värikalvon tulehdus eli iriitti

kati1976

Oletteko sairastaneet värikalvon tulehdusta/iriittiä? Kuulisin mielelläni lisätietoja/kokemuksia hoidoista yms.

121

108161

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • on ollut

      Minulla on ollut iriitti kahdesti. Mikä sinua kiinnostaa?

      • kati1976

        Kuinka kauan iriittisi kesti? Oliko sairaus molemmissa silmissä ja kuinka sitä hoidettiin? Itselläni hoitona on kortisonitippa laajentava, Trexan foolihappo kerran viikossa. Lääkäri on ehdottanut kortisonia suun kautta, mutta en millään haluaisi aloittaa kuuria. Onko sairaus aiheuttanut kiinnikkeitä?


      • on ollut
        kati1976 kirjoitti:

        Kuinka kauan iriittisi kesti? Oliko sairaus molemmissa silmissä ja kuinka sitä hoidettiin? Itselläni hoitona on kortisonitippa laajentava, Trexan foolihappo kerran viikossa. Lääkäri on ehdottanut kortisonia suun kautta, mutta en millään haluaisi aloittaa kuuria. Onko sairaus aiheuttanut kiinnikkeitä?

        Ensimmäinen iriittini kesti 3 kuukautta, koska se pääsi pitkittymään. Syyksi epäilen sitä, etten voinut jäädä sairaslomalle töistä. Seuraava kesti muistaakseni 1 - 1,5 kuukautta kaiken kaikkiaan.

        Iriitti tulee vain yhteen silmään, mutta lääkkeitä käytetään kumpaankin: silmät ovat yhteydessä toisiinsa.

        Käytin kortisonitippaa (aluksi useita tippoja päivässä: puolen tunnin välein, ja niitä vähennettiin sitä mukaa, kun silmän tila koheni. Kävin välillä tarkastuksissa) sekä laajennustippaa, ja sitäkin päivittäin. Lisäksi yöksi oli rasvaa. Foolihappo? Sellaista minulla ei ollut. Toisen lääkkeeni nimi oli Pred forte, yösalva taisi olla oftan chlorini ja sen kolmannen lääkkeen nimeä en enää muista.

        Suun kautta en ole kortisonia käyttänyt. Mitään kiinnikkeitä ei ole jäänyt.

        Kauanko sinun iriittisi on kestänyt?


      • kati1976
        on ollut kirjoitti:

        Ensimmäinen iriittini kesti 3 kuukautta, koska se pääsi pitkittymään. Syyksi epäilen sitä, etten voinut jäädä sairaslomalle töistä. Seuraava kesti muistaakseni 1 - 1,5 kuukautta kaiken kaikkiaan.

        Iriitti tulee vain yhteen silmään, mutta lääkkeitä käytetään kumpaankin: silmät ovat yhteydessä toisiinsa.

        Käytin kortisonitippaa (aluksi useita tippoja päivässä: puolen tunnin välein, ja niitä vähennettiin sitä mukaa, kun silmän tila koheni. Kävin välillä tarkastuksissa) sekä laajennustippaa, ja sitäkin päivittäin. Lisäksi yöksi oli rasvaa. Foolihappo? Sellaista minulla ei ollut. Toisen lääkkeeni nimi oli Pred forte, yösalva taisi olla oftan chlorini ja sen kolmannen lääkkeen nimeä en enää muista.

        Suun kautta en ole kortisonia käyttänyt. Mitään kiinnikkeitä ei ole jäänyt.

        Kauanko sinun iriittisi on kestänyt?

        Iriittini alkoi syksyllä 2003, parani tammikuussa ja iski uudelleen n. kuukausi sitten. Syön solumyrkkyä (Trexan), johon on yhdistetty foolihappo haittavaikutuksia minimoimaan. Iriittini on todella rajuoireinen ja näköni on heikentynyt huomattavasti. Mitään yleissairautta ei ole ainakaan vielä iriitin taustalta löytynyt.


      • on ollut
        kati1976 kirjoitti:

        Iriittini alkoi syksyllä 2003, parani tammikuussa ja iski uudelleen n. kuukausi sitten. Syön solumyrkkyä (Trexan), johon on yhdistetty foolihappo haittavaikutuksia minimoimaan. Iriittini on todella rajuoireinen ja näköni on heikentynyt huomattavasti. Mitään yleissairautta ei ole ainakaan vielä iriitin taustalta löytynyt.

        Voi sinua, oletpa joutunut kierteeseen! Se on inha sairaus, lääkityksineen ja kipuineen. Lienee harvinaista, että iriitti on noin pitkään. Luulisin, että useimmille se jää latentiksi, eli voi uusiutua koska vaan. Toivotan jaksamista!


      • kati1976
        on ollut kirjoitti:

        Voi sinua, oletpa joutunut kierteeseen! Se on inha sairaus, lääkityksineen ja kipuineen. Lienee harvinaista, että iriitti on noin pitkään. Luulisin, että useimmille se jää latentiksi, eli voi uusiutua koska vaan. Toivotan jaksamista!

        Kiitos myötätunnosta.Iriittini pahenee edelleen ja tällä viikolla joudun osatolle sisälle, ellei tilanne ole yhtään parantunut viime viikkoisen kortisoni-injektion ansiosta.Aika pelottavaa kun näkö heikkenee ja mikään ei auta....


      • mies38
        kati1976 kirjoitti:

        Kiitos myötätunnosta.Iriittini pahenee edelleen ja tällä viikolla joudun osatolle sisälle, ellei tilanne ole yhtään parantunut viime viikkoisen kortisoni-injektion ansiosta.Aika pelottavaa kun näkö heikkenee ja mikään ei auta....

        minulla on ollut pitkälle toistakymmentä iriittiä, jotka toistuu kerran-kaks vuodessa. mitään yleissairautta ei ole multakaan löytynyt ja ainoa geneettinen indikaattorikin on negatiivinen. iriittitapaukseni lienevät tyypillisiä, kesto 4-8 vkoa. välillä selviää kortisonitipoilla, kortisoniyövoiteella laajennustipoilla. joskus täytyy laittaa injektiona jos tipat ei riitä hillitsemään. silmä toipuu kutakuinkin täysin pahastakin iriitistä, mutta vähitellen näkö tietysti alkaa heiketä. lisäksi kortisonia paljon käytettäessä se itsessään edesauttaa (esim. yli 2 vuotta _yhtäjaksoista_ tipotusta) kaihia, sillä kortisoni kertyy elimistöön eikä häviä sieltä.
        Iriitille on olemassa vasta kokeellisia ennaltaehkäiseviä hoitoja amerikoissa, mutta niitä ei ole Suomessa otettu käyttöön. Niissä periaatteena on matalan tason hoidon jatkuva ylläpito - joka ylläolevan perusteella ei suinkaan ole hyvä asia, mikäli siihen kuuluu kortisonia.
        Olen luultavasti pystynyt estämään monen iriitin "syttymistä" olemalla varovainen silmien suhteen ja pitämällä jatkuvasti kaapissa tippapullon valmiina käyttöön. Ensimmäiset tipat pitäisi ottaa jo tuntien sisällä kun on ensimmäisen kerran huomannut ärsytystä/punoitusta. Silloin voi selvitä viikon omahoidollakin (ensin tippoja tunnin välein, sitten vähitellen puolittaen annosta päivän-kahden välein). Jos muutamassa päivässä ei ala rauhoittumaan niin lääkärille vaan. En neuvo ketään käyttämään omahoitoa ja jättämään lääkäriä väliin, sillä jos diagnoosisi on väärä, voit ruokkia bakteeri/viruspohjaista infektiota todella pahaksi. Kuitenkin potilas, jolla on jo "vankka" kokemus iriiteistä, voi usein olla melko varma siitä että kysessä on iriitin ensioireet. Silloin HETI aloitettu tippakuuri ( yöksi voide) voi pelastaa pitkältä riesalta.
        Iriitissä on mielestäni pahinta sen sosiaalinen rajoittavuus: mustuainen laajennetulla ja verestävällä silmällä johon pitää tippoja laittaa tunnin välein vielä kun liikunta/kova ponnistelu, auringonvalo, sauna ja lievää suurempi alkoholinkäyttökin on kiellettyä ja luonnollisesti lukeminenkaan ei tee hyvää - mitäpä jää enää jäljelle.
        Pari päivää sairaslomaa kannattaa ottaa heti alussa eikä jäädä töihin. Alkuvaiheen reaktiollasi on suuri merkitys koko hoitojakson pituuteen. Nimim. kymmenen vuoden kokemuksella
        P.s. Tsemppiä ja jaksamista


      • vaimo
        mies38 kirjoitti:

        minulla on ollut pitkälle toistakymmentä iriittiä, jotka toistuu kerran-kaks vuodessa. mitään yleissairautta ei ole multakaan löytynyt ja ainoa geneettinen indikaattorikin on negatiivinen. iriittitapaukseni lienevät tyypillisiä, kesto 4-8 vkoa. välillä selviää kortisonitipoilla, kortisoniyövoiteella laajennustipoilla. joskus täytyy laittaa injektiona jos tipat ei riitä hillitsemään. silmä toipuu kutakuinkin täysin pahastakin iriitistä, mutta vähitellen näkö tietysti alkaa heiketä. lisäksi kortisonia paljon käytettäessä se itsessään edesauttaa (esim. yli 2 vuotta _yhtäjaksoista_ tipotusta) kaihia, sillä kortisoni kertyy elimistöön eikä häviä sieltä.
        Iriitille on olemassa vasta kokeellisia ennaltaehkäiseviä hoitoja amerikoissa, mutta niitä ei ole Suomessa otettu käyttöön. Niissä periaatteena on matalan tason hoidon jatkuva ylläpito - joka ylläolevan perusteella ei suinkaan ole hyvä asia, mikäli siihen kuuluu kortisonia.
        Olen luultavasti pystynyt estämään monen iriitin "syttymistä" olemalla varovainen silmien suhteen ja pitämällä jatkuvasti kaapissa tippapullon valmiina käyttöön. Ensimmäiset tipat pitäisi ottaa jo tuntien sisällä kun on ensimmäisen kerran huomannut ärsytystä/punoitusta. Silloin voi selvitä viikon omahoidollakin (ensin tippoja tunnin välein, sitten vähitellen puolittaen annosta päivän-kahden välein). Jos muutamassa päivässä ei ala rauhoittumaan niin lääkärille vaan. En neuvo ketään käyttämään omahoitoa ja jättämään lääkäriä väliin, sillä jos diagnoosisi on väärä, voit ruokkia bakteeri/viruspohjaista infektiota todella pahaksi. Kuitenkin potilas, jolla on jo "vankka" kokemus iriiteistä, voi usein olla melko varma siitä että kysessä on iriitin ensioireet. Silloin HETI aloitettu tippakuuri ( yöksi voide) voi pelastaa pitkältä riesalta.
        Iriitissä on mielestäni pahinta sen sosiaalinen rajoittavuus: mustuainen laajennetulla ja verestävällä silmällä johon pitää tippoja laittaa tunnin välein vielä kun liikunta/kova ponnistelu, auringonvalo, sauna ja lievää suurempi alkoholinkäyttökin on kiellettyä ja luonnollisesti lukeminenkaan ei tee hyvää - mitäpä jää enää jäljelle.
        Pari päivää sairaslomaa kannattaa ottaa heti alussa eikä jäädä töihin. Alkuvaiheen reaktiollasi on suuri merkitys koko hoitojakson pituuteen. Nimim. kymmenen vuoden kokemuksella
        P.s. Tsemppiä ja jaksamista

        Katsoin googlella mitä värikalvon tulehduksesta löytyi ja osuin tänne. Kauhusta jäykkänä kävin joillakin sivuilla ensin, ne olivat ohjautuneet selkärankareumaan, jonka edeltäviä oireita tuo iriitti on (tai voi olla?).
        Olen hätää kärsimässä 53 v mieheni puolesta. Yritän salata huoleni ja täältä metsästän salaa tietoja.
        Hän oli ensin työpaikkalääkärillä ja sai antibioottia. Kun silmä ei alkanut parantua hän meni silmälääkärille, joka totesi aiemman lääkkeen täysin vääräksi. Ihmettelen tosiaan lääkärin vastuuta?! Miksi ei lähetä erikoislääkärille? Tämä hermostuttaa tietysti lisää.
        Miehellä on näkö samentunut. Mitähän ihmettä tästä kaikesta pitää ajatella. Onko toiveita kokonaan paranemisesta, tai mitä nyt kannattaa tästä ottaa opiksi jatkoa ajatellen.
        Mies oli voidellut käsiä jotain ihottumaa vastaan, eikä reissussa malttanut pestä käsiään. Pitkään hän syytteli sitä, että on likaisin käsin varmaan koskettanut silmää ja siitä saanut tämän sairauden, onko virus vai bakteerisairaus.
        Koetan rauhoittua, saiskohan täältä päteviä neuvoja jatkoon.


      • kati1976
        vaimo kirjoitti:

        Katsoin googlella mitä värikalvon tulehduksesta löytyi ja osuin tänne. Kauhusta jäykkänä kävin joillakin sivuilla ensin, ne olivat ohjautuneet selkärankareumaan, jonka edeltäviä oireita tuo iriitti on (tai voi olla?).
        Olen hätää kärsimässä 53 v mieheni puolesta. Yritän salata huoleni ja täältä metsästän salaa tietoja.
        Hän oli ensin työpaikkalääkärillä ja sai antibioottia. Kun silmä ei alkanut parantua hän meni silmälääkärille, joka totesi aiemman lääkkeen täysin vääräksi. Ihmettelen tosiaan lääkärin vastuuta?! Miksi ei lähetä erikoislääkärille? Tämä hermostuttaa tietysti lisää.
        Miehellä on näkö samentunut. Mitähän ihmettä tästä kaikesta pitää ajatella. Onko toiveita kokonaan paranemisesta, tai mitä nyt kannattaa tästä ottaa opiksi jatkoa ajatellen.
        Mies oli voidellut käsiä jotain ihottumaa vastaan, eikä reissussa malttanut pestä käsiään. Pitkään hän syytteli sitä, että on likaisin käsin varmaan koskettanut silmää ja siitä saanut tämän sairauden, onko virus vai bakteerisairaus.
        Koetan rauhoittua, saiskohan täältä päteviä neuvoja jatkoon.

        Kyseessä on virussairaus, joten likaisista käsistä tulehdus ei ole voinut lähteä liikkeelle.Olen sairastanut tämänhetkistä iriittiäni viime elokuusta saakka.Välillä on mennyt paremmin ja välillä huonommin.Mitään yleissairautta iriittini taustalta ei ole vieläkään löytynyt.Ota ihan rauhallisesti, tähän ei kuole;-D


      • Papu
        kati1976 kirjoitti:

        Kyseessä on virussairaus, joten likaisista käsistä tulehdus ei ole voinut lähteä liikkeelle.Olen sairastanut tämänhetkistä iriittiäni viime elokuusta saakka.Välillä on mennyt paremmin ja välillä huonommin.Mitään yleissairautta iriittini taustalta ei ole vieläkään löytynyt.Ota ihan rauhallisesti, tähän ei kuole;-D

        Olisin halunnut tehdä pienen korjauksen edelliseen. Iriitissä ei toki ole kysymys myöskään virustulehduksesta, vaan elimistön autoimmuunireaktiosta. Tarkottaneen sitä, että elimistö ikään kuin itse hyökkää omia rakenteitaan vastaan (kuten myös muissa reumasairauksissa), usein selvittämättömästä syystä. Omalla kohdallani olen huomannut mm. stressaavien elämäntilanteiden laukaisevan iriitin, erilaisten infektioiden lisäksi.


      • simmu12434
        Papu kirjoitti:

        Olisin halunnut tehdä pienen korjauksen edelliseen. Iriitissä ei toki ole kysymys myöskään virustulehduksesta, vaan elimistön autoimmuunireaktiosta. Tarkottaneen sitä, että elimistö ikään kuin itse hyökkää omia rakenteitaan vastaan (kuten myös muissa reumasairauksissa), usein selvittämättömästä syystä. Omalla kohdallani olen huomannut mm. stressaavien elämäntilanteiden laukaisevan iriitin, erilaisten infektioiden lisäksi.

        Sain yllättäin iriitin, ja luulen myös, että stressillä on siinä osansa. Kokeilen hoitamiseen homeopatiaa, sillä haluan välttää kortisonia ja antibiootteja jos vain mahdollista.


      • timo
        Papu kirjoitti:

        Olisin halunnut tehdä pienen korjauksen edelliseen. Iriitissä ei toki ole kysymys myöskään virustulehduksesta, vaan elimistön autoimmuunireaktiosta. Tarkottaneen sitä, että elimistö ikään kuin itse hyökkää omia rakenteitaan vastaan (kuten myös muissa reumasairauksissa), usein selvittämättömästä syystä. Omalla kohdallani olen huomannut mm. stressaavien elämäntilanteiden laukaisevan iriitin, erilaisten infektioiden lisäksi.

        Silmälääkäri sanoi myös että kannattaa käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, koska piilevät tulehdukset voivat aiheuttaa iriittiä.

        Itsellä ei ole löydetty mitään erityistä syytä, mutta iriitti vaan tulee 2-3 krt vuodessa, lähinnä stressaavissa tilanteissa ja myös infektioitten yhteydessä. Toistaiseksi hoidolla saatu kuntoon ja näkö normalisoituu. Onkohan kukaan onnistunut pääsemään eroon iriitistä kun toistuvat tulehdukset on kerran alkaneet?

        Ja voimia kati1976 muut iriittipotilaat!


      • Veeti2
        timo kirjoitti:

        Silmälääkäri sanoi myös että kannattaa käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, koska piilevät tulehdukset voivat aiheuttaa iriittiä.

        Itsellä ei ole löydetty mitään erityistä syytä, mutta iriitti vaan tulee 2-3 krt vuodessa, lähinnä stressaavissa tilanteissa ja myös infektioitten yhteydessä. Toistaiseksi hoidolla saatu kuntoon ja näkö normalisoituu. Onkohan kukaan onnistunut pääsemään eroon iriitistä kun toistuvat tulehdukset on kerran alkaneet?

        Ja voimia kati1976 muut iriittipotilaat!

        Minulla on ollut kaksi kertaa iriitti, väliä oli n. kaksi vuotta. Molemmilla kerroilla oli ensin hammastulehdus ja n. viikko sen jälkeen alkoivat iriitin oireet.


      • martza6
        kati1976 kirjoitti:

        Kyseessä on virussairaus, joten likaisista käsistä tulehdus ei ole voinut lähteä liikkeelle.Olen sairastanut tämänhetkistä iriittiäni viime elokuusta saakka.Välillä on mennyt paremmin ja välillä huonommin.Mitään yleissairautta iriittini taustalta ei ole vieläkään löytynyt.Ota ihan rauhallisesti, tähän ei kuole;-D

        Värikalvon tulehdus Laserhoidosta

        Komppaan Katia. Ei syytä hysteriaan. Minulle tehtiin laserhoidolla silmänpaineiden
        poisto molempiin silmiin. Syynä kanavien ahtaus silmissä. Jälkilöylyinä sain tämän
        Iriitin ja voe mahoton....kyllä rupes " diagnoosia " tulemaan jos minkäkin laista.
        Milloin mulla oli reuma tai joku muu vakava sairaus. Ja jopa oman lääkärini ammattitaitoakin epäiltiin...apua !! Ja kuulemmaa iänikuinen riesa. Piut paut.
        Hyvällä hoidolla ja kärsivällisyydella paranee, varsinkin jos taustalla ei mitään sairautta. Laserhoitokin siis voi laukaista kyseisen infektion.On turha lietsoa hysteriaa tämän asian ttimoilta.


      • Anonyymi
        kati1976 kirjoitti:

        Iriittini alkoi syksyllä 2003, parani tammikuussa ja iski uudelleen n. kuukausi sitten. Syön solumyrkkyä (Trexan), johon on yhdistetty foolihappo haittavaikutuksia minimoimaan. Iriittini on todella rajuoireinen ja näköni on heikentynyt huomattavasti. Mitään yleissairautta ei ole ainakaan vielä iriitin taustalta löytynyt.

        Minulla aivan sama kestän jo 1v 4kk


    • Pena

      Hei,

      olen sairastanut iriittejä vähintään 2 krt/vuosi noin viidentoista vuoden ajan. Itselläni on määritelty aiheuttajaksi HLA-B27 kudostekijä eli sama joka altistaa myös selkärankareumalle ja eräille muille sairauksille.

      Olen käynyt näiden 15 vuoden aikana varmaan yli kahdellakymmenellä eri silmätautien erikoislääkärillä. Mielipiteet taudista ja sen hoidosta sekä ennaltaehkäisystä hieman vaihtelevat tohtorin mukaan, sillä tarkkaa tutimustietoa iriitistä ei taida olla juurikaan mistään saatavilla. Iriitti on edelleen hieman mystinen silmäsairaus.

      Hoitona itselläni käytetään kortisonitippaa, laajennustippaa sekä voidetta öisin. Yleensä tulehdus helpottuu viimeistään kuukauden sisällä lääkityksen aloittamisesta.

      Se mitä itse olen huomioinut iriitistä on, että kevät ja kevätkesä sekä loppukesä ja alkusyksy ovat otollisimmat ajat tulehduksen puhkeamiselle. Olen huomioinut, että tuolloin aurinko paistaa varsin tehokkaati alaviistosta sekä keli on yleensä hieman "hyytävää", joten myös pukeutumisella ulkona liikuttaessa on oma merkityksensä tulehduksen ennaltaehkäisyyn. Niveliä ja muutakaan kroppaa ei saa päästää kylmettymään eikä kastumaan, muutoin on melkoisen varma tulehdus tiedossa.

      Lepo on erittäin tärkeää hoidon alkuvaiheessa, vaikka silmässä ei oireita olisikaan. Jokainen ponnistelu ja sykkeen nousu aiheuttaa painetta ja solujen kehittymisriskiä silmään.

      Toivon kaikille iriitin kanssa painiskeleville voimia ja pikaista paranemista.

      p.s. toipilaana kannattaa kirjastosta käydä äänikirjoja ajan kuluksi.

    • selkärankareumaatikon vaimo

      Kokeileppa seuraavanlaista dieettiä: jätä ruokavaliostasi pois kaikki SIANLIHAA sisältävät ruoat( makkarat,kinkut, kaikki einekset jotka sisältävät sikaa), punajuuri, mansikat, coca-cola, vaaleat jauhot,-riisit ,-makaronit,olut.
      Ohje on saatu eräältä luontaishoitajalta. Meillä on hyvät kokemukset dieetistä eli iriittejä ei ole ollut dieetin aloittamisen jälkeen. Jos joskut söisitkin esim. vaaleaa leipää niin vältä ehdottomasti SIANLIHAA.

      • helpottaisiko

        Itse useista iriiteistä kärsineenä kiinnostuin tuosta ruokavaliosta. Miksi punajuuri on listalla? ja voiko ruis ja kauramakaroonia syödä kys.ruokavaliossa. Kerrotko miten homeopaatti perusteli tätä ruokavaliota? Antoiko hän muita toimivia ohjeita.
        Eli haen itselleni perusteita luopua pullasta, punajuurista ja oluesta.


      • mies 50

        -Hyvää juhannuksen jälkeistä kaikille.

        Tuo ruokavalio-juttu oli varsin mielenkiintoinen ja aion kokeilla sitä. Kuinkahan pitkään ruokavaliota tulisi noudattaa, jotta vaikutus saattaisi alkaisi näkyä ?
        Käsittääkseni oikealla ravinnolla saadaan aisoihin paljon vaivoja.

        Olen ollut huomaavinani, että stressi ainakin herkistää iriitin starttia. Silmälääkärini ei asiaa myöntänyt, mutta totesi kuitenkin, että lepäämisen kotona ja erityisesti sairaalassa "pakon alla rauhoittuminen" parantaa useimpien kohdalla tilannetta huomattavasti ja jopa pysyvästikkin. Itselläni yksityisyrittäjänä ei moisiin ole mahdollisuutta, mutta olisi mielenkiintoista kuulla jos jollakin olisi kokemusta asiasta.

        Entäpä ruumiin lämpötilan nousu? Itselläni iriitti alkaa näyttäytyä melko varmasti, jos kylven. Enkä tarkoita tuntien saunassa istumista (vaikka se todennäköisesti ensimäisen iriitini syntyyn vaikuttikin...) vaa aivan hetkellistä lämpötilan nousua. Myös kuumassa nukkuminen tuntuu herkistävän syntymistä.

        Sairastin ensimäisen iriittini helmikuussa 06 ja nyt juhannuksen aikoihin lusitaan jo neljättä. Pred Forte- ja Oftan-tipat yörasva tuo yleensä tilapäisen helpotuksen, mutta parissa viikossa iriitti alkaa taas näyttäytyä.

        Sairaan silmän käyttämisestä olen ollut huomaavinani, että kaikki rasitus viivyttää paranemista. Ajoin autolla viime yönä n. 500 km ja nyt hirvien kyttäämisen jälkeen silmä on kuin punainen liikennevalo ja kirjoittelen tätäkin silmälappu päässä.
        Päätetyöskentelykin vähän arveluttaa vaikka lääkäreiden mielestä se on ok. En ole kyllä itsekkään huomannut sillä suurempaa merkitystä.

        Toivoisin kommenttejanne seuraavien asioiden vaikutuksesta iriitin syntyyn tai paranemiseen: stressi, ruumiin lämpötila ja silmän kuormittaminen.

        Niin ja kaikki ruokavalioon liittyvä kiinnostaa kovasti.


    • iriitti vaivana

      Olen 50-v mies ja minulle iriitti ilmestyi keväällä varoittelematta. Terveyskeskus ei tautia tunnistanut, mutta Meilahden silmäklinikka heti tutkimusten jälkeen (arvosana 10 ). Sain tipat ja yörasvan, jolla oireet hävisivät n. 2 viikossa ja jälkitarkastus näytti OK. Kävin saunassa ja sama homma uusiutui n. 3-4 viikkoa ensimmäisen jälkeen. Lähti taas lääkkeillä, mutta pyrkii heti takaisin jos kuormitan itseäni tai saunon. Suvussa tai minulla ei tiedetä reumaa olevan. Kävin verikokeissa ja keuhkokuvassa, joista odottelen nyt tuloksia.

      • karo82

        Moi!
        Satuin tänne palstalle kun hain tietoa iriitistä. Olen 24-vuotias selkärankareumaa sairastava nainen ja nyt vaivanani on jatkuva iriitti. Reuma on nyt pysytellyt jonkun aikaa (pari kk) rauhallisena, siihen lääkityksenä Trexan 10mg/vk sekä foolihappo ja liuta särkylääkkeitä. Viime elokuussa sain ensimmäisen iriittini ja se helpotti 2kk lääkityksellä, kortisoni tipat, laajentava tippa, sekä voide yöksi. Nyt vuoden alussa iriitti uusiutui, mutta ei hellitä sitten millään. Jos lääkitystä koittaa purkaa, niin se iskee samantien tulehdusta vaan uudestaan pahemmaksi. Eli tällä hetkellä sit vaan tiputtelen tippoja ahkerasti. Normaalia elämää olen koittanut viettää, sianlihan olen jättänyt kokonaan pois, ja liikuntaakin on pakkko koittaa harrastaa selän takia. Selkä tulee kipeäksi jos olen levossa, mutta iriitti taas kuulemma pahentuu liikkumisesta, joten tuntuu, että olen jonkunlaisessa noidankehässä.

        Nyt kun aurinko on alkanut paistaa niin oireet ovat aika sietämättömiä, silmät ovat normaalistikin kipeät, mutta aurinkoisella ilmalla on myös voimakasta päänsärkyä. Olen ollut yhteydessä sekä reumalääkäriin, että silmälääkäriin ja tuntuu, että pompottavat vaan toisilleen koko ajan, kummallakaan ei ole mitään apua tähän tilanteeseen. Näkö on heikentynyt kovasti ja pelkään, että miten paljon se mahtaa vielä heikentyä ja mahtaako palautua enää ollenkaan. Jollain tiimarin halpalaseilla olen töissä tihrustellut, sairaslomallekaan en ole tohtinut jäädä kun töissä on niin kiireistä. Silmälääkäri sanoi, että reumalääkitystä olisi tehostettava ja reumalääkäri taas pyytää kääntymään silmälääkärin puoleen. Ysityiselle lääkärille menoon ei oikein olisi varaa.

        Jos joku vielä käy lukemassa tätä palstaa niin voisitteko ystävällisesti kertoa miten olette saaneet jatkuvan iriitin kuriin? Ja miten olette oikein jaksaneet tämän kanssa...? Ja joku puhui injektiosta, onko kyseessä silmän viereen pistettävä kortisoni-injektio? Onko se auttanut? Alkaa olemaan epätoivoinen olo, kun tuntuu rajoittavan elämää kuitenkin jonkun verran.. Ja pelottaa tosiaan tuo näön heikkeneminen, etten vaan vielä tämän ikäisenä ihan kokonaan sokeutuisi.


