http://www.findikaattori.fi/59/
Rakentaminen rajussa nousussa, tuhnun mielestä tämä on tietysti varma merkki romahduksen alusta.
Rakentaminen rajussa nousussa, tuhnun mielestä tämä on tietysti varma merkki romahduksen alusta.
Käppyrät koiliseen
eikö vaan
25380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
, kun tarjonta paisuu ja ostajat katoavat. Hyvä yhdistelmä.
"tarjonta paisuu ja ostajat katoavat"
Heheh, tuffelogiikkaa aidoimmillaan. Luulisi että 12 vuoden odottelu ja sen aikana nähdyt syklit olisivat jotain opettaneet mutta ei... kerran tuffe, aina tuffe
Hyvä kuulla, että rakentaminen on vauhdissa sillä tarjonnan lisääntyminen laskee hintoja. Siksihän viime aikoina on hinnat nousseet, koska tarjonta on ollut niin ohutta. Piakkoin on siis odotettavissa hinnan laskua.
kas kas, hinnat siis romahti, vaikkei tämä vielä näykään tilastoissa, kun uusien kohteiden aloitukset pistetiin jäihin vuodevaihteessa 2008/2009
Vai onko tyffelogiikassa sittenkin reikiä?
Nyt ei mene jakeluun.
Siis minähän sanoin, että hinnat ovat nousseet viime aikoina huomattavasti, koska tarjonta on ollut vähäistä (johtuen tuosta uudiskohteiden rakentamisen jäädyttämisestä 2008/2009).
Nyt kun tarjontaa alkaa taas olemaan paremmin, niin hinnat tulevat laskemaan.
Mikä tässä nyt on niin vaikeata?????
Vain velkamuulin logiikalla tarjonnan lisääntyminen nostaa hintoja.
Vähän ihmettelen mitä tuokin kommentoija on tehnyt viimeiset 12 vuotta, jos luulee että hinnat olisivat koko ajan vain nousseet. Ainakin minä olen tuona aikana vaihtanut asuntoa Helsiongissä 3 kertaa ja aina ostanut halvoilla hinnoilla ja myynyt kalliilla. Kaksiosta aloitin ja nyt on niillä rahoilla 5 huonetta. Mutta kyllä sitä varmaan pystyy kalliilla ostamaan huonoissakin suhdanteissa, jos ei ole pelisilmää...
Kun kauppa käy niin tarjonta KASVAA ja hinnat nousee. Kun kauppa ei käy, niin tarjonta vähenee ja hinnatkin voivat ihan vähän laskea.
Mitä kohtaa et ymmärrä?
Ehkä asia on helpompi ymmärtää autojen kanssa, jotka ovat selkeästi kulutustuote. Kasvaako maahan tuonti silloin kun kauppa käy, vai silloin kun se ei käy?
Ei ole totta. Ei vaan voi olla totta.... :D (huutonaurua).
Tuulipuvut vetää tällä palstalla ihan omalla logiikallaan... (lisää huutonaurua).
Seuraavaksi väität varmaankin, että kun kun korot nousevat, niin asuntojen hinnat nousevat. Mitä enemmän korot nousevat, sitä enemmän asuntojen hinnat nousevat. Lopulta kun korot ovat taivaissa, niin asuntojen hinnatkin ovat nousseet megalomaanisen kalliiksi. :D
Vastaavasti mitä enemmän asuntoja tuotetaan ja syydetään markkinoille, sitä kalliimmaksi ne muuttuvat. Lopulta kun raksamiehet jauhaa yötä päivää 24/7 ja asuntoja valmistuu "liukuhihnalta" niin sittenkös hinnat vasta pilvissä ovat. (hillitöntä huutonaurua)
Katsoppas nyt kun tuo sinun lähtökohtasi "kauppa käy" tarkoittaa, että on kysyntää. Kun kysyntä nousee, mutta tarjonta ei, niin hinnat nousevat. Tämä on juuri se mitä tapahtui kun rakennusfirmat pistivät hankkeet jäihin.
Katso vaikkapa Etuovi.comin markkinapuntarista kohteiden määrä (erityisesti uudiskohteet) vuoden 2008 puolivälistä tähän päivään. Tarjolle tulleen määrän pudotus on dramaattinen. Samaan aikaan korot tippuivat lähes nollaan talouden elvytyksen vuoksi ja asuntojen kysyntä lähti nousuun ennätyshalpojen lainojen vuoksi. Koska tarjonta oli romahtanut, ihmiset kamppailivat kynsin hampain vähistä asunnoista joita edelleen oli tarjolla. Näytöille jonotti ihmisiä. Hinnat nousivat. Tuli ylikysyntää. Kaikille halukkaille ei riittänyt asuntoja. Asunnoista alettiin tarjota enemmän kuin pyyntihinta, mikä on ennenkuulumatonta.
