Koko Etelä-Suomi

laita. Ja suurimpana syynä asiaan pidän nykyistä maatalouspolitiikkaa ja tukieroa, jota on käsitelty tuossakin
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9160339
ketjussa.

Ehkä pahin on tuo
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
jossa on selvitelty mitä tapahtuu kun todellisia luonnoneroja olosuhteissa ylikompensoidaan ylisuurella tuella.

Ja vaikka asia on eduskunnassakin ollut esillä
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
niin jostakin syystä tukieron tuhoisaa vaikutusta ei haluta nähdä. Itse epäilen syyksi sitä että maatalouspolitiikassa suurinta vaikutusvaltaa käyttävän puolueen äänestäjäkunta hyötyy merkittävästi nykyisestä tukierosta.

Laittakaapas joskus muuten tukialueraja ja puolueiden vaaleissa saamat kannatusprosentit kunnittain kartalle päällekkäin...

niin sitten etelän maatalouden käy heikosti. Kilpailukyky pohjoisessa on tukien ylikompenaation ansiosta paljon parempi ja etelän maataloudessa joudutaan Tanskan ja Ruotsin tukitasoilla kilpailemaan noissa olosuhteissa olevaa tuotantoa vastaan. Tukiero ei jatkosa ole Tanskan/Ruotsin/Viron ja Suomen välissä jossa sen kuuluisi luonnonolosuhteiden puolesta olla vaan se tukiero on tuossa ab/c -tukieluerajalla... Joka kyllä on tuhoisaa etelän maataloudelle.

Vähissä on etelässä perinnebiotooppimahdollisuudet. Ja tukea se on sekin, vaikutus tuollaisilla on korkeintaan marginaalinen muutaman tilan ehkä pelastava homma. Ei pelasta etelän maataloutta perinnebiotoopit kyllä. Sopinee jonnekin pohjoisen tukihaikkulaan tai vastaavaan.

muutoksia tule kirjoitti:

niin sitten etelän maatalouden käy heikosti. Kilpailukyky pohjoisessa on tukien ylikompenaation ansiosta paljon parempi ja etelän maataloudessa joudutaan Tanskan ja Ruotsin tukitasoilla kilpailemaan noissa olosuhteissa olevaa tuotantoa vastaan. Tukiero ei jatkosa ole Tanskan/Ruotsin/Viron ja Suomen välissä jossa sen kuuluisi luonnonolosuhteiden puolesta olla vaan se tukiero on tuossa ab/c -tukieluerajalla... Joka kyllä on tuhoisaa etelän maataloudelle.

Vähissä on etelässä perinnebiotooppimahdollisuudet. Ja tukea se on sekin, vaikutus tuollaisilla on korkeintaan marginaalinen muutaman tilan ehkä pelastava homma. Ei pelasta etelän maataloutta perinnebiotoopit kyllä. Sopinee jonnekin pohjoisen tukihaikkulaan tai vastaavaan.

Perusta kosteikko, siinä voi tukitaso nousta jopa 4500 euroon hehtaarilta, tutki vähän tukioppaita ja hae näitä erityistukikohteita, siihen saa myös investointitukea ton hehtaarituen päälle.
Lopeta toi eliäintuista vinkuminen, kun teillä on muita tosi rahakkaita mahdollisuuksia, joita ei ole täällä pohjoisessa, jos vain löydät ne kohteet mihin niitä saa.

Jeeveshoitaahomman kirjoitti:

Perusta kosteikko, siinä voi tukitaso nousta jopa 4500 euroon hehtaarilta, tutki vähän tukioppaita ja hae näitä erityistukikohteita, siihen saa myös investointitukea ton hehtaarituen päälle.
Lopeta toi eliäintuista vinkuminen, kun teillä on muita tosi rahakkaita mahdollisuuksia, joita ei ole täällä pohjoisessa, jos vain löydät ne kohteet mihin niitä saa.

