Tämä on todellisten merikarhujen mielestä varmaan aivan älytön kysymys ja parempi olisi pysytellä maissa jos ei tätä ymmärrä mutta kysyn nyt rohkeasti kuitenkin jos joku jaksaisi vastata asiallisesti aloittelijalle.
Eli siis kysymys on luovikulmasta. Viikonloppuna pääsimme puolisoni kanssa painamaan aivan suoraan vastaiseen ensimmäistä kertaa. Ympärillä muut tuntuivat olevan koneilla liikkeellä eli päättelimme että menettelemme tyhmästi mutta väkisin kuitenkin päätettin harjoituksen vuoksi työntää itseämme purjeilla eteenpäin. Ja hauskaahan se oli! Alkuun tuntui ettemme juuri muuta tee kun mene ujosti poikittain etenemättä juurikaan mutta pikku hiljaa vendojen varmentuessa uskaltauduimme nostamaan venettä enemmän ja enemmän kohti tuulta.
Windexin perässä on viritetty viikset, jotka nähdäkseni kuvaavat veneen optimiluovikulmaa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tarkoittaako se sitä että näillä kulmilla mennään parhaiten eteenpäin vai onko kulma jonkinlainen äärikulma, jonka jälkeen (tai siis välissä) ollaan jo "kuolleessa kulmassa" (tälle varmasti olemassa jokin parempikin termi?!?). Tämä lähinnä jäi mietittämään sen takia että veneessämme (H-vene) ei ole minkäänlaista nopeusmittausta tai GPS-paikanninta, jonka avulla voisi arvioida nopeutta. Me siis nousimme välillä ylikin tuosta kulmasta, eli mentiin jyrkemminkin, ja tuntui että silti vauhti pysyi hyvänä eikä purjeet paukuttaneet tyhjää. Mutta uhraammeko silti tuulesta osan hukkaan ja teknisesti etenemme hitaammin?
Kiitos asiallisista vastauksista tyhmälle.
P.s. jos luet tätä, tuhannet kiitokset sille todelliselle merenkävijälle Äggskarissa joka auttoi meitä rantautumisessa ja antoi aloittelijoille hyviä neuvoja! Vaimoni ainakin vaikutti huojentuneelta kun joku oli jeesimässä rantautumisessa ja kotisatamassa homma menikin jo rutiinilla!
Eli siis kysymys on luovikulmasta. Viikonloppuna pääsimme puolisoni kanssa painamaan aivan suoraan vastaiseen ensimmäistä kertaa. Ympärillä muut tuntuivat olevan koneilla liikkeellä eli päättelimme että menettelemme tyhmästi mutta väkisin kuitenkin päätettin harjoituksen vuoksi työntää itseämme purjeilla eteenpäin. Ja hauskaahan se oli! Alkuun tuntui ettemme juuri muuta tee kun mene ujosti poikittain etenemättä juurikaan mutta pikku hiljaa vendojen varmentuessa uskaltauduimme nostamaan venettä enemmän ja enemmän kohti tuulta.
Windexin perässä on viritetty viikset, jotka nähdäkseni kuvaavat veneen optimiluovikulmaa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tarkoittaako se sitä että näillä kulmilla mennään parhaiten eteenpäin vai onko kulma jonkinlainen äärikulma, jonka jälkeen (tai siis välissä) ollaan jo "kuolleessa kulmassa" (tälle varmasti olemassa jokin parempikin termi?!?). Tämä lähinnä jäi mietittämään sen takia että veneessämme (H-vene) ei ole minkäänlaista nopeusmittausta tai GPS-paikanninta, jonka avulla voisi arvioida nopeutta. Me siis nousimme välillä ylikin tuosta kulmasta, eli mentiin jyrkemminkin, ja tuntui että silti vauhti pysyi hyvänä eikä purjeet paukuttaneet tyhjää. Mutta uhraammeko silti tuulesta osan hukkaan ja teknisesti etenemme hitaammin?
Kiitos asiallisista vastauksista tyhmälle.
