haimatulehdus alkoholista..

niin, sitä kyllä pelkään, mut mies ei vaan sitä usko itse, koska jo yhdenviikon juopottelu sujui ok...ja kai se viinanhimo on niin kova että se sammuttaa järjen äänen, mulla vaan on tuskanen olo, siis henkisesti tietysti, siksi täällä foorumilla katselenkin näitä juttuja...
Nythän noi juomaputket tulee jatkumaan kuukaudenvälein koska mitään kipuja ei ole tullut....sillon kun sairastui niin oli tietysti sitä mieltä ettei enää ikinä viinaa, mutta kun se on koko elämäänsä aina kuulunut niin vaikea on siitä varmaan luopua, kauhee kierre nyt...

hermomami.. kirjoitti:

niin, sitä kyllä pelkään, mut mies ei vaan sitä usko itse, koska jo yhdenviikon juopottelu sujui ok...ja kai se viinanhimo on niin kova että se sammuttaa järjen äänen, mulla vaan on tuskanen olo, siis henkisesti tietysti, siksi täällä foorumilla katselenkin näitä juttuja...
Nythän noi juomaputket tulee jatkumaan kuukaudenvälein koska mitään kipuja ei ole tullut....sillon kun sairastui niin oli tietysti sitä mieltä ettei enää ikinä viinaa, mutta kun se on koko elämäänsä aina kuulunut niin vaikea on siitä varmaan luopua, kauhee kierre nyt...

Lue lisää

"..mutta kun se on koko elämäänsä aina kuulunut.."
Itsellä oli samat lähtökohdat, ja vuoden juomattomuudella en ollut vielä raitis psyykkisesti.
Mielialavaihteluja, unihäiriöitä, masennuksia, aggressioita jne..
Nyt on kaksi vuotta juomattomuutta, ja vasta nyt koen olevani tasapainossa, rauhallinen ja viina on muuttunut samantekeväksi.
Tuli tosin juotuakin vaihtelevasti muutama vuosikymmen.

Kylmä totuus on se, että tässä maailmassa kukaan ei ole toista raitistanut, eikä kukaan raitistu, ellei juomari itse tajua tilannettaan.
Hermoilusi on inhimillistä, mutta se ei auta ketään, vaan rasitat ja rääkkäät itseäsi.

http://www.al-anon.fi/

----->> kirjoitti:

"..mutta kun se on koko elämäänsä aina kuulunut.."
Itsellä oli samat lähtökohdat, ja vuoden juomattomuudella en ollut vielä raitis psyykkisesti.
Mielialavaihteluja, unihäiriöitä, masennuksia, aggressioita jne..
Nyt on kaksi vuotta juomattomuutta, ja vasta nyt koen olevani tasapainossa, rauhallinen ja viina on muuttunut samantekeväksi.
Tuli tosin juotuakin vaihtelevasti muutama vuosikymmen.

Kylmä totuus on se, että tässä maailmassa kukaan ei ole toista raitistanut, eikä kukaan raitistu, ellei juomari itse tajua tilannettaan.
Hermoilusi on inhimillistä, mutta se ei auta ketään, vaan rasitat ja rääkkäät itseäsi.

http://www.al-anon.fi/

Lue lisää

Ehkä auttaisi, jos jeppe ymmärtäisi edes sen, että haima on pysyvästi vaurioitunut jo edellisestä tulehduksesta.
Se ei siis ole toipunut, vaikka onkin oireeton.

Jos on kerran sairastanut haimatulehduksen myös kohtuukäyttö, 1-2 annosta päivässä, saattaa lisätä uusintatulehduksen vaaraa. Saattaa myös haima sen kestää, mutta toistuvia viikon putkia ei ainakaan kauan.

vaiheessa, ettei perikunnan tarvitse riitaantumaan.

tulehtua ilman alkoakin

laadittava tässä kirjoitti:

vaiheessa, ettei perikunnan tarvitse riitaantumaan.

Juu tehkää testamentti hyvissä ajoin, ettei sukulaiset riitaannu keskenään, tapellessaan asunnostasi löytyvistä tyhjistä tölkeistä.

Perjantai-illasta lauantai-iltapuolelle samoilla silmillä vuodesta toiseen dokaavalla nelikymppisellä miehellä tulehtui haima. Itse näin vierestä kun hiukan närästänyt kuulemma pitkin kyseistä lauantaipäivää ja yhden viskihuikan aikana sitten aivan seinään iskivät rajut kivut. Luulin jo, että kuolee tuskiin ja ensimmäiset hetket oletin itsekin olevan sydänperäistä. Muutama viikko sairaalassa, ensimmäisen viikon eloonjäämisennuste oli aika huono kun meni yleisemmäksi sisäelinlamaksi joka aika yleinen kyseisessä taudissa vakavana versiona. Leikkauksen vältti juuri ja juuri. Ihme kyllä haimaan ei jäänyt mitään pysyviä arvoilla mitattavia vikoja. Josta syystä -SYVÄ HUOKAUS- kyseinen herra tulkitsi puolen vuoden raittiuden riittävän täyteen palautumiseen. Vähän aina maanantait ja tiistait vielä kuuntelee viikonlopun jäljiltä pieniä kipristelyjä vatsassa örvellyksen jälkeen ja ei ihan joka viikonloppuista enää kaato. Mitä sitä lääkäreitä uskomaan mutta itse aloin pohtia alkoholinkäyttöä ja sen järkevyyttä ja tuon kohtauksen vierestä katselleena. Vaikka aika maltilla aina tullut omasta mielestäni otettua.

