Tämmöinenkin tilanne nyt sitten tuli eteen:
Vaimon eksä sai hepulin, kun istuin matkustajana autossa, jolla tulimme hakemaan heidän yhteistä lastaan.
Ajettiin pihaan - vaimon ajaessa sekä siinä sitten nätisti autossa molemmat istuen ja odottaen - niin entinen miehensä tulee, raivoaa ja huutaa, ettei aio luovuttaa lasta niin kauan kuin minä olen autossa. Ensimmäinen kerta, kun olin mukana.
Sanoi myöskin kieltävänsä minua olemasta tontillaan. Kaiken lisäksi oli vielä itse pyytänyt entistä vaimoaan hakemaan lapsen, vastoin sovittua.
Löytyykö laista mitään kohtaa - puolesta tai vastaan - moiselle käyttäytymiselle? Itselleni ei tuota pienintäkään vaikeutta toimia lainmukaisesti - tietäisipä vain mitä laki sanoo ja mitkä ovat omat oikeuteni. Siis voinko olla mukana lasta hakiessa/vietäessä ja missä kohtaa minun tulisi nousta kyydistä pois?
Ristiriitaista kyllä, eksä pyrkii pitämään entistä kotipaikkaansa (yhteinen tila vaimon kanssa, jäänyt osituksessa vaimolle kokonaisuudessaan) ikään kuin periferianaan ja tepastelee siellä toisinaan paikkoja tutkien muka lapsensa (pikkulapsi) kylään pyytämänä.
Miten on, voiko alaikäinen lapsi kutsua kotiinsa ketä vaan, milloin vaan muiden osapuolten piittaamatta siitä, mitä huoneen haltija moisesta tuumaa? Voiko isää kieltää tulemasta tontille, vaikka lapsi sitä haluaisikin? Tosiasiallisestihan omaa lasta käytetään tässä verukkeena päästä toteuttamaan mielivaltaa.
Voin vielä vakuuttaa, ettei sovittelulle ole tässä tapauksessa sijaa: paitsi että on yritetty niin asiat ovat hyvin vain ja ainoastaan silloin, kun vastapuolen mitä kummallisimpiakin ajatuksia myötäillään (pyrkii vaikuttamaan mm. siihen kuinka meidän perheenä tulisi olla ja kenen luona lapsi voisi vierailla).
Ai niin - eksä ei pidä minusta. Mitään muuta järjellistä selitystä tähän kaikkeen ei löydy. Lohtuna kuitenkin on, että me uusperheessämme välitämme toisistamme ja lasten kanssa menee tosi hyvin. Siis melkein onnellisia ollaan..
Vaimon eksä sai hepulin, kun istuin matkustajana autossa, jolla tulimme hakemaan heidän yhteistä lastaan.
Ajettiin pihaan - vaimon ajaessa sekä siinä sitten nätisti autossa molemmat istuen ja odottaen - niin entinen miehensä tulee, raivoaa ja huutaa, ettei aio luovuttaa lasta niin kauan kuin minä olen autossa. Ensimmäinen kerta, kun olin mukana.
Sanoi myöskin kieltävänsä minua olemasta tontillaan. Kaiken lisäksi oli vielä itse pyytänyt entistä vaimoaan hakemaan lapsen, vastoin sovittua.
Löytyykö laista mitään kohtaa - puolesta tai vastaan - moiselle käyttäytymiselle? Itselleni ei tuota pienintäkään vaikeutta toimia lainmukaisesti - tietäisipä vain mitä laki sanoo ja mitkä ovat omat oikeuteni. Siis voinko olla mukana lasta hakiessa/vietäessä ja missä kohtaa minun tulisi nousta kyydistä pois?
Ristiriitaista kyllä, eksä pyrkii pitämään entistä kotipaikkaansa (yhteinen tila vaimon kanssa, jäänyt osituksessa vaimolle kokonaisuudessaan) ikään kuin periferianaan ja tepastelee siellä toisinaan paikkoja tutkien muka lapsensa (pikkulapsi) kylään pyytämänä.
Miten on, voiko alaikäinen lapsi kutsua kotiinsa ketä vaan, milloin vaan muiden osapuolten piittaamatta siitä, mitä huoneen haltija moisesta tuumaa? Voiko isää kieltää tulemasta tontille, vaikka lapsi sitä haluaisikin? Tosiasiallisestihan omaa lasta käytetään tässä verukkeena päästä toteuttamaan mielivaltaa.
Voin vielä vakuuttaa, ettei sovittelulle ole tässä tapauksessa sijaa: paitsi että on yritetty niin asiat ovat hyvin vain ja ainoastaan silloin, kun vastapuolen mitä kummallisimpiakin ajatuksia myötäillään (pyrkii vaikuttamaan mm. siihen kuinka meidän perheenä tulisi olla ja kenen luona lapsi voisi vierailla).
Ai niin - eksä ei pidä minusta. Mitään muuta järjellistä selitystä tähän kaikkeen ei löydy. Lohtuna kuitenkin on, että me uusperheessämme välitämme toisistamme ja lasten kanssa menee tosi hyvin. Siis melkein onnellisia ollaan..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.