeleissä joissa tehdään paljastuksia. Toivottavasti tämä ajan kanssa helpottaa.
Itse olen ainakin huomannut että jos en puhu asioista pääni alkaa kehittelemään juttuja ja usein vielä paljon pahempia kun mitä totuus olisi. Tämän takia juttelemme entisistä ja mielestäni on hyvä että voimme jutella kaikista asioista myös menneestä ja tulevasta. Luultavasti näistä asioista puhumisen tarve vähenee kokoajan ja silloin asiatkin unohtuvat ja silloin tämäkin asia unohtuu.
Nyt olen huomannut että ajattelen ensimmäiseksi kaikista tyttöystäväni miespuolisista kavereista ensimmäiseksi onko hän ollut tyttöystäväni kanssa sängyssä, mutta kun juttelemme ja voin kysyä kenen kanssa hän on ollut ja kuka niistä vielä pitää yhteyttä niin huomaan että niitä on oikeastaan vain 1, jos emme olisi jutelleet luulisin varmaan että kaikki miehet jotka kävelevät minua vastaan ovat olleet kihlattuni kanssa sängyssä ja se ei voi olla tervettä joten kyllä puhuminen auttaa ja helpottaa vaikka siltä se ei aina seuraavana yönä tunnukaan.
Mutta nyt täytyy lähteä kotiin viikonlopun viettoon oman rakkaan luokse :)