Olen törmännyt omilla kulmillani kummalliseen ilmiöön eli että ihmiset puhuvat torilla, marketissa, bussissa suureen ääneen vankilamenneisyydestään ja tekemistään rikoksista oikein ypeillen ja ikäänkuin sankaritekoina. Ehkä tarkoituksena on herättää pelkoa,mutta on siinä mukana myös jonkinasteista exhibitionismia. Toistaiseksi olen joutunut pakkokuuntelemaan kertomuksia pikkurikoksista eli varkauksista ja murroista - onneksi. En murhamiehen viereen ihan herkästi istuisi bussissa, olen sen verran perinteinen kumminkin.
En pidä rikollisista. En silti heitä kierräkään, kun vapaalla ovat ja jollei henkilö itse taustaansa mainitse uhkauksena. Eivät vankilamenneisyys ja rikosrekisteri silti ole asioita, joista sopii ylpeillä saati että ne olisivat jotenkin kunniaksi. Myöntää täytyy, että en tuttavikseni rikollisia halua. Miten suhtaudut entiseen rikolliseen, jos tiedät taustan ja joudut tekemisiin? Kutsutko kylään?
En pidä rikollisista. En silti heitä kierräkään, kun vapaalla ovat ja jollei henkilö itse taustaansa mainitse uhkauksena. Eivät vankilamenneisyys ja rikosrekisteri silti ole asioita, joista sopii ylpeillä saati että ne olisivat jotenkin kunniaksi. Myöntää täytyy, että en tuttavikseni rikollisia halua. Miten suhtaudut entiseen rikolliseen, jos tiedät taustan ja joudut tekemisiin? Kutsutko kylään?
Vastaukset 2
Vanhimmat
No eipä sitä osaa etukäteen sanoa. Tilanne kertanaan. Tuleevathan jotkut murhamiehet uskoon, ja muuttavat laivansa suuntaa.
Kyllä ne osaavat kaiken, opin ovat saaneet "lisäkoulutuksessa". Monet todella tulevat uskoon ainakin siksi aikaa kun ovat löytäneet piikasen vanhanpiian jolla money ei ole tiukassa akateemisen loppututkinnon jälkeen. Pyöritellään ekuja ja vaimoa, jos luonto äiti sallii pukataan muutama tenava ja siinä on saalis.
Usein nainen on yli 10v nuorempi, koska ukon kurssi on kestänyt monia vuosia. Tapa se on tämäkin taata vanhuudenpäivät. Ei pidä uskoa kaikkea mitä sanoilla ilmaistaan.