Niin kosteikot ja muut erittäin marginaalisia. Jos niitä pystyy perustamaan 2.000 tilaa niin mitä ne loput 38.000 tilaa tekevät? Ja jos saan kosteikon alle mahdutettua puoli hehtaaria peltoa (joka on jo tosi iso kosteikko, 50*100 metriä) niin saan siitä tukia siis jopa yli 2.000 euroa hehtaarilta! Sillähän jo onkin koko vuoden kannattavuus turvattu! Todellisia rahakkaita mahdollisuksia jotka merkittävästi vaikuttaisivat kannattavuuteen ei todellakaan ole. Jos perusmaatalous ja varsinkin kotieläinpuoli ei kannata niin se on menoa. Ja tällä hetkellä tukiero on suurin juuri tuossa kotieläinpuolessa, joku Lapin tukihaikkula saa tukia niin että ei ole mitään väliä tuleeko teuraita vai ei. Vähän sama juttu kun lammaspuolella kun tukiehtoihin jouduttiin lisäämään karitsointipakko kun tarttis sitä jotakin tuottaakin... Eikä vaan nosta tukia...

sanottu kirjoitti:

Niin kosteikot ja muut erittäin marginaalisia. Jos niitä pystyy perustamaan 2.000 tilaa niin mitä ne loput 38.000 tilaa tekevät? Ja jos saan kosteikon alle mahdutettua puoli hehtaaria peltoa (joka on jo tosi iso kosteikko, 50*100 metriä) niin saan siitä tukia siis jopa yli 2.000 euroa hehtaarilta! Sillähän jo onkin koko vuoden kannattavuus turvattu! Todellisia rahakkaita mahdollisuksia jotka merkittävästi vaikuttaisivat kannattavuuteen ei todellakaan ole. Jos perusmaatalous ja varsinkin kotieläinpuoli ei kannata niin se on menoa. Ja tällä hetkellä tukiero on suurin juuri tuossa kotieläinpuolessa, joku Lapin tukihaikkula saa tukia niin että ei ole mitään väliä tuleeko teuraita vai ei. Vähän sama juttu kun lammaspuolella kun tukiehtoihin jouduttiin lisäämään karitsointipakko kun tarttis sitä jotakin tuottaakin... Eikä vaan nosta tukia...

Rauhoitu, tunnen yhden emolehmäkasvattajan Satakunnasta, joka on perustanut kolmen hehtaarin kosteikon, se korjaa kannattavuutta aika kivasti, joten siinä mielessä heitä toi eläintukien vinkuminen hemmettiin, ei ne muiden tukileikkaukset tee sinun tilasta kannattavaa jos se ei tällä hetkellä kannata, kyllä toimenpiteet miten kannattavuutta parannetaan pitää löytyä omalta tilalta.
Eli tuloja on keksittävä lisää itselle, siten homma ratkeaa, ei muiden leikkauksilla.

Jeeveshoitaahomman kirjoitti:

Rauhoitu, tunnen yhden emolehmäkasvattajan Satakunnasta, joka on perustanut kolmen hehtaarin kosteikon, se korjaa kannattavuutta aika kivasti, joten siinä mielessä heitä toi eläintukien vinkuminen hemmettiin, ei ne muiden tukileikkaukset tee sinun tilasta kannattavaa jos se ei tällä hetkellä kannata, kyllä toimenpiteet miten kannattavuutta parannetaan pitää löytyä omalta tilalta.
Eli tuloja on keksittävä lisää itselle, siten homma ratkeaa, ei muiden leikkauksilla.

Köyliössä tuo kasvattaja? Köyliönjärven valuma-aluetta? Vai oliko Säkylässä? Mutta sitten kun vielä kerrot että voivatko nuo loput 37.999 tilaa perustaa jokainen kolmen hehtaarin kosteikon ja parantaa sillä kannattavuuttaan niin hyvä on. Eikö ajatusmaailmaasi mahdu että tällaiset kosteikot ja muut ovat täysin marginaalisia juttuja jotka parantavat muutaman yksittäisen tilan kannattavuutta? Se että yksi tila pystyy niin tekemään ei paranna noiden 37.999 tilan kannattavuutta. Esimerkiksi minulla ei ole mitään mahdollisuutta tuollaisen kosteikon perustamiseen, ympäristöhallinto sanoisi että "tuosta ei ole mitään hyötyä valumien kannalta" ja tuet jäisi saamatta. Eikö ymmärrykseesi mahdu että tällaiset tilakohtaiset muutaman tilan jutut eivät pelasta etelän maataloutta??? Kyllä sen perusmaatalouden on kannatettava jos etelän maatalous halutaan pitää hengissä.