P.s. jos luet tätä, tuhannet kiitokset sille todelliselle merenkävijälle Äggskarissa joka auttoi meitä rantautumisessa ja antoi aloittelijoille hyviä neuvoja! Vaimoni ainakin vaikutti huojentuneelta kun joku oli jeesimässä rantautumisessa ja kotisatamassa homma menikin jo rutiinilla!
Vastaukset 41
Vanhimmat
Olet aivan oikeilla jäljillä, mutta vähän enemmän voisit luottaa perstuntumaasi ja vähän vähemmän keskittyä "mittareihin". Vindeksin viikset laitetaan suunnilleen siihen optimi kryssikulmaan (keskikeleissä tämä täsmää usein myös sopivimpaan leikkauskulmaan lenssillä). Siis viiksiä asennettaessa yritetään arvata jotain sinnepäin. Vesillä sitten saattaa huomata, että aivan niin ylös ei pääse tai niinkuin te, että pääsee vielä vähän ylemmäksi vauhdin kärsimättä. Helpompaa ja järkevämpää kuin viiksien virittäminen parempaan asentoon on vain todeta, että tällä veneellä tällä kelillä pääsee "vähän yli viiksestä". Viikset ovat siis vain "referenssi", joka helpottaa tuulikulman arviointia ja vertailua päivästä toiseen. Se on suht tärkeää, että viikset ovat suorassa, eli näyttävät samalla tavoin molemmilla halsseilla.
"Me siis nousimme välillä ylikin tuosta kulmasta, eli mentiin jyrkemminkin, ja tuntui että silti vauhti pysyi hyvänä "
Juuri näin. Jos vauhti pysyy, niin annan mennä vaan ihan sama mihin viikset sojottaa. Kyllä sen vauhdin oppii h-veneessä tuntemaan/huomaamaan ilman mittareitakin. Perusohje on, että ensin vauhti, sitten nousu. Korkeutta ei saa ilman vauhtia, eli "paikaltaan" et pääse kovin ylös, vasta vauhdin kasvaessa voit pikkuhiljaa nostaa kurssia maksimiin.
Windex on varsin alkeellinen laite luovikulman arviointiin. Jotta se näyttäisi "oikein" pitää viikset olla väännetty juuri ko. venetyyppiä varten ja silloinkin se näyttää "oikein" vain tietyllä tuulenvoimmakkuusalueella. Mutta kyllä siitä suunnilleen näkee oikean luovikulma-alueen.
Tarkemmin pääsee oikealle alueella katsomalla fokan virtauslankoja tai niiden puutteessa etureunan pakkaamista (ei saa pakata, jos ei tuule kovaa). Tämän menetelmän toimiminen taas edellyttää oikeaa jalustusta fokalle (myös isopurje vaikuttaa hiukan).
Helpoiten oppii luovimalla toisen H-veneen kanssa, jolloin voi verrata nopeutta, luovikulmaa ja myös purjeiden trimmiä.
Kiitoksia kaikille vastauksista. Homma vähän hahmottui ja luulen että annan mennä vaan kun tuntuu siltä että menee! Meille ei muutenkaan jonkun yhden solmun vauhdin tippuminen ole vaarallinen asia mutta ajattelin että koittaisin opetella oikein heti alkuunsa.
Meillä ei tosiaan fokassa ole tuulilankoja, joten niiden asentaminen voisi olla passeli juttu. Ison tuulilankoja olenkin koittanut seurata tarkasti ja lukenut kovin kirjoista että missä asennossa ne pitäisi milloinkin olla.
Windexin "viikset" olivatkin toiseen suuntaan melkein enemmän apuna kun pidettiin "virsikirjaa" yllä. Tuntui että luoviessa homman tuntee melkein purjeita katsomalla ja pinnan vedosta mutta se virsikirjan ylläpitäminen olikin vielä enemmän niska kipeänä windexin tuijottelua kun vahinkojiibit jännitti. Eiköhän siihenkin kokemus tuo varmuutta.
