Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Sisimmässään

    Sisimmässään
    jokainen on tuuli,
    henkäys
    Avaa kämmenesi tuuleen,
    hyväile tuulta
    aamunkoitosta uniesi läpi.

    -Tommy Taberman-

    RIP
    34230
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 34

    Vanhimmat

    Kunnia runoilijalle. Kauniita, mutta käsittämättömiä sanoja peräkkäin. Kaikkea sitä.

    Äänestä

    • Ei ne ole käsittämättömiä ne putkeen laitetust sanat jos hetken malttaa funtsia.

      Äänestä

    • brad_wurst kirjoitti:

      Ei ne ole käsittämättömiä ne putkeen laitetust sanat jos hetken malttaa funtsia.

      minulle mitä tämä runo sitten tarkoittaa. Meinaan että yhtä käsittämätöntä sanojen peräkkäin laittamista minullekin.

      Äänestä

    • runoton kirjoitti:

      minulle mitä tämä runo sitten tarkoittaa. Meinaan että yhtä käsittämätöntä sanojen peräkkäin laittamista minullekin.

      sitä kukaan toinen voi sulle selittää, viuhahtaa ohi hilseen mut sekin on ihan jees.

      Äänestä

    Tommyn runot osuu syvälle, ja maistuu hyvälle.
    Joskus oikein maistelen niitä.
    Rauha hänen sielulleen.

    Äänestä

    • keveät mullat

      Äänestä

    että runo on käsittämättömiä sanoja peräkkäin. Eihän ne ole, vaan runon puhuja puhuu hyvinkin selvistä asioista hienolla tavalla.

    Hieno runo..

    Äänestä

    • kukaan osaa sitä runoa selittää. ei se ole saavuttanut
      mitään merkittävää ja on tyhjänpäiväinen.
      Runoilla on jokin sanoma yleensä
      mutta tässä ei ole mitään.

      Äänestä

    • runo on sanoja elämästä, ei sen kummempaa.

      Äänestä

    • runoton kirjoitti:

      kukaan osaa sitä runoa selittää. ei se ole saavuttanut
      mitään merkittävää ja on tyhjänpäiväinen.
      Runoilla on jokin sanoma yleensä
      mutta tässä ei ole mitään.

      olet siis käytännön ihminen etkä osaa nähdä tunnetta sanojen takana?

      Äänestä

    • runoton kirjoitti:

      kukaan osaa sitä runoa selittää. ei se ole saavuttanut
      mitään merkittävää ja on tyhjänpäiväinen.
      Runoilla on jokin sanoma yleensä
      mutta tässä ei ole mitään.

      tämä selventää asiaa
      http://www.youtube.com/watch?v=mHdHu5FZTJU

      Äänestä

    • brad_wurst kirjoitti:

      olet siis käytännön ihminen etkä osaa nähdä tunnetta sanojen takana?

      Käytännön ihminen näkee vain, että runoilijalla lienee ollut ilmavaivoja aamuyöstä. *vitsi*

      Äänestä

    • brad_wurst kirjoitti:

      runo on sanoja elämästä, ei sen kummempaa.

      Jos mulla olis ny aikaa siis tähän sanojen tulkintaan, niin teksin sen omasta näkökulmasta, nyt en ehdi :)

      No, mä tietysti hehkutan sen vuoksi, kun olen "joutunut" tätä mennä vuotena tekemään. Se on muuten uskomatonta kuinka Joku Muu tulkitsee nunoilijan tai tarinan kirjoittajan tekstejä tulkitsemaan ja hakemaan sen tekstin ytimen. On muuten mielenkiintoista :)

      Itse tykkään Tabermannin runoista niis on sitä jotakin.

      Äänestä

    • miulle nousi ensimmäisenä mieleen vanha psalmin pätkä: "Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa, ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne. "

      Tästä sitten mietin, että moni ajattelee ihmisen sielun ja hengen kietutuvan toisiinsa ja samalla johonkin suureen, pysyvään ja iankaikkiseen. Untenmailla, ja muulloin, kun päivätajunta ei kahlitse, ihmisen sielukin viilettää vapaana alkuperäisessä elementissään; unen ja valjeen rajamailla voi saada jonkinmoisen kosketuksen tähän sisäisyyttämme ja kosmista maailmankaikkeutta yhdistävään elementtiin, mutta vain kuin henkäyksenä iholla. On olemassa vielläkin autuaallisempi paikka, olotila, jossa kaksi rakastavaista voivat yhyttää tuulisen kaksoiskierteen salaisuuden ja kohota värileikkien ja tunteiden sinfoniana, spiraalina nousten kohti iäisyyttä, mutta vain hetkeksi.

      Äänestä

    • GloriaJoy kirjoitti:

      miulle nousi ensimmäisenä mieleen vanha psalmin pätkä: "Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa, ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne. "

      Tästä sitten mietin, että moni ajattelee ihmisen sielun ja hengen kietutuvan toisiinsa ja samalla johonkin suureen, pysyvään ja iankaikkiseen. Untenmailla, ja muulloin, kun päivätajunta ei kahlitse, ihmisen sielukin viilettää vapaana alkuperäisessä elementissään; unen ja valjeen rajamailla voi saada jonkinmoisen kosketuksen tähän sisäisyyttämme ja kosmista maailmankaikkeutta yhdistävään elementtiin, mutta vain kuin henkäyksenä iholla. On olemassa vielläkin autuaallisempi paikka, olotila, jossa kaksi rakastavaista voivat yhyttää tuulisen kaksoiskierteen salaisuuden ja kohota värileikkien ja tunteiden sinfoniana, spiraalina nousten kohti iäisyyttä, mutta vain hetkeksi.

      tuon kedon kukan jonka yli tuuli käy, kohtalon on jo kuullut ihan liian monissa hautajaisissa, se satuttaa kun on niin tosi, eikähän sitä kukaan voi kiistää, ihanaa etten ole ainoa syntyjä syviä miettivä.

