Missä toisen kunnioitus?

Olen melko kokematon naissuhteissa. Äskettäin päättynyt suhde oli toinen sellainen, ellei sitten säälittäviä räpistysyrityksiä oteta huomioon.

Suhde päättyi osaltani siihen, että toinen vakuutteli minulle silmät kirkkaina rakastavansa jne, ja samalla jo pariin otteeseen on lääppinyt erästä ystävääni, pyytänyt ulos jne. Ja haukkunut minua läskiksi, vaikka olen meistä kolmesta hoikin ;).

Mikä aikaansaa sen, että ihminen ei puhu turhautuneisuudestaan suhteessa (oletan, että sellaisia asioita oli, koska hän näin käyttäytyi) vaan alkaa hännystellä toisia ja haukkua minua?? Tämä tuntuu pahalta, koska olen tehnyt kaikkeni hänen eteensä, ja oikeasti rakastan häntä. Olen ilmaissut halukkuuteni keskusteluun, yhteiseen elämään, kaikkeen. Mikään ei silti riitä.

Kiva loppukesä ja silleen.
13613
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Tuollainen ihminen ei sinun suruasi ansaitse. Tosin helppohan minun näin ulkopuolisena on sanoa... Ikävä kuulla miten sinua on kohdeltu. Suurimmalle osalle meistä ihmisistä tulee jossain vaiheessa paskaa niskaan näissä suhdeasioissa... mutta kyllä niitä helmiäkin ihmisten joukosta löytyy, usko tai älä! Tämä nainen ei vaan ilmiselvästi ollut sellainen, eikä oikea ihminen sinulle.

Äänestä

Voi kuule, minä se vasta ole "siipeeni saanut".Oon tullut siihen tulokseen, että kohdalleni on osunut huonon itsetunnon omaavia naisia.Tai ei mullakaan ole kovin montaa kokemuksesta naisen kanssa olemisesta, mut nekin kokemukset on olleet huonoja:(
Viimeisin ja hiljattain päättynyt oli sellainen, että nainen oli mua vanhempi ja varakkaampi.Hän se vasta osas olla ilkeä kun sille päälle sattui.Mä olin tyhmä ja ruma.Enkä omasta mielestäni ole kumpaakaa.Enkä ollut suhteen alkaessa hänenkä mielestä, mutta aika nopeesti alkoi tulla varsinkin kännipäissä moista kommenttia.
Niin ja hän myös flirttaili muille samaan aikaan ja yritti muita.

Oon tullut siihen lopputulokseen, että olin pelkkä pelinappula ja hänellä ei ole kaikki kunnossa.Vissiin huono itsetunto.
Mutta onneks en kauaa sitä peliä katsonut ja lähdin suhteesta.Hän pyyteli aikansa anteeksi ja takaisin, mutta en aio pilata koko kesääni tuollaisen ihmisen kanssa.

Jotenkin tuntuu että tuollaisia naisia on paljon!

Äänestä

hetken mietit koko asiaa taaksepäin, mitkä olivat ne merkit että hän sinua rakastaa ja kunnioittaa? Oliko sinulla täysi luottamus häneen ja olo että olet arvostettu ja rakastettu? Oliko sinulla huolia suhteenne suhteen vai menikö kaikki yhdessä ratkoen ja toista tukien?

Se on hyvä suhde, siinä rakastetaan ja kunnioitetaan. Monesti näkee suhteita joissa toinen rakastaa ja sen avulla kestää kaiken sen paskan mitä toinen ehtii työntää.
Arvostakaa itseänne, suhteessa kyllä huomaa jos ei olla samalla sivulla vaan toinen on ei niin rakkaudesta sekaisin kuin itse. Silloin pitää miettiä onko suhde terveellä pohjalla.

Rakastumiseen ei vaadita kuin ripaus hulluutta, mutta rakastamiseen tarvitaan paljon enemmän eikä yhtään hullua tai hulluutta. Itseään voi huijata mutta kannattaako se.