Tosiaan kyllä varmaan kannattaa koittaa joskus saada toinen H-vene avuksi tai vielä kokenut H-veneilijä kaveriksi omaan veneeseen jakamaan salojaan.
Hyvä huomio! Tosiaan virtsarilla vedettäessä tuo windexi on erittäin tarpeellinen kun pyritään välttämään vahinkojiippiä - vastaavasti luovilla tunnet oikean purjeiden trimmin parhaiten peräsinpinnan paineesta ja purjeiden muotoa tai virtauslankoja tarkkailemalla. Windexistä ei juuri ole hyötyä. Virsikirjapurjehduksessa muuten vahinkojiipin mahdollisuutta voi pienentää kallistamalla venettä suojan puolelle siirtymällä istumaan sinne.
Olet hankkinut oikean purjeveneen jolla tosiaan voi liikkua vastatuuleen, niinkuin tarkoitus onkin! Mittareiden sijaan ompeluta purjemaakarilla virtauslangat fokkaan ja isopurjeeseen ja perehdy niiden käyttöön, ne ovat tärkeämpiä ja kertovat nopeammin kuin Windexin viikset ja mittarit.
No virtauslankoja varten ei nyt sentään tarvitse purjeneulomoon mennä. Se on ihan tavallista villalankaa ja pala purjeteippiä mitä siihen tarvitaan. Sijoitus about 1,5 - 2 metriä kannesta ylöspäin ja noin 20-30 cm etuliikistä taaksepäin. Tarkempiakin neuvoja varmaan löytyy h-veneilijöiltä.
Jos tilaa riittää, niin myötätuuleenkin voi mennä siksakkia (vs täysin myötätuuleen). Venevauhti paranee, eikä tule niin helposti vahinkojiippejä.
Minä näin insinöörinä olen ihmetellyt miksei purjeveneissä ilmoiteta teknisenä tietona parasta mahdollista etenemisnopeutta vastatuuleen (purjeilla). Aivan sama mennäänkö 45 astetta sivuun tuhatta ja sataa vai 30 astetta hitaasti kohti vastatuulta. Etenemisnopeus vastatuuleen ratkaiskoon.
Olen ymmärtänyt että noin 90 asteen sektori on mahdoton suunta vastatuuleen edetä, eli noin 45 astetta puolelleen ja sikäli ko. nousukulma-arvo kertoisi kuinka paljon luoviessa suunta pitäisi olla vastatuulen puolelle jos toisellekin. Ja saivartelijoille sovitaan että testiarvo tehdäänn standardituulessa standardiolosuhteissa kaikille veneille samallatavalla.
Mietipä sitä. Käy nyt ensin edes joskus purjehtimassa ja harkitse sitten kysymyksesi järkevyyttä. Pari vastakysymystä: kuka ja mitä kyseisellä tiedolla tekisi ,paitsi insinööri? Ei nimittäin ole olemassa mitään standarituulta ja standardi olosuhdetta, vaan lukematon määrä eri variaabeleja. Lisäksi veneet kryssivät suhteellista, ei todellista tuulta. Hakemallasi tiedolla on merkitystä ainoastaan arvioitaessa, mikä on kurssi vastakkaisella halsilla.
Monesta veneestä saatavilla, polaarikäyrät: esim.
http://www1.ft10class.info/boat/FTpolars.jpg
Noista myös näkee, ettei täys'myötäiseenkään kannata mennä, vaan pitäisi luovia myös alaspäin - vaikka järjettämältä tuntuukin.
Silläkin tiedolla on merkitystä mikä olisi kurssini jos joutuisin jiippaamaan vastakkaiselle kurssille.
Hakemallani arvolla olisi paljonkin merkitystä jos joku muu minun lisäkseni haluaisi verrata eri veneitä keskenään.