      • santtu
        karo82 kirjoitti:

        Moi!
        Satuin tänne palstalle kun hain tietoa iriitistä. Olen 24-vuotias selkärankareumaa sairastava nainen ja nyt vaivanani on jatkuva iriitti. Reuma on nyt pysytellyt jonkun aikaa (pari kk) rauhallisena, siihen lääkityksenä Trexan 10mg/vk sekä foolihappo ja liuta särkylääkkeitä. Viime elokuussa sain ensimmäisen iriittini ja se helpotti 2kk lääkityksellä, kortisoni tipat, laajentava tippa, sekä voide yöksi. Nyt vuoden alussa iriitti uusiutui, mutta ei hellitä sitten millään. Jos lääkitystä koittaa purkaa, niin se iskee samantien tulehdusta vaan uudestaan pahemmaksi. Eli tällä hetkellä sit vaan tiputtelen tippoja ahkerasti. Normaalia elämää olen koittanut viettää, sianlihan olen jättänyt kokonaan pois, ja liikuntaakin on pakkko koittaa harrastaa selän takia. Selkä tulee kipeäksi jos olen levossa, mutta iriitti taas kuulemma pahentuu liikkumisesta, joten tuntuu, että olen jonkunlaisessa noidankehässä.

        Nyt kun aurinko on alkanut paistaa niin oireet ovat aika sietämättömiä, silmät ovat normaalistikin kipeät, mutta aurinkoisella ilmalla on myös voimakasta päänsärkyä. Olen ollut yhteydessä sekä reumalääkäriin, että silmälääkäriin ja tuntuu, että pompottavat vaan toisilleen koko ajan, kummallakaan ei ole mitään apua tähän tilanteeseen. Näkö on heikentynyt kovasti ja pelkään, että miten paljon se mahtaa vielä heikentyä ja mahtaako palautua enää ollenkaan. Jollain tiimarin halpalaseilla olen töissä tihrustellut, sairaslomallekaan en ole tohtinut jäädä kun töissä on niin kiireistä. Silmälääkäri sanoi, että reumalääkitystä olisi tehostettava ja reumalääkäri taas pyytää kääntymään silmälääkärin puoleen. Ysityiselle lääkärille menoon ei oikein olisi varaa.

        Jos joku vielä käy lukemassa tätä palstaa niin voisitteko ystävällisesti kertoa miten olette saaneet jatkuvan iriitin kuriin? Ja miten olette oikein jaksaneet tämän kanssa...? Ja joku puhui injektiosta, onko kyseessä silmän viereen pistettävä kortisoni-injektio? Onko se auttanut? Alkaa olemaan epätoivoinen olo, kun tuntuu rajoittavan elämää kuitenkin jonkun verran.. Ja pelottaa tosiaan tuo näön heikkeneminen, etten vaan vielä tämän ikäisenä ihan kokonaan sokeutuisi.

        Moi!
        Aina silloin tällöin minäkin zuumailen, josko iriitti rintamalla jotain uutta ja tupasahdin tälle keskustelulle. Itselläni iriitti iski vain toiseen silmään 9 vuotta sitten, olin 31 vuotias. Sitä rallia kesti jo 4 vuotta, olin hoidossa silmäpolilla. Iriitti lävähti heti takasin kun kortisoonia alettiin purkkaa, muutaman kerran kortisoonia otin myös tabuina. Auttoihan se, mutta apu oli aina vain tilapäinen. Pitkään jatkunut kortisooni kuuri kehtitti silmääni harmaa kaihin ja silmänpaineet olivat myös pilvissä, mustuainen oli aina laajennustipalla joten se aiheutti sen että mustuianen ei reagoinut oli siis varsinainen puusilmä. Olin jo toivoni menettänyt kun vihdoin yllättäen sieltä silmäpolilta laittoivat lähteteen Heinolan reumalle reuma- ja silmälääkärille. Näiden vuosien aikana oli kyllä moneen kertaan otettu kaikki mahdolliset labrat, jotka kohdallani sulkivat pois yleissairaudet josta iriitti voisi johtua, syy ei siis selvinnyt. Reumalla silmälääkäri ja reumalääkäri tekivät yhteistyötä, vaikka minulla ei siis ole reumaa. Olin reilun vuoden Trexan lääkityksellä, annostusta en enää muista. Tuon vuoden hoitojakson aikana iriitti parani lähes täydellisesti. Kaihi päästiin leikkaamaan pulen vuoden päästä aloituksesta kun silmä oli vihdoin rauhallinen. Pian trexan lääkkeen jälkeen oli vain yksi iriitti, joka parani kuukaudessa. Käytin vielä liki neljä vuotta kortisoonia estolääkityksenä kaksi tippaa päivässä. Sekin lopetettiin viime syksynä ja hyvin menee edelleenkin. Käyn edelleenkin tämän pelastaja silmälääkärin vastaan otolla tarkistuksissa kolmen kk:n välein. Hän on juurtajaksian alusta lähtien jaksanut selvittää minulle, että näissä hankalissa iriitti kierre tapauksissa on uutena hoitovaihtoehtona juuri trexan lääkitys, hän käy pitkin maailmaa konferenseissa, joissa erimaiden tohtorit vaihtavat kokemuksiaan ja tietoja tietysti muistakin silmäsairauksista mutta myös iriitin hoidosta. Minun kokemukseni mukaan kulostaa siltä että silmälääkärisi on oikeassa ja trexan lääkitystä pitäisi nostaa vaikka reumasi onkin rauhallinen, söinhän minäkin ko lääkettä vaikka minulla ei edes ole reumaa ja sillä se parani ei millään muulla konstilla.


      • veltsu
        karo82 kirjoitti:

        Moi!
        Satuin tänne palstalle kun hain tietoa iriitistä. Olen 24-vuotias selkärankareumaa sairastava nainen ja nyt vaivanani on jatkuva iriitti. Reuma on nyt pysytellyt jonkun aikaa (pari kk) rauhallisena, siihen lääkityksenä Trexan 10mg/vk sekä foolihappo ja liuta särkylääkkeitä. Viime elokuussa sain ensimmäisen iriittini ja se helpotti 2kk lääkityksellä, kortisoni tipat, laajentava tippa, sekä voide yöksi. Nyt vuoden alussa iriitti uusiutui, mutta ei hellitä sitten millään. Jos lääkitystä koittaa purkaa, niin se iskee samantien tulehdusta vaan uudestaan pahemmaksi. Eli tällä hetkellä sit vaan tiputtelen tippoja ahkerasti. Normaalia elämää olen koittanut viettää, sianlihan olen jättänyt kokonaan pois, ja liikuntaakin on pakkko koittaa harrastaa selän takia. Selkä tulee kipeäksi jos olen levossa, mutta iriitti taas kuulemma pahentuu liikkumisesta, joten tuntuu, että olen jonkunlaisessa noidankehässä.

        Nyt kun aurinko on alkanut paistaa niin oireet ovat aika sietämättömiä, silmät ovat normaalistikin kipeät, mutta aurinkoisella ilmalla on myös voimakasta päänsärkyä. Olen ollut yhteydessä sekä reumalääkäriin, että silmälääkäriin ja tuntuu, että pompottavat vaan toisilleen koko ajan, kummallakaan ei ole mitään apua tähän tilanteeseen. Näkö on heikentynyt kovasti ja pelkään, että miten paljon se mahtaa vielä heikentyä ja mahtaako palautua enää ollenkaan. Jollain tiimarin halpalaseilla olen töissä tihrustellut, sairaslomallekaan en ole tohtinut jäädä kun töissä on niin kiireistä. Silmälääkäri sanoi, että reumalääkitystä olisi tehostettava ja reumalääkäri taas pyytää kääntymään silmälääkärin puoleen. Ysityiselle lääkärille menoon ei oikein olisi varaa.

        Jos joku vielä käy lukemassa tätä palstaa niin voisitteko ystävällisesti kertoa miten olette saaneet jatkuvan iriitin kuriin? Ja miten olette oikein jaksaneet tämän kanssa...? Ja joku puhui injektiosta, onko kyseessä silmän viereen pistettävä kortisoni-injektio? Onko se auttanut? Alkaa olemaan epätoivoinen olo, kun tuntuu rajoittavan elämää kuitenkin jonkun verran.. Ja pelottaa tosiaan tuo näön heikkeneminen, etten vaan vielä tämän ikäisenä ihan kokonaan sokeutuisi.

        Itse olen sairastanut kroonista iriittiä 14-vuotta lääkitys on ollut koko ajan päällä onneksi sentään ei ole koskaan tulehdukset käyneet yli 3. tason sairais on pirullinen vaikka tilanne olisikin hyvä tulehdusta tulee jatkumaan loppu-elämän ja tulehdus pikkuhiljaa tuhoaa silmän kanavia ja näin ollen altistaa kokoajan enemmän ja enemmän silmänpaineen nousuun ja silmänpaineen nousu tuhoaa näkähermoa eli siis näköä!! tilanteeni on tällähetkellä tosi paha kun paineita ei tahdota saada kuriin enään millään ja leikkauksiakin on ollut useampia.
        Itselläni on juuri tuo tekijä hlab-27.

        Sinun oireesi viittaavat kovin paljon omiini joten koitan vähän auttaa.

        ensinnäkin et kertonut kuinka kovat tulehdus tasot sinulla on mutta voisin kuitenkin kuvitella ettei tulehdustasosi ole kovin pahat.

        Ensiksikin suosittelen että alat ottamaan oraalisesti prednisolonia (kortisoni) määrän ei tarvitse olla suuri kunhan annostus on säännöllinen(pitää iriittiä kurissa ja samalla helpottaa reumaasi).Jos reumasi ei ole kovin paha voi olla vaikeaa saada biologista reumalääkitystä kuten;enbrel,remicade,humira...
        enbrel sekä, remicade on lääkkeitä jotka vaikuttavat myöskin alentavasti iriittiin.
        Kysy näitä lääkäriltäsi.
        Laitahan tänne viestiä jos jokin askarruttaa.
        Kokemusta löytyy 14.vuodelta.


      • Veltsu
        santtu kirjoitti:

        Moi!
        Aina silloin tällöin minäkin zuumailen, josko iriitti rintamalla jotain uutta ja tupasahdin tälle keskustelulle. Itselläni iriitti iski vain toiseen silmään 9 vuotta sitten, olin 31 vuotias. Sitä rallia kesti jo 4 vuotta, olin hoidossa silmäpolilla. Iriitti lävähti heti takasin kun kortisoonia alettiin purkkaa, muutaman kerran kortisoonia otin myös tabuina. Auttoihan se, mutta apu oli aina vain tilapäinen. Pitkään jatkunut kortisooni kuuri kehtitti silmääni harmaa kaihin ja silmänpaineet olivat myös pilvissä, mustuainen oli aina laajennustipalla joten se aiheutti sen että mustuianen ei reagoinut oli siis varsinainen puusilmä. Olin jo toivoni menettänyt kun vihdoin yllättäen sieltä silmäpolilta laittoivat lähteteen Heinolan reumalle reuma- ja silmälääkärille. Näiden vuosien aikana oli kyllä moneen kertaan otettu kaikki mahdolliset labrat, jotka kohdallani sulkivat pois yleissairaudet josta iriitti voisi johtua, syy ei siis selvinnyt. Reumalla silmälääkäri ja reumalääkäri tekivät yhteistyötä, vaikka minulla ei siis ole reumaa. Olin reilun vuoden Trexan lääkityksellä, annostusta en enää muista. Tuon vuoden hoitojakson aikana iriitti parani lähes täydellisesti. Kaihi päästiin leikkaamaan pulen vuoden päästä aloituksesta kun silmä oli vihdoin rauhallinen. Pian trexan lääkkeen jälkeen oli vain yksi iriitti, joka parani kuukaudessa. Käytin vielä liki neljä vuotta kortisoonia estolääkityksenä kaksi tippaa päivässä. Sekin lopetettiin viime syksynä ja hyvin menee edelleenkin. Käyn edelleenkin tämän pelastaja silmälääkärin vastaan otolla tarkistuksissa kolmen kk:n välein. Hän on juurtajaksian alusta lähtien jaksanut selvittää minulle, että näissä hankalissa iriitti kierre tapauksissa on uutena hoitovaihtoehtona juuri trexan lääkitys, hän käy pitkin maailmaa konferenseissa, joissa erimaiden tohtorit vaihtavat kokemuksiaan ja tietoja tietysti muistakin silmäsairauksista mutta myös iriitin hoidosta. Minun kokemukseni mukaan kulostaa siltä että silmälääkärisi on oikeassa ja trexan lääkitystä pitäisi nostaa vaikka reumasi onkin rauhallinen, söinhän minäkin ko lääkettä vaikka minulla ei edes ole reumaa ja sillä se parani ei millään muulla konstilla.

        Ensinnäkin Trexanissa on kovat haittavaikutukset solumyrkky kun on. lääke ei ole mikään uusi.Itsellä ko. lääke aloitettiin jo vuonna 1998.Merkittävää hyötyä ei itsellä kyseisestä lääkkeestä ollut.Toki myönnetään,toisilla auttaa toisilla ei.


      • karo82
        veltsu kirjoitti:

        Itse olen sairastanut kroonista iriittiä 14-vuotta lääkitys on ollut koko ajan päällä onneksi sentään ei ole koskaan tulehdukset käyneet yli 3. tason sairais on pirullinen vaikka tilanne olisikin hyvä tulehdusta tulee jatkumaan loppu-elämän ja tulehdus pikkuhiljaa tuhoaa silmän kanavia ja näin ollen altistaa kokoajan enemmän ja enemmän silmänpaineen nousuun ja silmänpaineen nousu tuhoaa näkähermoa eli siis näköä!! tilanteeni on tällähetkellä tosi paha kun paineita ei tahdota saada kuriin enään millään ja leikkauksiakin on ollut useampia.
        Itselläni on juuri tuo tekijä hlab-27.

        Sinun oireesi viittaavat kovin paljon omiini joten koitan vähän auttaa.

        ensinnäkin et kertonut kuinka kovat tulehdus tasot sinulla on mutta voisin kuitenkin kuvitella ettei tulehdustasosi ole kovin pahat.

        Ensiksikin suosittelen että alat ottamaan oraalisesti prednisolonia (kortisoni) määrän ei tarvitse olla suuri kunhan annostus on säännöllinen(pitää iriittiä kurissa ja samalla helpottaa reumaasi).Jos reumasi ei ole kovin paha voi olla vaikeaa saada biologista reumalääkitystä kuten;enbrel,remicade,humira...
        enbrel sekä, remicade on lääkkeitä jotka vaikuttavat myöskin alentavasti iriittiin.
        Kysy näitä lääkäriltäsi.
        Laitahan tänne viestiä jos jokin askarruttaa.
        Kokemusta löytyy 14.vuodelta.

        Kiitos paljon vinkeistänne ja kannustavista kommenteista!! En ole saanut vielä aikaa millekään lääkärille, kun kesälomat ja juhannus painaa päälle, mutta löysin yhden silmälääkärin, jolla on kokemusta myös reumasairauksista, joten koitan päästä hänen yksityisvastaanotolleen, jos hän voisi nostaa Trexan annosta. Eli siis odotukset ovat korkealla taas.

        Mulla ei ole puhuttu tulehdustasoista ollenkaan, joten ei ole varmaan kovin korkeat olleet sitten. Ja kokemuksiinne verrattuna minun iriittini ei ole todellakaan kauaa vielä kestänyt. Mutta ilmeisesti se jää helposti uusiutuvaksi tai pitkittyy, joten jos tehokkaalla hoidolla saisi taltutettua tämän heti alkuunsa.

        Lääkityksestä pitää alkaa keskustelemaan lääkärin kanssa myös. Sulfasalatsiinilla meinattiin aloittaa reuman lääkitys, mutta olinkin allerginen sille ja sen takia käytössä nyt Trexan. Ilmeisesti vaihtoehtoja ei ole kovin paljoa, ja mulle on biologisista lääkkeistäkin puhuttu, mutta ei ole aloitettu vielä. Niitä ei ilmeisesti ihan "helpolla" aloiteta, kun ovat niin kalliitakin. Tähän Trexanin rinnalle kuulemma voidaan yhdistellä niitä jos tehoa ei tule tarpeeksi Trexanista. Mutta toivon, että annoksen nostaminenkin jotain auttaisi. Tai kai tuo kortisonikin sitten. Lääkäri olisi sen jo itseasiassa mulle aloittanutkin, mutta itselläni on niin paljon ennakkoluuloja siitä. Olen kuullut niin paljon kortisonin ei-toivotuista sivuvaikutuksista, osteoporoosista, kehon oman kortisonituotannon heikkenemisestä, sekä nesteen kertymisestä jne. vaikka ovatkin pitkäaikaisen kuurin vaikutuksia, niin en halunnut aloittaa sitä. Mutta kai tässä jo olisi hyödyt kuitenkin suuremmat kuin haitat. Toivotaan parasta!

        Oikein hyvää juhannusta kaikille!


      • anskup
        karo82 kirjoitti:

        Kiitos paljon vinkeistänne ja kannustavista kommenteista!! En ole saanut vielä aikaa millekään lääkärille, kun kesälomat ja juhannus painaa päälle, mutta löysin yhden silmälääkärin, jolla on kokemusta myös reumasairauksista, joten koitan päästä hänen yksityisvastaanotolleen, jos hän voisi nostaa Trexan annosta. Eli siis odotukset ovat korkealla taas.

        Mulla ei ole puhuttu tulehdustasoista ollenkaan, joten ei ole varmaan kovin korkeat olleet sitten. Ja kokemuksiinne verrattuna minun iriittini ei ole todellakaan kauaa vielä kestänyt. Mutta ilmeisesti se jää helposti uusiutuvaksi tai pitkittyy, joten jos tehokkaalla hoidolla saisi taltutettua tämän heti alkuunsa.

        Lääkityksestä pitää alkaa keskustelemaan lääkärin kanssa myös. Sulfasalatsiinilla meinattiin aloittaa reuman lääkitys, mutta olinkin allerginen sille ja sen takia käytössä nyt Trexan. Ilmeisesti vaihtoehtoja ei ole kovin paljoa, ja mulle on biologisista lääkkeistäkin puhuttu, mutta ei ole aloitettu vielä. Niitä ei ilmeisesti ihan "helpolla" aloiteta, kun ovat niin kalliitakin. Tähän Trexanin rinnalle kuulemma voidaan yhdistellä niitä jos tehoa ei tule tarpeeksi Trexanista. Mutta toivon, että annoksen nostaminenkin jotain auttaisi. Tai kai tuo kortisonikin sitten. Lääkäri olisi sen jo itseasiassa mulle aloittanutkin, mutta itselläni on niin paljon ennakkoluuloja siitä. Olen kuullut niin paljon kortisonin ei-toivotuista sivuvaikutuksista, osteoporoosista, kehon oman kortisonituotannon heikkenemisestä, sekä nesteen kertymisestä jne. vaikka ovatkin pitkäaikaisen kuurin vaikutuksia, niin en halunnut aloittaa sitä. Mutta kai tässä jo olisi hyödyt kuitenkin suuremmat kuin haitat. Toivotaan parasta!

        Oikein hyvää juhannusta kaikille!

        Tässä nivelreumaatikko (6v ollut) ja nyt toukokuussa iski ensimmäinen iriittini. Aluksi tk-lääkäri arvioi sen allergiaksi (molemmat silmät punoitti, toinen hieman kipeä katsetta käänneltäessä) ja olin Opatanol allergiatipoilla sitä hoitanut n. viikon kun silmä meni rajusti punaisemmaksi ja myös näkö oli huonontunut. No sitten suoraan keskussairaalan silmäpolille tk-lääkärin lähetteellä.

        Todettiin iriitti ja sain oftan dexa tipat sekä voide yöksi, mustuaista laajentavaa scopolamin tippaa myös. Dexaa piti laittaa ensin 1vko kerran tunnissa ja sen jälkeen oli tarkastus. Paperini seikkailivat jossain hukassa ja lääkärikin oli eri kuin ensimmäisellä käynnillä joten jatkohoito määräytyi sen kummemmpin "historiaani" perehtymättä.
        Toki lääkäri katsoi silmän ja siis jatkohoito meni niin että viikko 6 tippaa dexaa/päivä, sitten viikko 4 tippaa/päivä ja nyt on menossa 2 tippaa/päivä. Voide jätettiin ensimmäisen viikon jälkeen pois. Silmä oli sen ekan viikon jälkeen ok, ei kipeä ja näkökin on korjaantunut. Muistaakseni punoitus ei ole kyllä missään vaiheessa kadonnut kokonaan.
        Nyt silmä(t) punoittaa edelleen..ilmeisesti on otettava sitten yhteys tuonne silmäpolille heti maanantaina kun tipat silloin pitäisi ohjeen mukaan lopettaa. Olen kyllä nyt laittanut voidettakin joinakin iltoina sekä tippoja 3krt päivässä kahden sijaan. Ei kai pitäisi tehdä omia hoitopäätöksiä, mutta..
        Ihmettelen vain että sain ohjeeksi laittaa tippoja vain tähän toiseen silmään jossa iriitti on ja joku muu on saanut ohjeen laittaa molempiin silmiin, onko hänellä sitten ollut iriittiä molemmissa silmissä?
        Toinen mitä ihmettelen on se, ettei minulle määrätty mitään jälkitarkastusta? Onkohan se ihan yleistä jättää potilas itse arvioimaan onko iriitti tippakuurin jälkeen parantunut vai ei?
        Reumalääkitykseni on tällä hetkellä trexan 20mg/vko sekä foolihappo, salazopyrin nostettiin iriitin takia 3tbl/pv (500mg) ennen oli 2tbl/pv ja oxiklorin 100mg/pv (nyt kesätauko menossa).
        En myöskään saanut mitään ohjetta välttää mitään (esim. ylläpuhuttuja rasitusta,saunaa, lukemista) ja ennaltaehkäisynkin ymmärsin lääkärin puheista olevan mahdotonta...
        Kommentteja te kokeneemmat? Tämä on siis täysin uutta minulle.


      • Täy
        karo82 kirjoitti:

        Moi!
        Satuin tänne palstalle kun hain tietoa iriitistä. Olen 24-vuotias selkärankareumaa sairastava nainen ja nyt vaivanani on jatkuva iriitti. Reuma on nyt pysytellyt jonkun aikaa (pari kk) rauhallisena, siihen lääkityksenä Trexan 10mg/vk sekä foolihappo ja liuta särkylääkkeitä. Viime elokuussa sain ensimmäisen iriittini ja se helpotti 2kk lääkityksellä, kortisoni tipat, laajentava tippa, sekä voide yöksi. Nyt vuoden alussa iriitti uusiutui, mutta ei hellitä sitten millään. Jos lääkitystä koittaa purkaa, niin se iskee samantien tulehdusta vaan uudestaan pahemmaksi. Eli tällä hetkellä sit vaan tiputtelen tippoja ahkerasti. Normaalia elämää olen koittanut viettää, sianlihan olen jättänyt kokonaan pois, ja liikuntaakin on pakkko koittaa harrastaa selän takia. Selkä tulee kipeäksi jos olen levossa, mutta iriitti taas kuulemma pahentuu liikkumisesta, joten tuntuu, että olen jonkunlaisessa noidankehässä.

        Nyt kun aurinko on alkanut paistaa niin oireet ovat aika sietämättömiä, silmät ovat normaalistikin kipeät, mutta aurinkoisella ilmalla on myös voimakasta päänsärkyä. Olen ollut yhteydessä sekä reumalääkäriin, että silmälääkäriin ja tuntuu, että pompottavat vaan toisilleen koko ajan, kummallakaan ei ole mitään apua tähän tilanteeseen. Näkö on heikentynyt kovasti ja pelkään, että miten paljon se mahtaa vielä heikentyä ja mahtaako palautua enää ollenkaan. Jollain tiimarin halpalaseilla olen töissä tihrustellut, sairaslomallekaan en ole tohtinut jäädä kun töissä on niin kiireistä. Silmälääkäri sanoi, että reumalääkitystä olisi tehostettava ja reumalääkäri taas pyytää kääntymään silmälääkärin puoleen. Ysityiselle lääkärille menoon ei oikein olisi varaa.

        Jos joku vielä käy lukemassa tätä palstaa niin voisitteko ystävällisesti kertoa miten olette saaneet jatkuvan iriitin kuriin? Ja miten olette oikein jaksaneet tämän kanssa...? Ja joku puhui injektiosta, onko kyseessä silmän viereen pistettävä kortisoni-injektio? Onko se auttanut? Alkaa olemaan epätoivoinen olo, kun tuntuu rajoittavan elämää kuitenkin jonkun verran.. Ja pelottaa tosiaan tuo näön heikkeneminen, etten vaan vielä tämän ikäisenä ihan kokonaan sokeutuisi.

        Olen vasta 17-vuotias nuori nainen ja olen kärsinyt iriitistä noin 4-5vuotta. Ensin tautia hoidettiin normaalina silmätulehduksena mutta kerran lääkkeet pahensivat tautia ja sain vihdoinkin oikean diagnoosin. Iriitti.

        Aluksi iriitti toistui noin kolmen kuukauden välein ja sen jälkeen harvemmin ja taas välillä useammin. Nyt kärsin tämän vuoden puolella jo kolmannesta tulehduksesta.

        Minulla on todettu iriittiin yhdistävää selkärankareumaa mutta kokeissa ei ole mitään näkynyt. Selkäni rasittuu todella helposti ja lääkärit halauvat vain antaa tulehduskipulääkkeitä. Joita en halua syödä.

        Näköni on huonontunut huomattavasti ja lääkärini sanoi ettei sille voi tehdä yhtään mitään, leikkaus ei toimi ja silmälasit eivät auta. Muuten näköni on todella tarkka.

        Olen myös huomannut että kun selkäni rasittuu niin silmästäni näkö huononee.. Ja juuri aurinkoisella ilmalla näkö on huonoimillaan. En tiedä kuinka pitkälle näön heikkeneminen johtaa.. Mutta sen näkee myöhemmin.

        On kiva tietää etten ole tämän sairauden kanssa yksin. Voimia ja jaksamista kaikille teille. :)


      • Tinulinen
        Täy kirjoitti:

        Olen vasta 17-vuotias nuori nainen ja olen kärsinyt iriitistä noin 4-5vuotta. Ensin tautia hoidettiin normaalina silmätulehduksena mutta kerran lääkkeet pahensivat tautia ja sain vihdoinkin oikean diagnoosin. Iriitti.

        Aluksi iriitti toistui noin kolmen kuukauden välein ja sen jälkeen harvemmin ja taas välillä useammin. Nyt kärsin tämän vuoden puolella jo kolmannesta tulehduksesta.

        Minulla on todettu iriittiin yhdistävää selkärankareumaa mutta kokeissa ei ole mitään näkynyt. Selkäni rasittuu todella helposti ja lääkärit halauvat vain antaa tulehduskipulääkkeitä. Joita en halua syödä.

        Näköni on huonontunut huomattavasti ja lääkärini sanoi ettei sille voi tehdä yhtään mitään, leikkaus ei toimi ja silmälasit eivät auta. Muuten näköni on todella tarkka.

        Olen myös huomannut että kun selkäni rasittuu niin silmästäni näkö huononee.. Ja juuri aurinkoisella ilmalla näkö on huonoimillaan. En tiedä kuinka pitkälle näön heikkeneminen johtaa.. Mutta sen näkee myöhemmin.

        On kiva tietää etten ole tämän sairauden kanssa yksin. Voimia ja jaksamista kaikille teille. :)

        Moi kaikille!

        Ihana löytää tämmöinen palsta!
        Täällä kirjoittaa n. kolmekymppinen nuori nainen, jolla iriitti ollut jo nelisen vuotta. Tauti uusii jatkuvasti eikä helpotusta tunnu löytyvän, vaikka käytössä ollut sekä Sandimmun Neoral että Trexan. Kaikki mahd. kokeet otettu eikä reumakokeissakaan mitään ole löytynyt.
        Opiskelu ei ole edennyt juuri ollenkaan. Töitä olen välillä yrittänyt tehdä, mutta olen semmoisella alalla (suomen kielen opettaja), joka vaatii paljon lukemista - ei onnistu! Alan olla jo aika neuvoton, mutta helpotti hurjasti huomata, että kohtalotovereita löytyy.
        Kirjoitelkaa kuulumisianne!


      • Anneli-71
        Tinulinen kirjoitti:

        Moi kaikille!

        Ihana löytää tämmöinen palsta!
        Täällä kirjoittaa n. kolmekymppinen nuori nainen, jolla iriitti ollut jo nelisen vuotta. Tauti uusii jatkuvasti eikä helpotusta tunnu löytyvän, vaikka käytössä ollut sekä Sandimmun Neoral että Trexan. Kaikki mahd. kokeet otettu eikä reumakokeissakaan mitään ole löytynyt.
        Opiskelu ei ole edennyt juuri ollenkaan. Töitä olen välillä yrittänyt tehdä, mutta olen semmoisella alalla (suomen kielen opettaja), joka vaatii paljon lukemista - ei onnistu! Alan olla jo aika neuvoton, mutta helpotti hurjasti huomata, että kohtalotovereita löytyy.
        Kirjoitelkaa kuulumisianne!