Äänestä
  • sun täytyy sheivata alapääsi kukaan ei halua tuheroa joka haisee kuselle muista se

    Äänestä

  • rose232 kirjoitti:

    sun täytyy sheivata alapääsi kukaan ei halua tuheroa joka haisee kuselle muista se

    sä olet taas se nuolija joka ei muusta seksistä tiedä. niin tai siis tietysti onhan sulla kokemusta miehistä :-D

    Äänestä

Paris Hilton :D

Äänestä

Rakastunut ihminen näkee kaiken parhain päin. Selittää itselleen kaikkein paskimmatkin teot ja sanat kohtuulliseen muotoon. Se on kurja homma kuinka paljon sitä voikaan ottaa vastaan siltä, jota rakastaa. Ihmiset käyttävät hyväkseen toisiaan. Ihan niin paljon kuin vain itse antaa. Toisen tunteilla pelaaminen on vihon viimeistä hyväksikäyttöä. Ja ne ihmiset, jotka ottavat kaiken minkä saavat toiselta tietenkin selittävät itselleen tekonsa ja sanansa siihen muotoon, että heidän on hyvä olla itsensä kanssa.

Olen joskus tosiaan ihmetellyt kuinka on edes mahdollista tällainen itselleen valehtelu? Luulen, että se on selviytymiskeino sekin. Sen kun vain aina osaisi muistaa..ja pystyisi näkemään, että ihmisten on suht helppo sanoa melkeinpä mitä vain toiselle. Lupauksia rakkaudesta..kaikkia kauniita sanoja hyvin kevyesti ja niitä oikeasti tarkoittamatta. Se on vaikeaa se..mutta pienistä asioista kyllä huomaa paljon. Tietysti suuremmistakin. Mutta varsinkin arjen pienistä asioista. Teot..ne puhuvat ja merkitsevät enemmän kuin sanat.

Joku viisas on sanonut.. Jos et osaa vastaanottaa, antamisesi on toisen hallitsemista. Jos et osaa antaa, vastaanottamisesi jättää sinut tyhjäksi. Eli silloin kun vain toinen rakastaa ja toinen on mukana suhteessa jostain muusta syystä tai tarpeesta kuin rakkaudesta, mikään ei koskaan tule riittämään. Hän ei vain ole se yksi oikea sinulle monien oikeiden joukosta, vaan ottaa sinulta kaiken minkä suostut antamaan. Vaikka hakisit kuun taivaalta. Sekään ei riitä.

Parempaa jatkoa ja paistaa se arska vielä risukasaankin. On niitä helminaisiakin. Ei ihan jokaisen kulman takana, mutta on kuitenkin.

Äänestä
  • mutta ei paljon lohduta meikää kun ei meinaa törmätä toiseen naiseenka.Siis sellaiseen naiseen joka olis lesbo ja haluais minut!!! Ja että se olis vielä sitten se HELMI, eikä just se hyväkskäyttäjänainen!

    Äänestä

  • Hyvä kirjoitus, kirjoitti:

    mutta ei paljon lohduta meikää kun ei meinaa törmätä toiseen naiseenka.Siis sellaiseen naiseen joka olis lesbo ja haluais minut!!! Ja että se olis vielä sitten se HELMI, eikä just se hyväkskäyttäjänainen!

    Ei varmasti lohduttanutkaan. Sitä taikaa en pysty sulle antamaan vaikka tahtoisinkin. Tiedätkö..meillä kellään ei ole "varaa" katkeroitua lopullisesti näistä ihmissuhdemoskista, joita itse kullekin on tapahtunut. Sä et oikeesti voi vaikuttaa mihinkään muuhun kuin itseesi. Anna itsellesi aikaa ja hakeudu sellaisten ihmisten pariin, joiden kanssa sulla on hyvä olla. Kasvata itsetuntoosi ja opettele arvostamaan itseäsi. Tiedän, että on helpommin sanottu tämä kaikki kuin tehty..mutta jostain on aloitettava. Kun oppii arvostamaan itseänsä, ei suostu ottamaan kaikanmaailman skeidaa ihmisiltä vastaan. Ei tartte olla kenenkään roskakori. Se ei ole sun elämäs tarkoitus. Usko pois.

    Pärjäilehän.

