Hei, haluan heti alkuun pahoitella mikäli tämä on väärällä alueella, mutta en viitsisi kuunnella muiden palstojen jeesustelua. Täällä näyttää myös olevan aktiivisempaa porukkaa.
Ongelmani on siis seuraava: Olen 18-vuotias kirkosta eronnut lukio-opiskelija. Koulullani on jostain syystä vahva yhteistyö paikallisen seurakunnan kanssa ja (ilmeisesti) kovin uskovainen rehtorimme on järjestänyt viikottaisen yhteisen kokoontumisen koulun aulassa, jossa myös seurakunta on aina tai lähes aina mukana. Olen nyt kaksi vuotta kestänyt näitä tilaisuuksia, ja kun kuulin nyt keväällä että yhteistyö jatkuu tiiviiseen malliin myös ensi vuonna, minulta meni suorastaan hermot.
Varsinainen ongelmani onkin siis se, että tilaisuuksista ei voi poistua. Opettajat estävät poistumisen sillä perusteella, että tilaisuuksissa tiedotetaan myös tämän seurakuntaihmisen löpinän ("opettavainen" tarina raamatunkohdilla höystettynä), uskonnollisen musiikin kuuntelun ja seurakunnan jännittävien tapahtumien mainostuksen jälkeen normaaliin koulutyöhön liittyviä asioita. Juuri tämän takia en oikeastaan voikaan poistua tilaisuudesta, sillä muuten jäisi tärkeät asiat sitten kuulematta.
Olenkin nyt alkanut pohtia tämän asian tasa-arvoisuutta ja sitä, että kuinka sallittua tällainen toiminta on kouluissa, erityisesti lukioissa? En ole ainoastaan ärsyyntynyt asiasta vain itseni takia, vaan olen aidosti huolestunut myös muiden suhtautumisesta asiaan. Olen kavereideni kanssa käynyt keskustelua asiasta ja olemme kaikki about samoilla linjoilla asian suhteen. En ole vielä jaksanut käydä keskustelemassa asiasta rehtorin kanssa, sillä hänellä tuskin olisi mitään järkeviä argumentteja asian puolesta. Jos teillä olisi mitään vinkkejä tai ideoita siihen, että miten minun kannattaisi toimia niin olisin kiitollinen.
Ja kuten jo alussa mainitsin, niin pahoittelen mikäli palstavalintani oli väärä. Jos tiedätte jotain muita aiheeseen sopivampia foorumeita, niin voisitte myös ohjeistaa minut sinne avautumaan huolistani.
Ongelmani on siis seuraava: Olen 18-vuotias kirkosta eronnut lukio-opiskelija. Koulullani on jostain syystä vahva yhteistyö paikallisen seurakunnan kanssa ja (ilmeisesti) kovin uskovainen rehtorimme on järjestänyt viikottaisen yhteisen kokoontumisen koulun aulassa, jossa myös seurakunta on aina tai lähes aina mukana. Olen nyt kaksi vuotta kestänyt näitä tilaisuuksia, ja kun kuulin nyt keväällä että yhteistyö jatkuu tiiviiseen malliin myös ensi vuonna, minulta meni suorastaan hermot.
Varsinainen ongelmani onkin siis se, että tilaisuuksista ei voi poistua. Opettajat estävät poistumisen sillä perusteella, että tilaisuuksissa tiedotetaan myös tämän seurakuntaihmisen löpinän ("opettavainen" tarina raamatunkohdilla höystettynä), uskonnollisen musiikin kuuntelun ja seurakunnan jännittävien tapahtumien mainostuksen jälkeen normaaliin koulutyöhön liittyviä asioita. Juuri tämän takia en oikeastaan voikaan poistua tilaisuudesta, sillä muuten jäisi tärkeät asiat sitten kuulematta.