joo, eli toistetaan.. haimatulehdus uusii ja se ei ole mikään leikin asia. harmillista luettavaa täällä..

Huh huh mitä luettavaa. Minäkin 33 vuotias ja juonut todella humalahakuisesti koko nuoruuteni. Pisimmät putket siinä 10 päivää lomilla ja pari lepoa ja sama alusta. Vuorotyö eli kymmeneen päivään mahtuu 4 juomista ja 6 töitä. Ja tuota jo pelkästään yli 10 vuotta putkeen. Iltavuoroissa alkaa olemaan olo jo ihan ok ja yövorojen aikaan jo kiljahtelee riemusta, että taas alkaa pian vapaa.
En ole voinut käsittääkkään, miten helposti haima voi tulehtua ja miten nuorina sen on joku saanut. Luulin, että se vaatii sen 40 vuotta juomista vähintäänkin:(
Toki melkein kaikki muut oireet olenkin jo viinasta saanut. Tai luulen vaan.

Todella surullista lukea näitä asioita kun ovat niin tuttuja itsellekin ja moni tuttavani kuollut viinaan.
Kannattaa miettiä mitä iloa se päihde lopulta tuo ?
Vain sairauksia ja perhe,ystävät,työpaikka sitä ennen monesti juotu pois tieltä.

Osa saa maksatulehduksen ja kirroosin ilman yhtään haimatulehdusta.
Maksaulehdus tekee keltaiseksi ja on hyvin vaarallinen samoin kuin haimatulehdus. Viinakramppi voi viedä saman tien tai jättää invalidiksi.
Delirium tremens voi jäädä päälle ja loppuiäksi mielisairaalaan.
Kaikki nämä sairaudet ovat yksilöllisiä, kirroosiin vaikuttaa juodun viinan lisäksi myös lihavuus samoin jotkin kipulääkkeet voivat aiheuttaa maksavaurion.
Toiset juovat paljon ja toiset saavat pienistäkin määristä, myös perintötekijät vaikuttavat. Jotkut kovan luokan juopot juovat ikänsä saamatta mitään vuosikymmeniin mutta lopulta heidätkin maksa-tai haima pettää ja toiset saavat jo nuorena pienemmillä määrillä.
Kannattaa muistaa että aivot menevät ensin...mutta ainakin osittain toipuvat kun raitistuu.
Kukaan ei tiedä mitä oma elimistö kestää ja kaikkia perintötekijöitään !
Onko viina ja sen aiheuttamat asiat elämässä todellakin sairaalareissujen ja ennenaikaisen kuoleman arvoisia ?
Niin monta tuttavaa ollut sairaalassa joko haima-tai maksasairauden takia ja moni kuollut, työkaverikin.
Kivut kovia, kuolema tuskainen ja raastava. Useimmat haluaisivat vielä elää vaikka kaikki juotu ? Voitteko käsittää näiden ryyppyputkesta havahtuneiden viimeisiä päiviä kun vieroitusoireet alkavat helpottaa ja tajuavat että tällä kertaa ei paluuta kotiin ole sairaalasta. Vaimo ja lapset hädissään, katumus suuri ja kuolema edessä,kivut valtavat.
Niinkö paljon hyvää alkoholi tuo juotuna elämään ?
Istua yksin kotonaan juomassa viinaan kunnes se äkillinen ylävatsakipu tai keltaisuus iskee ja paniikki alkaa....
On surullista kun työkaveri kuolee viinaan ja perhe jää. Yleensä alkoholiin kuolleet olivat selvin päin mitä mukavimpia ihmisiä mutta sairaalassa kun heitä käy katsomassa tuntee vain vihaa, alkoholia kohtaan.

Arvatkaa onko hoitajilla ja lääkäreillä helppoa näitä vielä nuoria miehiä hautaansa saattaa kun toistuvista varoituksista huolimatta aina tulevat uudelleen maksansa tai haimansa ryypänneinä letkuihin odottamaan vieläkö se kestäisi tämän retkahduksen.

Kannattaisiko lopettaa kun elimistö vielä toimii ?
Suosittelen, ainakin käymään a-klinikalla tai aa-kerhossa. Alkoholismi on sairaus.