tai käydä 1 - 2 kertaa päivässä, eikä esimerkiksi henkinen tuki riitä, kun on kyse mielenterveyspotilaista?
Kuten ainakin yksi kunta tulkitsee.
Valvonta kuulemma ei kelpaa, jos on turvapuhelin, mutta sehän on aivan eri tarkoitukseen, siltä varalta, jos vaikka saa sairauskohtauksen, jos sellainen riski on kaiken lisäksi. Ei sinne ihminen voi soittaa ja saada joka päivä apua ahdistukseen tms., johon omainen ainoastaan antaa tukea, etenkin jos siis tauti on diagnotisoitu ja ihminen sen takia jopa eläkkeellä.
Miten voi olla mahdollista, ettei psykk. sairauksien yhteydessä annettavaa erittäin vaativaa apua tulkita omaishoitoon oikeuttavaksi, koska ilman sitä ihminen olisi jossain laitoksessa, ei ainakaan pärjäisi avohoidossa, näin omainen uskaltaa väittää. Eikä vanhoja asioita saa alkaa käydä läpi enää uudelleen mielenterveyskuntoutujan kanssa, vaan pitää antaa unohtaa.
Kuten ainakin yksi kunta tulkitsee.
Valvonta kuulemma ei kelpaa, jos on turvapuhelin, mutta sehän on aivan eri tarkoitukseen, siltä varalta, jos vaikka saa sairauskohtauksen, jos sellainen riski on kaiken lisäksi. Ei sinne ihminen voi soittaa ja saada joka päivä apua ahdistukseen tms., johon omainen ainoastaan antaa tukea, etenkin jos siis tauti on diagnotisoitu ja ihminen sen takia jopa eläkkeellä.
Miten voi olla mahdollista, ettei psykk. sairauksien yhteydessä annettavaa erittäin vaativaa apua tulkita omaishoitoon oikeuttavaksi, koska ilman sitä ihminen olisi jossain laitoksessa, ei ainakaan pärjäisi avohoidossa, näin omainen uskaltaa väittää. Eikä vanhoja asioita saa alkaa käydä läpi enää uudelleen mielenterveyskuntoutujan kanssa, vaan pitää antaa unohtaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.