        Hei!
        Itse olen sairastanut iriittiä kuusi vuotta. Aluksi tulehduhset kestivät n. 2-3kk.Nyt tulehdus on ollut jo 7kk.Lisäksi kortisoni hoidot ovat aiheuttaneet minulle alkavan harmaakaihin, joten toisen silmän näköä ei saada enään tarkaksi silmälasein vaan edessäni on tulevaisuudessa kaihileikkaus.Itselläni on todettu myös HLAB-27, mutta reumaa ei ole . Silmänpaineeni ovat kohonneet kortisonilääkityksestä, joten käytän nykyään silmänpainelääkkeitä. Viime viikolla minulle aloitettiin uutena lääkityksenä salazopyrin lääkitys.Onko kenelläkään kokemuksia tämän lääkkeen käytöstä iriitin hoidossa?


      • tinulinen
        Anneli-71 kirjoitti:

        Hei!
        Itse olen sairastanut iriittiä kuusi vuotta. Aluksi tulehduhset kestivät n. 2-3kk.Nyt tulehdus on ollut jo 7kk.Lisäksi kortisoni hoidot ovat aiheuttaneet minulle alkavan harmaakaihin, joten toisen silmän näköä ei saada enään tarkaksi silmälasein vaan edessäni on tulevaisuudessa kaihileikkaus.Itselläni on todettu myös HLAB-27, mutta reumaa ei ole . Silmänpaineeni ovat kohonneet kortisonilääkityksestä, joten käytän nykyään silmänpainelääkkeitä. Viime viikolla minulle aloitettiin uutena lääkityksenä salazopyrin lääkitys.Onko kenelläkään kokemuksia tämän lääkkeen käytöstä iriitin hoidossa?

        Hei!

        Onko tuo Anneli-71 mainitsema lääke myös solusalpaaja?
        Mulla käytössä Sandimmun Neoral ja Trexan, mutta silti kävin viimeksi tänään silmälääkärillä ja tulehdus on taas päällä. Mullakin alkava kaihi ja varmaan leikkaus edessä jossain vaiheessa.
        Fiilikset ei kovinkaan korkealla.


      • sumua silmissä
        tinulinen kirjoitti:

        Hei!

        Onko tuo Anneli-71 mainitsema lääke myös solusalpaaja?
        Mulla käytössä Sandimmun Neoral ja Trexan, mutta silti kävin viimeksi tänään silmälääkärillä ja tulehdus on taas päällä. Mullakin alkava kaihi ja varmaan leikkaus edessä jossain vaiheessa.
        Fiilikset ei kovinkaan korkealla.

        Vanha on tämäkin keskusteluketju, mutta kirjoitan kuitenkin tänne. Toisessa silmässäni on jyllännyt iriitti kuukauden verran ja tuntuu, että hermot menee taudin kanssa. Taustalla on psoriasisartriitti, mutta niveleni ovat tällä hetkellä lähes oireettomat, iho on aina ollutkin ok. Trexania syön 25 mg/viikko, sen teho tuntuu olevan yhtä tyhjän kanssa. Söin lyhyen kortisonikuurin äskettäin, mutta lopetin sen sivuvaikutuksien pelossa. Toiveena olisi päästä reumatologin vastaanotolle ja lääkityksen tehostaminen. Haluaisin kuulla kokemuksia biologisten lääkkeiden käyttäjiltä, onko kukaan onnistunut saamaan biologisia lääkkeitä käyttöönsä iriittien vuoksi? Miten ne ovat auttaneet? Sivuvaikutuksia?


      • anskup
        tinulinen kirjoitti:

        Hei!

        Onko tuo Anneli-71 mainitsema lääke myös solusalpaaja?
        Mulla käytössä Sandimmun Neoral ja Trexan, mutta silti kävin viimeksi tänään silmälääkärillä ja tulehdus on taas päällä. Mullakin alkava kaihi ja varmaan leikkaus edessä jossain vaiheessa.
        Fiilikset ei kovinkaan korkealla.

        Ei ole Salazopyrin solusalpaaja.
        http://www.laaketietokeskus.fi/page.php?page_id=88&prodId=811


      • anskup
        sumua silmissä kirjoitti:

        Vanha on tämäkin keskusteluketju, mutta kirjoitan kuitenkin tänne. Toisessa silmässäni on jyllännyt iriitti kuukauden verran ja tuntuu, että hermot menee taudin kanssa. Taustalla on psoriasisartriitti, mutta niveleni ovat tällä hetkellä lähes oireettomat, iho on aina ollutkin ok. Trexania syön 25 mg/viikko, sen teho tuntuu olevan yhtä tyhjän kanssa. Söin lyhyen kortisonikuurin äskettäin, mutta lopetin sen sivuvaikutuksien pelossa. Toiveena olisi päästä reumatologin vastaanotolle ja lääkityksen tehostaminen. Haluaisin kuulla kokemuksia biologisten lääkkeiden käyttäjiltä, onko kukaan onnistunut saamaan biologisia lääkkeitä käyttöönsä iriittien vuoksi? Miten ne ovat auttaneet? Sivuvaikutuksia?

        Mulla on nyt ollut iriitti kohta vuoden verran, lääkitys on reuman takia ollut koko ajan salazopyrin-trexan-oxiklorin. Iriitin pahettua sitten myös kortisonia söin noin kuukauden ajan.
        Tipat ovat tietysti koko ajan käytössä myös.
        Pahimmillaan koko silmä oli tulehtunut näköhermoa myöten (jos nyt ymmärsin oikein tohtorin puheet). Silloin sain kahteen otteeseen kortisonipistoksen silmään joka tehosikin erittäin hyvin.
        Mullakin on mielessä käväissyt että mitäs ne ns. biologiset lääkkeet... En ole niistä mitään kysynyt ja reumankin osalta on tilanne ollut hyvä, joten tuskin niitä mulle määrättäisi.
        Mietin vain minäkin että onkohan iriittiin niitä kukaan saanut?


      • sumua silmissä
        anskup kirjoitti:

        Mulla on nyt ollut iriitti kohta vuoden verran, lääkitys on reuman takia ollut koko ajan salazopyrin-trexan-oxiklorin. Iriitin pahettua sitten myös kortisonia söin noin kuukauden ajan.
        Tipat ovat tietysti koko ajan käytössä myös.
        Pahimmillaan koko silmä oli tulehtunut näköhermoa myöten (jos nyt ymmärsin oikein tohtorin puheet). Silloin sain kahteen otteeseen kortisonipistoksen silmään joka tehosikin erittäin hyvin.
        Mullakin on mielessä käväissyt että mitäs ne ns. biologiset lääkkeet... En ole niistä mitään kysynyt ja reumankin osalta on tilanne ollut hyvä, joten tuskin niitä mulle määrättäisi.
        Mietin vain minäkin että onkohan iriittiin niitä kukaan saanut?

        Ihmettelen, että miten sitä pärjää, jos iriitti jyllää silmässä kuukausikaupalla, kun minä meinaan seota jo muutamassa viikossa. Nämä aurinkoiset päivät ovat aivan myrkkyä silmälle, viimeinenkin näkökyky sumentuu. Onneksi toinen silmä on kunnossa.

        Onko sinulla anskup näkö heikentynyt iriittisilmästä? Joudutko käyttämään laajennustippaa koko ajan?


      • -a-
        Täy kirjoitti:

        Olen vasta 17-vuotias nuori nainen ja olen kärsinyt iriitistä noin 4-5vuotta. Ensin tautia hoidettiin normaalina silmätulehduksena mutta kerran lääkkeet pahensivat tautia ja sain vihdoinkin oikean diagnoosin. Iriitti.

        Aluksi iriitti toistui noin kolmen kuukauden välein ja sen jälkeen harvemmin ja taas välillä useammin. Nyt kärsin tämän vuoden puolella jo kolmannesta tulehduksesta.

        Minulla on todettu iriittiin yhdistävää selkärankareumaa mutta kokeissa ei ole mitään näkynyt. Selkäni rasittuu todella helposti ja lääkärit halauvat vain antaa tulehduskipulääkkeitä. Joita en halua syödä.

        Näköni on huonontunut huomattavasti ja lääkärini sanoi ettei sille voi tehdä yhtään mitään, leikkaus ei toimi ja silmälasit eivät auta. Muuten näköni on todella tarkka.

        Olen myös huomannut että kun selkäni rasittuu niin silmästäni näkö huononee.. Ja juuri aurinkoisella ilmalla näkö on huonoimillaan. En tiedä kuinka pitkälle näön heikkeneminen johtaa.. Mutta sen näkee myöhemmin.

        On kiva tietää etten ole tämän sairauden kanssa yksin. Voimia ja jaksamista kaikille teille. :)

        Minulla iriitti jyllännyt syksystä 2005 saakka ja se on ollut siitä lähtien miltei koko ajan jommassa kummassa silmässä tai kummassakin yhtäaikaa. ainoastaan viime kesä oli täysin tervettä aikaa.

        Alkuun iriittini olivat rajuja, mutta nyt ne ovat miltei täysin oireettomia ja jäävät kiinni kontrolleissa sattumalta.
        iriittini on ilmeisesti siis kroonistunut, eikä pahemmin itsestään ilmoittele.

        Hoitona minulla on ollut vaihtelevasti pred-forte, oftan dexa ja ns" estotippana" FML.
        Eka iriitin aikana kun kiinnikkeitä oli ehtinyt tulla, oli hoitona myös laajennustippa ja se vei näönkin melkein täysin hoidon ajaksi.

        Mitään reumasairautta tai muuta iriittejä aiheuttavia sairauksia minulla ei ole todettu.

        Onhan tämä rassaavaa kun koko ajan hoidot päällä ja tippoja tiputellaan koko ajan. Toisaalta kun silmät eivät oireile/kipuile enää kuten enne, on sikäli kiva.
        Kuitenkin salakavalaa sen hoito,kun ei tiesä milloin tulehdus on päällä ja milloin ei....

        Onko ketään, jolla tauti samankaltainen???


      • Sumua silmissä
        -a- kirjoitti:

        Minulla iriitti jyllännyt syksystä 2005 saakka ja se on ollut siitä lähtien miltei koko ajan jommassa kummassa silmässä tai kummassakin yhtäaikaa. ainoastaan viime kesä oli täysin tervettä aikaa.

        Alkuun iriittini olivat rajuja, mutta nyt ne ovat miltei täysin oireettomia ja jäävät kiinni kontrolleissa sattumalta.
        iriittini on ilmeisesti siis kroonistunut, eikä pahemmin itsestään ilmoittele.

        Hoitona minulla on ollut vaihtelevasti pred-forte, oftan dexa ja ns" estotippana" FML.
        Eka iriitin aikana kun kiinnikkeitä oli ehtinyt tulla, oli hoitona myös laajennustippa ja se vei näönkin melkein täysin hoidon ajaksi.

        Mitään reumasairautta tai muuta iriittejä aiheuttavia sairauksia minulla ei ole todettu.

        Onhan tämä rassaavaa kun koko ajan hoidot päällä ja tippoja tiputellaan koko ajan. Toisaalta kun silmät eivät oireile/kipuile enää kuten enne, on sikäli kiva.
        Kuitenkin salakavalaa sen hoito,kun ei tiesä milloin tulehdus on päällä ja milloin ei....

        Onko ketään, jolla tauti samankaltainen???

        Minun iriittini ei ole vielä edennyt samaan vaiheeseen kuin sinulla (ei siis ole todettu krooniseksi vielä), mutta tätä viimeistä iriittiä on jatkunut yhtä mittaa jo reilut 6 viikkoa. Kortisonin tiputtelu jatkuu ties miten pitkään, mutta laajennustipat jo lopetin. Näkö on kehnohko, näinköhän palautuu enää entiselleen...


      • toinen iriitti menossa
        Sumua silmissä kirjoitti:

        Minun iriittini ei ole vielä edennyt samaan vaiheeseen kuin sinulla (ei siis ole todettu krooniseksi vielä), mutta tätä viimeistä iriittiä on jatkunut yhtä mittaa jo reilut 6 viikkoa. Kortisonin tiputtelu jatkuu ties miten pitkään, mutta laajennustipat jo lopetin. Näkö on kehnohko, näinköhän palautuu enää entiselleen...

        Entäpä kortisonitippojen kanssa eläminen, kokeeko moni sen hankalaksi kun nehän täytyy säilyttää jääkaapissa? Entä matkustaminen, voiko edes ajatellakaan lähtevänsä ulkomaille? Entäpä liikunta, millaista liikuntaa olette uskaltaneet harrastaa vai oletteko mitään? Itsellä toinen pitkittynyt iriitti menossa. Tuntuu ettei tästä sairaudesta löydä kunnolla tietoa oikein mistään.


      • Sumua silmissä
        toinen iriitti menossa kirjoitti:

        Entäpä kortisonitippojen kanssa eläminen, kokeeko moni sen hankalaksi kun nehän täytyy säilyttää jääkaapissa? Entä matkustaminen, voiko edes ajatellakaan lähtevänsä ulkomaille? Entäpä liikunta, millaista liikuntaa olette uskaltaneet harrastaa vai oletteko mitään? Itsellä toinen pitkittynyt iriitti menossa. Tuntuu ettei tästä sairaudesta löydä kunnolla tietoa oikein mistään.

        Minä säilytän kortisonitippani huoneenlämmössä (Pred Forte), joten se on helppo kuljettaa mukana. Oftan Dexa-voide on jääkaapissa säilytettävä, mutta yleensä illalla olen oman jääkaappini välittömässä läheisyydessä, eli sekään ei tuota sen suurempia ongelmia. Matkalle mukaan ottaisin ehkä pelkkää Pred Fortea ja laittaisin sitä silmään sitten yölläkin, jos tarve vaatisi. Ulkomailla en ole iriittien ilmentymisen jälkeen vielä käynyt, mutta aionpa joskus reissuun vielä lähteä tippapulloarsenaali mukanani.

        Raisusta liikunnasta iriitti tuntuu ärsyyntyvän. Koiran lenkitystä olen harrastanut silloinkin, kun iriitti on jyllännyt pahana.


      • alfa80
        -a- kirjoitti:

        Minulla iriitti jyllännyt syksystä 2005 saakka ja se on ollut siitä lähtien miltei koko ajan jommassa kummassa silmässä tai kummassakin yhtäaikaa. ainoastaan viime kesä oli täysin tervettä aikaa.

        Alkuun iriittini olivat rajuja, mutta nyt ne ovat miltei täysin oireettomia ja jäävät kiinni kontrolleissa sattumalta.
        iriittini on ilmeisesti siis kroonistunut, eikä pahemmin itsestään ilmoittele.

        Hoitona minulla on ollut vaihtelevasti pred-forte, oftan dexa ja ns" estotippana" FML.
        Eka iriitin aikana kun kiinnikkeitä oli ehtinyt tulla, oli hoitona myös laajennustippa ja se vei näönkin melkein täysin hoidon ajaksi.

        Mitään reumasairautta tai muuta iriittejä aiheuttavia sairauksia minulla ei ole todettu.

        Onhan tämä rassaavaa kun koko ajan hoidot päällä ja tippoja tiputellaan koko ajan. Toisaalta kun silmät eivät oireile/kipuile enää kuten enne, on sikäli kiva.
        Kuitenkin salakavalaa sen hoito,kun ei tiesä milloin tulehdus on päällä ja milloin ei....

        Onko ketään, jolla tauti samankaltainen???

        Mulla taitaa olla samanlainen iriitti sinun kanssasi. Alussa huomasin heti, kun iriitti oli tulossa ja pystyin aloittamaan hoidon heti. Mutta nykyään selviä oireita ei enää tule. Monesti olen luullut kontrolliin mennessäni, että tulehdusta ei ole, mutta kuitenkin lääkäri löytää silmästäni/silmistäni tulehdussoluja. Mielenkiintoista tietää, että kohtalotovereita löytyy.


      • Maade
        Täy kirjoitti:

        Olen vasta 17-vuotias nuori nainen ja olen kärsinyt iriitistä noin 4-5vuotta. Ensin tautia hoidettiin normaalina silmätulehduksena mutta kerran lääkkeet pahensivat tautia ja sain vihdoinkin oikean diagnoosin. Iriitti.

        Aluksi iriitti toistui noin kolmen kuukauden välein ja sen jälkeen harvemmin ja taas välillä useammin. Nyt kärsin tämän vuoden puolella jo kolmannesta tulehduksesta.

        Minulla on todettu iriittiin yhdistävää selkärankareumaa mutta kokeissa ei ole mitään näkynyt. Selkäni rasittuu todella helposti ja lääkärit halauvat vain antaa tulehduskipulääkkeitä. Joita en halua syödä.

        Näköni on huonontunut huomattavasti ja lääkärini sanoi ettei sille voi tehdä yhtään mitään, leikkaus ei toimi ja silmälasit eivät auta. Muuten näköni on todella tarkka.

        Olen myös huomannut että kun selkäni rasittuu niin silmästäni näkö huononee.. Ja juuri aurinkoisella ilmalla näkö on huonoimillaan. En tiedä kuinka pitkälle näön heikkeneminen johtaa.. Mutta sen näkee myöhemmin.

        On kiva tietää etten ole tämän sairauden kanssa yksin. Voimia ja jaksamista kaikille teille. :)

        Itselläni on ollut värikalvon tulehdus seitsemän vuotta (Nyt olen 20v) ja tällä hetkellä olen armeijassa. Eipä tuo ole pahemmin minuun vaikuttanut. Olen syönyt ja juonut kuin normaali ihminen ja kuntoiltua tulee armeijassa.

        Olen ottanut sellaisen kannan että en jaksa enää kantaa huolta asiasta, sokeudutaan sitten jos sokeudutaan, en minä asialle paljon mitään mahda. Ja kas kummaa, kun lakkasin kantamasta asiasta huolta on iriitti helpottanut. Lääkärit sanovat että pitäisi käyttää tippoja niin sanotusti "ennalta ehkäisevästi" mutta itse en niitä pahemmin ole käyttänyt ja silmä on pysynyt jokseenkin normaalina.

        En suosittele kenellekään että jättäisi tipat pois, mutta näyttäisi siltä että jos unohtaa koko silmätulehduksen niin tulehdus helpottaa (ainakin minun kohdallani). Tippojen käyttöön löytyy syy, ja kortisoni piikki silmään on yksi tuskallisimmista kokemuksista mitä ihminen voi kokea (onneksi minua on pistetty vain kerran).

        Omalla kohdallani stressi ei altista tulehdukselle, oikeastaan päin vastoin, jos minulla on paljon asioita hoidettavana niin ei minulla ole tulehdus uusiutunut.

        Elikkä kaikille iriitistä kärsiville, yrittäkää unohtaa koko juttu. Ei mikään asia suremalla helpota. Ei ole mitään syytä ottaa stressiä asiasta johon ette voi itse pahemmin vaikuttaa, mielestäni sitä pitää nauttia tästä elämästä niin kauan kuin sitä on jäljellä. Aivan kuin muissakin asioissa, jos käytätte aikaanne murehtimiseen niin varmasti jotain pahaa tapahtuu. Jos taas nostatte päänne pystyyn ja päätätte että ette anna joidenkin vikojen vaikuttaa elämäänne, tulette olemaan paljon onnellisempia.

        "Don't cry over spilled milk" niin kuin ameerikkalaiset ameebat sanovat.


      • pojallani
        anskup kirjoitti:

        Tässä nivelreumaatikko (6v ollut) ja nyt toukokuussa iski ensimmäinen iriittini. Aluksi tk-lääkäri arvioi sen allergiaksi (molemmat silmät punoitti, toinen hieman kipeä katsetta käänneltäessä) ja olin Opatanol allergiatipoilla sitä hoitanut n. viikon kun silmä meni rajusti punaisemmaksi ja myös näkö oli huonontunut. No sitten suoraan keskussairaalan silmäpolille tk-lääkärin lähetteellä.

        Todettiin iriitti ja sain oftan dexa tipat sekä voide yöksi, mustuaista laajentavaa scopolamin tippaa myös. Dexaa piti laittaa ensin 1vko kerran tunnissa ja sen jälkeen oli tarkastus. Paperini seikkailivat jossain hukassa ja lääkärikin oli eri kuin ensimmäisellä käynnillä joten jatkohoito määräytyi sen kummemmpin "historiaani" perehtymättä.
        Toki lääkäri katsoi silmän ja siis jatkohoito meni niin että viikko 6 tippaa dexaa/päivä, sitten viikko 4 tippaa/päivä ja nyt on menossa 2 tippaa/päivä. Voide jätettiin ensimmäisen viikon jälkeen pois. Silmä oli sen ekan viikon jälkeen ok, ei kipeä ja näkökin on korjaantunut. Muistaakseni punoitus ei ole kyllä missään vaiheessa kadonnut kokonaan.
        Nyt silmä(t) punoittaa edelleen..ilmeisesti on otettava sitten yhteys tuonne silmäpolille heti maanantaina kun tipat silloin pitäisi ohjeen mukaan lopettaa. Olen kyllä nyt laittanut voidettakin joinakin iltoina sekä tippoja 3krt päivässä kahden sijaan. Ei kai pitäisi tehdä omia hoitopäätöksiä, mutta..
        Ihmettelen vain että sain ohjeeksi laittaa tippoja vain tähän toiseen silmään jossa iriitti on ja joku muu on saanut ohjeen laittaa molempiin silmiin, onko hänellä sitten ollut iriittiä molemmissa silmissä?
        Toinen mitä ihmettelen on se, ettei minulle määrätty mitään jälkitarkastusta? Onkohan se ihan yleistä jättää potilas itse arvioimaan onko iriitti tippakuurin jälkeen parantunut vai ei?
        Reumalääkitykseni on tällä hetkellä trexan 20mg/vko sekä foolihappo, salazopyrin nostettiin iriitin takia 3tbl/pv (500mg) ennen oli 2tbl/pv ja oxiklorin 100mg/pv (nyt kesätauko menossa).
        En myöskään saanut mitään ohjetta välttää mitään (esim. ylläpuhuttuja rasitusta,saunaa, lukemista) ja ennaltaehkäisynkin ymmärsin lääkärin puheista olevan mahdotonta...
        Kommentteja te kokeneemmat? Tämä on siis täysin uutta minulle.

        olisiko mahdollista oxiklorin käyttö laukaista iriitin??
        tuoteselosteesta lukee ainakin et tulee silmäsairauksia.


      • väkerys
        toinen iriitti menossa kirjoitti:

        Entäpä kortisonitippojen kanssa eläminen, kokeeko moni sen hankalaksi kun nehän täytyy säilyttää jääkaapissa? Entä matkustaminen, voiko edes ajatellakaan lähtevänsä ulkomaille? Entäpä liikunta, millaista liikuntaa olette uskaltaneet harrastaa vai oletteko mitään? Itsellä toinen pitkittynyt iriitti menossa. Tuntuu ettei tästä sairaudesta löydä kunnolla tietoa oikein mistään.

        Juu ainaski Pred Fordet taskuun ja menoksi, laajennustippa oftan scopolamin kans taskuun ja aina sille yörasvalle jostain viileetä löytyy. Mulla oli 11½v iriitti lukemattomia kertoja, kymmeniä ja piti 4veen tauon ja nyt sitte taas, arvaa ottaako pattiin. Jos hiukankin alkaa tuntuu et tipat ei tehoo (pari päivää) nii hakekaa lekurilta resepti kortisoni pillereille, mä muutaman kerran löin päätä seinään ja yritin hoitaa ilman pillereitä ja eihän se onnistunnu. Pillerikuuri pitää alottaa nii et jos painaa vaiks 60kg nii 2pv 60mg sitte 2pv 50mg sitte 2pv 40mg sitte 30mg 20mg 10 mg kaikki noi 2pv/mg ja sitte 5mg/pv ja taas 5mg/pv päivä väliin ja taas 5mg taas päivä väliin ja 5mg ja sitte päivä väliin ja 2,5mg päivä väliin ja taas 2,5mg, noin lopettaminen enempi ku tärkeetä muuten tulee reuma. Tippoja ensalkuun ½h välein vaiks 5h ja sen jälkeen 1kk tunnin välein sitte 3pv 2h välein, 3pv 3h välein ja niin edelleen, kun on päässy siihen vaiheeseen et on enää tippa ja rasva yöksi nii sitä pari viikkoo ja siitä pari viikkoo niin et tippa yöksi js se o siinä, noin 3kk hoito, ainii laajennustipan voi jättää 1kk jälkeen pois elikkä aluksi 1laajennustippa ilalla ja yks aamulla, voi olla et riittää alun jälkeen tippa iltasin, siis laajennustippa, seuraa laajennusta ja tippoja sen mukaan, ylimääräiset ei auta mitään, tää ohje on semmoselle millä on ikäänku sitkeempi iriitti. Siinä käsityksessä oon et kova saunominen mullakin se aikanaan alotti, joskus syy löytyi ehjästä hampaasta missä juuri aivan mätä hammas pois ja jopas alkoi iriitti paranee, mutta mutta en todellakaan osaa sanoo mitää varmaa mut esim tressi saattaa laukasta iriitin ja kova vitutus, jollekin esim kova viima, ei mulle mut jollekin kyllä. Liikunnasta sen verran et aikanaan ekoilla kerroilla lopetin liikunnan lenkit kuntosalihommat ja sillee mutta sitte huomasin et oli ihka sama liikuinko vai en nii paraneminen oli aina yhtä pitkä projetki niin jatkoin liikuntaa mutta kehoansa pitää kuunnella mulla se meni ja menee noin, ja näkö on aina palannu entiselleen itseasiassa mulla iriitti aina oikeessa silmässä ja siinä parempi näkö ku vasemmass mikä ollu aina terve ja koskaan en tietenkään tippoja oo laittannu ku iriitti silmään, miks tervettä kuormittamaan. MUistakaa et vaiks kortisoni on myrkky nii iso kasa ihmisiä elää ja voi hyvin kortisonin takii ja tuottaahan miedän omakin keho samaa myrkkyy et hengissä pysyttäs kuurin tasanen vähentäminen vaan erittäin tärkee juttu, positiivista mieltä ja hyvää iriitistä eroon pääsyä teille kaikille.


      • Hyvä asia
        Maade kirjoitti:

        Itselläni on ollut värikalvon tulehdus seitsemän vuotta (Nyt olen 20v) ja tällä hetkellä olen armeijassa. Eipä tuo ole pahemmin minuun vaikuttanut. Olen syönyt ja juonut kuin normaali ihminen ja kuntoiltua tulee armeijassa.

        Olen ottanut sellaisen kannan että en jaksa enää kantaa huolta asiasta, sokeudutaan sitten jos sokeudutaan, en minä asialle paljon mitään mahda. Ja kas kummaa, kun lakkasin kantamasta asiasta huolta on iriitti helpottanut. Lääkärit sanovat että pitäisi käyttää tippoja niin sanotusti "ennalta ehkäisevästi" mutta itse en niitä pahemmin ole käyttänyt ja silmä on pysynyt jokseenkin normaalina.

        En suosittele kenellekään että jättäisi tipat pois, mutta näyttäisi siltä että jos unohtaa koko silmätulehduksen niin tulehdus helpottaa (ainakin minun kohdallani). Tippojen käyttöön löytyy syy, ja kortisoni piikki silmään on yksi tuskallisimmista kokemuksista mitä ihminen voi kokea (onneksi minua on pistetty vain kerran).

        Omalla kohdallani stressi ei altista tulehdukselle, oikeastaan päin vastoin, jos minulla on paljon asioita hoidettavana niin ei minulla ole tulehdus uusiutunut.

        Elikkä kaikille iriitistä kärsiville, yrittäkää unohtaa koko juttu. Ei mikään asia suremalla helpota. Ei ole mitään syytä ottaa stressiä asiasta johon ette voi itse pahemmin vaikuttaa, mielestäni sitä pitää nauttia tästä elämästä niin kauan kuin sitä on jäljellä. Aivan kuin muissakin asioissa, jos käytätte aikaanne murehtimiseen niin varmasti jotain pahaa tapahtuu. Jos taas nostatte päänne pystyyn ja päätätte että ette anna joidenkin vikojen vaikuttaa elämäänne, tulette olemaan paljon onnellisempia.

        "Don't cry over spilled milk" niin kuin ameerikkalaiset ameebat sanovat.

        Hei,

        Olen eri mieltä kanssasi. Itse mieluummin otan kortisonipistoksen silmään, kuin tiputtelen ja rasitan silmää kortisonitipoilla kuukausia.

        Kuten olemme huomanneet aik. keskusteluista, tipat aiheuttavat harmaakaihia. Itselläni on tulehdus mennyt nopeammin ohi 1 kk, kun olen pyytänyt kortisonipistoksen heti alussa.

        Iriitti ei ole tällöin pitkittynyt. Ja olen säästänyt silmää, vaivaa ja yleiskuntoani, kun olen taas päässyt nopeammin normaaliin elämään. Usein 3 kk:n tiputtelun jälkeen kerran tunnissa, olen joutunut joka tapauksessa pyytämään kortisonipistoksen silmän sisäalaluomeen.

        Mielestäni ko. pistos ei satu paljoakaan, hieman epämiellyttävä olo siinä maatessa on, mutta se kestää vain muutaman sekunnin, eikä enempää. Tsemppiä kaikille ja lääkäreille, lääkefirmoille ja tutkijoille tiedoksi: tutkikaa tätä sairautta!

