Hei!
Haluaisin tietää voiko koiraa hankkia kunnianhimoiselta kasvattajalta "vain" kaveriksi?
Suunnittelen koiran hankintaa, mutta en ole kiinnostunut näyttelyistä tai agilitystä yms.
Koira olisi siis osa elämääni, ei pelkkä pehmolelu, mutta ei siis mikään kilpailuja kiertävä palkintohirmu.
Hyväksyvätkö kasvattajat enää tavallisen tallaajan koiran omistajaksi, vai täytyykö olla omistautunut sydänverellään koiraharrastukselle?
Haluaisin tietää voiko koiraa hankkia kunnianhimoiselta kasvattajalta "vain" kaveriksi?
Suunnittelen koiran hankintaa, mutta en ole kiinnostunut näyttelyistä tai agilitystä yms.
Koira olisi siis osa elämääni, ei pelkkä pehmolelu, mutta ei siis mikään kilpailuja kiertävä palkintohirmu.
Hyväksyvätkö kasvattajat enää tavallisen tallaajan koiran omistajaksi, vai täytyykö olla omistautunut sydänverellään koiraharrastukselle?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä voi. Usein pentueeseen syntyy myös ns. "hännänhuippuja" joita kunnianhimoisetkin kasvattajat ihan mielellään myyvät kotikoiriksi ja jopa halvempaan hintaan.
Kannattaa mainita jo tiedusteluvaiheessa, että ei ole näyttelyistä tms. kiinnostunut.
Tottakai myy... Ja tuota agilityä kannattaisi kyllä koittaa. Ei kukaan tietenkään pakota missään agilityssä tai näyttelyissä käymään. Ja on totta, että usein näitä "ei näyttelykoiria" saa joskus halvemmallakin. Mutta tosiaan suosittelen tuota agilityä, se kun on kivaa niin koiralle kuin kasvattajallekkin. Eikä siinä tietenkään tarvi niin tosissaan olla.
Eihän se harrastaminen tarkoita, että pitää käydä kilpailuissa. Moni harrastaa omaksi ja KOIRAN ILOKSI. Kaverinkin kanssa pitää puuhailla, mutta voihan sitä kotioloissakin tehdä yhdessä kaikenlaista, mutta tokosta ja agilitystä saa hyviä neuvoja. Kannattaa käydä ainakin alkeiskurssit.
kyllä voi hankkia, mutta kasvattajat voivat toiset vaatia enemmänkin, tosin ne eivät ole laillisia vaatimuksia omistajan vaihdon jälkeen, mutta noin yhteistyötä ajatellen on varmaan kivampaa ostaa koira niin, että kasvattajakaan ei tunne itseään petetyksi.
Eikä todellakaan tarvitse harrastaa mitään, ainoastaan olla koiran kanssa, tietyt käytössäännöt tulevat melkein itsestään. Ja pitkät metsälenkit koira vapaana, voittaa agilityn mennen tullen. Tokoakin tulee siinä sivussa. Metsässä on maastoa fysiikalle, vaatii myös aivotoimintaa ja ongelman ratkaisukykyä sekä kaikki ne ihanat hajut... Mikäli sienestät, monista koirista saa helposti hyvän sienikoiran, joten kanttarellit ym löytyvät helpommin. Koira on onnellinen ollessaan laumansa kanssa, oltiin sitten missä tahansa.
Olen itse kasvattaja, on tietysti kiva, kun kasvatit pärjäävät kisoissa, mutta itselläni on ensisijaisen tärkeää, että koirani saavat hyvän kodin. Mielummin katson onnellista, mutaista takkuturkkia, kuin selvästi stressaantunutta hienoksi laitettua koiraa. Nimittäin liikkuvan koiran turkki takkuuntuu ja sotkeentuu sata kertaa päivässä, että tervetuloa tassujenpesuparatiisiin!
"Ja pitkät metsälenkit koira vapaana, voittaa agilityn mennen tullen."
Juu. Tietenkin.
Mutta kyllä agi on silti ihan erilaista ja myös hyvä toimintamuoto, siinä oppii paljon sellaista mitä metsässä ei opi.
Itse kävin jo pikkupennun kanssa vapaita pelto- ja metsälenkkejä ja sen huomaa kyllä aikuisen koiran fysiikasta. Vaikkei koira olekaan kaikilta osin näyttelyissä menestyjä niin kaikki tuomarit ovat sen liikkeitä kehuneet.
Agissa taas oli vaikeasta alussa (ja toisinaan vieläkin) se ettei kivojenkaan koirian kanssa voi aina leikkiä vaan pitää keskittyä ihan muuhun asiaan.
Mutta kyllä, jos pitäisi tyytyä vain yhteen harrasteeseen niin kyllä ne olisivat ne pitkät maastolenkin. Pitävät mielen virkeänä ja kropan notkeana. Sekä koiran että omistajan.
Tietysti voit hankkia koirain vain ns. kaveriksi.. Ei kasvattajat yleensä katso onko ostaja tavallinen kadun tallaaja vai ei.. Paitsi jos koira on aikuinen niin jotkut kasvattajat haluavat että koira mieluummin jatkaa kilpaurilla mutta harvoin olen sellaista tapausta nähnyt...
Minä olen yrittänyt ostaa samojedin koiranpentua about puoli vuotta. Olen kysellyt ainakin 6 - 7 eri kennelistä kun heille on syntynyt pentuja. Niin sieltä tulee ensimmäinen kysymys, tuleeko koira kotikoiraksi vai näyttelyihin. No, minähän en ole kiinnostunut pätkääkään mistään näyttelyistä tai agilitysta. Niin siihenpä se minun pennun saanti on tyssännyt kun seinään. En ymmärrä tämmöstä ajattelutapaa. Eikö se ole tärkeintä että koira saa hyvän ja rakastavan kodin?? Niistä näyttelyistäkö se koira tulee onnelliseksi??
Onko sinulle sitten tärkeintä että se on just samojedi? Miksi?
Eikö ole tärkeintä että saat hyvän ja rakastavan koiran?
Kyse ei ole luultavasti siitä että koira tulisi näyttelyistä onnelliseksi vaan todennäköisesti siitä että kasvattaja haluaa grediittejä kasveteistaan, pystyy osoittamaan että hän kasvattaa näyttelyissä menestyviä koiria.
Tulipas sellainen sana kuin "Grediittejä " kasvateistaan, viittaisko ehkä ahneuteen Greed.
Kasvattajat keräävät "meriittejä" kasvateilleen.
Kuten Int.Ch.&Multi Ch & WW & EuW pienemmistä titteleistäkin ollaan iki-onnellisia. Harvoista koirista tulee "näyttelytähtiä", vaikka näyttelykoiran ostaisitkin, 80% varmuudella kotikoiraksi jää. Useat koirat oppivat nauttimaan suunnattomasti näyttelyistä.Käy tututusmassa H:gin Messukeskuksessa Vuoden Voittaja-näyttelyyn ja "koiramaailmaan".