liene kirjoitti:

Köyliössä tuo kasvattaja? Köyliönjärven valuma-aluetta? Vai oliko Säkylässä? Mutta sitten kun vielä kerrot että voivatko nuo loput 37.999 tilaa perustaa jokainen kolmen hehtaarin kosteikon ja parantaa sillä kannattavuuttaan niin hyvä on. Eikö ajatusmaailmaasi mahdu että tällaiset kosteikot ja muut ovat täysin marginaalisia juttuja jotka parantavat muutaman yksittäisen tilan kannattavuutta? Se että yksi tila pystyy niin tekemään ei paranna noiden 37.999 tilan kannattavuutta. Esimerkiksi minulla ei ole mitään mahdollisuutta tuollaisen kosteikon perustamiseen, ympäristöhallinto sanoisi että "tuosta ei ole mitään hyötyä valumien kannalta" ja tuet jäisi saamatta. Eikö ymmärrykseesi mahdu että tällaiset tilakohtaiset muutaman tilan jutut eivät pelasta etelän maataloutta??? Kyllä sen perusmaatalouden on kannatettava jos etelän maatalous halutaan pitää hengissä.

Höpöhöpö, pohjoiset tuet on korkeampia vain karjatiloilla ja niisääkin vain nautatiloilla ja lampailla, sika ja siipikarja erotettiin omiksi ryhmiksi ja niillä on ihan omat systeemit, missä tuet perustuu entisiin tukitasoihin.

Nautatiloja taitaa olla 12 000, joista ehkä 2000 on etelässä, joten lopeta toi paskanjauhaminen etelän 40 000 maatilan matalammasta tukitasosta.

Mikäli viljatilasi ei kannata Varsinais-suomessa, niin ei se kannattavuutta paranna jos Kainuussa leikataan maidon tukea, helvetin ääliö.

Jeeveshoitaahomman kirjoitti:

Höpöhöpö, pohjoiset tuet on korkeampia vain karjatiloilla ja niisääkin vain nautatiloilla ja lampailla, sika ja siipikarja erotettiin omiksi ryhmiksi ja niillä on ihan omat systeemit, missä tuet perustuu entisiin tukitasoihin.

Nautatiloja taitaa olla 12 000, joista ehkä 2000 on etelässä, joten lopeta toi paskanjauhaminen etelän 40 000 maatilan matalammasta tukitasosta.

Mikäli viljatilasi ei kannata Varsinais-suomessa, niin ei se kannattavuutta paranna jos Kainuussa leikataan maidon tukea, helvetin ääliö.

Töihin mokomat tukihaaveilijat kun muusta osata elantoaan hommata kun tuista.Romaniaan kerjäämään siitä ja sassiin.

Jeeveshoitaahomman kirjoitti:

Höpöhöpö, pohjoiset tuet on korkeampia vain karjatiloilla ja niisääkin vain nautatiloilla ja lampailla, sika ja siipikarja erotettiin omiksi ryhmiksi ja niillä on ihan omat systeemit, missä tuet perustuu entisiin tukitasoihin.

Nautatiloja taitaa olla 12 000, joista ehkä 2000 on etelässä, joten lopeta toi paskanjauhaminen etelän 40 000 maatilan matalammasta tukitasosta.

Mikäli viljatilasi ei kannata Varsinais-suomessa, niin ei se kannattavuutta paranna jos Kainuussa leikataan maidon tukea, helvetin ääliö.

sikapuolesta tuossa:

"Höpöhöpö, pohjoiset tuet on korkeampia vain karjatiloilla ja niisääkin vain nautatiloilla ja lampailla, sika ja siipikarja erotettiin omiksi ryhmiksi ja niillä on ihan omat systeemit, missä tuet perustuu entisiin tukitasoihin."

Tuet eivät perustu entisiin tukitasoihin vaan entisiin eläinmääriin, ns viitemääriin jotka määräytyivät tietyn vuoden mukaan. Tukitasot sen sijaan ovat merkittävästi korkeammat c-alueella. Asian voi tarkistaa vaikka tuosta
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuopas/5nSm9w4IN/HO_suomi.pdf
hakuoppaasta. Mutta helpompi kirjoitella vain että "eroja ei ole" kuin hankkia tietoa asiasta?

Jotakin kertonee se että kun etelässä on suunniteltu sikalan laajennuksia ja tehty laskelmia niin ne laskelmat on heitetty pöytälaatikkoon ja todettu että ei kannata. Parhaissa tapauksissa on käyty pankinjohtajan juttusilla joka on kriittisesti tarkastellut laskelmia ja korjannut pahimmat "kaunistelut" ja todennut että ei kannata ja lainaneuvottelut on sitten siltä erää jääneet siihen. Ja syynä pitkälti se että uudelle tuotannolle ei tule tuota tukea. Minusta se on aika huolestuttava tilanne että laskelmat osoittavat että tukien poistuttua tuotanto on kannattamatonta? Kas kun ab-alueen tuet poistuvat 2013 jälkeen mutta c-alueelle ne jäävät.

tietoa tässä kirjoitti:

sikapuolesta tuossa:

"Höpöhöpö, pohjoiset tuet on korkeampia vain karjatiloilla ja niisääkin vain nautatiloilla ja lampailla, sika ja siipikarja erotettiin omiksi ryhmiksi ja niillä on ihan omat systeemit, missä tuet perustuu entisiin tukitasoihin."

Tuet eivät perustu entisiin tukitasoihin vaan entisiin eläinmääriin, ns viitemääriin jotka määräytyivät tietyn vuoden mukaan. Tukitasot sen sijaan ovat merkittävästi korkeammat c-alueella. Asian voi tarkistaa vaikka tuosta
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuopas/5nSm9w4IN/HO_suomi.pdf
hakuoppaasta. Mutta helpompi kirjoitella vain että "eroja ei ole" kuin hankkia tietoa asiasta?

Jotakin kertonee se että kun etelässä on suunniteltu sikalan laajennuksia ja tehty laskelmia niin ne laskelmat on heitetty pöytälaatikkoon ja todettu että ei kannata. Parhaissa tapauksissa on käyty pankinjohtajan juttusilla joka on kriittisesti tarkastellut laskelmia ja korjannut pahimmat "kaunistelut" ja todennut että ei kannata ja lainaneuvottelut on sitten siltä erää jääneet siihen. Ja syynä pitkälti se että uudelle tuotannolle ei tule tuota tukea. Minusta se on aika huolestuttava tilanne että laskelmat osoittavat että tukien poistuttua tuotanto on kannattamatonta? Kas kun ab-alueen tuet poistuvat 2013 jälkeen mutta c-alueelle ne jäävät.

tuki ei tee maataloudesta kannattavampaa se kompensoi huonompia tuotanto olosuhteita, olet vain niin tyhmä ettet tajua sitä tai sitten vain riidanrakentaja.

pohjoinen. kirjoitti:

tuki ei tee maataloudesta kannattavampaa se kompensoi huonompia tuotanto olosuhteita, olet vain niin tyhmä ettet tajua sitä tai sitten vain riidanrakentaja.

on muita minua viisaampia jotka tietävät että tukiero ei vaikuta kannattavuuteen. Muuten minäkin olisin MTKn puheenjohtajan, maatalous- ja metsätieteiden tohtorin Juha Marttilan lausuntojen varassa joka totesi Suomen Kuvalehden 25-26/2009 haastattelussa että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee". Mutta hänen lausuntonsa joka siis yksiselitteisesti toteaa että tukiero on suurempi kuin todellinen luonnonolosuhteista johtuva haitta niin se on siis täyttä paskaa. Onneksi palstalta löytyy parempi asiantuntijoita kuin maatalous- ja metsätieteiden tohtori, MTKn puheenjohtaja ja maitotilallinen Simosta. Muutenhan täällä voisi joku levittää virheellistä tietoa että tukiero on liian suuri mutta onneksi täältä löytyvät todelliset asiantuntijat estävät sellaisen. Tukiero vain kompensoi ja näin ollen ei siis paranna kannattavuutta.