        Me haluamme tietää mikä on oikea hoito ja miksi sairaus puhkeaa, tieteellisesti ja esim. että mitä ne ylimääräiset solut siellä silmässä ovat, valkosolujako???


      • apua saanut
        Maade kirjoitti:

        Itselläni on ollut värikalvon tulehdus seitsemän vuotta (Nyt olen 20v) ja tällä hetkellä olen armeijassa. Eipä tuo ole pahemmin minuun vaikuttanut. Olen syönyt ja juonut kuin normaali ihminen ja kuntoiltua tulee armeijassa.

        Olen ottanut sellaisen kannan että en jaksa enää kantaa huolta asiasta, sokeudutaan sitten jos sokeudutaan, en minä asialle paljon mitään mahda. Ja kas kummaa, kun lakkasin kantamasta asiasta huolta on iriitti helpottanut. Lääkärit sanovat että pitäisi käyttää tippoja niin sanotusti "ennalta ehkäisevästi" mutta itse en niitä pahemmin ole käyttänyt ja silmä on pysynyt jokseenkin normaalina.

        En suosittele kenellekään että jättäisi tipat pois, mutta näyttäisi siltä että jos unohtaa koko silmätulehduksen niin tulehdus helpottaa (ainakin minun kohdallani). Tippojen käyttöön löytyy syy, ja kortisoni piikki silmään on yksi tuskallisimmista kokemuksista mitä ihminen voi kokea (onneksi minua on pistetty vain kerran).

        Omalla kohdallani stressi ei altista tulehdukselle, oikeastaan päin vastoin, jos minulla on paljon asioita hoidettavana niin ei minulla ole tulehdus uusiutunut.

        Elikkä kaikille iriitistä kärsiville, yrittäkää unohtaa koko juttu. Ei mikään asia suremalla helpota. Ei ole mitään syytä ottaa stressiä asiasta johon ette voi itse pahemmin vaikuttaa, mielestäni sitä pitää nauttia tästä elämästä niin kauan kuin sitä on jäljellä. Aivan kuin muissakin asioissa, jos käytätte aikaanne murehtimiseen niin varmasti jotain pahaa tapahtuu. Jos taas nostatte päänne pystyyn ja päätätte että ette anna joidenkin vikojen vaikuttaa elämäänne, tulette olemaan paljon onnellisempia.

        "Don't cry over spilled milk" niin kuin ameerikkalaiset ameebat sanovat.

        Itse olen kerran saanut kortisonipistoksen. Minun kohdallani pistäminen ei sattunut. Silmä oli silloin jo aloitetusta lääkityksestä huolimatta pahasti tulehtunut. Silmää oli lääkitty jo muutamia viikkoja (tippa pred fortea kerran kuussa ja yöksi Ultra Cortenol). Piikkiä pelkäsin lähes hysteerisesti. Hoitaja pyyhkäisi ihon silmän alapuolelta puhtaaksi ja se tuntui luomen turvotuksen takia hiekkapaperilta. Olen aika sätky, joten lopulta kaksi hoitajaa piti päätä paikallaan. Itse pistos tosiaankaan ei sattunut. Ottaisin ehdottomasti uudestaan jos silmä olisi pahasti tulehtunut ja sitä tarjottaisiin.

        Oma iriitti ollut 1.5 vuotta poissa. Sitä ennen se oli välillä hyvinkin uskollinen vieras. Parani välillä hitaasti, toisinaan uusi melkein heti kun oli ensin parantunut. Itsellä kova hikoilu liikkuessa tuntui välillä laukaisevan iriitin. Tai sitten se tuli vaan hikoilemalla nopeammin esiin. Kokeissa löydettiin HLA-B27, mutta reumaa ei ole onneksi löytynyt. Eikä sitä minulle kerrotun mukaan aleta etsimäänkään ja tutkimaan tarkemmin ellen ala oireilla.

        Kävin pari vuotta sitten homeopaatilla,jolla oli myös koulutus iirisdiagnostiikasta. Hän totesi, että elimistöni on tavallista happamampi. Siitä lähtien olen juonut aamuisin Pascoe jauheesta tehtävää juomaa. Lopetin sianlihan syönnin lähes täysin. Olutta, sitrushedelmiä ja punaviiniäkin olen vältellyt (eivät kuulumma ole elimistölleni hyväksi). Sen jälkeen iritti on ollut kerran, jolloin tuli molempiin silmiin. Tuon jälkeen sain vielä homeopaattisia valmisteita ihan yleistä terveyttäkin ajatellen.
        Itse uskon homeopaatin ohjeiden auttaneen. Mutta nehän eivät ole yleispäteviä ohjeita. Itse olin hämmentynyt miten paljon homeopaattini osasi silmiin katsomalla esittää osuvia kysymyksiä.


      • anskup
        sumua silmissä kirjoitti:

        Ihmettelen, että miten sitä pärjää, jos iriitti jyllää silmässä kuukausikaupalla, kun minä meinaan seota jo muutamassa viikossa. Nämä aurinkoiset päivät ovat aivan myrkkyä silmälle, viimeinenkin näkökyky sumentuu. Onneksi toinen silmä on kunnossa.

        Onko sinulla anskup näkö heikentynyt iriittisilmästä? Joudutko käyttämään laajennustippaa koko ajan?

        Vähän huonosti olen seurannut tätä vanhahkoa keskustelua, mutta jatketaan taas.
        Näkö minulla oli aika ajoin huonompi ja laajennustippaa piti myös käyttää ahkerasti. Silmään ehti muodostua myös ns. kiinnikeitä joita ei enää saatu pois.
        Harmaakaihikin alkoi kasvaa.(ei siis tässä alle 30v iässä ole mitenkään normaalia)

        Viime syksynä minulle sitten aloitettiin ns. biologinen lääkitys (iriitti ollut yhtäjaksoisesti reilun vuoden) ja kas iriitti katosi (kop,kop).
        Mikään muu ei tehonnut joten lääkärien suosituksesta lähdin sitten tähän mukaan vaikka alkuun mietin tämän lääkityksen aloittamista.
        Kortisonin vaikutuksesta sain sen harmaakaihen silmääni (nyt en paljon sillä näe) ja olen menossa kaihileikkaukseen.
        Myös silmänpaine kohosi minulla sen verran, että senkin vuoksi oli jo mietittynä joku "viemäröintileikkaus" mutta onneksi vahva nesteenpoistolääkitys (suun kautta) ja nuo silmänpainetipat (joita edelleen tiputtelen) auttoivat.
        Myös minulla iriitin kanssa oli ongelmana se, etten sitä itse oikein tunnistanut oliko silmä mennyt huonompaan vai parempaan. Eli en osannut ottaa yhteyttä ajoissa lääkäriin jos tilanne oli pahentunut vaan kontrollissa sitten huomattiin vasta.

        Onneksi minulla iriitti on ollut vain toisessa silmässä.
        Ymmärtääkseni iriitin hoidossa käytetään lähinnä kortisonia (tipat voide ja/tai tabletit, myös pistoksena voidaan antaa silmään) sekä laajennustippaa ehkäisemään ns. kiinnikkeiden muodostumista. Muista lääkkeistä metotreksaatti(solunsalpaaja) ja kaiketi sitten viimeisenä kokeillaan nämä biologiset lääkkeet.

        Eiköhän kuitenkin silmälääkäri ole paras miettimään sen hoidon jokaiselle tilanteen mukaan. Itse en ainakaan menisi muuttamaan lääkityksiä ilman lääkärin ohjetta, kannattaa toki aina kysyä ja keskustella ja kertoa oma mielipide.

        Tuosta oxiklorinista vielä sen verran, että ainakin minun reumalääkäri sanoi, että se voi jonkin verran aiheuttaa kaihia (jos pitkään on käyttänyt).
        Tsemppiä kaikille tämän ongelman kanssa painiskeleville.
        Tuntuu olevan hyvin yksilöllinen tauti.


      • Nimetön
        apua saanut kirjoitti:

        Itse olen kerran saanut kortisonipistoksen. Minun kohdallani pistäminen ei sattunut. Silmä oli silloin jo aloitetusta lääkityksestä huolimatta pahasti tulehtunut. Silmää oli lääkitty jo muutamia viikkoja (tippa pred fortea kerran kuussa ja yöksi Ultra Cortenol). Piikkiä pelkäsin lähes hysteerisesti. Hoitaja pyyhkäisi ihon silmän alapuolelta puhtaaksi ja se tuntui luomen turvotuksen takia hiekkapaperilta. Olen aika sätky, joten lopulta kaksi hoitajaa piti päätä paikallaan. Itse pistos tosiaankaan ei sattunut. Ottaisin ehdottomasti uudestaan jos silmä olisi pahasti tulehtunut ja sitä tarjottaisiin.

        Oma iriitti ollut 1.5 vuotta poissa. Sitä ennen se oli välillä hyvinkin uskollinen vieras. Parani välillä hitaasti, toisinaan uusi melkein heti kun oli ensin parantunut. Itsellä kova hikoilu liikkuessa tuntui välillä laukaisevan iriitin. Tai sitten se tuli vaan hikoilemalla nopeammin esiin. Kokeissa löydettiin HLA-B27, mutta reumaa ei ole onneksi löytynyt. Eikä sitä minulle kerrotun mukaan aleta etsimäänkään ja tutkimaan tarkemmin ellen ala oireilla.

        Kävin pari vuotta sitten homeopaatilla,jolla oli myös koulutus iirisdiagnostiikasta. Hän totesi, että elimistöni on tavallista happamampi. Siitä lähtien olen juonut aamuisin Pascoe jauheesta tehtävää juomaa. Lopetin sianlihan syönnin lähes täysin. Olutta, sitrushedelmiä ja punaviiniäkin olen vältellyt (eivät kuulumma ole elimistölleni hyväksi). Sen jälkeen iritti on ollut kerran, jolloin tuli molempiin silmiin. Tuon jälkeen sain vielä homeopaattisia valmisteita ihan yleistä terveyttäkin ajatellen.
        Itse uskon homeopaatin ohjeiden auttaneen. Mutta nehän eivät ole yleispäteviä ohjeita. Itse olin hämmentynyt miten paljon homeopaattini osasi silmiin katsomalla esittää osuvia kysymyksiä.

        olen lukenut kertomuksianne iriiteistä. Kaikki tuntuu kovin tutulta, niin lääkitykset kuin oireetkin. Minulla on ollut iriitti kroonisena n. 15 vuotta. Reumaa ei ole todettu ja punkkitutkimuset tehtiin heti alussa kun kävin Hus:ssa. Minua kiinnostaa nyt biologiset lääkkeet. Onko kukaan kokeillut ja mitä ne on. Kysyin lääkäriltäni ja hän sanoi, ettei tiedä niistä mitään. Kuka tietäisi. Ei mitkään lääkkeet enää tunnu tehoavan. Tippojen lisäksi olen syönyt Trexania ja Prednisonia ja nyt tuntuu että iriitit ovat pahentuneet ja silmäsäryt joita ei ole aikaisemmin kovin paljon ollut. Näkö tietenkin myös on heikentynyt ja iriitti on nyt molemmissa silmissä yhtäaikaa. Jään odottamaan tietoa biologisista lääkkeistä jos niistä on kenelläkään kokemuksia.


      • Rixey
        Nimetön kirjoitti:

        olen lukenut kertomuksianne iriiteistä. Kaikki tuntuu kovin tutulta, niin lääkitykset kuin oireetkin. Minulla on ollut iriitti kroonisena n. 15 vuotta. Reumaa ei ole todettu ja punkkitutkimuset tehtiin heti alussa kun kävin Hus:ssa. Minua kiinnostaa nyt biologiset lääkkeet. Onko kukaan kokeillut ja mitä ne on. Kysyin lääkäriltäni ja hän sanoi, ettei tiedä niistä mitään. Kuka tietäisi. Ei mitkään lääkkeet enää tunnu tehoavan. Tippojen lisäksi olen syönyt Trexania ja Prednisonia ja nyt tuntuu että iriitit ovat pahentuneet ja silmäsäryt joita ei ole aikaisemmin kovin paljon ollut. Näkö tietenkin myös on heikentynyt ja iriitti on nyt molemmissa silmissä yhtäaikaa. Jään odottamaan tietoa biologisista lääkkeistä jos niistä on kenelläkään kokemuksia.

        Muutama vuosi sitten minulla todettiin iriitti. Oireita ei pahemmin ollut, vain kirkasta taivasta vasten näin häilyviä hämähäkinseittejä. Tauti oli vissiin jo jyllännyt jonkunaikaa, mutta selkeni minulle vasta kauniina ja kirkkaana kevätpäivänä, kun seittejä ihmettelin. Loppuvuosi ja seuraava alkuvuosikin meni sitten iriitin kanssa taistellessa - välillä parani, mutta tuli uudestaan piakkoin. Kaihikin tuli sivutuotteena. Silmälääkärini oli asiantunteva. Hän sanoi, että varsinainen sairauteni on nyt alihoidettu. Piti paikkansa. Minulla on enteroartritis eli selkärankareumatyyppinen ongelma nivelkipuineen ja colitis ulcerosa vielä siihen päälle. HLAb27tausta. Minulla aloitettiin biologinen lääkitys nimeltä Remicade. Siihen loppuivat iriitit, samoin nivelkivut. Olen elellyt suht. normaalia elämää muutaman vuoden.
        Nyt silmää taas pakottaa - kirkas auringonpaiste tuntuu pahalta, silmä tuntuu liian suurelta kuoppaansa. Pelkään pahinta, iriitti taasen. Yritin varata aikaa tutulta silmälääkäriltäni - aika annettiin elokuulle ja nyt eletään huhtikuuta. Olen varmaan sokea siinä vaiheessa. Pakko saada lääkäriaika ja pian.


      • muzzi07
        Rixey kirjoitti:

        Muutama vuosi sitten minulla todettiin iriitti. Oireita ei pahemmin ollut, vain kirkasta taivasta vasten näin häilyviä hämähäkinseittejä. Tauti oli vissiin jo jyllännyt jonkunaikaa, mutta selkeni minulle vasta kauniina ja kirkkaana kevätpäivänä, kun seittejä ihmettelin. Loppuvuosi ja seuraava alkuvuosikin meni sitten iriitin kanssa taistellessa - välillä parani, mutta tuli uudestaan piakkoin. Kaihikin tuli sivutuotteena. Silmälääkärini oli asiantunteva. Hän sanoi, että varsinainen sairauteni on nyt alihoidettu. Piti paikkansa. Minulla on enteroartritis eli selkärankareumatyyppinen ongelma nivelkipuineen ja colitis ulcerosa vielä siihen päälle. HLAb27tausta. Minulla aloitettiin biologinen lääkitys nimeltä Remicade. Siihen loppuivat iriitit, samoin nivelkivut. Olen elellyt suht. normaalia elämää muutaman vuoden.
        Nyt silmää taas pakottaa - kirkas auringonpaiste tuntuu pahalta, silmä tuntuu liian suurelta kuoppaansa. Pelkään pahinta, iriitti taasen. Yritin varata aikaa tutulta silmälääkäriltäni - aika annettiin elokuulle ja nyt eletään huhtikuuta. Olen varmaan sokea siinä vaiheessa. Pakko saada lääkäriaika ja pian.

        Hei Rixey
        Mene ihmeessä heti lääkärille jos on iriitin oireita. Oma lääkärini kutsuu minut samana päivänä kun soitan hänelle että silnmä oireilee. Iriitissä on tärkeää hoito aloittaa heti. Minulla on kokeiltu kaikkea mahdollista lääkitystä 15 vuoden ajan mutta ei biologisia lääkkeitä eikä lääkärini tiennyt niistä mitään. Kahden viikon kuluttua käyn Hus:ssa ja aion kysyä lääkkeistä siellä. 15 vuoteen en ole ollut päivääkään ilman kortisonitippoja. Kaihi leikattu molemmista silmistä ja toisesta silmästä myös glaucoma ja aiheutti sen että paine tippui nollaan ja sen takia näkö on onneton. Toisella silmällä vielä näen mutta huomaan että näkö heikentyy joka kerta kun iriitti on aktiivinen, kuten nyt. Nivelkipuja ja outoja turvotuksia on ollut vuosia. Turvotukset on polvissa, poskissa ja ties missä. Lääkäri arveli että voi olla reakt.niveltulehdus. Trexania syön ja Prednisonia. Päivä kerrallaan eteenpäin ja auringonpaistetta ihaillaan sisätiloissa tai varjon puolella.


      • Peppi1976
        Rixey kirjoitti:

        Muutama vuosi sitten minulla todettiin iriitti. Oireita ei pahemmin ollut, vain kirkasta taivasta vasten näin häilyviä hämähäkinseittejä. Tauti oli vissiin jo jyllännyt jonkunaikaa, mutta selkeni minulle vasta kauniina ja kirkkaana kevätpäivänä, kun seittejä ihmettelin. Loppuvuosi ja seuraava alkuvuosikin meni sitten iriitin kanssa taistellessa - välillä parani, mutta tuli uudestaan piakkoin. Kaihikin tuli sivutuotteena. Silmälääkärini oli asiantunteva. Hän sanoi, että varsinainen sairauteni on nyt alihoidettu. Piti paikkansa. Minulla on enteroartritis eli selkärankareumatyyppinen ongelma nivelkipuineen ja colitis ulcerosa vielä siihen päälle. HLAb27tausta. Minulla aloitettiin biologinen lääkitys nimeltä Remicade. Siihen loppuivat iriitit, samoin nivelkivut. Olen elellyt suht. normaalia elämää muutaman vuoden.
        Nyt silmää taas pakottaa - kirkas auringonpaiste tuntuu pahalta, silmä tuntuu liian suurelta kuoppaansa. Pelkään pahinta, iriitti taasen. Yritin varata aikaa tutulta silmälääkäriltäni - aika annettiin elokuulle ja nyt eletään huhtikuuta. Olen varmaan sokea siinä vaiheessa. Pakko saada lääkäriaika ja pian.

        Minulla on krooninen iriitti jo viidettä vuotta. Päivääkään en ole ollut ilman kortisonitippoja, onneksi paineet on pysyny alhaalla. Perjantaina menen taas kontrolliin yliopistolliseen sairaalaan. Mitään muuta lääkitystä minulla ei ole silmätippojen lisäksi. Pitkänäperjantaina sain viimeksi kortisonipiikin silmään. Tautini on sellainen, että se pahenee tosi nopeasti, se saattaa oikein "roihahtaa" päälle. Sen vaan halusin kertoa, että iriitistä huolimatta voi elää ihan normaalia elämää. Käyn töissä, sairauspoissaoloja on vähän. Tsemppiä muille sairauden kanssa taistelivillekin!


      • Peppi1976
        toinen iriitti menossa kirjoitti:

        Entäpä kortisonitippojen kanssa eläminen, kokeeko moni sen hankalaksi kun nehän täytyy säilyttää jääkaapissa? Entä matkustaminen, voiko edes ajatellakaan lähtevänsä ulkomaille? Entäpä liikunta, millaista liikuntaa olette uskaltaneet harrastaa vai oletteko mitään? Itsellä toinen pitkittynyt iriitti menossa. Tuntuu ettei tästä sairaudesta löydä kunnolla tietoa oikein mistään.

        Viiden vuoden kokemuksella voin sanoa, että voi ja kannattaa matkustella iriitistä huolimatta. Lomailu vähentää stressiä (toivottavasti ainakin :-) ) ja samalla iriitti helpottuu. Olen urheillut ja saunonut koko sairaushistorian ajan, en ole kokenut, että siaraus olisi näistä mitenkään ottanut nokkiinsa. Tippoja olen säilyttänyt käsilaukussa, säilyvät kyllä ihan ok ilman jääkaappiakin. Ei anneta tämän sairauden rajoittaa elämää :-)


      • Johku83
        Rixey kirjoitti:

        Muutama vuosi sitten minulla todettiin iriitti. Oireita ei pahemmin ollut, vain kirkasta taivasta vasten näin häilyviä hämähäkinseittejä. Tauti oli vissiin jo jyllännyt jonkunaikaa, mutta selkeni minulle vasta kauniina ja kirkkaana kevätpäivänä, kun seittejä ihmettelin. Loppuvuosi ja seuraava alkuvuosikin meni sitten iriitin kanssa taistellessa - välillä parani, mutta tuli uudestaan piakkoin. Kaihikin tuli sivutuotteena. Silmälääkärini oli asiantunteva. Hän sanoi, että varsinainen sairauteni on nyt alihoidettu. Piti paikkansa. Minulla on enteroartritis eli selkärankareumatyyppinen ongelma nivelkipuineen ja colitis ulcerosa vielä siihen päälle. HLAb27tausta. Minulla aloitettiin biologinen lääkitys nimeltä Remicade. Siihen loppuivat iriitit, samoin nivelkivut. Olen elellyt suht. normaalia elämää muutaman vuoden.
        Nyt silmää taas pakottaa - kirkas auringonpaiste tuntuu pahalta, silmä tuntuu liian suurelta kuoppaansa. Pelkään pahinta, iriitti taasen. Yritin varata aikaa tutulta silmälääkäriltäni - aika annettiin elokuulle ja nyt eletään huhtikuuta. Olen varmaan sokea siinä vaiheessa. Pakko saada lääkäriaika ja pian.

        Osaisiko joku iriitistä kärsivä kertoa, viittaavatko silmäoireeni iriittiin:
        Oikea silmäni on vaivannut minua muistaakseni vuodesta 2004. Olen käynyt kaksi kertaa silmälääkärillä, mutta kumpikaan lääkäri ei löytänyt silmistä mitään vikaa. Toinen niistä ainoastaan määräsi silmätippoja silmien kuivuuteen, mutta tipoista ei ole ollut apua vaivoihini. Oireina oikeassa silmässä on mm. valonarkuutta, punoitusta, toisinaan kirvelyä ja välillä särkyä, joka tuntuu silmän takana ja ohimolla. En pysty aurinkoisella säällä liikkumaan yhtään ilman aurinkolaseja. Silmät alkavat punoittaa aina jonkun rasituksen jälkeen, esim. jos istun pitkään tietokoneella, teen jotain pikkutarkkaa työtä, ajan pitkän matkan autolla tai jos harrastan liikuntaa tai siivoan. Myös näkö oikeassa silmässä on selvästi huonompi kuin vasemmassa ja näkökentässä on outoja viivoja ja "langanpätkiä". Kun silmä oikein särkee ja vaivaa, tuntuu siltä, ettei sitä pysty pitämään yhtään auki, vaan haluaisi pitää silmää kiinni. Aamulla nukkumisen jälkeen silmät ovat täysin oireettomat, mutta päivän aikana ilmenee joka yhtä tai useampaa oiretta. Tuntuu oudolta, että silmälääkärit eivät ole löytäneet silmästä muka mitään vikaa... Löytääkö silmälääkäri iriitin rutiininomaisessa silmätarkastuksessa vai vaaditaanko sitä varten joku erikoisempi silmätutkimus?


      • muzzi07
        Johku83 kirjoitti:

        Osaisiko joku iriitistä kärsivä kertoa, viittaavatko silmäoireeni iriittiin:
        Oikea silmäni on vaivannut minua muistaakseni vuodesta 2004. Olen käynyt kaksi kertaa silmälääkärillä, mutta kumpikaan lääkäri ei löytänyt silmistä mitään vikaa. Toinen niistä ainoastaan määräsi silmätippoja silmien kuivuuteen, mutta tipoista ei ole ollut apua vaivoihini. Oireina oikeassa silmässä on mm. valonarkuutta, punoitusta, toisinaan kirvelyä ja välillä särkyä, joka tuntuu silmän takana ja ohimolla. En pysty aurinkoisella säällä liikkumaan yhtään ilman aurinkolaseja. Silmät alkavat punoittaa aina jonkun rasituksen jälkeen, esim. jos istun pitkään tietokoneella, teen jotain pikkutarkkaa työtä, ajan pitkän matkan autolla tai jos harrastan liikuntaa tai siivoan. Myös näkö oikeassa silmässä on selvästi huonompi kuin vasemmassa ja näkökentässä on outoja viivoja ja "langanpätkiä". Kun silmä oikein särkee ja vaivaa, tuntuu siltä, ettei sitä pysty pitämään yhtään auki, vaan haluaisi pitää silmää kiinni. Aamulla nukkumisen jälkeen silmät ovat täysin oireettomat, mutta päivän aikana ilmenee joka yhtä tai useampaa oiretta. Tuntuu oudolta, että silmälääkärit eivät ole löytäneet silmästä muka mitään vikaa... Löytääkö silmälääkäri iriitin rutiininomaisessa silmätarkastuksessa vai vaaditaanko sitä varten joku erikoisempi silmätutkimus?

        Hei Johku83

        Oireesi ovat samanlaiset kuin iriitissä mutta kyllä silmälääkäri näkee rutiinitarkastuksessa jos kyseessä on iriitti. Onko sinulle tehty silmänpohjatutkimus ? Minulla on krooninen iriitti. Silmiin laitetaan laajennustippaa joka kerta kun käyn lääkärillä ja tutkitaan silmänpohjat. Siellä on myös turvotusta mikä on heikentänyt näköäni. Lääkäri sanoi joskus että iriitti on silmässäni pandemiana eli koko silmänalueella, näin sen ymmärtäisin. Minulla on myös kuivat silmät ja se kyllä aiheuttaa kirvelyä ja hiekantunnetta silmissä. Käytän jatkuvasti Viscotearsia silmiini.


      • lillura
        muzzi07 kirjoitti:

        Hei Johku83

        Oireesi ovat samanlaiset kuin iriitissä mutta kyllä silmälääkäri näkee rutiinitarkastuksessa jos kyseessä on iriitti. Onko sinulle tehty silmänpohjatutkimus ? Minulla on krooninen iriitti. Silmiin laitetaan laajennustippaa joka kerta kun käyn lääkärillä ja tutkitaan silmänpohjat. Siellä on myös turvotusta mikä on heikentänyt näköäni. Lääkäri sanoi joskus että iriitti on silmässäni pandemiana eli koko silmänalueella, näin sen ymmärtäisin. Minulla on myös kuivat silmät ja se kyllä aiheuttaa kirvelyä ja hiekantunnetta silmissä. Käytän jatkuvasti Viscotearsia silmiini.

        minulla on ollut iriitti n. 6 vuotta. Välissä 2 vuoden oireeton jakso. Hoitona kortisonitipat ja silmänpainelääkkeet, koska kortisonihoito on alkanut nostaa silmänpaineita. Minulta on otettu kaikki mahdolliset veri-ja ym. kokeet eikä syytö ole löytynyt. Itse olen huomannut stressin pahentavan iriittiä.


      • kake1224
        Tinulinen kirjoitti:

        Moi kaikille!

        Ihana löytää tämmöinen palsta!
        Täällä kirjoittaa n. kolmekymppinen nuori nainen, jolla iriitti ollut jo nelisen vuotta. Tauti uusii jatkuvasti eikä helpotusta tunnu löytyvän, vaikka käytössä ollut sekä Sandimmun Neoral että Trexan. Kaikki mahd. kokeet otettu eikä reumakokeissakaan mitään ole löytynyt.
        Opiskelu ei ole edennyt juuri ollenkaan. Töitä olen välillä yrittänyt tehdä, mutta olen semmoisella alalla (suomen kielen opettaja), joka vaatii paljon lukemista - ei onnistu! Alan olla jo aika neuvoton, mutta helpotti hurjasti huomata, että kohtalotovereita löytyy.
        Kirjoitelkaa kuulumisianne!

        Sain taas tänä aamuna (18.11) irriittikohtauksen. Olen telkunnut tämän sairauden kanssa jo vuodesta 1969 saakka, joten luulen olevani "alalla" melko kokenut. Minun oireeluuni ei ole löytynyt mitään muuta selitystä kuin, että "olen allerginen jollekin". Lisäksi suvussani on ollut reumaperäisiä sairauksia. Irriitti alkaa aina samankaltaisesti. Yleensä illalla silmä alkaa hieman ärsyyntyä, jolloin yritän lievittää ärsytystä käsikauppatipoilla. Jos nämä tipat eivät vaikuta, ärsyyntyminen yleensä pahenee yön myötä, ja yöstä voi joskus tulla melko "helvetillinen". Olen käynyt silmälääkärillä ja proceduuri on aina ollut sama: puudutustippa (helpottaa ihmeesti), laajennustippa, paineenmittaus ja lääkkeeksi Oftan Dexaa tippona ja yövoiteena. Lääkekuuri on joka kerta tehonnut, ja parin viikon päästä suoritetussa kontrollissa ei ole löytynyt mitään jälkeä irriiteistä. Lääke on antanut helpotusta välittömästi ensimmäisten tippojen jälkeen kuten nytkin (otin tipat n. kolme varttia sitten). Minulla on "jemmassa" muutama tippapurkki jääkaapissa tällaisia tapauksia varten ja pidän tippoja mukana myös, jos matkustan vähänkin kauemmaksi. Olen huomannut, että mikäli hoidon aloittaa välittömästi selvien oireiden alettua, niin irriitit ovat helpommin taltutettavissa. Kävin n. puoli vuotta sitten silmäpolilla välittömästi ensioireiden ilmennyttyä, jolloin todettiin, että silmäni ovat ärsyyntyneet, mutta irriittejä ei vielä löytynyt. Lääkäri sanoi, että kannattaa käyttää tippoja varmuuden vuoksi ennaltaehkäisevästi. Niin tein ja se toimi. Tänään soitin aamulla silmäpolille ja lääkäri papereitani katsottuaan antoi luvan tippojen käyttöön. Hän lupasi myös, että jos tarvitsen tippoja lisää, niin menen vain paikalliseen apteekkin, josta voidaan soittaa polille, mistä annetaan puhelinresepti. Minua ovat Oftan Dexat auttaneet. Hoito kannatta aloittaa välittömästi. Ja mikä tärkeintä, apua pitää hakea heti erikoislääkäreiltä, ei "puoskareilta" terveyskeksuksista. Olen huomannut, että terveyskeskuksissa ei pystytä tekemään mitään silmätutelehdusten suhteen, ainoastaan pahentamaan tilannetta.

