Olin minäkin joskus nuori ja toiveikas, mutta en ole enää. Vuosien vieriessä huomaan olevani edelleen yksin ja kumma kyllä vuosi vuodelta jotenkin synkempi edes yrittämään mitään. Kun saa turpiinsa ja selkäänsä kunnolla ihmis-suhteissa täytyy olla todellinen masokisti, jotta jaksaa lähteä "kehään" uudestaan. Naiveja kommentteja asiasta saa kyllä kuulla ihmisiltä, joilla on omassa elämässään kaikki mennyt hyvin. Vieläkin jonkun kuulee joskus sanovan: Sinä olet vielä nuori, kyllä sinä vielä jonkun löydät :D Hah, löydän varmasti joo. Tekisi mieli tappaa itsensä, ei tarvitsisi kokea tätä helvetillistä yksinäisyyden tuskaa, eikä tarvitsisi kokea tätä tunnetta mitättömyydestä. Joku löytää aina jonkun, vaan minä kun en koskaan löydä ketään.
Toivo hiipuu vuosi
vuodelta...
0192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.