Viittasin standardituuleen jotta eri venetestit voitaisiin yhteismitallisesti asettaa rinnakkain. Jos se ei ole mahdollista niin lopetettakoon venetesteissä kaikki arvelut tuuleennousukyvystä. Kylläpä venetesteissä verrataan purjepinta/märkäpinta ja vakavuus ja jäykkys ja paino / pituuslukemiakin. Minua kiinnostaa vain että mikä vene on ensimmäisenä suomessa jos tuulee koillisesta ja verrokkiveneet ovat Tanskassa.
Eli onko joku vielä insinöörimpi kuin minä?
Eikös se olisi vähän niinkuin kiinnostava huippunopeustieto jos purkkarista ilmoitettaisiin mitä nopeutta ja mihin suuntaan se pystyy etenemään jos tuulee 10 m/s suoraan pohjoisesta. En ole ymmärtänyt moisia tietoja venetestien taulukoista.
Joo joo, ymmärrän että purje ja köli ja runkomuoto vaikuttavat asiaan mutta niitä ominaisuuksiahan venevalmistajat ylistävät ja myyvät. Minua kiinnostaa ,matkan eteneminen. jos ei etene niin käynnistän koneen.
Jos katsot tota polaarikäyrää http://www1.ft10class.info/boat/FTpolars.jpg ja tuulensuunta siis 0 astetta. Näet taulukosta että jos ajat 33astetta 6kt tuulella. Vauhtisi on silloin 5.4knots.
Toinen esimerkki.
Tuulensuunta 0 astetta ajat 60astetta tuulta 6knots vauhtia pitäisi silloin olla 6.2knots.
Tästä sitten voi laskeskella miten kannattaa milloinkin ajella. Käytännössä tämän hoitaa kutenkin tuulimittari jos kiinnostaaa http://www.tacktick.com tuolta opiskelemaan. Polaareja käytetään oikeasti enemmänkin arvioimiseen onko veneessä kaikki kunnossa? eli jos menee alle polaariarvojen pitäisi kisavehkeestä löytää vika. Sääli että noi polaarikäyrät on niin "salaista" tietoa harvaan cruiseriin niitä löytyy.
Kryssimisessä olennaista on aallokon vaikutus, enkä puhu nyt mistään kevyen tuulen purjehduksesta saariston suojassa. Riippuu myös ihan veneen ominaisuuksista missä kulmassa aallot kannattaa ottaa, ne leikkaavat helposti vauhdin. Mielenkiintoisin tilanne voi syntyä kuitenkin esim saaristossa, jossa aallokko saattaa tulla eri suunnasta kuin tuuli. Voi käydä niinkin, että vaikka veneen jyrkintä luovikulmaa ei ole edes saavutettu pitää suuntaa muuttaa, koska aallokko on täysyin vastainen ja pysähdyttää veneen vauhdin. Samalainen tilanne voi olla myrskyn tai kovan tuulen jälkeen avomerelläkin.
Kyllä sen noista polaarikäyristä nimenomaan näkee kuinka matka etenee - periaatteessa.
Eli katso ensin haluamasi tuulennopeus viiva, sitten näet käyrältä mitä nopeutta vene kulkeen mihinkin tuulen suuntaan.
Vesihän ei ole asfalttia, joten noihin teoreettisiin lukuihin vaikuttaa aallokko (korkeus ja muoto) ja veden virtaus, myöskään tuuli ei ole jatkuvasti vakio suunta ja voimakkuus vaihtelee koko ajan.
Jos sitten halutaan tietää matkan teoreettinen etenemisnopeus 45-asteen luovikulmalla, niin matkahan pitenee neliönjuuri 2:lla, joten mailin etenemiseen matkaa taitetaan 1.414 mailia, joten 6 solmun vauhtia 10 min sijaan meneekin 14 minuuttia 8 sekunttia - periaatteessa.
Windeksissä ja tuulimittareissa ilmaan gps-liitäntää on se hankalauus että ne näyttävät suhteelista tuulta polaarit on piirretty tosituulelle. Joten gps:n VMG on kuitenkin ehkä pitkässä juoksussa paras mittari. Minä olen oppinut purjehtimaan tuulimitarin avulla. Tosi keveissä tuulissa on vaikea hamottaa tuulen edes karkea suunta ainakin aloittelijalle. Jatkuvasta windexin tarkkailusta saa vain niskan kipeäksi. Tuulimittari on yleensä näkökentässä melkein kokoajan, niin siihen reagointi on paljon nopeampaa.
