uusiin unelmiin, päiviin tuleviin...uniin kauneimpiin...hetkiin menneisiin. Toivossa on hyvä elää....
Mä katoan...
24
5307
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
siellä missä aikaisemminkin...
Maailmaan mä avaraan, jos mennä voisin vaeltamaan... nähdä kaiken sen, mistä kertoo...
Ei voi muuta kuin kysyä ääneen, että ollaanko me ihmiset mukamas sitten niin erilaisia kuitenkaan? Kuka haaveilee mitenkin, toinen haluaa kadota haaveisiin kokonaan ja toinen keskittyy vaikka puskevansa päin tuulta ja tuiverrusta jos vain voisi...
Mut haaveitahan on aina hyvä olla olemassa...kaikilla, jopa minullakin...
Millaisia ne sinulla on?
haaveena edelleenkin löytää kumppani, jonka kainaloon olisi mukava illalla käpertyä. Antaa suukko ja toivottaa hyvää yötä...
Rakastaa ja kunnioittaa, samoin kuin tulla rakastetuksi.
Tehdä yhteisiä asioita ja erikseen. Olen aika joustava ja kiltti ja siksi, kanssani on oikeasti helppo tulla toimeen. En tiedä onko mikään mahdollista, mutta ehkäpä joskus...kolahtaa..kohdalle.
Haaveesi on kaunis ja ihan realistinen, ainakin omasta mielestäni. Ethän haahuile kuuta taivaalta, etkä maallista mammonaa vaan kaunista rakkautta ja aitoa välittämistä...siis ihmistä, jonka kanssa olisi hyvä olla sekä tietysti myös puhua ja pussata..... ja sen toteuttamiseen ei tarvita kuin vain se oikea kohtaaminen.
Vaikka näin ei varmaan saisi sanoa niin sanon kuitenkin, että jos et usko itse itsesi sitä haavetta saavuttavasi, niin usko minua kun sanon nyt, että vielä joku päivä saat huomata, että se mistä tänään unelmoit onkin tänään, tässä ja nyt olemassa olevaa ja elät sitä omaa tämän päivän unelmaasi sillä hetkellä oikeasti. Jos johonkin asiaan oikeasti uskoo on sen saavuttaminen paljon helpompaa kuin, että jos ei ollenkaan uskoisi sen olevan edes mahdollista.
Minä tiedän tuon kaiken...elän varmaan elämäni parasta aikaa ja ongin onnen tunteen arjen pienistä asioista. Siitä että tuntee olonsa mukavaksi ja on hyvä olla.
En tavoittele todellakaan maallista mammonaa, enkä taivaalta kuuta.
Juhannustakin vietän yksin ja nautin kiireettömästä olotilasta.
Kukapa ei kaipaisi rakkautta ja rakastamisen iloa itselleen. Olen voimakas tunneihminen ja tunteella eläväinen, siksi kai tuo tunnetila tuleekin niin voimakkaana esiin.
Mutta niin kuin sanoin osaan jo nauttia arkipäivän onnenmurusista. Harva vain tajuaa sen nykyään..