      Äänestä

    • runoton kirjoitti:

      kukaan osaa sitä runoa selittää. ei se ole saavuttanut
      mitään merkittävää ja on tyhjänpäiväinen.
      Runoilla on jokin sanoma yleensä
      mutta tässä ei ole mitään.

      Kyllä tässä runossa oli kyse ihmisten kohtaamisesta. Siitä miten ottaa vastaan toisen ihmisen. Että näkeekö toiset ihmiset lempein silmin ja vaalittavina ja antaako heidän koskettaa itseään. Ihmiset ovat sellaisia raja-aitojen pystyttäjiä. Ollaan vihamielisiä ja pilkallisia toisillemme.

      Kyllä Taberman osasi sanoa asiat hyvin tarkkaan. On mul jotenkin suru, vaikka kaikki täältä lähdetäänkin.

      Äänestä

    • brad_wurst kirjoitti:

      tuon kedon kukan jonka yli tuuli käy, kohtalon on jo kuullut ihan liian monissa hautajaisissa, se satuttaa kun on niin tosi, eikähän sitä kukaan voi kiistää, ihanaa etten ole ainoa syntyjä syviä miettivä.

      kedonkukan kohtalo jo usein omassakin mielessä väikkyvä portti; pääsee varmasti, jo ehkä piankin, vapaaksi kehon kahleista ...

      Äänestä

    • GloriaJoy kirjoitti:

      miulle nousi ensimmäisenä mieleen vanha psalmin pätkä: "Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa, ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne. "

      Tästä sitten mietin, että moni ajattelee ihmisen sielun ja hengen kietutuvan toisiinsa ja samalla johonkin suureen, pysyvään ja iankaikkiseen. Untenmailla, ja muulloin, kun päivätajunta ei kahlitse, ihmisen sielukin viilettää vapaana alkuperäisessä elementissään; unen ja valjeen rajamailla voi saada jonkinmoisen kosketuksen tähän sisäisyyttämme ja kosmista maailmankaikkeutta yhdistävään elementtiin, mutta vain kuin henkäyksenä iholla. On olemassa vielläkin autuaallisempi paikka, olotila, jossa kaksi rakastavaista voivat yhyttää tuulisen kaksoiskierteen salaisuuden ja kohota värileikkien ja tunteiden sinfoniana, spiraalina nousten kohti iäisyyttä, mutta vain hetkeksi.

      Ihan ensimmäiseksi minulle tuli myös vertailu tuohon psalmiin. Äiti nukkui pois viime syksynä ja tuo psalmi tuli ajatuksiini ja niinhän se on, kun tuuli käy ylitseme meitä ei enää ole. Kuinka lyhyt tämä elo täällä onkaan.

      Äänestä

    • t.l. kirjoitti:

      Ihan ensimmäiseksi minulle tuli myös vertailu tuohon psalmiin. Äiti nukkui pois viime syksynä ja tuo psalmi tuli ajatuksiini ja niinhän se on, kun tuuli käy ylitseme meitä ei enää ole. Kuinka lyhyt tämä elo täällä onkaan.

      on sellainen elämän vaikuttaja, että hänen kuolemisensa jättää ensitkujen jälkeen melkoisen orvoksi olon ja miulla ainakin, hän on monessa unessa nykyisinkin (12,5 v sitten kuollut) mukana aina kun jokin sisäinen prosessi stimuloituu esim. jonkun elämänpiirissä tapahtuvan johdosta.

      Äänestä

    muistolle. Ehkäpä joskus alan runojansa lukemaan. On niissä hyviäkin. Oheisessa selviä vaikutteita Kahlil Gibranilta.

    Pieni laulu lapsista

    Lapsia me olemme loppuun asti
    Kynttilät käsissä
    me kuljemme pimeitä teitä
    ja pimeys ympäröi meitä
    Hämmennys silmissä
    me kuljemme totuuden teitä
    ja totuus pakenee meitä
    Yksin kuljemme
    kaukana kaikista teistä
    eikä kukaan ohjaa meitä
    Lapsia me olemme loppuun asti
    Odotamme ihmettä, petymme
    itkemme ja unohdamme
    Kutsumme yhtä yksinäistä
    hiutaletta talven lumeksi
    Lapsia me olemme loppuun asti,
    kuljemme kynttilät käsissä,
    hämmennys silmissä,
    näkemättä tietä liekiltä

    - Tommy Tabermann -

    Äänestä

    • on havaittavissa kaipuuta suruttomaan nuoruusaikaan, ja se on ihan jees. =)

      Äänestä

    kirjoitti omanlaisiaan, pääasiassa rakkautta ja erotiikkaa sisältäviä runoja,
    toiset pitävät, kaikki eivät.
    Rauha hänen muistolleen.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    brad_wurst kirjoitti:

    Sisimmässään
    jokainen on tuuli,
    henkäys
    Avaa kämmenesi tuuleen,
    hyväile tuulta
    aamunkoitosta uniesi läpi.

    -Tommy Taberman-

    RIP

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu