Itse olen jo pidemmän aikaa miettinyt että voiko olla yksinäinen vaikka samalla seurustelisi? Kun minä tunnen itseni yksinäiseksi vaikka minulla on avovaimo ja lapsi. Työni puolesta olen lähestulkoon kaikki päivät eristyksissä kaikista muista paitsi perheestä ja nuoruuden ystävät ovat muuttaneet kaus taikka eivät muuten ymmärtäneet uravalintaani ja putosin pois kaveri piiristä koska en ikinä päässyt baareihin mukaan enkä muuten juhlimaan.
Hiukan helpotusta asiaan tuo aloittamani harrastus jossa näen ihmisiä parikertaa viikossa mutta lähempää kaveruus suhdetta ei ole vielä syntynyt. Ai niin ja olen vielä hirmu huono ystävystymään ihmisten kanssa ja samalla kuitenkin kaipaan ystäviä.. eihän tässä ole mitään järkeä?
Vaikka ammattini on kutsumus niin ongelma on kasvanut niin suureksi että olen päättänyt vaihtaa työtä semmoiseen jossa näkisi niitä ihmisiä.. vaikka sillai ihan pikkusen oven raosta turvallisen matkan päästä
Hiukan helpotusta asiaan tuo aloittamani harrastus jossa näen ihmisiä parikertaa viikossa mutta lähempää kaveruus suhdetta ei ole vielä syntynyt. Ai niin ja olen vielä hirmu huono ystävystymään ihmisten kanssa ja samalla kuitenkin kaipaan ystäviä.. eihän tässä ole mitään järkeä?
Vaikka ammattini on kutsumus niin ongelma on kasvanut niin suureksi että olen päättänyt vaihtaa työtä semmoiseen jossa näkisi niitä ihmisiä.. vaikka sillai ihan pikkusen oven raosta turvallisen matkan päästä
Vastaukset 1
Vanhimmat
mutta tällä palstalla sellaisesta valittaminen on kielletty. Tänne ei saa tulla VAIN OIKEASTI yksinäisiä ihmisiä! Paitsi että olen täällä kun ei ole yhtään mitään muutakaan paikkaa ja tunnen itseni välillä TOSI yksinäiseksi :)