Meillä on siis 3 tyttökoiraa. Paimenkoira (laumanjohtaja) 10v, metsästyskoira 3v ja ajokoiranpentu. Ongelmana on, että tämä 3v metsästyskoira haluaa kovasti olla laumanjohtaja, ja siksi hyökkää aina paimenkoiran kimppuun, eikä niitä voi pitää samassa tilassa. Ennen niitä pystyi pitämään koiratarhassa samaan aikaan, muttei sisällä. Nyt ne eivät voi olla tarhassakaan, sillä paimenkoira on vanhetessaan hieman sairastunut, ja metsästyskoira hyökkää aina sen kimppuun. Joudumme pitämään toista koiraa tarhassa, ja toista sisällä. Jos molemmat ovat sisällä eri huoneissa, niin metsästyskoira vaan räksyttää ja orisee oven takana. Eli miten nämä saisi olemaan kunnolla, jos joku älysi.
Koirat tappelevat
Bimbo-Blondi
9253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
et mitenkään! Nuoret koirat ovat vaistonneet vanhuksen voimien vähentyneen ja tekeillä on vallankaappaus. Asia rauhoittuu vasta kun vanhus luovuttaa paikkansa tai henkensä. Voit vain seurata tilannetta ja valvoa, ettei vanhusta raadella, ja osoittaa nuorelle metsästyskoiralle suurempaa huomiota, eli tukea sen johtopyrkimyksiä. Kun järjestys on selvä, niin rauha palautuu, kunnes ajokoira päättää tehdä uuden kumouksen ( jos päättää) ja mitä rotua metsätyskoirasi on, ja mitä rotua paimenkoira, kun kumpoiakin on useita sortteja.
Eikös ihmisen kuuluisi olla laumanjohtaja ja järjestyksen ylläpitäjä? Hmmhmm..
En usko, että onnistuu, kun ikää ja rodut tuollaiset. Turvatkaa vain vanhuksen olo, ettei joudu elämään jatkuvassa stressissä, se on rankkaa etenkin vanhan koiran terveydelle ja mielelle.
Nä tämä mettästyskoira on suht pieni, ja paimenkoira iso, joten en usko että vanhus tässä vaarassa on. Pelkään vaan että pikku metsästyskoira saa turpiinsa kun isolle menee rähisemään. Jämpti on tämän metsästyskoiran rotu.
Tässä kaikki, minkä viesteistä ymmäsin:
Mettästyskoira on siis suht pieni, rodultaan jämpti ja iältään 3v. (-Tämäkin jo mietityttää: Jämpti, 3v ja pieni?-) Eikä lauman vanhimman, 10v paimenkoiran kuitenkaan tarvitse pelätä laumanjohtajantittelin menetystä jämptin takia. Ja lauman pääjohtajalla ihmisellä on ongelmana, että jämpti kuitenkin alituiseen hyökkkäilee lauman vanhinta, siis paimenkoiraa vastaan. *Raaps*.
Mikähän on rodultaan tämä laumanjohtaja paimenkoira, jonka rinnalla jämpti on suht pieni?
Ja miksi ihminen pelkää, että 'pikku metsästyskoira' eli siis kolmevuotias jämpti saisi turpiinsa vallankaappausyrityksessään? Niinhän sen kuuluukin saada, turpiinsa siis, jos kerran koiralauman johtaja on sitä noin paljon vanhempi, yhtä 'jämpti' kuin aina ennenkin ja edelleen täysissä voimissaan.
Ethän vain ole ylisuojeleva "suht pientä jämptiä 3v" kohtaan, ja tue tietämättäsi sen vallankaappausideaa omilla toimillasi? Asetatko satavarmasti itse edelleen paimenkoiran 10v selvästi koiralauman ykköseksi?
Sinun itsesi toimista riippuen tämä tilanne joko paranee tai pahenee.