        Että näin


      • Roy
        apua saanut kirjoitti:

        Itse olen kerran saanut kortisonipistoksen. Minun kohdallani pistäminen ei sattunut. Silmä oli silloin jo aloitetusta lääkityksestä huolimatta pahasti tulehtunut. Silmää oli lääkitty jo muutamia viikkoja (tippa pred fortea kerran kuussa ja yöksi Ultra Cortenol). Piikkiä pelkäsin lähes hysteerisesti. Hoitaja pyyhkäisi ihon silmän alapuolelta puhtaaksi ja se tuntui luomen turvotuksen takia hiekkapaperilta. Olen aika sätky, joten lopulta kaksi hoitajaa piti päätä paikallaan. Itse pistos tosiaankaan ei sattunut. Ottaisin ehdottomasti uudestaan jos silmä olisi pahasti tulehtunut ja sitä tarjottaisiin.

        Oma iriitti ollut 1.5 vuotta poissa. Sitä ennen se oli välillä hyvinkin uskollinen vieras. Parani välillä hitaasti, toisinaan uusi melkein heti kun oli ensin parantunut. Itsellä kova hikoilu liikkuessa tuntui välillä laukaisevan iriitin. Tai sitten se tuli vaan hikoilemalla nopeammin esiin. Kokeissa löydettiin HLA-B27, mutta reumaa ei ole onneksi löytynyt. Eikä sitä minulle kerrotun mukaan aleta etsimäänkään ja tutkimaan tarkemmin ellen ala oireilla.

        Kävin pari vuotta sitten homeopaatilla,jolla oli myös koulutus iirisdiagnostiikasta. Hän totesi, että elimistöni on tavallista happamampi. Siitä lähtien olen juonut aamuisin Pascoe jauheesta tehtävää juomaa. Lopetin sianlihan syönnin lähes täysin. Olutta, sitrushedelmiä ja punaviiniäkin olen vältellyt (eivät kuulumma ole elimistölleni hyväksi). Sen jälkeen iritti on ollut kerran, jolloin tuli molempiin silmiin. Tuon jälkeen sain vielä homeopaattisia valmisteita ihan yleistä terveyttäkin ajatellen.
        Itse uskon homeopaatin ohjeiden auttaneen. Mutta nehän eivät ole yleispäteviä ohjeita. Itse olin hämmentynyt miten paljon homeopaattini osasi silmiin katsomalla esittää osuvia kysymyksiä.

        Tutkailin näitä homeopatia-kirjoituksia mielenkiinnnolla. Olen 46v. perusterve mies.
        Iriitti on vaivannut muutaman vuoden. (aina molem. silmissä)
        Kortisonin tiputteleminen tökkii todella ja muutenkin tuo myrkky vähän pelottaa vaikkakin se aina on auttanut, vaan kun tauti uusii...
        Siis, voiko joku homeopatiasta apua saanut suositella jotakuta ko. ammatin edustajaa?
        Entäpä onko kellään "päivityksiä" ruokavalioon jolla pitää iriittiä kurissa?
        Ammatiltani olen kuvaaja ja nyt pelottaa - onko ammatinvaihdos edessä.


      • -M-
        santtu kirjoitti:

        Moi!
        Aina silloin tällöin minäkin zuumailen, josko iriitti rintamalla jotain uutta ja tupasahdin tälle keskustelulle. Itselläni iriitti iski vain toiseen silmään 9 vuotta sitten, olin 31 vuotias. Sitä rallia kesti jo 4 vuotta, olin hoidossa silmäpolilla. Iriitti lävähti heti takasin kun kortisoonia alettiin purkkaa, muutaman kerran kortisoonia otin myös tabuina. Auttoihan se, mutta apu oli aina vain tilapäinen. Pitkään jatkunut kortisooni kuuri kehtitti silmääni harmaa kaihin ja silmänpaineet olivat myös pilvissä, mustuainen oli aina laajennustipalla joten se aiheutti sen että mustuianen ei reagoinut oli siis varsinainen puusilmä. Olin jo toivoni menettänyt kun vihdoin yllättäen sieltä silmäpolilta laittoivat lähteteen Heinolan reumalle reuma- ja silmälääkärille. Näiden vuosien aikana oli kyllä moneen kertaan otettu kaikki mahdolliset labrat, jotka kohdallani sulkivat pois yleissairaudet josta iriitti voisi johtua, syy ei siis selvinnyt. Reumalla silmälääkäri ja reumalääkäri tekivät yhteistyötä, vaikka minulla ei siis ole reumaa. Olin reilun vuoden Trexan lääkityksellä, annostusta en enää muista. Tuon vuoden hoitojakson aikana iriitti parani lähes täydellisesti. Kaihi päästiin leikkaamaan pulen vuoden päästä aloituksesta kun silmä oli vihdoin rauhallinen. Pian trexan lääkkeen jälkeen oli vain yksi iriitti, joka parani kuukaudessa. Käytin vielä liki neljä vuotta kortisoonia estolääkityksenä kaksi tippaa päivässä. Sekin lopetettiin viime syksynä ja hyvin menee edelleenkin. Käyn edelleenkin tämän pelastaja silmälääkärin vastaan otolla tarkistuksissa kolmen kk:n välein. Hän on juurtajaksian alusta lähtien jaksanut selvittää minulle, että näissä hankalissa iriitti kierre tapauksissa on uutena hoitovaihtoehtona juuri trexan lääkitys, hän käy pitkin maailmaa konferenseissa, joissa erimaiden tohtorit vaihtavat kokemuksiaan ja tietoja tietysti muistakin silmäsairauksista mutta myös iriitin hoidosta. Minun kokemukseni mukaan kulostaa siltä että silmälääkärisi on oikeassa ja trexan lääkitystä pitäisi nostaa vaikka reumasi onkin rauhallinen, söinhän minäkin ko lääkettä vaikka minulla ei edes ole reumaa ja sillä se parani ei millään muulla konstilla.

        Minulla taitaa olla sama silmälääkäri, mutta kokemukset eivät ole hyviä. Yrittää leipoa minulle väkisin nivelreumadiagnoosia, koska sukurasitetta on. Ei kuitenkaan muita reumaoireita tai reumatekijää. Minulla iriitti on ollut jo pari vuotta, tulee ja menee. Lääkityksenä tipat pari kertaa kortisonikuuri suun kautta. Viimeksi käytiin keskustelu Trexanista, mutta sitä en suostunut aloittamaan. Sehän ei tosiaan ole mikään ihmelääke, vaan ikivanha solumyrkky. Kaikki tuntemani, jotka ovat sitö syöneet, kärsivät pahoinvoinnista. Äidilläni lähti jopa hiukset. Kaiken huippu oli, että lääkäri kysyi heti alkuun, että aionko vielä hankkia lapsia. Niin no, olen vasta 22-vuotta!


    • iriitti

      Sairastan jo kolmatta kertaa Hoitona kortisonilääke laajentava ja yö lääke Kati mitä haluaisit tietää

      • outi

        Iriitti alkoi syksykesällä 2000. Mieheni vei minua töihin autolla ja varjoisan kadun jälkeen tulimme aurinkoiselle- ja - svoom- kuin puukko vasempaan silmään ja hirveä kipu. Siitä alkoi säännön mukainen 6kk välein tuleva iriitti. Kunnes pisin jakso 2006 lääkitystä kesti syyskuusta toukokuuhun ja syksyllä se hyppäsi oikeaan silmään.
        V. 2004 irtosi lasiainen vasemmasta silmästä, ja luojan kiitos, ei repinyt verkkokalvoa, jäipähän pirullinen himmeä klöntti hieman näkökentän keskikohdan yläpuolelle. Ja kuukausi sitten irtosi oikeasta silmästä- sama juttu. Nyt vasemmassa vilistää hurjasti "kärpäsiä" ja samea klimppi seilaa, varinkin, kun eilen taas puhkesi iriitti. Edellinen alkoi marraskuussa 2007 ja hoidettiin toukokuuhun 2008, tutuilla lääkkeillä, Pred Forte, ultra cortenoö ja suun kautta kortisoni. Näen muuten tulehdussolut kirkasta näyttöä tai taivasta vasten kuin ilmakuplina...

        Vaivat alkoivat, kun aloitin säännöllisemmän työskentelyn näyttöpäätteen kanssa. Kaikki reumatutkimukset on tehty, mitään ei löydy. Äidilläni on kuitenkin sarkoidoosi, keuhkofibroosi ja autoimmuuni reuma, isälläni autoimmuuni sappi- ja maksatulehdus. Eli ehkä jotain taipumusta on. Suvusta ei tiettävästi löydy läheltä vastaavaa...

        Yhden lääkärin kanssa mietittiin, kumpi on ensin; tulehdus, joka roihahtaa esim auringonlaskusta, auringonkilosta hangella jne vai tulehdus, joka käynnistyy em. tilanteesta. Ja nykyään se roihahtaa ihan parissa tunnissa; verestys, "kalvon läpi katsminen", silmäkipu ja sen kosketusarkuus.
        Käytän siis nykyään aina aurinkolaseja autolla ajaessa ja ulkona, klipsilaseja silmälasien päällä ja ulkoilen pimeässä, hämärinä päivinä. Aurinkoisella saatan pysyä sisällä kokonaan. Stressi ja näytön tuijottaminen ei varmaan ole hyväksi, mutta nyt saan näytön päälle heijastussuojan, jos se auttaisi töissä.
        Kun tulehdus on pahimmillaan, olen sisällä, vehot kiinni aurinkolasit päässä katon telkkaa...

        Saunaa varon tulehdusaikana, mutta noista muista (alkoholi, rasitus yms) en ole kuullutkaan. Joku neuvoi huolehtimaan silmien kostutuksesta. Ja se onkin tarpeen, kortisonitippa kuivaa silmää niin, että välillä luomi ei liiku...

        Nyt jälleen saikulla viikon, tuntitippoja ei oikein toimistossa asiakaspalvelutyössä voi laittaa...


      • iritisti
        outi kirjoitti:

        Iriitti alkoi syksykesällä 2000. Mieheni vei minua töihin autolla ja varjoisan kadun jälkeen tulimme aurinkoiselle- ja - svoom- kuin puukko vasempaan silmään ja hirveä kipu. Siitä alkoi säännön mukainen 6kk välein tuleva iriitti. Kunnes pisin jakso 2006 lääkitystä kesti syyskuusta toukokuuhun ja syksyllä se hyppäsi oikeaan silmään.
        V. 2004 irtosi lasiainen vasemmasta silmästä, ja luojan kiitos, ei repinyt verkkokalvoa, jäipähän pirullinen himmeä klöntti hieman näkökentän keskikohdan yläpuolelle. Ja kuukausi sitten irtosi oikeasta silmästä- sama juttu. Nyt vasemmassa vilistää hurjasti "kärpäsiä" ja samea klimppi seilaa, varinkin, kun eilen taas puhkesi iriitti. Edellinen alkoi marraskuussa 2007 ja hoidettiin toukokuuhun 2008, tutuilla lääkkeillä, Pred Forte, ultra cortenoö ja suun kautta kortisoni. Näen muuten tulehdussolut kirkasta näyttöä tai taivasta vasten kuin ilmakuplina...

        Vaivat alkoivat, kun aloitin säännöllisemmän työskentelyn näyttöpäätteen kanssa. Kaikki reumatutkimukset on tehty, mitään ei löydy. Äidilläni on kuitenkin sarkoidoosi, keuhkofibroosi ja autoimmuuni reuma, isälläni autoimmuuni sappi- ja maksatulehdus. Eli ehkä jotain taipumusta on. Suvusta ei tiettävästi löydy läheltä vastaavaa...

        Yhden lääkärin kanssa mietittiin, kumpi on ensin; tulehdus, joka roihahtaa esim auringonlaskusta, auringonkilosta hangella jne vai tulehdus, joka käynnistyy em. tilanteesta. Ja nykyään se roihahtaa ihan parissa tunnissa; verestys, "kalvon läpi katsminen", silmäkipu ja sen kosketusarkuus.
        Käytän siis nykyään aina aurinkolaseja autolla ajaessa ja ulkona, klipsilaseja silmälasien päällä ja ulkoilen pimeässä, hämärinä päivinä. Aurinkoisella saatan pysyä sisällä kokonaan. Stressi ja näytön tuijottaminen ei varmaan ole hyväksi, mutta nyt saan näytön päälle heijastussuojan, jos se auttaisi töissä.
        Kun tulehdus on pahimmillaan, olen sisällä, vehot kiinni aurinkolasit päässä katon telkkaa...

        Saunaa varon tulehdusaikana, mutta noista muista (alkoholi, rasitus yms) en ole kuullutkaan. Joku neuvoi huolehtimaan silmien kostutuksesta. Ja se onkin tarpeen, kortisonitippa kuivaa silmää niin, että välillä luomi ei liiku...

        Nyt jälleen saikulla viikon, tuntitippoja ei oikein toimistossa asiakaspalvelutyössä voi laittaa...

        miten pitkään olette käyttäneet dexa-voidetta, vain ensimmäisen viikon ajan vai pitempään? joku kommentoi että voide oli lopetettu ekan viikon jälkeen, onko tämä yleinen käytäntö?


      • Kysymys!
        iritisti kirjoitti:

        miten pitkään olette käyttäneet dexa-voidetta, vain ensimmäisen viikon ajan vai pitempään? joku kommentoi että voide oli lopetettu ekan viikon jälkeen, onko tämä yleinen käytäntö?

        Mullakin todettiin tänään iriitti toisessa silmässä,ja meinasin vastata edellisen kysymykseen yövoiteesta,kun huomasin et eipä munkaan reseptiin olla kirjotettu mitään kauanko sitä käytetään...Ehkä kontrolli aikaan asti?Kontrolli mulle varattiin 2 viikon päähän.Sain myöskin kortisonitipat joita laitetaan aluksi tunnin välein,mustuaista laajentavat viikoksi,ja toi voide yöksi.Ketju on aikas vanha,mutta koitetaan josko jotkut vielä vastais tähän:Elikkäs onko muille löytynyt selvää syytä mistä iriitti on saanut alkunsa?Muuta kun selkärankareuma.Itse luulin että oon saanut astetta rajumman silmätulehduksen kun käytän niin huolimattomasti piilareita,mutta yllätys oli suuri kun silmälääkäri sanoi et tällä ei oo tekemistä piilolinssien käytön kanssa.Tässä asiaa tutkittuani tuli ainakin mieleen et uutenavuotena ikeneeseen puhkes yllättäin mätäpaise,liekö tämä vois olla syynä?Kuinkahan nopeasti jonkun tulehduksen jälkeen iriitti ilmenee jos on tullakseen...


      • Kysymys! kirjoitti:

        Mullakin todettiin tänään iriitti toisessa silmässä,ja meinasin vastata edellisen kysymykseen yövoiteesta,kun huomasin et eipä munkaan reseptiin olla kirjotettu mitään kauanko sitä käytetään...Ehkä kontrolli aikaan asti?Kontrolli mulle varattiin 2 viikon päähän.Sain myöskin kortisonitipat joita laitetaan aluksi tunnin välein,mustuaista laajentavat viikoksi,ja toi voide yöksi.Ketju on aikas vanha,mutta koitetaan josko jotkut vielä vastais tähän:Elikkäs onko muille löytynyt selvää syytä mistä iriitti on saanut alkunsa?Muuta kun selkärankareuma.Itse luulin että oon saanut astetta rajumman silmätulehduksen kun käytän niin huolimattomasti piilareita,mutta yllätys oli suuri kun silmälääkäri sanoi et tällä ei oo tekemistä piilolinssien käytön kanssa.Tässä asiaa tutkittuani tuli ainakin mieleen et uutenavuotena ikeneeseen puhkes yllättäin mätäpaise,liekö tämä vois olla syynä?Kuinkahan nopeasti jonkun tulehduksen jälkeen iriitti ilmenee jos on tullakseen...

        todettiin viime talvena kanssa tuo värikalvon tulhdus ja nyt sama toistui reilu viikko sitten eli uus tulehdus iski vuosi senjälkeen , kun eka oli ollut! yli viikon on käyttänyt tippoja ja yöksi voidetta silmään, niin silmä punoittaa edelleen ja on arka ja kipiä! kauanko teillä muilla on kestänyt, että lääke on alkanut vaikuttaa silmään????


      • Näin...
        tytönhupakko69 kirjoitti:

        todettiin viime talvena kanssa tuo värikalvon tulhdus ja nyt sama toistui reilu viikko sitten eli uus tulehdus iski vuosi senjälkeen , kun eka oli ollut! yli viikon on käyttänyt tippoja ja yöksi voidetta silmään, niin silmä punoittaa edelleen ja on arka ja kipiä! kauanko teillä muilla on kestänyt, että lääke on alkanut vaikuttaa silmään????

        Mulla siis alotettiin lääkitys viime viikon torstaina,ja melkeen heti punotus ja kipu lakkas,pari ekaa päivää oli "harraava" tunne silmäs,tai niinku roska olis hiertänyt...Nyt laitan kolmatta päivää tippaa 2tunnin välein,kun lääkitys oli ekat 3päivää siis toi tunnin välein.Eilen illalla huomasin että silmä oli ruvennut vähä punottamaan uudestaan mutta rauhottu kun laitoin sitä rasvaa yöksi.Toivottavasti tää lääkitys nyt puree...Huomenna käytän viimeistä päivää mustuaista laajentavaa,ja viikon päästä on kontrolli...Oon yrittänyt vähäntää koneella oloa josko sekin auttas silmää parantumaan!Mukava kuulla muidenkin kokemuksia tästä pirullisesta vaivasta!:)


      • Vielä..
        Näin... kirjoitti:

        Mulla siis alotettiin lääkitys viime viikon torstaina,ja melkeen heti punotus ja kipu lakkas,pari ekaa päivää oli "harraava" tunne silmäs,tai niinku roska olis hiertänyt...Nyt laitan kolmatta päivää tippaa 2tunnin välein,kun lääkitys oli ekat 3päivää siis toi tunnin välein.Eilen illalla huomasin että silmä oli ruvennut vähä punottamaan uudestaan mutta rauhottu kun laitoin sitä rasvaa yöksi.Toivottavasti tää lääkitys nyt puree...Huomenna käytän viimeistä päivää mustuaista laajentavaa,ja viikon päästä on kontrolli...Oon yrittänyt vähäntää koneella oloa josko sekin auttas silmää parantumaan!Mukava kuulla muidenkin kokemuksia tästä pirullisesta vaivasta!:)

        Eli kysyisin vielä "tytönhupakolta" että onko miehelläsi sama lääkitys kun mulla?Eli ekat 3päivää oftan dexa tippoja tunnin välein,ja siitä kontrolliin asti(eli noin 2viikkoa) 2tunnin välein?Lisäksi yöksi oftan dexa voide ja aamuin illoin viikon ajan mustuaista laajentava tippa?Onko muuten miehellesi selvinnyt mistä iriitti johtuu?


      • Vielä.. kirjoitti:

        Eli kysyisin vielä "tytönhupakolta" että onko miehelläsi sama lääkitys kun mulla?Eli ekat 3päivää oftan dexa tippoja tunnin välein,ja siitä kontrolliin asti(eli noin 2viikkoa) 2tunnin välein?Lisäksi yöksi oftan dexa voide ja aamuin illoin viikon ajan mustuaista laajentava tippa?Onko muuten miehellesi selvinnyt mistä iriitti johtuu?

        joo ihan sama lääkitys, kuin sulla ja sama ohjeistus:-)ei oo vielä selvitetty mistä johtuu, mutta jos useammin tulee, niin aletaan selvittää! oon kyllä ite miettinyt, että kun hänellä on keliakia ja sehän on suolistosairaus, niin johtusko siitä tiedä ja mene:-)


      • soulish
        tytönhupakko69 kirjoitti:

        joo ihan sama lääkitys, kuin sulla ja sama ohjeistus:-)ei oo vielä selvitetty mistä johtuu, mutta jos useammin tulee, niin aletaan selvittää! oon kyllä ite miettinyt, että kun hänellä on keliakia ja sehän on suolistosairaus, niin johtusko siitä tiedä ja mene:-)

        Melko vanha tuo viestiketju, mutta lisäänpä oman kokemukseni myös.Kun mulla 3 viikkoa sitten tuli outo kipu silmään, raju punoitus, valonarkuus, kipu, vetistys ja en edes osannut epäillä muuta kun tavallista bakteeritulehdusta. Olin koulun kautta vaihdossa Tallinnassa, jossa kävin yleislääkärillä. Hän määräsi antibiootteja, mutta tietenkään ne eivät auttaneet, ja silmä meni vain punaisemmaksi, ja valossa tuntui että lähtee koko silmä irti.

        Kotimatkalla Suomeen huomasin, että mustuainen oli omituisen muotoinen. Nukuin suomessa yön yli, ja seuraavana päivänä hirveä kipu, valonarkuus ja vetistys pakotti päivystykseen ja minulla todettiin ärhäkkä iriitti. Sain predforte tipat (1xh) ja yhden laajentavan (miedompi kun oftan scopolamin),40mg kortisonia suun kautta sekä ultrakortenolia yöksi. Kiinnikkeitä oli kerennyt muodostumaan kello kuuteen. Meikkaaminen, saunominen ja fyysinen rasitus kiellettiin.

        Kontrolli sovittiin kolmen päivän päähän, mutta kipu silmässä vain voimistui, eikä lääkkeet tehonneet, joten menin aikaisemmin lääkärille, ja todettiin,että tulehdus oli todella paha, koko mustuainen oli täynnä kiinnikkeitä ja aivan piparkakun muotoinen. Määrättiin oftan scopolamin entisen laajentavan tipan tilalle. Lähetettiin kotiin, mutta soitettiinkin, että seuraavana päivänä pitää tulla kontrolliin ja jos ei paranemista niin osastolle hoitoon. Seuraavana päivänä ei edistystä ja laitettiin suoraan silmään piikillä kortisonia ja otettiin osastolle ja lisättiin PHNL-laajentava tippa. predforte ja suun kautta kortisoni jatkui samana. pari päivää osastolla ja oireet helpottivat.

        Kotona viikko itsehoitoa, ja kontrollissa todettiin että kiinnikkeet olivat poissa ja parantuminen lähtenyt käyntiin, mutta tulehdussoluja vielä. Tippoja vähennettiin (joka 3. tunti) ja PHNL tippa pois. Nyt saan jo meikata, mutta en urheilla tai saunoa. Onko kukaan tietoinen voiko alkoholia ottaa?Olen melko kova bilettäjä ja tanssijalkaa vipattaisi!:D

        Mulla on todettu se positiivinen kudostyyppi, joka aiheuttaa selkärankareumaa ja iriittiä. Kortisoni on aiheuttanut unettomuutta, vapinaa ja levotonta, ahistavaa oloa. Nyt oon huomannut oikeassa silmässä kipua valoon katsottaessa, ja pahoin pelkään että siihenkin on tulossa iriitti. 2 viikon päästä on onneksi taas kontrolli. Ahdistaisi kyllä jos joutuisi syömään vielä toisenkin kuukauden kortisonia. VAikkakin nyt syön sitä vain 10mg per päivä ja muutaman päivän päästä enää 5mg.

        Kauheita nuo teidän tarinat että iriitti kestää monta vuotta!!!ihan karseaa, itse olen laulaja ammatiltani, ja esiintyminen on iso osa elämääni, joten tämä iriitti on todella hankaloittava tekijä. Näkökin on huonontunut paljon..toivotaan että mulla ei oo noin pitkää iriittikautta kuin useimmilla teistä. Mutta jaksamista vaan, ei tää onneks yhtä rajoittuva sairaus oo kun vaikka syöpä tai kuurous yms. posiitiivinen ajattelu on varmasti hyväksi, sillä stressaaminen pahentaa. :)hyvää kevättä kaikille!


      • soulish kirjoitti:

        Melko vanha tuo viestiketju, mutta lisäänpä oman kokemukseni myös.Kun mulla 3 viikkoa sitten tuli outo kipu silmään, raju punoitus, valonarkuus, kipu, vetistys ja en edes osannut epäillä muuta kun tavallista bakteeritulehdusta. Olin koulun kautta vaihdossa Tallinnassa, jossa kävin yleislääkärillä. Hän määräsi antibiootteja, mutta tietenkään ne eivät auttaneet, ja silmä meni vain punaisemmaksi, ja valossa tuntui että lähtee koko silmä irti.

        Kotimatkalla Suomeen huomasin, että mustuainen oli omituisen muotoinen. Nukuin suomessa yön yli, ja seuraavana päivänä hirveä kipu, valonarkuus ja vetistys pakotti päivystykseen ja minulla todettiin ärhäkkä iriitti. Sain predforte tipat (1xh) ja yhden laajentavan (miedompi kun oftan scopolamin),40mg kortisonia suun kautta sekä ultrakortenolia yöksi. Kiinnikkeitä oli kerennyt muodostumaan kello kuuteen. Meikkaaminen, saunominen ja fyysinen rasitus kiellettiin.

        Kontrolli sovittiin kolmen päivän päähän, mutta kipu silmässä vain voimistui, eikä lääkkeet tehonneet, joten menin aikaisemmin lääkärille, ja todettiin,että tulehdus oli todella paha, koko mustuainen oli täynnä kiinnikkeitä ja aivan piparkakun muotoinen. Määrättiin oftan scopolamin entisen laajentavan tipan tilalle. Lähetettiin kotiin, mutta soitettiinkin, että seuraavana päivänä pitää tulla kontrolliin ja jos ei paranemista niin osastolle hoitoon. Seuraavana päivänä ei edistystä ja laitettiin suoraan silmään piikillä kortisonia ja otettiin osastolle ja lisättiin PHNL-laajentava tippa. predforte ja suun kautta kortisoni jatkui samana. pari päivää osastolla ja oireet helpottivat.

        Kotona viikko itsehoitoa, ja kontrollissa todettiin että kiinnikkeet olivat poissa ja parantuminen lähtenyt käyntiin, mutta tulehdussoluja vielä. Tippoja vähennettiin (joka 3. tunti) ja PHNL tippa pois. Nyt saan jo meikata, mutta en urheilla tai saunoa. Onko kukaan tietoinen voiko alkoholia ottaa?Olen melko kova bilettäjä ja tanssijalkaa vipattaisi!:D

        Mulla on todettu se positiivinen kudostyyppi, joka aiheuttaa selkärankareumaa ja iriittiä. Kortisoni on aiheuttanut unettomuutta, vapinaa ja levotonta, ahistavaa oloa. Nyt oon huomannut oikeassa silmässä kipua valoon katsottaessa, ja pahoin pelkään että siihenkin on tulossa iriitti. 2 viikon päästä on onneksi taas kontrolli. Ahdistaisi kyllä jos joutuisi syömään vielä toisenkin kuukauden kortisonia. VAikkakin nyt syön sitä vain 10mg per päivä ja muutaman päivän päästä enää 5mg.

        Kauheita nuo teidän tarinat että iriitti kestää monta vuotta!!!ihan karseaa, itse olen laulaja ammatiltani, ja esiintyminen on iso osa elämääni, joten tämä iriitti on todella hankaloittava tekijä. Näkökin on huonontunut paljon..toivotaan että mulla ei oo noin pitkää iriittikautta kuin useimmilla teistä. Mutta jaksamista vaan, ei tää onneks yhtä rajoittuva sairaus oo kun vaikka syöpä tai kuurous yms. posiitiivinen ajattelu on varmasti hyväksi, sillä stressaaminen pahentaa. :)hyvää kevättä kaikille!

        kahta viikkoa vaan mene heti ekana arkipäivänä lääkäriin,ettei käy samalla lailla, kuin ekalla kerralla:-)


      • mä myös
        tytönhupakko69 kirjoitti:

        kahta viikkoa vaan mene heti ekana arkipäivänä lääkäriin,ettei käy samalla lailla, kuin ekalla kerralla:-)

        olipa pitkä rimpsu. lukiessa meni välillä kylmät väreet pitkin selkää. olen todella pahoillani teidän kroonikkojen puolesta, ittelläni 1 kk tahtoo olla liikaa
        on muuten tosi sekalaista toi hoito eli mitä lajia ja kuinka paljon ja usein, tippaa, tablettia vai piikkiä tai saako urheilla, saunoa tai ottaa alkoholia ja milloin kontrolliin
        samoin syyt, ittelle ehdotettu stressiä ja lisäks kuivan silmän ärsyyntymistä
        olis kiva kun olis joku selkee ja yksiselitteinen systeemi mitä välttää tekemästä ja syömästä ja kuinka hoitaa
        jos kerran stressiä pitäis välttää niin silmälääkärille pääsy pitäis ainakin tehdä helpommaks
        jo pelkästään ajan saaminen samalle tai edes seuraavalle päivälle nostaa pulssia
        ja mitä sitten maksaakaan erikkoislääkärillä käynti (käynti max 45min=90e) ja kaikki lääkkeet
        silmäklinikka esim meilahti ei maksa paljoo, mut sinne ei mennä ilman lähetettä ellei oo tosi paha vaiva vai pitäiskö ensin mennä tuntikausiks istumaan terveyskeskukseen missä ei voida tehdä muuta kun antaa se lähete - meneehän siinä aikaa 'mukavasti'
        ittellä on vielä 2 viikko tippoja ja voidetta jäljellä
        kun tää on ohi aion unohtaa koko jutun, ainakin siks kunnes ...
        siis jaksamista teille joilla toi kiusa nyt on ja muut 'pitäköön peukut pystyssä' että seuraavaan kertaan on todella pitkä aika


      • silmäpolille
        mä myös kirjoitti:

        olipa pitkä rimpsu. lukiessa meni välillä kylmät väreet pitkin selkää. olen todella pahoillani teidän kroonikkojen puolesta, ittelläni 1 kk tahtoo olla liikaa
        on muuten tosi sekalaista toi hoito eli mitä lajia ja kuinka paljon ja usein, tippaa, tablettia vai piikkiä tai saako urheilla, saunoa tai ottaa alkoholia ja milloin kontrolliin
        samoin syyt, ittelle ehdotettu stressiä ja lisäks kuivan silmän ärsyyntymistä
        olis kiva kun olis joku selkee ja yksiselitteinen systeemi mitä välttää tekemästä ja syömästä ja kuinka hoitaa
        jos kerran stressiä pitäis välttää niin silmälääkärille pääsy pitäis ainakin tehdä helpommaks
        jo pelkästään ajan saaminen samalle tai edes seuraavalle päivälle nostaa pulssia
        ja mitä sitten maksaakaan erikkoislääkärillä käynti (käynti max 45min=90e) ja kaikki lääkkeet
        silmäklinikka esim meilahti ei maksa paljoo, mut sinne ei mennä ilman lähetettä ellei oo tosi paha vaiva vai pitäiskö ensin mennä tuntikausiks istumaan terveyskeskukseen missä ei voida tehdä muuta kun antaa se lähete - meneehän siinä aikaa 'mukavasti'
        ittellä on vielä 2 viikko tippoja ja voidetta jäljellä
        kun tää on ohi aion unohtaa koko jutun, ainakin siks kunnes ...
        siis jaksamista teille joilla toi kiusa nyt on ja muut 'pitäköön peukut pystyssä' että seuraavaan kertaan on todella pitkä aika

        Iriitti on luokiteltu sellaiseksi vaivaksi, että pitäisi yleensä päästä sairaalan silmäpolille hoitoon ilman lähetettäkin. Jos on iriitti/iriittejä takana ja tunnet samat tutut oireet, soita polille hoitajalle joka varmasti järjestää ajan. Kuten aiemmin todettu TK:ssa ei ole valmiuksia hoitaa tai hoidetaan väärin sidekalvon tulehduksena ja tilanne vai pahenee.


      • Anonyymi
        silmäpolille kirjoitti:

        Iriitti on luokiteltu sellaiseksi vaivaksi, että pitäisi yleensä päästä sairaalan silmäpolille hoitoon ilman lähetettäkin. Jos on iriitti/iriittejä takana ja tunnet samat tutut oireet, soita polille hoitajalle joka varmasti järjestää ajan. Kuten aiemmin todettu TK:ssa ei ole valmiuksia hoitaa tai hoidetaan väärin sidekalvon tulehduksena ja tilanne vai pahenee.

        Joo, polille pääsee aina, kun aiemminkin ollut iriittejä. Ensin soitto ja menoksi.


    • Unelmissa_1

      Hei! Olen 28v nainen ja ensimmäinen iriitti todettu viikko sitten En ollut ikinä kuullutkaan koko vaivasta ennenkun iski yllättäen päälle. Lääkäriin menin ja olin hyvin yllättynyt kun en saanutkaan reseptiä kouraan vaan lähetteen silmäklinikalle. Tippa 1krt/tunti piti jatkua vain 3 päivää mutta oireet pahenivat heti kun annostusta koitti vähentää joten sain ohjeet jatkaa tippaa vielä tämän viikon loppuun 1krt/tunti. PredForte siis käytössä. Yöksi ultracortenol voide ja laajentavaa tippaa 1 kerta päivässä (illallla ennen rasvaa). Ihmettelen että teistä monille on määrättyl laajennustippaa useamman kerran päivässä? Miksiköhän ei minulle, hoitokäytännöt tosiaan vaihtelevat!

      Minullakin varmaan HLA-B27 kudostyyppi, veljelläni se on todettu ja hänellä onkin sr-reuma. Masentaa niin helkkaristi kun mulla on siis reilusti miinusnäköä eikä piilareita voi pitää, en omista vielä vahvuuksillisia aurinkolaseja joten nyt nämä hellepäivät kuluu neljän seinän sisällä kiroten. :((

      Toivon todella ettei tämä jää krooniseksi vaivaksi, sen verran ikäviä kokemuksia teillä ollut. Toivotan kaikille hyviä vointeja ja helpotusta iriittiin!

      Googlailin vähän ja löysin jotain viitteitä siitäkin, (amerikkalaisia sivuja) että raskauden hormonimuutoksilla voisi olla aihetta tähän myös? Mulla siis ensimmäinen iriitti ikinä ja olen kuudennella viikolla raskaana....

      • mukaan

        Hoitojen vertailu toki on mielenkiintoista, mutta niiden erilaisuus johtuu myös siitä, että iriitit ovat eriasteisia. Lievempään tulehdukseen riittää lyhyempi hoito ja ärhäkkään taas voidaan vaatia pitkät tiukemmat lääkitykset. Minä lähden aina siitä, että yliopistosairaalan lääkäri tietää miten hoitaa. En osaisi sitä edes kyseenalaistaa. Joku aiemmin kirjoitti, että itse pyytää lääkäriltä kortisonipistosta silmään... Minä jotenkin luotan että he kyllä ehdottavat sitä kun se on parhain ratkaisu. Tai olenko sinisilmäinen...

        Joskus itsellä hoitui iriitti sillä peruslääkityksellä, kortisonitippaa tunnin välein viikko ja siitä vähentäen ja salvat ja laajentavat jne. Niitä on tässä ollut monia. Ja aina hoitokin hiukan erilainen tilanteen mukaan. Nyt sitten leikattiin kaihi toisen sairauden hoidon vuoksi ja sen seurauksena sain tosi ärhäkän iriitin. Vaikka operaatioon valmistauduttiin huolella, sitä ennen ja jälkeen sain enemmän ennaltaaehkäisevästi kortisonia. Operointi meni tosi hyvin, mutta aika pian sitten tuli tutut merkit ja näkö romahti. Tosin se ei ole minun silmässäni ihan uusi juttu muun sairauden takia. Alkoi todella pitkäpiimäinen hoito kortisonitipoilla. Iriitin lisäksi tai lääkärin mukaan rajun iriitin aiheuttamana oli verkkokalvon alle juuri tarkan näön alueelle kertynyt verkkokalvon alle nestettä joka vääristi näkemäni reuna-alueilta ja aiheutti näkökentän keskellä tumman sokean alueen. Asteittain muutos tapahtui, ensin katosi ihmisiltä silmät, sitten päät ja musta aukko suureni... Makulödema oli jälleen uusi uhka täydelliselle sokeutumiselle.

        Kortisonitipat eivät näyttäneet parantavan sitkeää iriittiä eikä nesteenpoistolääkkeet auttaneet makulaturvotukseen. Ne oli hoidettava aggressiivisesti näön säästämiseksi, muutoin kuulemma silmä olisi arpeutunut pysyvästi sellaiseen tilaan verkkokkalvon osalta. Tammikuussa alkoi tämä viimeinen rumba ja edelleen syön suun kautta kortisonia. Prednisolonia meni pitkään niin suuri annos, että reumalääkärinikin on ihmetellyt annoksen suuruutta. Mutta peroraalinen kortisoni oli se ihmeaine joka kadotti nesteet ja ainakin lääkkeen ajaksi taltutti enimmäkseen iriitin. Acular-tippa myös on tulehdusta alentavana tippana. Välillä meni kortisonikin vielä tippana. Välillä laajentavia. Välillä yritettiin suun kautta annettavaa kortisonia laskea ja oireet alkoivat uudelleen lisääntyä. Annokset nostettiin ylös takaisin. Kortisonipiikkiä ei haluttaisi kohdallani ajatellakaan koska kaikenlainen invasiivinen kajoaminen silmääni vain tuntuu saavan iriitin uudelleen aktivoitumaan. Nyt on lasku taas päällä ja Prednisolonia menee enää vain 10 mg. Tämän kuun loppupuolella pitäisi olla nollatilanne ja silmälääkärissä nähdään taas missä mennään. Olen kurkkuani myöten täynnä tätä silmää ja tippapulloja ja lääkkeitä ja lääkäreitä, mutta toisaalta tämä ei siltikään ole elämäni vammauttavin tai vakavin asia. Olen vain ärsyyntynyt kaiken ohella tähän.

        Kollegat töissä ihmettelevät miten vauhdissa osun heittämään tipat silmään. Mutta johan monessa vuodessa siihenkin harjaantuu. Ei mistään tulisi mitään jos valmistelisin ja peilien keran alkaisin tähtäillä ja säätää. Tippa silmään ja menoksi. Työ on hektistä. Stressi ei kai ole hyvästä eikä toisaalta sekään, että työskentelen sairaalassa ja pöpöjä vilisee ja kiireessä on sitä omaa silmää hipelöitävä. Se mihin peiliä tarvitsee on se, että tippojen käytössä silmäpieliin kertyy rähmää ja röhnäjuosteita ja silmä on usein ällönnäköinen ellei sitä ole siivonnut. Asiakkaiden kanssa se on aika ikävän näköistä. Asiakkaiden ilmeitä taas on hauska katsoa kun tuijottavat eri suuruisia pupillejani eivätkä tohdi kysyä... Ilot on otettava pienestä.... ;)


    • ghsjhdk

      Oli iriitti, viimeinen ehkä jo noin kymmenkunta vuotta sitten. Sitä ennen se iski kerran vuodessa vain toiseen silmään. Hoito tyypillinen, kortisonitipat, myös suunkautta ja laajennus. Pieni kiinnike pääsi syntymään hoidon viivyttelyn vuoksi. Tätä jatkui noin 7 vuoden ajan ja tulehdus iski aina keskitalvella.

      Viimeisten ja viimeisen aikana TIESIN iriittien loppuvan. Sanoinkin sen lääkärille. Voisin kertoa jotakin siitä, miksi tiesin, mutta annan vai neuvon lääkäreille tarkistaa potilaan muu elämäntilanne. Tutkisin aivoja ja jopa jotakin meditaatio- tai rentoutusjuttuja jatkuvien tapausten suhteen. Tämä heittona vaan, tietenkään väitä mitään. Liikunta ei ole haitaksi.

      Enää ei ole ollut, enkä usko että tuleekaan.

      • puhelet

        Jutussasi on hiukan perää. Mutta miten työssä käyvä perheellinen välttää sen tavallisen stressin. Minäkin pyysin lisää sairaslomaa silmälääkäriltä kun oli iriitti muun silmäsairauden jälkeen taas sitkeästi päällä eikä talttunut tipoilla vaan ruvettiin suukuurille kun verkkokalvon allekin alkoi kertyä nestettä ja kuulemma näön menetys siinäkin uhkana. Se nimenomainen lääkäri sillä kertaa oli sitä mieltä "mutta kun yleensä ei iriittiin anneta kuin sen verran..." Mikäpä siinä työstressissä kipeällä huononäköisellä silmällä tehdä tarkkaa työtä ja tiputella tippoja kerta tuntiin ja enemmänkin kun muutakin oli listalla. Ja elämässä on stressiä mitä ei voi hallita muutakin. Mitä se auttaa jos lääkäri tarkistaa potilaan muun elämäntilanteen. Minullakin kuollut lapsi, tullut syöpä ja autoimmuunitauti kolmen vuoden sisällä. Jokainen lääkäri hoitaa tahollaan eri juttua ja silmälääkäri vain silmää. Ei iriitin takia voi liikaa lomaa antaa...


      • mies -72
        puhelet kirjoitti:

        Jutussasi on hiukan perää. Mutta miten työssä käyvä perheellinen välttää sen tavallisen stressin. Minäkin pyysin lisää sairaslomaa silmälääkäriltä kun oli iriitti muun silmäsairauden jälkeen taas sitkeästi päällä eikä talttunut tipoilla vaan ruvettiin suukuurille kun verkkokalvon allekin alkoi kertyä nestettä ja kuulemma näön menetys siinäkin uhkana. Se nimenomainen lääkäri sillä kertaa oli sitä mieltä "mutta kun yleensä ei iriittiin anneta kuin sen verran..." Mikäpä siinä työstressissä kipeällä huononäköisellä silmällä tehdä tarkkaa työtä ja tiputella tippoja kerta tuntiin ja enemmänkin kun muutakin oli listalla. Ja elämässä on stressiä mitä ei voi hallita muutakin. Mitä se auttaa jos lääkäri tarkistaa potilaan muun elämäntilanteen. Minullakin kuollut lapsi, tullut syöpä ja autoimmuunitauti kolmen vuoden sisällä. Jokainen lääkäri hoitaa tahollaan eri juttua ja silmälääkäri vain silmää. Ei iriitin takia voi liikaa lomaa antaa...

        Tää iriitti sairaus on suoraan sanoen perseestä olen sairastunut kys.tautia vuodesta -99 asti eli 10 vuoden ajan 2-3 kertaa vuodessa sairauslomaa kertyy vähintään 1-2kk/vuosi ja työnantajani jolla olen ollut viimeset 14,5v. töissä antoi lopputilin syytä kun tiedustelin niin kierrellen ja kaarrellen myönsi et sullahan aina noi silmät "prakaa" alan olla henkisesti loppu tähän sairauteen ja noi lääkkeetkin maksaa aina jonku verran nyt varsinkin kun jään jouluaaton aattona työttömäksi ja tuolta paskametalli liitostakin saa rahaa kuulemma nykyään odotella väh. 4kk.
        Mut täytyy vaan toivoa et tää tauti vielä paranis lopullisesti ennenkuin olen ihan sokee on vaikuttanut jo näkööni aika paljon


      • I-R-I-S
        puhelet kirjoitti:

        Jutussasi on hiukan perää. Mutta miten työssä käyvä perheellinen välttää sen tavallisen stressin. Minäkin pyysin lisää sairaslomaa silmälääkäriltä kun oli iriitti muun silmäsairauden jälkeen taas sitkeästi päällä eikä talttunut tipoilla vaan ruvettiin suukuurille kun verkkokalvon allekin alkoi kertyä nestettä ja kuulemma näön menetys siinäkin uhkana. Se nimenomainen lääkäri sillä kertaa oli sitä mieltä "mutta kun yleensä ei iriittiin anneta kuin sen verran..." Mikäpä siinä työstressissä kipeällä huononäköisellä silmällä tehdä tarkkaa työtä ja tiputella tippoja kerta tuntiin ja enemmänkin kun muutakin oli listalla. Ja elämässä on stressiä mitä ei voi hallita muutakin. Mitä se auttaa jos lääkäri tarkistaa potilaan muun elämäntilanteen. Minullakin kuollut lapsi, tullut syöpä ja autoimmuunitauti kolmen vuoden sisällä. Jokainen lääkäri hoitaa tahollaan eri juttua ja silmälääkäri vain silmää. Ei iriitin takia voi liikaa lomaa antaa...

        Moikka!

        Kirjoitan aluksi varoittavana esimerkkinä terveyskeskus-asiantuntemuksesta. Terveyskeskuksissa ei ole mikroskooppeja, joilla iriitti voidaan todeta. Syytän itseäni hiukan siitä, etten vienyt lastani suoraan yksityiselle silmälääkärille.
        Meillä alkoi 6v tytöllä vapun aikoihin silmä punoittamaan ja aristamaan valoa. Silmä ei missään vaiheessa rähminyt, joten aavistelin jotakin epätyypillisempää kuin sidekalvontulehdus. Kävimme NELJÄ kertaa terveyskeskuksessa. Toisella käynnillä aloin kerjäämään lähetettä silmätautien poliklinikalle, mutta TK-lääkärit eivät kokenneet sitä tarpeelliseksi. Jokainen halusi kokeilla omaa tippaansa ja voidettansa, kuka mihinkin oletukseensa -huoh -ja voi mitä sähläystä!!! Iriittiä päästiin hoitamaan tämän vuoksi vasta kaksi-kolme viikkoa sen puhkeamisen jälkeen, jolloin vaatimalla vaadin lähetteen.

        Kun neljännen TK käynnin yhteydessä saimme lähetteen oli tilanne jo tosi paha. Mustuainen oli piparkakun muotoinen (vahvasti kiinnikkeinen). Silmä oli kirkuvan punainen ja täynnä pientä soluhippua.

        Vastuuntuntoinen ja huolellisen lääkärin ansiosta täsmällinen hoito alkoi tehoamaan hyvin. Lääkäri konsultoi jo ensimmäisellä hoitokerralla reumalääkäriä. Kokeet eivät kuitenkaan osoittaneet tyttäreni kantavan HLAb27 - geeniä. Koska kortisonitippojen, voiteiden, laajennustippojen ja painelääkkeiden kanssa läträttiin muutama kuukausi, eikä tilanne korjaantunut täysin päätti reumalääkäri Trexanin aloituksen 10mg viikkoannostuksella. Tämä lähti puremaan taas tehokkaasti. Tällä hetkellä tulehdusta ei ole ollekaan, mutta lääkitys on toistaiseksi Trexanin lisäksi pred forte 2xvrk. Minua vähän pelottaa tuosta tiputtelusta luopuminen, koska kahdesti on tullut takapakki liian nopeasta siirtymisestä pienempään annostukseen. Toisaalta tuntuu pahalta, että näin pikkuinen joutuu kortisonin kanssa ystävystymään..

        Tyttäremme on sopeutunut asiaan hyvin. Tippojen tiputtelu on osa tavallisia rutiineita. En tiedä minkälaista olisi, jos lapsemme ei olisi niin elämänmyönteinen ja ymmärtävä. Jos jollakulla muullakin on lapsi, joka sairastunut, olisi mukava jakaa kokemuksia!
        Olen erittäin kiinnostunut tuosta homeopaattisesta avusta. Täytyy ottaa heti enempi selvää. Kiitos kaikille hyvistä ennalta ehkäisevistä vinkeistä!

        Onnellista ja iriititöntä vuotta 2010! ;)))))


      • ilman tippoja
        I-R-I-S kirjoitti:

        Moikka!

        Kirjoitan aluksi varoittavana esimerkkinä terveyskeskus-asiantuntemuksesta. Terveyskeskuksissa ei ole mikroskooppeja, joilla iriitti voidaan todeta. Syytän itseäni hiukan siitä, etten vienyt lastani suoraan yksityiselle silmälääkärille.
        Meillä alkoi 6v tytöllä vapun aikoihin silmä punoittamaan ja aristamaan valoa. Silmä ei missään vaiheessa rähminyt, joten aavistelin jotakin epätyypillisempää kuin sidekalvontulehdus. Kävimme NELJÄ kertaa terveyskeskuksessa. Toisella käynnillä aloin kerjäämään lähetettä silmätautien poliklinikalle, mutta TK-lääkärit eivät kokenneet sitä tarpeelliseksi. Jokainen halusi kokeilla omaa tippaansa ja voidettansa, kuka mihinkin oletukseensa -huoh -ja voi mitä sähläystä!!! Iriittiä päästiin hoitamaan tämän vuoksi vasta kaksi-kolme viikkoa sen puhkeamisen jälkeen, jolloin vaatimalla vaadin lähetteen.

        Kun neljännen TK käynnin yhteydessä saimme lähetteen oli tilanne jo tosi paha. Mustuainen oli piparkakun muotoinen (vahvasti kiinnikkeinen). Silmä oli kirkuvan punainen ja täynnä pientä soluhippua.

        Vastuuntuntoinen ja huolellisen lääkärin ansiosta täsmällinen hoito alkoi tehoamaan hyvin. Lääkäri konsultoi jo ensimmäisellä hoitokerralla reumalääkäriä. Kokeet eivät kuitenkaan osoittaneet tyttäreni kantavan HLAb27 - geeniä. Koska kortisonitippojen, voiteiden, laajennustippojen ja painelääkkeiden kanssa läträttiin muutama kuukausi, eikä tilanne korjaantunut täysin päätti reumalääkäri Trexanin aloituksen 10mg viikkoannostuksella. Tämä lähti puremaan taas tehokkaasti. Tällä hetkellä tulehdusta ei ole ollekaan, mutta lääkitys on toistaiseksi Trexanin lisäksi pred forte 2xvrk. Minua vähän pelottaa tuosta tiputtelusta luopuminen, koska kahdesti on tullut takapakki liian nopeasta siirtymisestä pienempään annostukseen. Toisaalta tuntuu pahalta, että näin pikkuinen joutuu kortisonin kanssa ystävystymään..

        Tyttäremme on sopeutunut asiaan hyvin. Tippojen tiputtelu on osa tavallisia rutiineita. En tiedä minkälaista olisi, jos lapsemme ei olisi niin elämänmyönteinen ja ymmärtävä. Jos jollakulla muullakin on lapsi, joka sairastunut, olisi mukava jakaa kokemuksia!
        Olen erittäin kiinnostunut tuosta homeopaattisesta avusta. Täytyy ottaa heti enempi selvää. Kiitos kaikille hyvistä ennalta ehkäisevistä vinkeistä!

        Onnellista ja iriititöntä vuotta 2010! ;)))))

        Pojallani silmät punoittivat ja olivat valonarat. TK:sta lähettivät akuuttina silmäpolille. Poika ei antanut katsoa mikroskoopilla silmiään, iriitti jäi toteamatta, arvelimme, että silmiin olisi lentänyt hiekkalaatikolta hiekkaa, ja siksi olivat ärtyneet. Silmälääkäri neuvoi ottamaan yhteyttä muutaman päivän päästä, jos punotus ei häviäisi.
        Punotus hävisi, valonarkuus jäi. Suvussamme on muillakin valonarkoja silmiä, joten asia jäi ilmaan, kunnes muutaman kuukauden kuluttua 4-vuotisneuvolakäynnillä todettiin toisen silmän näkö selvästi alentuneeksi (0,2). Terveydenhoitaja laittoi lähetteen silmäpolille, ja sen jälkeen rumpa alkoi.
        Ärhäkkä iriitti todettiin, Pred forte laajennustipat käyttöön, ja niitä käytettiin pitkään, pred fortea noin puoli toista vuotta, välillä vähentäen, välillä lisäten. Soluja oli joka käynnillä silmissä, samoin silmänpaineet ylärajoilla koko ajan.
        Käytin poikaa homeopaatilla, joka antoi ruokavalio-ohjeet homeopaattisia lääkkeitä. Sen jälkeen soluja ei ole ollut kuin ainoastaan yhdellä silmälääkärissäkäyntikerralla (sekin lomareissun jälkeen jolloin emme ruokavaliota noudattaneet). Kortisonitippoja on homeopaatilla käynnin jälkeen erittäin varovaisesti vähennetty, ja siirrytty miedompiin tippoihinkin (fml).
        Tällä hetkellä oltu muutama viikko kokonaan ilman tippoja (omin luvin lopetettu viimeinenkin tippa), tammikuun lopulla seuraava silmälääkärin kontrolli.


      • Hanska85
        ilman tippoja kirjoitti:

        Pojallani silmät punoittivat ja olivat valonarat. TK:sta lähettivät akuuttina silmäpolille. Poika ei antanut katsoa mikroskoopilla silmiään, iriitti jäi toteamatta, arvelimme, että silmiin olisi lentänyt hiekkalaatikolta hiekkaa, ja siksi olivat ärtyneet. Silmälääkäri neuvoi ottamaan yhteyttä muutaman päivän päästä, jos punotus ei häviäisi.
        Punotus hävisi, valonarkuus jäi. Suvussamme on muillakin valonarkoja silmiä, joten asia jäi ilmaan, kunnes muutaman kuukauden kuluttua 4-vuotisneuvolakäynnillä todettiin toisen silmän näkö selvästi alentuneeksi (0,2). Terveydenhoitaja laittoi lähetteen silmäpolille, ja sen jälkeen rumpa alkoi.
        Ärhäkkä iriitti todettiin, Pred forte laajennustipat käyttöön, ja niitä käytettiin pitkään, pred fortea noin puoli toista vuotta, välillä vähentäen, välillä lisäten. Soluja oli joka käynnillä silmissä, samoin silmänpaineet ylärajoilla koko ajan.
        Käytin poikaa homeopaatilla, joka antoi ruokavalio-ohjeet homeopaattisia lääkkeitä. Sen jälkeen soluja ei ole ollut kuin ainoastaan yhdellä silmälääkärissäkäyntikerralla (sekin lomareissun jälkeen jolloin emme ruokavaliota noudattaneet). Kortisonitippoja on homeopaatilla käynnin jälkeen erittäin varovaisesti vähennetty, ja siirrytty miedompiin tippoihinkin (fml).
        Tällä hetkellä oltu muutama viikko kokonaan ilman tippoja (omin luvin lopetettu viimeinenkin tippa), tammikuun lopulla seuraava silmälääkärin kontrolli.

        taas on kulunut hetki edellisestä kirjoituksesta, mutta päätän silti jatkaa ketjua. onko muilla kokemusta iriitistä ja raskaudesta. Olen kärsinyt vuoden niveltulehdukseta ja lääkkeenä salatzobyrin. Nyt puhkesi iriitti, joka on kestänyt tosin vasta viikon. Olen kuitenkin raskaana viikolla 6. onko muilla kokemuksia vastaavasta tilanteesta. Näitä laajentavia tippoja ei ainakaan suostuttu laittamaan. Kertokaa kokemuksia


      • Siksi
        Hanska85 kirjoitti:

        taas on kulunut hetki edellisestä kirjoituksesta, mutta päätän silti jatkaa ketjua. onko muilla kokemusta iriitistä ja raskaudesta. Olen kärsinyt vuoden niveltulehdukseta ja lääkkeenä salatzobyrin. Nyt puhkesi iriitti, joka on kestänyt tosin vasta viikon. Olen kuitenkin raskaana viikolla 6. onko muilla kokemuksia vastaavasta tilanteesta. Näitä laajentavia tippoja ei ainakaan suostuttu laittamaan. Kertokaa kokemuksia

        Hei Hanska,
        Sairastin ensimmäisen iriittini 28-vuotiaana. Se uusi muutaman kerran. Sitten tulin raskaaksi, ja iriittiä ei ollut kertaakaan raskaus- eikä imetysaikana. Iriitti iski heti lopetettuani imetyksen ensimmäisen flunssan jälkeen. Muutaman vuoden iriittirallin jälkeen minulta leikattiin nielu- ja kitarisat, koska arveltiin niissä olevan kroonisen tulehduksen pitävän yllä iriittiä. Sen jälkeen iriitti vähitellen häipyi kokonaan. Monista kortisonihoidoista on ollut seurauksena ennen aikainen vanhuuden harmaakaihi.


      • vappuhuisku
        Siksi kirjoitti:

        Hei Hanska,
        Sairastin ensimmäisen iriittini 28-vuotiaana. Se uusi muutaman kerran. Sitten tulin raskaaksi, ja iriittiä ei ollut kertaakaan raskaus- eikä imetysaikana. Iriitti iski heti lopetettuani imetyksen ensimmäisen flunssan jälkeen. Muutaman vuoden iriittirallin jälkeen minulta leikattiin nielu- ja kitarisat, koska arveltiin niissä olevan kroonisen tulehduksen pitävän yllä iriittiä. Sen jälkeen iriitti vähitellen häipyi kokonaan. Monista kortisonihoidoista on ollut seurauksena ennen aikainen vanhuuden harmaakaihi.

        Mutta jahka se kaihi on leikattu, niin saa kortisonia käyttää "onnellisena" loppuelämän... Tekomykiö pitää pintansa... Vappua !


      • Kasalli
        Hanska85 kirjoitti:

        taas on kulunut hetki edellisestä kirjoituksesta, mutta päätän silti jatkaa ketjua. onko muilla kokemusta iriitistä ja raskaudesta. Olen kärsinyt vuoden niveltulehdukseta ja lääkkeenä salatzobyrin. Nyt puhkesi iriitti, joka on kestänyt tosin vasta viikon. Olen kuitenkin raskaana viikolla 6. onko muilla kokemuksia vastaavasta tilanteesta. Näitä laajentavia tippoja ei ainakaan suostuttu laittamaan. Kertokaa kokemuksia

        Tämä ei varmaan enää huhtikuista Hanska85:ttä auta, mutta kerronpa kuitenkin omat kokemukseni. Mulla oli eka iriitti 2005 ja se alkoi ensimmäisen lapseni ollessa noin 8kk. Lääkitys aloitettiin ja koska vauva oli jo "niin iso" ja imetys lopuillaan, rintaruokinta lopetettiin siihen. En tiedä, oliko vähän hätävarjelun liioittelua, mutta silloin tehtiin niin.
        Toisen raskauden aikana iriittejä oli pari kertaa ja niitä hoidettiin ihan tavallisesti kortisonitipoilla, laajennustippaa ei tainnut tulla. Terve poika syntyi tietysti, vaikka itseä vähän hirvitti silloin odotusaikana niiden tippojen laittelu.
        Mulla on todettu HLA-B27 positiivinen ja iriitit toistuu lievinä pari kolme kertaa vuodessa. Oireet ovat lievät ja siksi lykkäänkin lääkärille menoa joskus viikon parikin, kun en jaksaisi sitä tippakuuria. Aina sama juttu: muutama tulehdussolu mutta silti 4 viikon kuuri. Tuntuu niin turhalta tuollainen rumba mokoman vaivan takia, mutta ilmankaan ei parane. Tosi usein, vaikka varsinainen tulehdus ei olisikaan päällä, silmä on valonarka ja kipeä "normaalioloissakin". Sairauslomaa en ole koskaan pyytänyt, vaikka sen tarvetta joskus on kyselty.
        Silmälääkärit jaksavat aina kysellä, että onko niveloireita ja pitää olla tarkkana, jos tulee selkäkipuja. Nyt on taas se tilanne, että tippakuuri on loppunut pari viikkoa sitten, mutta silmä on silti kipeän tuntuinen, etenkin sen jälkeen kun on päivän käyttänyt piilareita. Selkäkin on hiukan kipeä, nilkka ja toinen lonkkakin muistuttavat olemassaolostaan. Tässä tulee luulosairaaksi kuulostellessa, että ei kai tästä nyt mitään vakavampaa ole kehittymässä. Ei varmaan ole, koska mitään oikeita särkyjä ei ole, mutta siitä huolimatta tulee ihmeteltyä joka kolotusta.
        No, pahemminkin voisi asiat olla, iriittini on yleensä lievä ja hoituu lääkkeillä hyvin. Ei tässä mitään valittamista pitäisi olla, kun monen muun tarinoihin vertaa! Jaksamista ja hyvää kesänjatkoa teille kaikille!


      • varoyliannosta
        ilman tippoja kirjoitti:

        Pojallani silmät punoittivat ja olivat valonarat. TK:sta lähettivät akuuttina silmäpolille. Poika ei antanut katsoa mikroskoopilla silmiään, iriitti jäi toteamatta, arvelimme, että silmiin olisi lentänyt hiekkalaatikolta hiekkaa, ja siksi olivat ärtyneet. Silmälääkäri neuvoi ottamaan yhteyttä muutaman päivän päästä, jos punotus ei häviäisi.
        Punotus hävisi, valonarkuus jäi. Suvussamme on muillakin valonarkoja silmiä, joten asia jäi ilmaan, kunnes muutaman kuukauden kuluttua 4-vuotisneuvolakäynnillä todettiin toisen silmän näkö selvästi alentuneeksi (0,2). Terveydenhoitaja laittoi lähetteen silmäpolille, ja sen jälkeen rumpa alkoi.
        Ärhäkkä iriitti todettiin, Pred forte laajennustipat käyttöön, ja niitä käytettiin pitkään, pred fortea noin puoli toista vuotta, välillä vähentäen, välillä lisäten. Soluja oli joka käynnillä silmissä, samoin silmänpaineet ylärajoilla koko ajan.
        Käytin poikaa homeopaatilla, joka antoi ruokavalio-ohjeet homeopaattisia lääkkeitä. Sen jälkeen soluja ei ole ollut kuin ainoastaan yhdellä silmälääkärissäkäyntikerralla (sekin lomareissun jälkeen jolloin emme ruokavaliota noudattaneet). Kortisonitippoja on homeopaatilla käynnin jälkeen erittäin varovaisesti vähennetty, ja siirrytty miedompiin tippoihinkin (fml).
        Tällä hetkellä oltu muutama viikko kokonaan ilman tippoja (omin luvin lopetettu viimeinenkin tippa), tammikuun lopulla seuraava silmälääkärin kontrolli.

        Helvetin hyvä juttu käyttää lasta homeopaatilla. Onnittelut. Mutta hei, sehän toimii kun silmätkin nyt rauhallisemmat!!! Not.


      • Take58
        varoyliannosta kirjoitti:

        Helvetin hyvä juttu käyttää lasta homeopaatilla. Onnittelut. Mutta hei, sehän toimii kun silmätkin nyt rauhallisemmat!!! Not.

        Jatketaan edelleen kokemuksia ja tuntemuksia Iriitti sairauksesta kun se alkaa näköjään olla jo kansantaudin tasolla. Itselläni on ollut Iriitti vuodesta 2004 lähtien, alkuun satunnaisesti mutta viimeisen vuoden olen sitä potenut jo kroonisella tasolla. Lääkitys on ollut samailaista tippaa ja voidetta kuin edellä usein on mainittu mutta minulla silmänpaine on voimaakaasti noussut (normaali paine 10 ja maksimissaan se on ollut 50) jolloin oli helvetinmoisia kiputiloja ja hermot meni pienemmästäkin vastoinkäymisestä. Lääkärini vaihtoi Pred forte tipat Vexol nimiseen kortisoonitippaan joka ei pitäisi painetta siinäsuhteessa nostaa kuin edellinen kortisoonitippa mutta nyt kun tätä kirjoittelen on pakko taas lähteä silmäpolille kun vasensilmä on turvonnut kiinni ja tuntuu että pane ajaa silmän ulos. Eli ei tehoa lääkityksen vaihdosta ja täytyypä jututtaa lääkäriä jospa se kortisoonipiikki olisi aiheelinen ottaa tähän tilanteeseen kun tipat (1 tippa / tunti) ei ole auttanut asiaa.

        Jos jollakin on enemmän tietoa näistä biologinsita lääkityksistä esim: Remicade niin olisimme varmaan kaikki Iriittiä sairastavat niistä tietämään enemmän jos ne auttavat paremmin kuin nämä tavalliset kortisoonitipat. Sitten vielä olisi hyvä tietää mitä sairaalat / lääkärit niitä määrää niin pystyisi hakeutumaan oikeaan osoitteeseen.

        Onneksi tulee syksy ja pimeet ajat:-)


      • Niinuska40
        Take58 kirjoitti:

        Jatketaan edelleen kokemuksia ja tuntemuksia Iriitti sairauksesta kun se alkaa näköjään olla jo kansantaudin tasolla. Itselläni on ollut Iriitti vuodesta 2004 lähtien, alkuun satunnaisesti mutta viimeisen vuoden olen sitä potenut jo kroonisella tasolla. Lääkitys on ollut samailaista tippaa ja voidetta kuin edellä usein on mainittu mutta minulla silmänpaine on voimaakaasti noussut (normaali paine 10 ja maksimissaan se on ollut 50) jolloin oli helvetinmoisia kiputiloja ja hermot meni pienemmästäkin vastoinkäymisestä. Lääkärini vaihtoi Pred forte tipat Vexol nimiseen kortisoonitippaan joka ei pitäisi painetta siinäsuhteessa nostaa kuin edellinen kortisoonitippa mutta nyt kun tätä kirjoittelen on pakko taas lähteä silmäpolille kun vasensilmä on turvonnut kiinni ja tuntuu että pane ajaa silmän ulos. Eli ei tehoa lääkityksen vaihdosta ja täytyypä jututtaa lääkäriä jospa se kortisoonipiikki olisi aiheelinen ottaa tähän tilanteeseen kun tipat (1 tippa / tunti) ei ole auttanut asiaa.

        Jos jollakin on enemmän tietoa näistä biologinsita lääkityksistä esim: Remicade niin olisimme varmaan kaikki Iriittiä sairastavat niistä tietämään enemmän jos ne auttavat paremmin kuin nämä tavalliset kortisoonitipat. Sitten vielä olisi hyvä tietää mitä sairaalat / lääkärit niitä määrää niin pystyisi hakeutumaan oikeaan osoitteeseen.

        Onneksi tulee syksy ja pimeet ajat:-)

        En jaksa kirjoittaa niin tarkkaan kuin moni tässä ketjussa,mutta itselläni iriitit alkoi vuonna 2007 ja niitä ollut jo noin 10,seuraava kont.silmäklinikalla ensi vkolla,nyt ollut kesästä saakka kroonisena silmää vaihtaen ja jopa molemmissa.Olen 20.sairastanut kroonisen paksusuolen tulehduksen ja 34 v leikattiin divertikuloosi ohutsuolesta pahoin tulehtuneena.37v.aana alkoi iriitit.Tällä hetkellä odotan suolistotähystykseen menoa,koska myös vatsa oireilee.Edessä myös viljaton ja sianlihaton elämä sekä homeapaatilla käynti.Ja päivä kerrallaan,tsemppiä kaikille "kärsivällisten"ihmisten sairaudesta kärsiville.


    • Sari1966

      Joo kyllä on tuttu tuo Iriitti minulle. Iriittejä sairastan suht, usein ja kortisoni tippoja menee alkuun tunnin välein,joka on tosi haasteellista toteuttaa.

    • skrvmm

      Parin vuoden aikana noin 4-5 kertaa (ei muista tarkasti). Alkoi stressipitoisesta hetkestä samalla kun muistin toisaalla ollessani että unohdin hammaslääkäriajan (sanktiomaksua ei sossu maksanut). Samalla hetkellä oli kokoajan oltava joka paikassa ja vielä ärsyttävä kirkas auringonpaiste paisteli joka paikasta silmään. Siitä lähti jokin selittämätön fiilis että koko elimistö palaa (burnouttia?). Kaikilla muilla kerroilla hoidettiin laajennos- ja jollain-toisella-tipalla sekä yöksi salvaa. Viimeisellä kerralla kyllästytti koko Iriitti-touhu sen verran etten hakenut enää edes tippoja. Ja oireeet katosivat noin viikossa-parissa kuten aiemmillakin kerroilla ja siihen loppui Iriitit. Piste.

    • kaikkea hyvää

      Hei kaikki,
      Olen jo vuosia toivonut, että meitä Helsingissä hoidettaisi kuin Heinolan Reumalla silloin joskus. Vaikea, kaikin tavoin hankala tauti, reuma iriitti ja ties mitä muuta yhdessä.

      Täällä Helsingissä meitä hoitavat eri alojen spesialistit, jotka eivät juurikaan ole yhteydessä keskenään..

      Silmälääkäri on sitä mieltä ettei voi ottaa kantaa, koska reuma oikeastaan on syyllinen, toinen erikoislääkäri, jos sellaisen puheile kerran vuodessa satut pääsemään, ei ota kantaa siihen kuinka silmät voivat - nehän ovat silmälääkärin alaa. Eli tippasulkeiset jatkuvat, mutta todellinen auttaminen ei taida kuulua kenellekään. itse olen sairastanut reumaa vuodesta 1973, eli tiedän aiheesta yhtä ja toista. Mutta silmärlääkärin konsultaatio on aina ollut kiven takana.

      nyt ottaa koville, kun kiva duuni, eläkkelle ehkä kymmenen vuoden päästä, on jotenkin kaikin tavoin puuroutimassa siihen, etteivät oikeasti lääkärit ole kiinnostuneita tianteestani kokonaisuutena. Yksi hoitaa yhtä toinen toista vaivaa silloin kun heille sopii... ei kukaan kysy koska potilas apia kaipaa..

      jos jossain toisaalla iriittiongelmiinne ja reumoihinne saatte apua, niin nauttikaa. näyttää siltä että uusien biologisten lääkkeiden vuoksi reuman kokonaishoitdon alasajo vasta näyttää, että kammoksuttu sairaus ei sittenkään ole täysin voitettu....

    • iriitti koettelee

      Hei! Tämä viestiketju on mielenkiintoinen...ja pitkä. Aloitin toisaalla keskustelun otsikolla iriitin hoitovaihtoehdot ja kyselin onko kortisonihoito ainoa vaihtoehto. Onko kenenkään iriittiä hoidettu esim. viruslääkkeellä. Vielä ei kukaan ole ilmoittautunut, joten tulin tänne kyselemään. Moni saa iriitistä elinikäisen riesan. Silti toivon, että jospa jotkut olisivat päässeett eroon iriiteistään pidemmäksi aikaa. Nyt siis kiinnostaa pidemmän ajan tulokset - jos niitä on.

      Minulla on ollut sekä tyypillisiä iriittejä (toispuoleinen, punainen, kipeä, valonarka) että epätyypillisiä (hiipien alkava, hyvin lieväoireinen, ajoittain molemminpuoleinen). Jälkimmäisessä silmä alkaa tuntua "vain" oudolta/ puutuneelta/kankealta/kihelmöivältä, mutta ei ole punainen eikä selvästi valonarkakaan. Oireet ovat niin hienovaraisia, että jos kokemusta iriiteistä ei olisi, ei välttämättä osaisi epäillä mitään. En itsekään koskaan tiedä, onko kyseessä alkava iriitti vai jokin ohimenevä silmän rasitus/ärsytystila. Siksi kuulostelen päivän, pari ja aloitan usein itsenäisesti lääkityksen ja otan yhteyttä silmäpkl:n hoitajaan päästäkseni lääkärille.

      Mielestäni iriitin hoitokäytännöissä on paljon parantamisen varaa. Potilaita ei tiedoteta riittävästi iriitin eri muodoista ja hoitotuloksiin vaikuttavista asioista. Lääkäreiden helmasynti on, että potilaiden antama kokemustieto ohitetaan ja sen vuoksi samat virheet toistetaan aina uusien potilaiden kohdalla. Monet lääkärit (eivät onneksi kaikki) ajattelevat jääräpäisesti, että totta ovat vain tieteellisesti todistetut asiat.

      Potilaat ovat yksilöllisiä ja niin ovat iriititkin. Joku paahtaa töissä ilman sairaslomaa ja urheilee - jos iriitti silti paranee, hyvä niin! Toiset tarvitsevat sairasloman ja joutuvat elämään "säästöliekillä" useamman viikon, jos haluavat iriitistä eroon. Tämä pitäisi lääkäreidenkin myöntää ja kirjoittaa viikon-parin sairasloma sitä tarvitseville ilman mukinoita.

      Silmäpkl "säästää", kun kontrollit jätetään tekemättä. Potilas saa esim. 4 viikon kuurin eikä paranemista missään vaiheessa kontrolloida. Kuurin loputtua potilas on ilman lääkkeitä viikon tai kuukauden tai kuka minkin aikaa ja tulee sitten taas pkl:lle. Todetaan "uusi" iriitti, vaikka todellisuudessa voi olla kyse samasta iriitistä, joka ei koskaan parantunutkaan. En väitä, että kroonisen iriitin syy olisi aina tässä, mutta onhan tällainen mahdollista. Mielestäni on vastuutonta, että iriitin paranemista ei seurata. Potilas voi kärsiä oireettomasta iriitistä, joka sitten jossain vaiheessa pahenee. Sitten vasta ruvetaan hoitamaan ja ihmetellään, kun se ei parane millään.

      Olen muutamia kertoja kokeillut urheilua iriitin toisella tai kolmannella hoitoviikolla. Aina on jouduttu hoitoa tehostamaan. Eräs lääkäri ystävällisesti kertoi, että joidenkin iriitti voi reagoida herkästi stressiin, tietynlaiseen säähän (tuulinen/kylmä/sateinen), liikuntaan ja kaikenlaiseen rehkimiseen. Asian pitäisi olla ihan yleisessä tiedossa, mutta silti monet lääkärit eivät tiedota potilasta ja jääräpäisesti toistelevat, että ainoastaan saunominen on kielletty ja infektio pitää hoitaa, jos sellainen on, mutta muut asiat eivät muka iriittiin sitten vaikutakkaan. Tavoitteena pitäisi olla mahdollisimman nopea paraneminen.

      Monella lääkärillä ei ole mitään käsitystä siitä, millaista on elää toistuvien iriittien kanssa. Jo pelkästään viikkojen tipparalli koettelee kärsivällisyyttä. Kaikilta ei säännöllinen tiputtelu onnistu töissä. Itse olen kokeillut, että laitan puhelimeen muistutuksen, mutta jos en pääse laittamaan tippaa heti puhelimen soidessa, en sitä enää muista asiakkaan lähdettyä. Säännöllinen tiputtelu on kuitenkin tärkeää - sinnepäin hoito ei tehoa. Sairasloma on joillekin tarpeen, että säännöllinen tiputtelu onnistuisi.

      Silmät ovat valonarat etenkin laajennushoidon aikana. Loisteputket ja tietokoneen näyttö tuntuvat pahalta, eikä näytön tekstistä edes saa selvää laajennustippojen takia. Tämäkin on yksilöllistä ja riippuu siitä, kuinka tarkka näkö on alunperin ollut. Olen ollut asiakaspalvelussa aurinkolasit päässä. Asiakkaat ihmettelevät ja työkaverit ihmettelevät ja selittelyyn kyllästyy. Jälleen kerran: sairasloman tarve on yksilöllinen.

      Tässä tuli nyt kritiikkiä, ihan aiheesta tosin. Kiitos niille lääkäreille, jotka ovat avoimin mielin ja nöyrinä myöntävät, että eivät tiedä kaikkea potilasta paremmin. Toivottavasti iriittiin perimmäinen syy saataisiin selville ja löytyisi tehokas hoito. Hyvää loppusyksyä kaikille!

    • Huolestunut äiti

      Mielenkiintoisia ja jopa hieman pelottaviakin tarinoita. 6-vuotiaalla pojallani todettiin tänään Iirtti ja oma huoleni on suuri, en ollut ennen tällaisesta kuullutkaan :/ Mitään perussairauksia ei ole todettu, mutta lääkärin mukaan nyt pitää tutkia taustat hyvin tarkkaan... Sairaus kuulemma tämän ikäisille ilman perussairauksia hyvin harvinainen... Aloitettiin samantien tipotus ja poika kärsii, näkö katoaa laajennustippojen myötä, inhoaa muutenkin tippoja :( Snif.

      • nikkebase

        Moikka
        Itselläni on jo 3 iriitti menossa. Uusiutuu 6 vuoden välein. Onko pojaltasi verikokeessa todettu hlab27 positiivisuutta. Itselläni on mutta en sairasta selkäreumaa mihin tuo positiivisuus altistaa. Iriitti parantuu silmätipoilla esim oftan dexa ja silmän laajennus tippa. Kunhan sen aloitta mahdollisimman ajoissa. Näkö hunoneen väliaikaisesti tipppa kuurin aikana varsinkin tuon laajennustipan takia. Kun kuuri on ohi niin näkökin palautuu normaaliksi. Kannattaa lukea netistä tietoa hlab27 positiivis asiaa. Meinaa jos positiivisuus todetaan se ei kuitenkaan tarkoita sitä että reumaan sairastuisi. Toivottavasti viestini auttoi. Pidetään lippu korkealla:)


    • Tällainen hoito

      Olen lukenut miehestä Ruotsissa joka sairastaa Bechterewin tautia ja jolla oli iriittejä 3-4 kertaa vuodessa. Hän rupesi päivittäin syömään silmien hyvinvoinnille kehitettyä monipuolista mustikkakapselia ( vitamiineja, mineraaleja, pyknogenolia, omega 3 ym), Klarin Perfektia, ja pääsi näin eroon iriittiongelmistaan.

      http://metrobloggen.se/farmakologensblogg/finns_antiinflammatorisk_hjalp_art_167/

    • Linkka-Erkka

      Onko kellään tietoa amalgaamin ja iiriitin yhteydestä. Itse tiedän kaksi tapausta, jossa toisessa amalgaamisaneeraus on lopettanut pitkän iriittikierteen. Ja toisessa tapauksessa tulee iriitti jokaisen hammaslääkärikäynnin jälkeen. Hänellä on paljon amalgaamipaikkoja hampaissa.
      Itsellänikin on amalgaamipaikat ylähampaissa iriittisilmän puolella. Iriittikierteeni on jatkunut vuodesta 2006 lähes tauotta.Toisessa silmässä ei ole ollut lainkaan iriittejä. Sairastan myös selkäranklareumaa.
      Onko kellään vastaavia kokemuksia tästä yhteydestä?

    • Risto Pöyry

      Tervehdys kohtalontoverit!
      46,5 vuotiaana menin silmälääkäriin karmean silmäkivun (vasen silmä) ajamana toukokuussa 2012. Iriittihän se paljastui syyksi. Muutaman kontrollikäynnin ja säännöllisen lääkityksen (Pred Forte- ja Oftan Scopolamin-tipat sekä Ultracortenol-voide) seurauksena iriitti parani. Eilen, 4.1.2013, oikeassa silmässä kaihersi, ja osasin pelätä pahinta. Tänään kävin silmäpolilla ja taas ollaan samassa tilanteessa kuin keväällä, eli iriittiä hoitamassa. Harmittaa vietävästi, en todellakaan olisi halunnut enää iriittiä kaverikseni. Huomenna menen labraan testeihin, saa nähdä löytyykö niistä mitään. Pelottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Minun sairaushistoriani on tähän mennessä aivan mitätön, kun sitä vertaa moniin tälle palstalle kirjoittaneiden vastaaviin.

      Mikkelin silmäpolia täytyy kiittää, nopeasti pääsin hoidon piiriin.

    • Silimä

      Täällä myös iriittipotilas. Ensimmäisen kerran iski keväällä 2011 oikeaan silmään, siitä vuosi eteenpäin eli loppuvuonna 2012 uusi taas oikeassa silmässä ja veikkaan ettei sitä hoidettu kunnolla loppuun (kävin HyKs:ssä) ja antoivat väärän diagnoosin, joten se uusiutui taas maaliskuussa 2013. Kävin alkuviikosta lääkärillä joka totesi ettei se ole vieläkään parantunut, joten tippoja jatketaan kesäkuun loppuun.
      Määräsi myös erinäisen määrän testejä (verikokeet), jolla koitetaan kartuttaa mahdollista syytä. Kuhan vaan ei nyt sattuisi olemaan reuma tai borrelioosi. Veikkaan itse HLA-B27.
      Suvussa en tiedä kuin serkun joka sairastaa selkärankareumaa.

    • hmmmm...

      Onko normaalia ettei laajentavia tippoja käytetä ollenkaan? Sain vain kortisonin ja rasvan :/

    • -57 3.11.2013

      Onko kenenkään silmiä operoitu. Minun o.silmä on Laser-leikattu v.1991
      likinäköisyyden takia kaksi kertaa. Se kuulemma altistaa iriitille.
      Ensimmäinen iriitti tuli 2006. Siihen aikaan alkoi vaihdevuodet oireilemaan.
      HLA-B27 on plussalla.
      Reumaa ei ole todettu kun on tutkittu. Suvussa on reumaan sairastuneita.
      Viiden vuoden tauon jälkeen on tullut taas kaksi iriittiä.
      Minulla on ollut yhteensä kahdeksan kertaa iriitti.
      Sauna ja stressi on ollut pahasta.
      Olen käyttänyt monta vuotta silmien kuivumiseen geeliä.
      Kiitos kaikille kokemuksista kirjoittaneille.

      • -68

        Hei, täällä myös yksi iriittipotilas. Mulla ollut nyt yli kaksi vuotta vasemmassa silmässä irittii ja ensimmäinen iriittini oli todella raju, jota ei aluksi saatu rauhoittumaan oikein millään. Tippahoito kortisonilla, suun kautta Prednisolonia ja lopuksi kortisoni-injektio silmään vasta sitten auttoi rauhoittamaan iriitin. Minulla todettu HLAB27-antigeeni ja seronegatiivinen selkärankareuma. Ensimmäisenä vuonna iriitteja tuli tasaisin väliajoin ja kortisonitippoja meni tiuhaan. Kun aloitimme Trexan lääkityksen ja vielä estolääkkeeksi jatkuvasti menevä Oftan Dexa tipat / pari tippaa päivässä, alkoi iriitit rauhoittumaan. Viimeksi ollut akuutti iriitti 5/2013. Mutta riesat ei loppuneet tähän, vaan vasempaan silmään alkoi kehittymään kortinosonin käytön seurauksena harmaakaihi. Nyt neljä viikkoa sitten harmaakaihi päätettiin sitten leikata, koska iriitit ovat rauhallisessa vaiheessa. Leikkaus kyllä onnistui hyvin, mutta näkö vieläkin hieman sumeahko on eli paraneminen ja toipuminen on hidasta kun silmä on kokenut jo kovia. Hyvät estolääkkeet ennakoiden eli kortisonia suun kautta ennen leikkausta ja Oftan Dexa-tippoja tiuhemmin ennen ja jälkeen leikkauksen on mennyt sekä tietysti antibioottitipat 3 vk leikkauksen jälkeen.Nyt ei voi kun odotella näöin palautumista pikkuhiljaa kirkkaammaksi. Onko kellään iriittisilmäisellä kokemusta kaihileikkauksista ja miten näkö on palautunut ? Iriittihän voi myöskin aktioitua leikkauksen jälkeen ja minullakin hieman solutusta on tullut lisää, mutta se voi myöskin olla leikkauksen jälkeisen tilalle normaalia. Hyvää alkukevättä kaikille ja tsemppiä iriitin kanssa eläville : ).


      • kurkkuamyötentäynnä
        -68 kirjoitti:

        Hei, täällä myös yksi iriittipotilas. Mulla ollut nyt yli kaksi vuotta vasemmassa silmässä irittii ja ensimmäinen iriittini oli todella raju, jota ei aluksi saatu rauhoittumaan oikein millään. Tippahoito kortisonilla, suun kautta Prednisolonia ja lopuksi kortisoni-injektio silmään vasta sitten auttoi rauhoittamaan iriitin. Minulla todettu HLAB27-antigeeni ja seronegatiivinen selkärankareuma. Ensimmäisenä vuonna iriitteja tuli tasaisin väliajoin ja kortisonitippoja meni tiuhaan. Kun aloitimme Trexan lääkityksen ja vielä estolääkkeeksi jatkuvasti menevä Oftan Dexa tipat / pari tippaa päivässä, alkoi iriitit rauhoittumaan. Viimeksi ollut akuutti iriitti 5/2013. Mutta riesat ei loppuneet tähän, vaan vasempaan silmään alkoi kehittymään kortinosonin käytön seurauksena harmaakaihi. Nyt neljä viikkoa sitten harmaakaihi päätettiin sitten leikata, koska iriitit ovat rauhallisessa vaiheessa. Leikkaus kyllä onnistui hyvin, mutta näkö vieläkin hieman sumeahko on eli paraneminen ja toipuminen on hidasta kun silmä on kokenut jo kovia. Hyvät estolääkkeet ennakoiden eli kortisonia suun kautta ennen leikkausta ja Oftan Dexa-tippoja tiuhemmin ennen ja jälkeen leikkauksen on mennyt sekä tietysti antibioottitipat 3 vk leikkauksen jälkeen.Nyt ei voi kun odotella näöin palautumista pikkuhiljaa kirkkaammaksi. Onko kellään iriittisilmäisellä kokemusta kaihileikkauksista ja miten näkö on palautunut ? Iriittihän voi myöskin aktioitua leikkauksen jälkeen ja minullakin hieman solutusta on tullut lisää, mutta se voi myöskin olla leikkauksen jälkeisen tilalle normaalia. Hyvää alkukevättä kaikille ja tsemppiä iriitin kanssa eläville : ).

        Aloitin Enbrel-pistoshoidot selkärankareumaan.Iriitit alkoivat sen jälkeen.Nyt on ollut muutama vuosi Iriittejä.Tällä hetkellä syyskuusta asti Kortisonitippa x2 päivässä.Silmässä on näkö heikentynyt.Läkäri sanoi että ei tarvi tulla tänne,voit oireiden mukaan lääkitä itse,vaikka silmänpaineet ovat koholla.Minulla ei ole stressiä.En syö sianlihaa.Reumalääkäri meinasi että pitäisi aloittaa Trexan hoito lisäksi.On ihme että Iriittiin ei ole löydetty kunnosllista hoitoa.Kun ajattelee lapsia,joilla on koko elämä edessä.


      • -68
        kurkkuamyötentäynnä kirjoitti:

        Aloitin Enbrel-pistoshoidot selkärankareumaan.Iriitit alkoivat sen jälkeen.Nyt on ollut muutama vuosi Iriittejä.Tällä hetkellä syyskuusta asti Kortisonitippa x2 päivässä.Silmässä on näkö heikentynyt.Läkäri sanoi että ei tarvi tulla tänne,voit oireiden mukaan lääkitä itse,vaikka silmänpaineet ovat koholla.Minulla ei ole stressiä.En syö sianlihaa.Reumalääkäri meinasi että pitäisi aloittaa Trexan hoito lisäksi.On ihme että Iriittiin ei ole löydetty kunnosllista hoitoa.Kun ajattelee lapsia,joilla on koko elämä edessä.

        Kyllä kannattaa käydä säännöllisin väliajoin silmälääkärin tsekkauksessa, kun on tuo silmänpainekkin sinulla koholla. Aika outoa kun jättivät sinut oman onnesi nojaan eli lääkitset itse vain jatkossa ??? Minulla on säännöllisin väliajoin silmäpolille tarkistukset ja silmänpaineen mittaukset. Jatkuvasti koholla oleva silmänpainekkin heikentää näköä ja siihen on hyvät tipat kyllä olemassa. Vaadi vain silmäkontrolleja !Kyllä se näkö niin tärkeä ihmiselle on ja sitä paitsi selkärankareumaisen näkö pitäisi muutenkin tarkistuttaa aika ajoin .


    • lukutoukka1

      Kiitos vastauksesta!Kävin silmälääkrillä.Näkö oli huonontunut huomattavasti ja minulla todettiin harmaakaihi.Luin sellaisesta silmäsairaudesta,kuin uviitti.Aloin miettimään että mistä sen tietää mikä tuolla silmässä muhii.Hankalaa on elämä kun ei voi lukea.onneksi äänikirjat on keksitty,mutta niitäkin on aika vähän kirjastoissaTsemppiä kaikille!

    • Silimä

      Itse olen myös siirtynyt käyttämään Pascoe -emäsjauhetta ja iriittiä ei ole näkynyt yli 6kk ja tämä on jo todella iso saavutus! Jotain merkitystä tuolla täytyy kyllä olla.

      • punasilmä83

        Hei kaikille! Olipa ihanaa lukea teidän kaikkien viestejä. Itselläni on selkärankareuma ja iriitit kiusanneet 6 vuotta. Vaihtelevasti kummassakin silmässä. Mielenkiintoisia teorioita amalgaamista ja sianlihasta. Itselläni juuri iriitti päällä, alkoi jouluaattona, liikaa kinkkua :) Uskon satavarmasti tulehdusten vaikuttavan iriitin puhkeamiseen. Itselläni uskon tämän iriitin puhjenneen influenssan sairastamisen seurauksena. Edellisestä on kaksi vuotta. Rankinta tässä taudissa on oma turhamaisuus :) Käytän normaalisti päivittäin piilolinssejä ja joka ikinen kerta harmittaa käyttää 5 viikkoa laseja. Itselläni hoito on ollut aina sama. Kiinnikkeitä ei ole ikinä ehtinyt tulla, mutta käytän laajennustippaa silti aina viikon. Suosittelen sitä teille muillekkin. Kysyin kerran asiasta ja se tehdään kuulemma varmuuden vuoksi. Itse noudatan ohjetta, näkö on niin tärkeä asia. Ensimmäisen iriittini aikana söin kortisoni kuurin suun kautta. Muuten selvinnyt tipoilla. Pahimmassa tapauksessa tiputtanut puolen tunnin välein. Sairaslomaa ei ikinä tarjota vaikka hoito Lahden silmäpoliklinikalla on muuten aina ollutkin super hyvää. Saan mennä heti sinne oireet huomattuani. Ja tosiaan iriitti on tutkittava kunnon vehkeillä silmälääkärillä. Sain ensimmäisen biologisen lääkkeeni melkein heti diagnoosin jälkeen Heinolassa. Ensimmäisen iriitin jälkeen Enbrel vaihdettiin Humiraan jonka pitäisi ehkäistä iriittiä kaikista parhaiten. Trexania syön tällä hetkellä 25 mg viikossa. Annostusta nostettiin myös iriitin takia. Reuma on täysin oireeton (kop kop) ja iriittikään ei tosiaan ole vaivannut vuosiin ja uskon sen puhjenneen rajun influenssan (40 asteen kuumr jne) takia. Itseäni ei ole ikinä neuvottu välttämään saunaa, alkoholia tai piilarien käyttöä jne. Sianlihan lopettamista meinaan kyllä kokeilla. Suosittelen kaikille lämpimästi biologista lääkettä. Varsinkin nuorilla mahdollisuus saada se helpommin. Itselläni myös hyvä tilanne kun kaikki Heinolan reumasairaalan lääkärit siirtyivät Lahteen jossa käyn reumapolilla.Eli suosittelen siis myös muuttoa Lahteen tai lähikuntiin. Kerran vuodessa kirpaisee kelan omavastuu noin 650 euroa, mutta on se halpa hinta hyvinvoinnista. Olisi kiva jos viestiketju jatkuisi ja kirjoitelkaa kokemuksia edelleen.


      • iriittiriesana82
        punasilmä83 kirjoitti:

        Hei kaikille! Olipa ihanaa lukea teidän kaikkien viestejä. Itselläni on selkärankareuma ja iriitit kiusanneet 6 vuotta. Vaihtelevasti kummassakin silmässä. Mielenkiintoisia teorioita amalgaamista ja sianlihasta. Itselläni juuri iriitti päällä, alkoi jouluaattona, liikaa kinkkua :) Uskon satavarmasti tulehdusten vaikuttavan iriitin puhkeamiseen. Itselläni uskon tämän iriitin puhjenneen influenssan sairastamisen seurauksena. Edellisestä on kaksi vuotta. Rankinta tässä taudissa on oma turhamaisuus :) Käytän normaalisti päivittäin piilolinssejä ja joka ikinen kerta harmittaa käyttää 5 viikkoa laseja. Itselläni hoito on ollut aina sama. Kiinnikkeitä ei ole ikinä ehtinyt tulla, mutta käytän laajennustippaa silti aina viikon. Suosittelen sitä teille muillekkin. Kysyin kerran asiasta ja se tehdään kuulemma varmuuden vuoksi. Itse noudatan ohjetta, näkö on niin tärkeä asia. Ensimmäisen iriittini aikana söin kortisoni kuurin suun kautta. Muuten selvinnyt tipoilla. Pahimmassa tapauksessa tiputtanut puolen tunnin välein. Sairaslomaa ei ikinä tarjota vaikka hoito Lahden silmäpoliklinikalla on muuten aina ollutkin super hyvää. Saan mennä heti sinne oireet huomattuani. Ja tosiaan iriitti on tutkittava kunnon vehkeillä silmälääkärillä. Sain ensimmäisen biologisen lääkkeeni melkein heti diagnoosin jälkeen Heinolassa. Ensimmäisen iriitin jälkeen Enbrel vaihdettiin Humiraan jonka pitäisi ehkäistä iriittiä kaikista parhaiten. Trexania syön tällä hetkellä 25 mg viikossa. Annostusta nostettiin myös iriitin takia. Reuma on täysin oireeton (kop kop) ja iriittikään ei tosiaan ole vaivannut vuosiin ja uskon sen puhjenneen rajun influenssan (40 asteen kuumr jne) takia. Itseäni ei ole ikinä neuvottu välttämään saunaa, alkoholia tai piilarien käyttöä jne. Sianlihan lopettamista meinaan kyllä kokeilla. Suosittelen kaikille lämpimästi biologista lääkettä. Varsinkin nuorilla mahdollisuus saada se helpommin. Itselläni myös hyvä tilanne kun kaikki Heinolan reumasairaalan lääkärit siirtyivät Lahteen jossa käyn reumapolilla.Eli suosittelen siis myös muuttoa Lahteen tai lähikuntiin. Kerran vuodessa kirpaisee kelan omavastuu noin 650 euroa, mutta on se halpa hinta hyvinvoinnista. Olisi kiva jos viestiketju jatkuisi ja kirjoitelkaa kokemuksia edelleen.

        Kiva lukea teidän viestejä! Jotenkin tuntuu, että tosi vähän on tietoa saanut tästä taudista, vaikka itsellä iriitti ollut jo 6-vuotta aika ajoin riesana. Vielä vähemmän tästä pääsee kenelläkään selittämään, kun kukaan ei tästä oikein ole kuullutkaan eikä ymmärrä mitää. Niin että nyt tulee selitystä hankalasta hoidon saamisesta, altistavista tekijöistä ja iriitistä raskausaikana. :)

        Olin 26v. opiskelija, kun sain ensimmäisen iriitin. Aluksi en meinannut millään saada hoitoa. Terveyskeskuksessa hoidettiin vain silmätulehdusta, vaikka korostin ettei silmä rähmi ja joskus sain vain kostutustippoja. Kävin kaksi kertaa yksityisellä silmälääkärilläkin ja ne vasta nöyryyttäviä kertoja olikin, selitettiin molemmilla kerroilla jotain ilmastoinnista ja väitettiin kuivasilmäisyydeksi. Ihan tulipunainen oli silmä ja vain toinen silmä. Olin itse jopa löytänyt iriitin netistä ja tarjosin sitä, mutta ei kuulemma voinut olla. Lopulta yksi huonosti suomea puhuva Helsingin lähiön terveyskeskuslääkäri, jota olin epätoivoisena mennyt tapaamaan, kun en älyttömän kipeän silmän kanssa voinut kotonakaan vaan maata, sanoi että: "sinulla olla selvästi iritti!" Vihdoin sain lähetteen silmäpolille ja siellä lääkäri löysi soluja. Minulla on vuosien varrella ollut nyt 7 iriittiä, aina löytyy vain muutama solu kun huolella etsii, mutta oireet on muuten selvät. Oli ihanaa saada oikea diagnoosi ja hoitoa, vaikka ei mikään kiva sairaus olekaan.
        Minulla on tähän mennessä auttanut kortisoni ja laajennustipat kuukauden parin kuurina. Mitään syytä sairaudelle, esim. perimästä ei olla löydetty. Minulla tietyt altistumiset vaikuttaa iriitin puhkeamiseen. Joku muu tauti tai pitkään saunominen on usein edeltänyt iriittiä. Harmillisesti rakastan saunomista. Aurinko vaikuttaa myös. Suurin tekijä minulla on kumminkin hammaskiskojen käyttämättä jättäminen. Minulla on voimakkaan hampaiden yhteen purennan takia hammaskiskot öisin ja jos unohdan ne vaikka lomamatkan ajaksi kotiin, saan aika varmasti iriitin. Samalla ikeniin tulee, samalle vasemmalle puolelle missä iriitikin on, haavaumia. Puren niin voimakkasti hampaita, että ikenet reakoi. Suosittelen muitakin kokeilemaan hammaslääkärin tekemiä kiskoja, jos yhtään epäilee voimakasta purentaa tai hampaiden narskuttelua. Saattaa olla ärsytyksenä iriitille.
        Eniten on häirinnyt se, että olen joutunut käyttämään kortisoni tippoja raskauden aikana. Olen lukenut, ettei niitä saisi käyttää raskauden aikana ja että on riski epämuodostumista. Silmälääkäri kyllä sanoi, että saa otta. Lääkäri myös sanoi, että raskaana ollessa saisi helpommin iriitin ja että ne parantuisivat huonommin. Nytkin minulla on taas iriitti ja odotan toista lasta. Ensimmäinen lapseni oli terve, vaikka pari kuukautta kortisonia silmään tiputtelikin, mutta silti nyt hirvittää. Laajennustippoja en raskausaikana ole saanut, ei minulla kiinnikkeitä ole koskaan ollutkaan että minulle ne ei niin tarpeelisiakaan. Onko jollain vielä kokemuksia raskaudesta ja iriitistä, haluaisin kuulla vielä lisää siitä!?

        Toivottavasti löydätte kaikki itsellenne oikeat lääkkeet, hoidot ja muut keinot, että selviätte mahdollisimman vähällä. Erityisesti tsemppiä pienille potilaille!
        Hyvää uutta vuotta 2015 kohtalotoverit!


    • TerveetSilmätUnelmana

      Hei,

      Vuonna 2013 ensimmäinen iriitti, jonka jälkeen yhteensä 6 iriittiä. Mennyt yleensä ohitse perushoidolla (tippa, voide, laajennustippa), kerran suun kautta kortisonia. Viime vuonna 2015 3 iriittiä ja estolääkityksenä 1-2 tippaa pred fortea. Tarkastuksessa huomattiin hurja paineen nousu (70), jonka takia aloitettiin paineeseen 3 eri tippaa ja nesteenpoistolääkitys. Kortisoni lopetettiin välittömästi ja 2 vkon kuluttua iriitti puhkesi. Tämän jälkeen iriitin hoito peruskaavalla ja samaan aikaan tipat silmäpaineeseen, että pysyvät kurissa. Iriitin hoidon loppuvaiheessa meinasi iriitti taas voimistua ja viikon ajan jouduin tiputtelemaan enemmän kortisonia. Tästä johtuen paineet lähtivät taas kohoamaan, kun estona vain 1 tippa aamuin illoin.

      Nyt ollaan siinä tilanteessa, että lääkäri ehdotti Trexan hoitoa (7,5mg/vko), jolla iriitti saataisiin pysymään kurissa, koska minulle tuo kortisonitippa ei paineennousun takia enää mahdollinen. Tämä itseä hirvittää tietenkin, mahdolliset sivuoireet ja mitä tekee elimistölle?

      Olisi kiva kuulla kokemuksia iriitin estolääkityksestä Trexanilla tai muilla tavoilla? Miten on onnistunut ja millaisia sivuoireita on ollut? Kauan Trexania pitää syödä, jotta voi kokeilla sen poisjättämistä? Entä nuo painelääkkeet, onko jätetty pois Trexan -hoidon edistyessä ja onko paineet pysyneet kurissa.

      Samoin olisi kiva kuulla, onko kukaan saanut rauhoitettua iriittiä ruokavaliolla, akupunktiolla ,homeopatialla, vitamiineilla, stressin ym. vähentämisellä tai jollain muulla luonnonmukaisella hoidolla? Kaikki tieto on tervetullutta!

      Jos tiedätte lääkäreitä, jotka hoitavat iriittiä luonnonmukaisesti, niin vinkatkaa!

      Lohtuni on, että iriitti on aina ollut vain oikeassa silmässä ja rukoilen ja toivon, että näin tulee aina olemaan. Ainakin vasen silmäni on terve.

      Kiitos vastauksista!

    • sairastunut1

      Onko kukaan huomannut yhteyttä iriitillä ja sisäilmaoireilla?

    • ei_se_keskimmäinen_silmä

      Kuuden vuoden tauon jälkeen tauti iski taas yllättäen. Luulin jo päässeeni siitä eroon mutta eipä sitten vielä. Ennen silmäpolille (ilman lähetettä) menoa ilmoitin esimiehelle, että valmistautuisi viikon sairaslomaani. Kerroin myös minkälaisen lääkityksen ja ohjeet tulen saamaan. Kaikki meni 100% juuri kuin oletin vaikka vastaanotolla oli erikoistuva silmälääkäri, jota en ollut aiemmin tavannut. Hmm. mahtoikohan aiemmilla potilaskertomusmerkinnöillä olla jotain tekemistä asiaan?

      Jotain tuttua oli taudin puhkeamisen ajankohdassa: alkukesä, kirkkaat kelit ja tavallista stressaavampi elämän- ja työtilanne. Yleensä saunon lähes joka ilta. Viime aikoina on tullut saunottua harvemmin. Ehkä ei olisi pitänyt harventaa. No taudin päällä ollessa pysyn kyllä kiltisti pois saunasta.

    • ei_se_keskimmäinen_silmä

      Kuuden vuoden tauon jälkeen tauti iski taas yllättäen. Luulin jo päässeeni siitä eroon mutta eipä sitten vielä. Ennen silmäpolille (ilman lähetettä) menoa ilmoitin esimiehelle, että valmistautuisi viikon sairaslomaani. Kerroin myös minkälaisen lääkityksen ja ohjeet tulen saamaan. Kaikki meni 100% juuri kuin oletin vaikka vastaanotolla oli erikoistuva silmälääkäri, jota en ollut aiemmin tavannut. Hmm. mahtoikohan aiemmilla potilaskertomusmerkinnöillä olla jotain tekemistä asiaan?

      Jotain tuttua oli taudin puhkeamisen ajankohdassa: alkukesä, kirkkaat kelit ja tavallista stressaavampi elämän- ja työtilanne. Yleensä saunon lähes joka ilta. Viime aikoina on tullut saunottua harvemmin. Ehkä ei olisi pitänyt harventaa. No taudin päällä ollessa pysyn kyllä kiltisti pois saunasta.

    • ei_se_keskimmäinen_silmä

      Kuuden vuoden tauon jälkeen tauti iski taas yllättäen. Luulin jo päässeeni siitä eroon mutta eipä sitten vielä. Ennen silmäpolille (ilman lähetettä) menoa ilmoitin esimiehelle, että valmistautuisi viikon sairaslomaani. Kerroin myös minkälaisen lääkityksen ja ohjeet tulen saamaan. Kaikki meni 100% juuri kuin oletin vaikka vastaanotolla oli erikoistuva silmälääkäri, jota en ollut aiemmin tavannut. Hmm. mahtoikohan aiemmilla potilaskertomusmerkinnöillä olla jotain tekemistä asiaan?

      Jotain tuttua oli taudin puhkeamisen ajankohdassa: alkukesä, kirkkaat kelit ja tavallista stressaavampi elämän- ja työtilanne. Yleensä saunon lähes joka ilta. Viime aikoina on tullut saunottua harvemmin. Ehkä ei olisi pitänyt harventaa. No taudin päällä ollessa pysyn kyllä kiltisti pois saunasta.

    • eiSekeskimmäinenSilmä

      Kuuden vuoden tauon jälkeen tauti iski taas yllättäen. Luulin jo päässeeni siitä eroon mutta eipä sitten vielä. Ennen silmäpolille (ilman lähetettä) menoa ilmoitin esimiehelle, että valmistautuisi viikon sairaslomaani. Kerroin myös minkälaisen lääkityksen ja ohjeet tulen saamaan. Kaikki meni 100% juuri kuin oletin vaikka vastaanotolla oli erikoistuva silmälääkäri, jota en ollut aiemmin tavannut. Hmm. mahtoikohan aiemmilla potilaskertomusmerkinnöillä olla jotain tekemistä asiaan?

      Jotain tuttua oli taudin puhkeamisen ajankohdassa: alkukesä, kirkkaat kelit ja tavallista stressaavampi elämän- ja työtilanne. Yleensä saunon lähes joka ilta. Viime aikoina on tullut saunottua harvemmin. Ehkä ei olisi pitänyt harventaa. No taudin päällä ollessa pysyn kyllä kiltisti pois saunasta.

      • ei_se_keskimmäinen_silmä

        Hups, palvelinvirhettä pukkas. Ylläpito poistanee tän viestin.


      • ongelma

        minulla ollut iriitti jo vuodesta 89 - tähän päivään saakka lukemattomia kertoja ja olen käyttänyt estolääkityksenä fml tippoja useiden vuosien ajan oli aika hyvä tilanne mutta uusiutui ja määrättiin pred fortea jatkuvasti 1-2 tippaa vrk ja nyt näkö on samea toisessa sillmässä kävin silmälääkärillä ja sanottiin että pred forte tipoilla on ajan saatossa kaihia aiheuttavaa vaikutusta joka minulla todettiin ja minulle sanottiin se vasta nyt. monesti kun olen kysynyt reumasta kun minulla repii ja vihloo paikkoja aina kun on viileää itse asiassa kipu tiloja on päivittäin niin vastataan olan kohautuksilla se on turhauttavaa jos kaihi leikataan joskus kun tulee ajankohtaiseksi ja taas pitää käyttää estolääkitykseen pred fortea niin sama ongelma on taas tulossa olen huomannut että reuma asioihin ei paneutua kunnolla taitaa olla aika yleistä eikö pitäis tutkia hieman syvemmältä tuota reuma tutkimusta ihmetyttää kun ollaan muka maailman viisaimpia ja sairaanhoito pitäis olla mailman huippu luokkaa mikä tuskin pitää paikkansa olen joskus usa.n matkoilla joutunut käymään silmälääkärissä niin määrättiin vain yhdet tipat ja kuukaudeksi ja tulos oli yhtähyvä en vain muista minkä niminen lääke oli mutta meilläkin lääke tehtaat määräävät pitkälle näköjään täytyy vain yrittää kestää. kortisonihan ei todellakaan ole pitkäaikaisesti käytettynä hyvä.


    • ospi

      Minulla on ollut iriitti 2009 vuoden alusta saakka kroonisena. Minulla oli vuosia estolääkkeenä Vexol 2 krt päivässä. Nyt sitä ei enää ole markkinoilla ja iriitti uusi samantien fml tipoilla. Vexol oli pitoisuudeltaan pred forten ja fml välistä, eikä sillä paineet nousseet kuten pred fortella. Vuoden verran söin trexania, mutta silloinkin tarvittiin kortisonitippa per päivä, muuten iriitti iski jälleen. Minulla on kaksi lasta ja molempien raskausajat ja imetysajat olen käyttänyt vexolia estolääkeenä. Tiettävästi ovat ihan terveitä :) Silmänurkan painaminen estää jokseenkin lääkkeen verenkiertoon kulun. Nyt onkin jälleen trexan minullakin harkinnassa kun ei tuota vexolia enää saa. Ei kyllä huvittaisi. Toki viimeksikään ei tuottanut ihmeempiä sivuoireita, mutta yleinen vastustuskyky kai sillä huononee. On minullakin haettu selkärankareumaa, mutta ei ole löytynyt, ja rupeen vissiin olemaan siihen jo yli-ikäinen, ainakin viimeksi tavatun reumatologin mukaan. En tiedä mitä sitä seuraavaksi pitäis syyksi hakea. Helvetillinen tauti omasta mielestäni, onni olisi jos tästä joskus eroon vielä pääsisi. Tietysti pitäis yrittää itseään muistuttaa että pahempaakin voisi olla. Minulla myös samentumaa jo tuossa silmässä ja ennen aikainen kaihi siis tuloillaan. Viimeksi näkemäni silmälääkäri pelotteli kaihileikkauksen saattavan provosoivan pahempaa iriittiä.

    • alleginen

      Minulla kaikki reumasairaudet, mitä maa päällään kantaa. Söin aikani reumalääkkeitä, ja oloni vain paheni. Sitten tajusin, että olen todella allerginen lisäaineille ja niissä reumalääkkeissä on myös E-koodeja. Aloin tutkia kaikki ruoka-aineet, mitä söin.
      Ei reumasta tietoakaan enää.

      Nyt vähän lipsuin ja söin ulkona muutamaan otteeseen. Join valkoviiniä (ei luomua).
      Silmäni alkoi kipeytyä. Taas herätettiin reumadiagnoosit esiin.

      Nyt sitten taas kurinpalautus! Vain lisä- ja säilöntäaineetonta ruokaa ja juomaa. Onneksi sitä on nykyää saatavana paljon enemmän kuin ennen. Luomukaan ei aina takaa, että tuote olisi puhdasta!

      On juustoja, makkaroita, leikkeleitä, maksalaatikkoa, mehua, leipää, maksamakkaraa, jogurttia..... Ruohonjuuresta saa jopa lisäaineetonta lakritsia!

      Kannattaa kokeilla! Hirveät päänsäryt, ihottumat, turvotukset, jänteiden ja nivelten tulehdukset, ym..ym.. poissa, kunhan syö E-koodivapaata ruokaa!
      Takaan, että kannattaa kokeilla!

      Jos saat päänsärkyä jo lasillisesta J P Chenet-viiniä, sinulla on kanssani sama geenivirhe; )

    • aller

      Ai niin, vältä hiustenpesun yhteydessä shampoon joutumista silmiin. Osta miedointa mahdollista shampoota ja laimenna sitä. Kokeile allergialääkettä kortisonin sijaan. Jos oletkin allerginen lisä- ja säilöntäaineille, kuten minä, näissä silmälääkärin määräämissä lääkkeissä on juuri niitä aineita, joille olet mahdollisesti allerginen.
      Ei kannata käyttää hajusteita, voiteita ja geelejä ja lakkaa, jos silmät ärsyynyvät.

    • Silmävammainen

      Heippa. Täällä yksi kroonikko, vuodesta -94. Tällä hetkellä iriiti nollasolua, jee! Lääkityksenä menee Trexan 20mg/vk ja Oftan dexa 2krt/pv molempiin. Painelääkkeet.
      Mutta mutta..
      Marraskuussa -15 ja maaliskuussa -16 leikattu kaihi. Leikkaukset onnistuivat kohtalaisen hyvin, paljon vanhoja kiinnikkeitä, aiheuttivat värikalvoon repeämiä. Seuraksena räjähti iriitit, sekä silmänpaineet (yli 80). Painelääkitys ollut jo vuodesta -14.


      Noh, näistä selvittiin, mutta heti leikkausten jälkeen ilmeni, että mykiöpussi, jossa linssi siis on, kureutuu linssin päältä kiinni. Ja sehän kävikin äkkiä. Lääkärit eivät tohtisi tehdä asialle mitään, kun pelkäävät uusia komplikaatioita. Reilun viikon päästä pitäisi toista vähän laserilla tökkiä, ja katsotaan kuinka käy. Erittäin todennäköistä on, että kureutuu takaisin kiinni.

      Mitta aika täynnä tätä p***aa. Näkö on ihan surkea, opiskelut kärsii, pienten lasten äitinä olen puolisokea ja avuton, tilanteissa missä pitäisi nähdä hyvin.

      Et sellasta. Kohtalotovereita en tunne, vertaistukea ei tässä maassa taida saada. Eikä myöskään kolmannen sektorin tukea, kun en ole kuitenkaan vielä näkövammainen.
      Iriittini on idiopaattinen, reumatekijöitä ei ole, kaikki mahdolliset ja mahdottomat verikokeet on otettu ja mitään syytä ei taustalta ole löytynyt. HLA-B27 negatiivinen.

      • Yxkxkx

        Sain lääkityksen Iriittiini. Kauniisti käytin kaikki lääkkeeni. Lopputarkastukseen ja tulehdussolut 0, mutta lääkärini kehoitti käyttämään toista kortisonitippaa vielä viikon, koska silmä oli ärtynyt. Vähän aikaa rauhallista, mutta silmän sisäreuna alkoi taas olla punertava ja silmää pisteli. Menin apteekkiin ulkomailla ja sain sieltä TobraDex-nimistä lääkettä. Olen käyttänyt nyt muutaman päivän ja yöksi ostin voidetta. Enää ei ole pistelyä, ei kutinaa. En edes muista välillä, että silmät olivat kipeät. Lääkitystä jatkan vielä. Enää en usko noihin Hla-B27-juttuihin, mutta lisäaineita en syö, koska olen allerginen niille. Joku infektio silmään oli päässyt, mutta lääkärit ovat ihan h-moilaisia. Reumalääkkeillä lääkitään niin kauan, että näkö menee. Ei viitsitä tutkia. Se maksaa, mutta maksaa opaskoira ja valkoinen keppikin.


      • Anonyymi

        Jaksamista!!!


    • jippppiiii

      Pese kasvosi vain puhdistetulla vedellä. Älä käytä hanavettä! Kannattaa kokeilla, ei tarvise mitään muuta. Veteen on lisätty klooria ja muita kemikaaleja, jotka saavat silmät ärsyyntymään. Olen kokeillut jo kaikki muut konstit, mutta nyt äkkäsin tämän, kun aamupesun ja iltapesun jälkeen silmät ärtyivät. Puolisokea näkee taas ilman lääkettä.
      Palautetta tänne, kiitos, jos auttoi sinua!!

    • Looppp

      Onko kokemusta siitä, että pupilli jäisi iriitin jälkeen pysyvästi pienemmäksi? Itselläni parin kuukauden iriitti vihdoin parani ja lääkitys loppui mutta pupillit silti eri kokoa. Lääkärikään ei oikein tiennyt mistä johtuu. Onko jotakin pysyvästi vaurioitunut?

      • Anonyymi

        Toiset tipat ovat pitkävaikutteisia. Älä päästä shampoota, hoitoaineita ja hiuslakkoja silmiin. Shampoossa on kemikaaleja, kuten homeenestoaineita ym... E216, E214, E218. Sellaisia aineita ei ole tarkoitettu silmiin. Vältä myös pesuaineita, jotka tuoksuvat. Spray-pullot pois käytöstä ja hajuvesiä ei kannata suihkutella samassa huoneessa. Selkärankareumaan ja muihin reumansukuisiin sairauksiin auttaa lisäaineeton ruokavalio. Suola kannattaa myös vaihtaa merisuolaan.


    • Anonyymi

      Minulla Iriitti puolitoista vuotta.
      Nyt aloitetaan Solusalpaaja.
      Muilla kokemuksia Solusalpaaja hoidosta?

    • Anonyymi

      Kärsin iriitistä n. kerran vuodessa. Kärsinyt jo useita vuosia. Alkoi närästää vuosittainen silmäpolilla juoksentelu reseptin perässä. Saamarin ahneet. Pitää maksaa saadakseen reseptin ja maksaa jälkitarkastus jossa todetaan että oho oot parantunut. En mene enää jälki tarkistukseen. Närästää päivänselvä asia kun silmäpoli katsoo silmään ja kato oho iriitti. Saako netistä oftan dexaa mitenkään ilman reseptiä? Nytkin käytän vanhentunutta pulloa kun pitää säännöstellä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      40
      2012
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      45
      1537
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      28
      1448
    4. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1431
    5. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      19
      1427
    6. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1405
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      2
      1367
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1300
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1230
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      Hämähäkit, kotilot ja hyönteiset
      5
      1217
    Aihe