    Äänestä

  • merpiter kirjoitti:

    Ei varmasti lohduttanutkaan. Sitä taikaa en pysty sulle antamaan vaikka tahtoisinkin. Tiedätkö..meillä kellään ei ole "varaa" katkeroitua lopullisesti näistä ihmissuhdemoskista, joita itse kullekin on tapahtunut. Sä et oikeesti voi vaikuttaa mihinkään muuhun kuin itseesi. Anna itsellesi aikaa ja hakeudu sellaisten ihmisten pariin, joiden kanssa sulla on hyvä olla. Kasvata itsetuntoosi ja opettele arvostamaan itseäsi. Tiedän, että on helpommin sanottu tämä kaikki kuin tehty..mutta jostain on aloitettava. Kun oppii arvostamaan itseänsä, ei suostu ottamaan kaikanmaailman skeidaa ihmisiltä vastaan. Ei tartte olla kenenkään roskakori. Se ei ole sun elämäs tarkoitus. Usko pois.

    Pärjäilehän.

    Täysin samaa mieltä merpiterin kanssa.

    Se, että antaa itsensä katkeroitua, on oikeasti pahinta, mitä itselleen voi tehdä. Katkera, vihainen ja kaunainen ihminen on itsensä pahin vihollinen - tämän tajuaa varmaan jokainen, joka on tällaisten ihmisten kanssa joutunut tekemisiin.

    Anna itsellesi aikaa surra ja lupa uskaltaa luottaa taas uudestaan. Aika parantaa haavat... kuulostaa kliseeltä, mutta tälläkin kliseellä on tiukat juuret todellisuudessa. :)

    Äänestä

  • 3+19 kirjoitti:

    Täysin samaa mieltä merpiterin kanssa.

    Se, että antaa itsensä katkeroitua, on oikeasti pahinta, mitä itselleen voi tehdä. Katkera, vihainen ja kaunainen ihminen on itsensä pahin vihollinen - tämän tajuaa varmaan jokainen, joka on tällaisten ihmisten kanssa joutunut tekemisiin.

    Anna itsellesi aikaa surra ja lupa uskaltaa luottaa taas uudestaan. Aika parantaa haavat... kuulostaa kliseeltä, mutta tälläkin kliseellä on tiukat juuret todellisuudessa. :)

    juu, tuo on paha jos ei anna aidosti itselleen aikaa. Monesti ihminen joka hyppii toisesta ihmisestä toiseen, etsii jotain, eikä oikein itsekkään tiedä lopulta että mitä. Hän ei huomaa kuinka ihmiset vaan vaihtuvat ja edellisten tai jonkun isomman tarinan ongelmat seuraa jokaiseen suhteeseen. Hän ei pääse tavallaan eteenpäin elämässään vaan juurikin nämä negatiivisemmat asiat seuraa häntä ja lopulta hän alkaa syyttämään niistä muita ja tulee itselleen täysin sokeaksi.

    Tälläisessä tilanteessa oleva ihminen, ehkä hakee ns. pelastusta toisesta ihmisesta tietämättää ja hakee sitä täydellistä suhdetta ja rakastumista jota todellisuudessa ei pysty tuossa kunnossa vastaanottamaan.

    Kannattaa siis antaa aikaa toipua asioista ja unohtaa kaikenmaailman kostaminen. Se on vain itsensä alaspäin vetämistä jos alkaa kostaan.

    Monia ihmisiä nykyään myös pelottaa erinäiset asiat hyvin paljon, mutta se mikä pelottaa voi tuoda elämääsi uutta. Lopulta itse päätät mitä elämällesi haluat tehdä ja kenet siihen päästää. Yrittää kannattaa sitten kun on taas valmiimpi uusiin tarinoihin.

    Itse olen sinkku ja ollut sitä pitkään, mutta uskon tapaavani joku päivä ihmisen jonka kanssa kolahtaa, sitä ennen nautin elämästäni, koska jos vain odotan toisen tulemista elämääni, unohdan elää.