Tuo pentu, joka on kasvamassa, saattaa hyvinkin "liittoutua" sen pomoksi haluavan kanssa, ja hoitelevat yhdessä homman. Tuolloin voi isokin koira olla helisemässä. Tätä esiintyy joissakin roduissa ainakin. Sinulla on vielä aikaa ennen kuin kasvamassa oleva pentu aikuistuu kylliksi siihen. Itse kyllä yrittäisin tukea sitä kolmevuotiasta, jos vanhus ei enää jaksa pitää puoliaan. Tuo tasapainottomuus tila on stressaavaa kaikille. Vanhus saa sitten taas viettää rauhallisempaa elämää, kun on pudonnut alemmas järjestyksessä.
Itse olen kokenut, että juuri narttujen kesken nämä tilanteet ovat hankalimpia. Toki urokset keskenään voivat tapella, mutta se on jotenkin nopeammin ohi se vaihe. Siis meillä ollut. Mutta noi narttujen kahinat, ne on usein monimutkaisempia.
vaikka onkin isompi, se voi jäädä henkisesti alakynteen, ei vanha jaksa kuten nuoret yliviriilit. Koko ei aina ratkaise :) Henkinenkin puoli on tärkeä. Myös koirille. Omistajan on taattava vanhukselle rauha ja oikeus olla rennosti vahtimatta selustaansa kokoajan.
Anna niiden vaan ottaa yhteen kunnolla. Ei järjestys muuten selviä. 3v iässä koirat alkavat koetella toisten vahvuutta. Kyllä 10v iso koira antaa kyytiä nuoremmalleen kun se kunnolla suuttuu. Jos ei, niin sitten se tyytyy asemaansa. Mene väliin vasta, jos alkaa tulla haavoja. Et voi loputtomasti suojella kumpaakaan.
Minulla on pitkäkarvainen narttucollie 3v. Se on tosi lempeä ja hieman arka. Koirapuistossa yksi pari vuotta nuorempi narttudoberman kiusasi koiraani loputtomasti. Sitten collien mitta täyttyi ja se hyökkäsi rajusti dobermani kimppuun. Emme menneet kumpikaan omistajista väliin. Sen jälkeen koirat ovat olleet hyviä kavereitä. Joksevat peräkanaa vaihtaen silloin tällöin edellämenijän paikkaa.
...3-vuotias kokee kilpailutilanteen vanhuksenne kanssa. mikä on koritlla ja mitä se siltä haluaa.
Johtajuuttahan ei ole olemassa (samahan tuo tietenkin kuin olisi seinälle varmaan sanonut, sillä teillähän koirissa oli johtaja...), mutta koirilla, kuten kaikilla muillakin eläimillä on luontainen dominanssi, eli vahvimman etuoikeus. Etuoikeudella ei ole merkitystä koirienkaan elämässä muulloin kuin silloin kun jostakin hyödykkeestä on kilpailu, eli sitä ei ole riittävästi kaikkien onnelliseksi tekemiseksi, sen saamisesta pitää riidellä.
Kun metsästysrotuinen koira alkaa käyttämään dominssiaan, ensimmäisenä mieleen tulisi liian vähäinen liikunta. Koira elää puutteessa ja stressaantuu. Sen tilaa rajoitetaan toisen koiran takia, luonnollisesti koira yrittää eliminoida tuon toisen koiran, että se saisi lisää liikuntaa, suuremman tilan tai sitten se ei ajattele mitään tuollaista, vaan purkaa vain puutteesta syntyneen stressin sopivaan, ihan mihin vain kohteeseen ja toinen on helppo kohde sairauksineen.
Liikunnanpuutteen lisäksi toinen varma keino saada koiriinsa "johtajuutta" ja "alaisuutta" eli dominanssia on antaa koirille liian vähän ruokaa. Joskus liian vähäistä liikuntaa pitää tasapainottaa sillä, että antaa niukemmin ruokaakin, ettei koirat pääse leviämään. Liian vähäinen ruoka saa koirat aivan taatusti käymään toistensa päälle ja siitä onkin sitten mukava katsoa kuka on "johtaja", eli se joka sietää huonointen nälästä aiheutuvaa stressiä.