tällä palstalla kirjoitti:

on muita minua viisaampia jotka tietävät että tukiero ei vaikuta kannattavuuteen. Muuten minäkin olisin MTKn puheenjohtajan, maatalous- ja metsätieteiden tohtorin Juha Marttilan lausuntojen varassa joka totesi Suomen Kuvalehden 25-26/2009 haastattelussa että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee". Mutta hänen lausuntonsa joka siis yksiselitteisesti toteaa että tukiero on suurempi kuin todellinen luonnonolosuhteista johtuva haitta niin se on siis täyttä paskaa. Onneksi palstalta löytyy parempi asiantuntijoita kuin maatalous- ja metsätieteiden tohtori, MTKn puheenjohtaja ja maitotilallinen Simosta. Muutenhan täällä voisi joku levittää virheellistä tietoa että tukiero on liian suuri mutta onneksi täältä löytyvät todelliset asiantuntijat estävät sellaisen. Tukiero vain kompensoi ja näin ollen ei siis paranna kannattavuutta.

Et sitten ole tutustunut tämän vuoden tilanteeseen, tukieroa kavennettiin oleellisesti, oletko joku idiootti kun väittelet viime vuoden tilanteella ????

Jeeveshoitaahomman kirjoitti:

Et sitten ole tutustunut tämän vuoden tilanteeseen, tukieroa kavennettiin oleellisesti, oletko joku idiootti kun väittelet viime vuoden tilanteella ????

ero entiseen niin on lihanaudat, sonnimullit. Kaikkiin muihin, maito, emolehmät, yksimahaiset niin merkittävä ero jäi edlleen, kasvoipa ero sikapuolella viime vuodesta. Mutta jos ei viime vuodella niin sitten tulevaisuudella sillä tahti senkun kiihtyy vuoteen 2013, sikapuolen ab-tuet menee nollille. Sama pätee maitoon, emolehmiä en muista. Tämä tämänvuotinen oli vain tilapäinen korjausliike, jolla rauhoitettiin tyhmimpiä ja saatiin homma hetkeksi näyttämään paremmalta. Muutaman vuoden päästä tilanne on huonompi kuin viime vuonna. Ainoa toive on että seuraava hallitus joutuu tekemään lamaleikkauksia ja huomaa että kansalliset maataloustuet ovat oiva leikkauskohde. Se poistaisi merkittävän tukieron.

missä olennainen kirjoitti:

ero entiseen niin on lihanaudat, sonnimullit. Kaikkiin muihin, maito, emolehmät, yksimahaiset niin merkittävä ero jäi edlleen, kasvoipa ero sikapuolella viime vuodesta. Mutta jos ei viime vuodella niin sitten tulevaisuudella sillä tahti senkun kiihtyy vuoteen 2013, sikapuolen ab-tuet menee nollille. Sama pätee maitoon, emolehmiä en muista. Tämä tämänvuotinen oli vain tilapäinen korjausliike, jolla rauhoitettiin tyhmimpiä ja saatiin homma hetkeksi näyttämään paremmalta. Muutaman vuoden päästä tilanne on huonompi kuin viime vuonna. Ainoa toive on että seuraava hallitus joutuu tekemään lamaleikkauksia ja huomaa että kansalliset maataloustuet ovat oiva leikkauskohde. Se poistaisi merkittävän tukieron.

ei sovi kaikille

missä olennainen kirjoitti:

ero entiseen niin on lihanaudat, sonnimullit. Kaikkiin muihin, maito, emolehmät, yksimahaiset niin merkittävä ero jäi edlleen, kasvoipa ero sikapuolella viime vuodesta. Mutta jos ei viime vuodella niin sitten tulevaisuudella sillä tahti senkun kiihtyy vuoteen 2013, sikapuolen ab-tuet menee nollille. Sama pätee maitoon, emolehmiä en muista. Tämä tämänvuotinen oli vain tilapäinen korjausliike, jolla rauhoitettiin tyhmimpiä ja saatiin homma hetkeksi näyttämään paremmalta. Muutaman vuoden päästä tilanne on huonompi kuin viime vuonna. Ainoa toive on että seuraava hallitus joutuu tekemään lamaleikkauksia ja huomaa että kansalliset maataloustuet ovat oiva leikkauskohde. Se poistaisi merkittävän tukieron.

Minä kyllä' muistan myös emolehmät, etelässä emolehmäpalkkio tuplaantui ja C-alueella laski 13 euroa.
Eli eroa kyllä korjattiin aika selkeästi, tosin jäi siihen vielä pieni ero.

on maajussiyrittäjälle, katsokaa nyt hyvänen aika vähän ympärillinne, muillakin yrittäjillä on työntekijöitä. otetaampa esimerkiksi kaivinkone joka löytyy lähes joka tilalta. vanhempiakin koneita on urakoitsijoilla vielä paljon käytössä ja palkkakuski siellä puikoissa ja liikevaihto varmasti pienempi kuin maatilalla. jos maatilalle palkkaa pätevän työntekijän tai itse semmosen kouluttaa, joka tulee töihin aamulla kuudeksi ja tekee työtä 8 tuntia päivässä niin vuoden päästä alkaa tulla mieleen että mitäs nyt tehtäisiin, laajennettaisko tuotantoa kun meinaa olla tekemisen puutetta, perämettätkin kunnossa vimestä nurkkaa myöten

se työllistäminen kirjoitti:

on maajussiyrittäjälle, katsokaa nyt hyvänen aika vähän ympärillinne, muillakin yrittäjillä on työntekijöitä. otetaampa esimerkiksi kaivinkone joka löytyy lähes joka tilalta. vanhempiakin koneita on urakoitsijoilla vielä paljon käytössä ja palkkakuski siellä puikoissa ja liikevaihto varmasti pienempi kuin maatilalla. jos maatilalle palkkaa pätevän työntekijän tai itse semmosen kouluttaa, joka tulee töihin aamulla kuudeksi ja tekee työtä 8 tuntia päivässä niin vuoden päästä alkaa tulla mieleen että mitäs nyt tehtäisiin, laajennettaisko tuotantoa kun meinaa olla tekemisen puutetta, perämettätkin kunnossa vimestä nurkkaa myöten

ei vain kannata näillä tuottajahinnoilla

sanoi. kirjoitti:

ei vain kannata näillä tuottajahinnoilla

kuudeksi, pitää puolen tunnin ruokatauon ja lähtee kotiinsa kello 14,30. Kuka suorittaa ilta lypsyn, kuivattamisen, lannanpoiston, ja ruokinnan tuon jälkeen. Eikä työntekijä tee kuin 40 tuntia viikossa, kuukauden kesäloma talviloma 12,5 päivää pekkasia arkipyhät. kaivinkone ei kuole ruokinnan ja hoidon puutteessa työntekijän lomaaikana, mutta eläin tarvitsee ruokintaa ja hoitoa ja lypsämistä joka päivä. Yölläkin tarvitsee lähteä navettaan jos siellä on joku ongelma. Minusta kaivinkonetta ja eläimiä ei voi verrata keskenään.

se työllistäminen kirjoitti:

on maajussiyrittäjälle, katsokaa nyt hyvänen aika vähän ympärillinne, muillakin yrittäjillä on työntekijöitä. otetaampa esimerkiksi kaivinkone joka löytyy lähes joka tilalta. vanhempiakin koneita on urakoitsijoilla vielä paljon käytössä ja palkkakuski siellä puikoissa ja liikevaihto varmasti pienempi kuin maatilalla. jos maatilalle palkkaa pätevän työntekijän tai itse semmosen kouluttaa, joka tulee töihin aamulla kuudeksi ja tekee työtä 8 tuntia päivässä niin vuoden päästä alkaa tulla mieleen että mitäs nyt tehtäisiin, laajennettaisko tuotantoa kun meinaa olla tekemisen puutetta, perämettätkin kunnossa vimestä nurkkaa myöten

Jos se tilan tuotto menee työntekijän palkkoihin ja sotu-maksuihin, niin ei kai siinä mitään järkeä ole. Hyvä kun itselleen saa palkan tai edes osan tuloista. Laajentaminen taasen vaatii pääomaa, ja pääomalle löytyy parempiakin sijoituskohteita. Eikös maajussit harjoita paljonkin koneurakointia, ja monilla palkattua työvoimaa siinä hommassa.

