Asioista kirjoittaminen on minulle luontevaa ja joskus ventovieraiden ihmisten näkemykset ovat arvokkaita. Sain torstaina tietää olevani raskaana. Hakeuduin lääkäriin pitkäaikaisen vatsakivun takia. Raskaus tuli yllätyksenä koska käytössäni on ollut ehkäisy jo usean vuoden ajan. Lääkärin mukaan raskaus on ihan alussa,4 2. Tieto on ollut kohdallani erittäin hämmentävä koska mitään tällaista ei ole ollut suunnitelmissa. nyt pohdinkin kahden ison vaihtoehdon välillä,mitä teen.
Olen 29 vuotias,omistan menestyvän keskikokoisen yrityksen. Olen ollut "suhteessa" 1,5 vuotta mieheen, jota kohtaan minulla on kyllä tunteita, mutta hänen toisinaan raju alkoholinkäyttönsä on häiriöksi ja jota en voi hyväksyä. Hän käy kyllä töissä,mutta kärsii lievästä alkoholismista,pystyy olemaan juomatta kuukausia mutta pystyy myös juomaan viikon. Olemme tunteneet toisemme lapsuudesta asti,olemme löytäneet toisemme romanttisessa mielessä noin kaksi vuotta sitten. Emme ole tekemisissä hänen juomisputkensa aikana. Muulloin meillä on lämpöiset välit. Asumme kumpikin omassa asunnossamme.
Minulle erittäin läheinen ystävä on yrittänyt aviomiehensä kanssa lasta useita vuosia,raskaudet ovat päättyneet aina keskenmenoon tai ulkoiseen. Mahdollisuudet saada lapsia ovat erittäin pienet. Kärsin ystäväni puolesta joka kerta kun hän kertoo minulle huonoja uutisia.
Haluanko tämän lapsen? Toisaalta elämäni on hyvässä tasapainossa, talous ja asuntoasiat ovat kunnossa. Itse en välttämättä kaipaa elämääni miestä 24/7, mutta onko lapsella kuitenkin oikeus saada molemmat vanhemmat säännölliseksi osaksi elämäänsä?
Miten kerron ystävälleni, että olen tullut raskaaksi vahingossa ja tätä ei ole sunniteltu? Varsinkin jos aion pitää lapsen ja kaikki kohdallani sujuu hyvin.
Raastavia ajatuksia mieli täynnä. Mies suhtautui uutiseen hämmentyneenä. hän miettii asioita tahollansa.
Kuulisin mielelläni muiden ihmisten ajatuksia..
Olen 29 vuotias,omistan menestyvän keskikokoisen yrityksen. Olen ollut "suhteessa" 1,5 vuotta mieheen, jota kohtaan minulla on kyllä tunteita, mutta hänen toisinaan raju alkoholinkäyttönsä on häiriöksi ja jota en voi hyväksyä. Hän käy kyllä töissä,mutta kärsii lievästä alkoholismista,pystyy olemaan juomatta kuukausia mutta pystyy myös juomaan viikon. Olemme tunteneet toisemme lapsuudesta asti,olemme löytäneet toisemme romanttisessa mielessä noin kaksi vuotta sitten. Emme ole tekemisissä hänen juomisputkensa aikana. Muulloin meillä on lämpöiset välit. Asumme kumpikin omassa asunnossamme.
Minulle erittäin läheinen ystävä on yrittänyt aviomiehensä kanssa lasta useita vuosia,raskaudet ovat päättyneet aina keskenmenoon tai ulkoiseen. Mahdollisuudet saada lapsia ovat erittäin pienet. Kärsin ystäväni puolesta joka kerta kun hän kertoo minulle huonoja uutisia.
Haluanko tämän lapsen? Toisaalta elämäni on hyvässä tasapainossa, talous ja asuntoasiat ovat kunnossa. Itse en välttämättä kaipaa elämääni miestä 24/7, mutta onko lapsella kuitenkin oikeus saada molemmat vanhemmat säännölliseksi osaksi elämäänsä?
Miten kerron ystävälleni, että olen tullut raskaaksi vahingossa ja tätä ei ole sunniteltu? Varsinkin jos aion pitää lapsen ja kaikki kohdallani sujuu hyvin.
Raastavia ajatuksia mieli täynnä. Mies suhtautui uutiseen hämmentyneenä. hän miettii asioita tahollansa.
Kuulisin mielelläni muiden ihmisten ajatuksia..
Vastaukset 2
Vanhimmat
miestä elämääsi vaikka sinulla lapsi olisikin. Ja mitä tulee ystävääsi, elämä ei aina mene suunnitelmien mukaisesti, ystäväsikin sen varmastikin tajuaa. Ei se mitä sinulla on ole häneltä pois.
Olet aikuinen ihminen.
miä on oikea ratkaisu. Perheen perustaminen alkoholistimiehen kanssa voi olla monella saralla todella raskasta. Mielestäni lapsella on ennenkaikkea oikeus saada turvallinen koti ja rakastavat vanhemmat. Isä voi olla ihan yhtälailla osana lapsen elämää, vaikkette yhdessä asuisikaan. Minä olen avioeroperheestä ja en koe menettäneeni mitään oikeuksia sillä, että vanhempani ovat asuneet eri osoitteissa. JOs he olisivat asuneet yhdessä, olisi elämäni todennäköisesti kahden täysin yhteensopimattoman persoonan vuoksi ollut paljon vaikeampaa.
Ystävällesi voit kertoa ihan suoraan! Et sinä sitä hänen kiusakseen ole tehnyt, kyllä hänen on ystävänä ymmärrettävä ja iloittava puolestasi. Varmasti auttaisit häntä raskautumaan vaikka heti, jos voisit siihen vaikuttaa. Hänestä voi tuntua alkuun pahalle tai hän voi olla katkera, mutta hänen on ymmärrettävä, että muillakin on oikeus elämäänsä ja onneen.