Menipä tämä keskustelu monimutkaiseksi. Antakaa mennä vaan mutta itse en enää ymmärrä puoliakaan!
Muutamia kommentteja edellä olleisiin kirjoituksiin:
- Olen itsekin saanut teknisen akateemisen koulutuksen ja vieläpä lukenut virtausoppia varsin kunnioitettavan määrän. Täytyy kuitenkin sanoa että purjehduksessa mua kiehtoo juuri "mies ja meri" yhteys. Eli siis omana tavoitteena on pyrkiä pitämään purjeet ylhäällä aina kuin mahdollista ja etenemään nimen omaan purjeilla. Mahdollisimman vähän hilavikuttimia ja mittareita, joiden varassa on ja nekin mitä ovat olisivat sitten ihan mekaanisia. Joskus tulevaisuudessa toivottavasti olen niin hyvä että kykenen tekemään rantautumisia ja jopa lähtöjä purjeilla!
- Toinen pointti liittyen näiden laitteiden (tarkat tuulimittarit, plotterit, GPS:t ja muut) kanssa purjehtimisen opettelemiseen. Eli siis musta tuntuu että on hyvä opetella koko purjehtiminen juurta jaksain ja varsin primitiivisesti. Mahdollisimman vähän apulaitteita ja mahdollisimman paljon joutuu tekemään ja miettimään itse. Ehkä joskus tulevaisuudessa kun taitomme ovat kehittyneet ja osaamme nämä asiat aivan selkärangasta voi apulaitteet olla mukava ja helpottava lisä mutta kyllä siellä pitää osata nämä perusasiat.
- Itsestäni vielä sen verran että vaikka olen aloittelija purjehduksessa, olen viettänyt koko lapsuuteni ja nuoruuteni merellä moottoriveneen kanssa, seuranani lähisukuuni kuuluva aivan oikea merikarhu (siis huippuammattilainen), joten itselleni todellisen tuulen suunnan määrittäminen, navigoiminen kortilla ja kompassilla ja jopa avomerinavigointi ovat ihan tuttuja juttuja. Sen sijaan vaimoni on myös merenkävijänä täysi aloittelija mutta erittäin innokas. Todella kuitenkin, purjehtijana olen aivan totaalinen aloittelija.
Nämä siis ystävällisinä ja neuvoista kiitollisina omakohtaisina kommentteina
Gps on ehkä paras yksittäinen mutta tollanen tuulimittari mihin saa gpsän kytkettyä NMEA väylää pitkin niin muuttujia saadaan lisää. Näitä voi sitten ihmetellä ja teorisoida, no jos pieni aallokko eikä virtausta on kyllä melko lähellä totuutta. Virauslangat on kyllä oikeasti hyvä mittari eikä maksa paljoa. Ja toiminta yhtä varmaa ku junan vessa talvella jäässä muuten toimii varmasti.
Vauhtiahan näistä ei näe mutta näkee koska purjeet vetää hyvin. Windexi on vähän heikko koska joissain veneissä se sojottaa kryssissä taakse jatkuvasti ;)
Hieno vene muuten toi tiger10
http://www.youtube.com/results?search_query=flying tiger 10&aq=f
Saa kulutettua koko tylsän työpäivän...
Joissain veneissä on toi polaarikäyrä liimattuna sitloodaan. Sen pääasiallinen tarkoitus on se että näkee koska mennään liian hiljaa. Tavallaan herättää NYT ON JOSSAIN VIKAA. Ei että olisit väärässä mutta käytäntö ja teoria on tässäkin vähän eri. Tuulimittarit, Logit laskee keskinopeuksia/tuulia näitten perusteella voi tarkastaa...