Olenkin nyt alkanut pohtia tämän asian tasa-arvoisuutta ja sitä, että kuinka sallittua tällainen toiminta on kouluissa, erityisesti lukioissa? En ole ainoastaan ärsyyntynyt asiasta vain itseni takia, vaan olen aidosti huolestunut myös muiden suhtautumisesta asiaan. Olen kavereideni kanssa käynyt keskustelua asiasta ja olemme kaikki about samoilla linjoilla asian suhteen. En ole vielä jaksanut käydä keskustelemassa asiasta rehtorin kanssa, sillä hänellä tuskin olisi mitään järkeviä argumentteja asian puolesta. Jos teillä olisi mitään vinkkejä tai ideoita siihen, että miten minun kannattaisi toimia niin olisin kiitollinen.
Ja kuten jo alussa mainitsin, niin pahoittelen mikäli palstavalintani oli väärä. Jos tiedätte jotain muita aiheeseen sopivampia foorumeita, niin voisitte myös ohjeistaa minut sinne avautumaan huolistani.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pyytäkää koulutyöhön liittyvät asiat kirjallisena, jos niitä ei voi muulloin kun saarnaamisen ohessa ilmoittaa.
http://www.uskonnonvapaus.fi/
" Perustuslain mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantunnonvastaisesti uskonnonharjoittamiseen... Jos koulussa järjestetään tilaisuus, joka on tulkittavissa uskonnonharjoittamiseksi, oppilas on pyynnöstä vapautettava tällaisesta tilaisuudesta"
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/joensuu/index.php?option=com_content&view=article&id=83:uskontokasvatuksen-tulevaisuus&catid=37:johtokunnan-blogi&Itemid=62
Ainakin yhdessä lukiossa oppilaskunta on ottanut kantaa tämän kaltaiseen asiaan. Jos teitä on koulussa useita, voitte aina vaikuttaa oppilaskunnan kautta.
Jättäkää oppilaskunnan päätös kirjallisena rehtorille. Saatte pyytämällä kirjallisen vastauksen. Muistakaa vedota uskonnonvapauspykäliin ja lukiolakiin.
”Kuten muistakin uskonnollisista tilaisuuksista, saa päivänavauksesta vapautuksen jokainen, jotka ei kuulu uskontokuntaan jonka oppien mukaan päivänavaus pidetään. Myös uskontokuntiin kuuluvat saavat vapautuksen, mutta tällöin joutuu luultavasti vetoamaan suoraan perustuslakiin”
http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/paivanavaus.html
Eikö koululla ole keskusradiota, jolla ilmoitetaan koulun yleiset asiat?
Kouluissa ei ole kiva joutua silmätikuksi, joten voisiko asian hoitaa jonkun paikallisen yhdistyksen kautta? - Minusta rikosilmoitus (poliisille tutkintapyyntö) tai kantelu oikeuskanslerille voisi olla hyvä tapa nostaa asia esille. Voiko muuten kirkkoherrasta kannella? - Mitä ikävämmäksi he kokevat asian ja sen saaman julkisuuden sitä nopeammin käytäntö loppuu.
Pääkaupunkiseudun ateistit ry on ainakin puuttunut epäkohtiin kantelemalla (esimerkiksi Lapin lääninhallitukselle), joten sinne voisi ottaa yhteyttä. Katso esimerkiksi http://www.ateistit.fi/kantelut/
Rehtorin kanssa keskustelu olisi luonnollisesti korrekti tapa, mutta miksi vain toisen puolen pitäisi noudattaa hyviä tapoja?
Vapaa-ajattelijat tekivät ruokarukouksesta kantelun
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lausunnot/ruokarukous-peruskoulu
Epäkohtia on varmasti tarpeeksi ja mitä useampi valittaa, sitä paremmin valitukset kuuluvat. Minusta on aivan samantekevää tekeekö valitukset vapaa-ajattelijat, ateistit vai uskonnollisesta syrjinnästä kärsivät jehovantodistajat.
Tärkeintä on, että uskonnonvapautta puolustetaan
Minusta tuo "uskonnonvapauslaki" -nimike on erheellinen. Nyt nämä uskontoihmiset hihhuloivat vapaasti uskontonsa kanssa, kun nimenomaan pitisi olla uskonnosta vapauslaki tai uskonnottomuuden vapauslaki.
Ja AP:lle: Sinä saat kirjoittaa täällä ihan mille palstalle haluat, ei ole tarvetta pyydellä anteeksi ilmaisunvapauttaan.