työntekijä töihin kirjoitti:

kuudeksi, pitää puolen tunnin ruokatauon ja lähtee kotiinsa kello 14,30. Kuka suorittaa ilta lypsyn, kuivattamisen, lannanpoiston, ja ruokinnan tuon jälkeen. Eikä työntekijä tee kuin 40 tuntia viikossa, kuukauden kesäloma talviloma 12,5 päivää pekkasia arkipyhät. kaivinkone ei kuole ruokinnan ja hoidon puutteessa työntekijän lomaaikana, mutta eläin tarvitsee ruokintaa ja hoitoa ja lypsämistä joka päivä. Yölläkin tarvitsee lähteä navettaan jos siellä on joku ongelma. Minusta kaivinkonetta ja eläimiä ei voi verrata keskenään.

työntekijän on tehdä yksin koko navetan työt jos ne kerran sitoo isäntäväen ympäri vuorokauden. eihän nyt kukaan palkkaa työntekijää sitä varten että ite saa vain maata. tässä tapauksessa voisi toinen isäntäväestä olla vapaalla/ muissa töissä silloin kun työntekijä on tilalla. työntekijä voi olla myös kahden tilan yhteinen jos se ei käy isännän luonnolle liikaa että se tykkää siitä naapurin traktorista enemmän. ja on paljon aloja joissa töitä tehdään oikeasti 24/7 ja tietääkseni eivät oo kovin monesti tulleet hädissään viljelijöitä apuun pyytämään

simppeliä kirjoitti:

Jos se tilan tuotto menee työntekijän palkkoihin ja sotu-maksuihin, niin ei kai siinä mitään järkeä ole. Hyvä kun itselleen saa palkan tai edes osan tuloista. Laajentaminen taasen vaatii pääomaa, ja pääomalle löytyy parempiakin sijoituskohteita. Eikös maajussit harjoita paljonkin koneurakointia, ja monilla palkattua työvoimaa siinä hommassa.

ovat työllistäneet jos kyseessä ei ole joku suvun kolhoosihanke. hyvin ovat pystyssä pysyneet ja mitä olen seurannut näitä vaikeuksiin joutuneita niin syyt on kyllä muualla kuin työntekijän kustannuksissa, etten jopa sanoisi että on hävitty koneellistamisessa monen työntekijän palkka vaikka juuri noit palkkakustannuksia on lähdetty välttelemään

laajentaneet.... kirjoitti:

ovat työllistäneet jos kyseessä ei ole joku suvun kolhoosihanke. hyvin ovat pystyssä pysyneet ja mitä olen seurannut näitä vaikeuksiin joutuneita niin syyt on kyllä muualla kuin työntekijän kustannuksissa, etten jopa sanoisi että on hävitty koneellistamisessa monen työntekijän palkka vaikka juuri noit palkkakustannuksia on lähdetty välttelemään

"se työllistäminen" kirjoitusta, jossa hän ehdotteli palkkaamman työntekijän tilalle ja vertasi sitä urakoitsijan palkkaamaan kaivinkoneen kuljettajaan. Hän vertasi koneenkuljettajan ja eläintenhoitajan työtä keskenään. Tarkoitin sillä että ne eivät ole vartailukelpoisia, lehmiä ei voi sammuttaa virta-avaimesta niinkuin kaivinkonetta.

laajentaneet.... kirjoitti:

ovat työllistäneet jos kyseessä ei ole joku suvun kolhoosihanke. hyvin ovat pystyssä pysyneet ja mitä olen seurannut näitä vaikeuksiin joutuneita niin syyt on kyllä muualla kuin työntekijän kustannuksissa, etten jopa sanoisi että on hävitty koneellistamisessa monen työntekijän palkka vaikka juuri noit palkkakustannuksia on lähdetty välttelemään

Varmaankin esim. kasvihuonetuotannossa ja kotieläintuotannossa on mahdollista siirtyä entistä suurempiin ja teollisempiin yksiköihin, joissa palkatun työvoiman käyttö on perusteltua. Mutta kun puhutaan peltoviljelystä, niin siinä tuollaiset teollisen mittakaavan yksiköt eivät ole realistisia ja palkatun työvoiman käyttö on aika kyseenalaista.