Moro
Tässä toinen insinööri ;-)
Kun ajetaan myötäiseen eri kulmilla, vaihtelee nopeus polaarikäyrän mukaan. Jos lähdetään täysmyötäisestä vetämään aste asteelta enemmän sivuun, kasvaa nopeus tiettyyn astemäärään asti koko ajan. MUTTA samalla mennään koko ajan enemmän zic-zac:a ja matka kasvaa.
Jotta saisi jonkun ajatuksen optimaalisesti kulmasta, niin eikös olisi havainollista piirtää jälleen uusi kaavio jossa polaarikäyrään olisi lisätty lisääntyneen matkan vaikutus? Eli käyrä jossa etäisyys keskipisteestä kertoisi todellisen etenemisen suoraan myötäiseen. Kaavio ei tietenkään huomioisi aallokkoa, sortoa jne mutta se olisi parempi kuin ei mitään.
Esim. tämä 45 asteen kulma on hyvä esimerkki. Jos joudutaan ajamaan 1.4 kertaa pidempi matka, täytyy nopeudenkin tietenkin olla vähintään 1.4 kertainen. Jos pitäisi päästä suoraan myötäiseen (kohde siellä) ja pääset suoraan myötäiseen 5,5 solmua niin 45 asteen kulmassa pitäisi päästä yli 7,7 solmua jotta lisääntynyt matka kompensoituisi. Sorto ja vendoissa tapahtunut veneen hidastuminen kasvattavat vielä vaadittavaa nopeuseroa. Ei siis kannata pelkästään hurrata jos nopeus kasvaa jos tavoitteena on päästä suoraan myötöiseen mahdollisimman nopeasti.
En todellakaan väitä että suoraan myötäiseen pitäisi mennä vaan olisi kiinnostavaa nähdä käyränä miten tämä homma oikein menee.
Tuolle toiselle aloittelijalle terveisiä, kyllä se siitä :-) Mä olen myös rohjennut kysellä tältä raadilta tyhmiä kysymyksiä ja aina on tullut oppia.
Turha näitä polaareja on pohtia, kaikkien näiden erikulmien variaatioiden tehtävänä on optimoida, kuten jo joku aiemmin kertoi, VMG. jonka kertoo sinulle GPS. Kaikki säädöt jotka teet näet suoraa summana. Gepsistä.
VMG tarkoittaa nopeutta suoraan kohti tuulta (tai suoraan myötätuuleen). Mistä GPS tietäisi tuulen suunnan? GPS on kyllä erinomainen apuvälinen moneen asiaan, mutta "tehokkaaseen" purjehtimiseen loki tuulimittari on ylivoimaisesti parempi. GPS:n tallentamasta jäljestä voi sitten kyllä hyvin jälkikäteen katsoa miten meni.
Jos lokia ei ole, voi GPS:stä myös välillä vilkuilla nopeutta. GPS on vaan turhan hidas (tai liikaa hajontaa riippuen asetuksista) jatkuvaan nopeuden seurantaan. Sopiva luovivauhti H-veneellä on 5,3-5,5 kn silloin kun tuulee riittävästi (yli 5 m/s). Tavoitenopeus luovilla onkin polaarien tärkein anti.
Kulmannopeuskäyrän voi piirtää kuvaajaan itse, ja katsoa missä käyrät leikkaavat.
Otetaan ko. esimerkistä vaikka 5m/s (10kt) tuuli, jolloin paatin pitäisi liikahtaa 135 suuntaan 8.1kt nopeutta (asym), mutta 180 suunnalla vain 4.9kn => 135 suunnalla matkaa taittuu 5.7 mailia tunnissa.