    Äänestä

  • @ kirjoitti:

    juu, tuo on paha jos ei anna aidosti itselleen aikaa. Monesti ihminen joka hyppii toisesta ihmisestä toiseen, etsii jotain, eikä oikein itsekkään tiedä lopulta että mitä. Hän ei huomaa kuinka ihmiset vaan vaihtuvat ja edellisten tai jonkun isomman tarinan ongelmat seuraa jokaiseen suhteeseen. Hän ei pääse tavallaan eteenpäin elämässään vaan juurikin nämä negatiivisemmat asiat seuraa häntä ja lopulta hän alkaa syyttämään niistä muita ja tulee itselleen täysin sokeaksi.

    Tälläisessä tilanteessa oleva ihminen, ehkä hakee ns. pelastusta toisesta ihmisesta tietämättää ja hakee sitä täydellistä suhdetta ja rakastumista jota todellisuudessa ei pysty tuossa kunnossa vastaanottamaan.

    Kannattaa siis antaa aikaa toipua asioista ja unohtaa kaikenmaailman kostaminen. Se on vain itsensä alaspäin vetämistä jos alkaa kostaan.

    Monia ihmisiä nykyään myös pelottaa erinäiset asiat hyvin paljon, mutta se mikä pelottaa voi tuoda elämääsi uutta. Lopulta itse päätät mitä elämällesi haluat tehdä ja kenet siihen päästää. Yrittää kannattaa sitten kun on taas valmiimpi uusiin tarinoihin.

    Itse olen sinkku ja ollut sitä pitkään, mutta uskon tapaavani joku päivä ihmisen jonka kanssa kolahtaa, sitä ennen nautin elämästäni, koska jos vain odotan toisen tulemista elämääni, unohdan elää.

    kaikelta analysoinnilta, että jokaisen ihmisen tuntuu parhaiten hän itse.
    Toisen puolesta ei voi tehdä kuin omia päätöksiä siitä miten ja miksi asiat ovat. Mutta onhan jokaisella oikeus analysoida tilanteita, ehkä sillä tavalla on helpompi selittää toisen käytöstä tai kuntoa jota ei ehkä ihan ymmärrä kokonaisuudessaan.

    Äänestä

  • on taas kirjoitti:

    kaikelta analysoinnilta, että jokaisen ihmisen tuntuu parhaiten hän itse.
    Toisen puolesta ei voi tehdä kuin omia päätöksiä siitä miten ja miksi asiat ovat. Mutta onhan jokaisella oikeus analysoida tilanteita, ehkä sillä tavalla on helpompi selittää toisen käytöstä tai kuntoa jota ei ehkä ihan ymmärrä kokonaisuudessaan.

    ..ja kukaan meistä ei pysty ymmärtämään kaikkea vaikka tarve ymmärtämiseen on suuri. Ymmärrys helpottaa eteenpäin kulkemista. Harva meistä on niin..jalostunut ja viisas, että ymmärtäisi, ettei kaikkea ja kaikkia tule koskaan tajuamaan eikä edes tarvitse ymmärtää ja silti osaa jättää ne asiat hyvillä mielin taakseen. Että ne kysymysmerkkiasiat eivät kertaantuisi ja olisi painolastina tulevissa ihmissuhteissa.

    Elämänkoulu on pitkä..kestää viimeiseen hengenvetoon saakka. Kiitos siitä :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


diipadaapaaa kirjoitti:

Olen melko kokematon naissuhteissa. Äskettäin päättynyt suhde oli toinen sellainen, ellei sitten säälittäviä räpistysyrityksiä oteta huomioon.

Suhde päättyi osaltani siihen, että toinen vakuutteli minulle silmät kirkkaina rakastavansa jne, ja samalla jo pariin otteeseen on lääppinyt erästä ystävääni, pyytänyt ulos jne. Ja haukkunut minua läskiksi, vaikka olen meistä kolmesta hoikin ;).

Mikä aikaansaa sen, että ihminen ei puhu turhautuneisuudestaan suhteessa (oletan, että sellaisia asioita oli, koska hän näin käyttäytyi) vaan alkaa hännystellä toisia ja haukkua minua?? Tämä tuntuu pahalta, koska olen tehnyt kaikkeni hänen eteensä, ja oikeasti rakastan häntä. Olen ilmaissut halukkuuteni keskusteluun, yhteiseen elämään, kaikkeen. Mikään ei silti riitä.

Kiva loppukesä ja silleen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu