Jos avioliitto on ollut lyhyt ja varallisuuerot suuren niin silloin kohtuullistetaan mutta entä jos on ollut viisi vuotta naimisissa ja pari lasta niin kai silloin saa puolet puolison omaisuudesta vai voiko silloinkin toinen jotenkin kieroilla? Mikä on oikeuskäytäntö, milloin saa puolet jos ei ole avioehtoa vaikka toinen olisi aivan persaukinen ja toinen miljonääri?
Ei aviehtoa, silloin saa
puolet?!
6177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei se noin mene. Pääsääntöisesti puolisoiden omaisuus tasataan niin, että kummankin netto-omaisuus on yhtä suuri. Jos rikkaampi puoliso haluaa kohtuullistamista, niin hän hakee sitä ja oikeus sitten katsoo miteh käy. Eli tapaus kerrallaan.
"oikeus sitten katsoo miteh käy"
Avioliittolaki 103 b §
Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Näin tästä on alan oppikirjoissa sanottu, liekö käytäntö sitten jotain muuta:
Lyhytaikaisena pidetään alle viisi vuotta kestänyttä liittoa. Ja jos luovutettava tasinko muodostuisi pääosin puolison omalta suvultaan perintönä saadusta omaisuudesta, niin se puoltaa sovittelua.
Jos on ollut viisi vuotta naimisissa, pari lasta niin silloin saa puolet oli varallisuuserot mitkä tahansa? Jos kerran rikkaat pystyy kieroilemaan itsensä omaisuuden puolittamisesta niin miksi avioehtoja tehdään, nehän ovat tarpeettomia?!
Tuomarit samaistavat itsensä yhteiskunnan eliittiin. Tämän takia he ovat aina pääoman puolella köyhää vastaan. Kohtuullistavat vaikka avioehtoa ei olisi, muutama kymppitonni, se on siinä. Miljoonat voit heittää unholaan.
Mikähän meni ohi edellisen vastauksessa? Jonka lainaus muuten oli ihan lakitekstistä eikä pelkästään alan oppikirjassa sanottua.
Siinähän sanotaan selvästi: "Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen", "sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon".
Mikään automaatti osituksen sovittelu ei siis ole, kuten lakilainauksesta voit päätellä. Sitä pitää erikseen hakea ja sen lopputulos on aina tapauskohtainen. Pääsääntöisesti mennään avio-oikeuden tai avioehdon mukaisesti riippuen siitä, kumpi pariskunnalla on voimassa.
Lainoppineilta tai sellaisiksi tekeytyviltä ei suoraa vastausta saa. Pitäisi laissa olla ennustettavuutta, oikeuskäytäntöä jonka mukaan mennään.
Kuvitteellinen tapaus, pariskunta viisi vuotta ollut naimisissa. Toinen varaton, toisella kahden miljoonan omaisuus. Rikkaampi tahtoo tietysti sovitella, köyhä ei tietenkään. Paljonko köyhä saa, puolet, neljäsosan, kymmenen prosenttia vain ei mitään? Kai tälläisiä tapauksia on Suomessa ollut?!