Tähän kuvaan optimikulmat on merkattu ympyröillä, esimerkkinä LYS 1.22:n omaava matkavene
http://www.soundyachts.com/images/Elan333Polar.jpeg
Oman veneen käyriä voi yrittää etsiä kuukelista tyyliin
http://www.google.fi/search?q=elan 333 polar diagram
VMG tarkoittaa nopeutta seuraavaan reittipisteeseen.
http://www.oceansail.co.uk/Articles/VMGArticle.html
suomenkielellä
http://www.tampereennavigaatioseura.fi/artikkelit/gpstietoutta.shtml
Purjehduksessa on kaksi eri termiä VMG (Velocity Made Good) ja VMC (Velocity Made to Course). Ensimmäinen on kohti tuulta ja jälkimmäinen kohti reittipistettä. Ensimmäistä käytetään silloin kun luovitaan (tai mennään myötätuuleen) ja matka on sen verran lyhyt, ettei tuuli ehdi kääntyä tolkuttomasti. Jälkimmäistä voi käyttää silloin kun on todennäköistä, että tuuli on aivan eri ennen kääntömerkkiä.
Luovittaessa saaristossa VMC:n avulla kannattaisi aina tehdä vastakäännös heti kun kääntömerkki on ohi vastatuulen. Jos vastakäännöstä ei tee VMC alkaa laskea ja on lopussa jo lähellä nollaa (tai jopa negatiivinen) kun on oikeasti aika tehdä vastakäännös. VMG sen sijaan toimii kokoajan oikein ja neuvoo tehokkaaseen purjehdukseen.
Englanniksi:
http://wcsailing.blogspot.com/2008/10/vmg-vs-vmc-buoy-racing.html
Suomeksi:
http://www.fe83.org/docs/purjehtiminen/vauhtiseminaari/VSajo.pdf
http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&t=47
Tuolla näyttäisi olevan ainakin H-veneelle sekä hiukan referenssejä muille malleille. Tosin tekstipuolella ollaankin sitten sopivan (itse)kriittisiä käppyröiden suhteen.
Huomaa, että etusivun polaarit ovat pahasti pielessä. Katso keskustelun sivulta 2 korjatut polaarit GPS-dataa H-veneiden MM-kisoista:
http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&t=47&start=30
Mihin suuntaan kannattaisia ajaa kilpailussa, jos merkki on kaukana ja 45 astetta sivussa vastatuulesta?
Kannattaisiko pitkässä kilpailussa (sanotaanpa sitten vaikka Gotland runtissa), jos on edotettavissa suunnaltaan vaihtelevaa tuulta (merisään yleinen termi), ajaa alemmaksi nopeampaan VMC kurssiin kuin yrittää pysyä suorimmalla reitillä? Onko normaalilla veneellä nopeampi ajaa esimerkiksi 10 astetta alas ja tehdä lopussa lyhyt luovi vai ajaa suoraan merkille? Miksi kilpailijat tällaisessa tilanteessa tekevät usein yläkoukkuja eli piinaavat linjan yläpuolella?
Jos tuuli kääntyy vastaan, eikö etu ole alas ajaneella (uusi luovi edullisemmasta suunasta)? Jos tuuli kääntyy lopussa myötäisemmäksi, silloinhan alas ajanut pystyy noustamaan merkille.
H-veneen polareiden osalta voisi tietenkin viitata Brummerin Mikon - vapaasti siteeraten- keskustelussa esittämään ajatukseen, että mitä järkeä on kehittää polaareja veneeseen, jossa ei ole minkaanlaisia mittareita? H on sen verran laajalle levinnyt, perinteinen ja kovatasoinen yksityyppiluokka, että parhaat trimmiohjeet löytyvät vaihtoehtoisesti joko toisilta H-purjehtijoilta tai sitten soveltamalla purjeiden valmistajien trimmiohjeita. Ei kannata tehdä muutoinkin monimutkaisesta purjehduksesta vielä monimutkaisempaa lajia
Useimmissa retki-H:ssa taitaa olla loki/kaiku? Lisäksi retki-H-lla kohtaa varsin harvoin kisa-H:n, johon voisi vauhtia verrata. Kyllä yksinäiselle köliveneilijälle polaareista on iloa. Ei kai se kovin monimutkaista ole tavoitella sitä 5,3-5,5 kn kryssivauhtia?
Riippuu aivan siitä miten tuuli sattuu kääntymään ja mitä muut tekevät. Tasaisessa tuulessa ei kannata ajaa 10 astetta alas, jos suoraan pääsisi optimikryssikulmalla. Jos tuuli kääntyy vain vähän, pääsee nopeammin ajamalla ensin hiukan yli ja lopussa suoraan merkille. Jos kääntyy enemmän kannattaa jo ajaa alemmaksi vauhdilla kohti uutta tuulta.
Järkevämpää on tutkia purjeentekijöiden trimmiohjeita ja virittää purjeet niiden mukaan, tasan tarkkaan tietää, että vauhti on hyvä. H on siksi selkeä ja johdonmukainen vene purjehtia, että polareita on turha miettiä; purjevarustuskin kun on sangen suppea.
H:n laskennallisten polaarien toimivuudesta ei ole minkaanlaista empiiristä kokemusta, kilpa- H:ssa kun ei ole lokeja eikä niissä käytetä GPSä. Hangon MM-kisojen trackeja ei voida vertailu pohjana käyttää kuin enintään ajoittain joidenkin lähdön kärkiveneiden osalta. Kyseessä kun oli tasainen fleet-kisa, jossa käytännössä jokainen vene ajoi häiriintyneissä tuulissa ja sekavassa aallossa
Kannattaa ajaa VMG nopeutta, mutta valita halssit siten, että tuulen kääntymissuunnan puoleiset halssit ovat lyhyempiä ja yläpuolen halssit vastaavasti pidempiä. Siis 1. tapauksessa tuulen kääntyminen halsin aikana vie kääntömerkin alle ja jälkimmäisessä tapauksessa se auttaai kääntömerkkiä.
Miten tuuli kehittyy
http://www.fe83.org/docs/purjehtiminen/vauhtiseminaari/VSsaa.pdf
Hölmöläisten hommaa yrittää vastatuuleen purjeilla, veneen ohjattavuuskin häviää kun vauhti loppuu niitä luoveja tehdessä eikä perheveneilijällä ole syytä ottaa riskejä.. Me purjehdimme vain myötä- ja sivumyötäisellä kun tilaa on riittävästi, muulloin ajamme aina koneella, siksihän se siinä veneessä on!
Joo ei kannatat riskejä ottaa! Onhan lapsillasi kumihanskat hiekkalaatikollakin?
Löytyihän täältä vastauksia ennenkuin keskustelu taas lipesi. Polaarikäyrät ovat nimenomaan se jolla voisin verrata eri veneiden nopeutta eri tuulilla ja joku hoksasi mitä hain etenemissuunnalla, eli eihän minua kiinnosta matkan etenemisen kannalta kuinka voimakkaasti kokka kohisee. Jos olen menossa pohjoiseen ja vene kulkee 10 solmua itään tai länteen niin minulla on huono vene tarkoitukseeni, matkantekoon.
Ne jotka ryhtyivät saivartelemaan aallokosta niin se aallokkohan on kahdelle veneelle sama samassa paikassa. Kaipaan vertailuarvoa kumpi vene on vastatuulessa nopeammin Biskajan ylittänyt. Ei mua kiinnosta jos toinen päätyi ennätystahtia Irlantiin kun sinne oli suotuisat tuulet.
Joo, mutta nytpä haksahditkin Passe d'ar Menin matalikolle. Kaksi venettä joiden polaarikäyrät osoittaisivat samaa nopeutta eivät leikkaa aaltoja samalla tavoin. Toisella pääsee matalikon terävöittämässä aallokossa ok, mutta toisella kannattaa pysytellä lovemmilla vesillä.
Tulee mieleen teksti tilkan seinässä. Kyllä tyhmä saa olla mutta ei tykimies.
Olennaista kai on minne olet menossa. Silloin seuraava nyrkkisääntö on helppo muistaa.
1) onko kohde tuulensilmän suhteen oikealla vai vasemmalla.
2) niin sen puoleinen halssi vie sinut nopeammin kohteeseen, koska voit ajaa ylemmäksi ko. halssilla.
Tietenkin piti olla tuulensilmä kohteen suhten, eikä päin vastoin