Rakennusyhtiöt herättivät tämän ylikysynnän huomattuaan taas jäihin pistetyt hankkeet eloon. Siinä kestää kuitenkin aikansa ja liika nopeus näkyy hutilointina ja uudisrakentamisen laadun laskuna. Kuitenkin tarjolle alkaa tulla enemmän asuntoja. Myös vanhojen asuntojen tarjonta on piristynyt kun vähäinen tarjonta nosti ensin hinnat ylös ja kun Kreikka-kriisi jatkaa elvytystä ja nollakorkoja, mikä pitää ylikysyntää yllä. Erityisesti sijoittajat ovat myyneet asuntojaan pois korkeiden hintojen tilanteessa.
Nyt kun sekä uusien että vanhojen asuntojen tarjonta on lisääntynyt selvästi, alkavat asunnon ostajat harkitsemaan tarkemmin. Enää ei ole pakko tehdä pikaisia kauppoja ja tarjoutua maksamaan huimasti yli pyynnin, vaan voi katsoa rauhassa muitakin vaihtoehtoja. Mitä enemmän asuntoja tulee tarjolle, sitä enemmän vaihtoehtoja ostaja saa ja sitä haluttomampi on maksamaan ylihintaa. Jos ei saa jotain asuntoa, niin sitten seuraavan tai sitä seuraavan.
Edelleen tarjonta on liian vähäistä ja hinnat kovat, mutta lisääntyvä tarjonta laskee hintoja. Samaan aikaan korot alkavat pitkittyneestä elvytyksestä huolimatta nousta, mikä hillitsee lainanottohalua ja ostointoa ja pudottaa entisestään hintoja. Kun myyjät puolestaan huomaavat hintojen alkavan laskea ja hintahuipun olevan ohi, he pyrkivät vielä rahastamaan viimeiset "kovat hinnat" ja tarjolle tulee nopeasti paljon asuntoja.
Se luonnollisesti laskee entisestään hintoja, koska nyt ostajilla on varaa valita monesta, tinkiä kunnolla jne. Ostajien määräkin vähenee, kun nousevat korot eivät innosta lainanottoon. Tulee ylitarjontaa ja hinnat laskevat. Vastaavasti ostajat odottelevat yhä halvempia hintoja. Syntyy kierre joka on hallittua ja muuttuu hintakuplan hitaasta tyhjenemisestä romahdukseksi vasta jos talous alkaa samaan aikaan yskiä ja syntyy työttömyyttä tms. nopeasti kysyntää laskevia (ei ole enää varaa ostaa asuntoa) ja tarjontaa lisääviä (pakko myydä asunto pois) tekijöitä.
DENIALIA vastaan vängätä. Denialissa kaikki käy järkeen.
Jos talous alkaa yskiä ja syntyy työttömyyttä, rakennusliikkeet vähentävät taas aloituksia ja luovat uudelleen sen ylikysynnän. Jossain on aina asuttava ja vuokralla odottaminen on kallista ja vaatii, että on markkinoita viisaampi. Viime lamassa odottaminen saattoi jopa kannattaa, jos kiikarissa oli riittävän kallis kohde.
Oma kannattaa lähes aina. Onko se sitten neukkukuutio vai omakotitalo riippuu omista ja puolison tuloista. Tuleen ei saa jäädä makaamaan. Sitähän se odottelu juuri on eli odottaa liian kauan oikeaa hetkeä ostaa ja sitten huomaakin olevansa liian vanha selviämään veloista. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä suurempi onnenkantamoinen tarvitaan, jotta pääsee omaan.
Ne jotka ovat ostaneet neukkukuution vuonna 2000 pääkaupunkiseudulta, voisivat myydessään ostaa jopa kaksi käytettyä Subaru Impreza WRX:ää, jos maksaisivat velat pois ja lähtisivät vuokralle. Mikseivät sitten tee niin? Koska järkevä ihminen ajaa vanhalla rupulla ja pitää rahat ennemmin kiinni kohteessa, jonka arvo nousee.
Jos ryntää Jakomäkeen ja ostan kuplalla 70-luvun homeisen neukun. Takaatko ,että saan 20v- päästä pari subarua. Vaadin pankkitakuun!
Olet pelkkä paskanjauhaja!
Pelkästään tarjontaa vähentämällä ei synny ylikysyntää. Siinä vaikuttaa muutkin tekijät. Jos esimerkiksi korko nousisi todella paljon, ei kukaan haluaisi ottaa lainaa ja ostaa asuntoa. Silloin on yhdentekevää, onko tarjolla vain vähän asuntoja koska kysyntää ei ole sitäkään vähää.
Ongelma on ollut se, että lähes nollakorolla on houkuttelevaa ottaa lainaa ja ostaa asunto, mutta tarjonta on ollut riittämätöntä. Keväällä tilanne oli pahin, kun tarjonta painui alas ja myyntiin tuli hirveää roskaa; käytännössä kaikki karmeat jämäkämpät. Silti niiden hinnat olivat kuin helmiä olisi myyty.
Tilanne on nyt kesällä parantunut ja suunta on luultavasti parempaan päin. Tarjonta lisääntyy ja hinnat alkavat laskemaan. Korot nousevat mikä laskee entisestään hintoja. Uuteen korkoelvytykseen ei ole EU:ssa enää varaa. Jos nyt tulisi uusi lama, työttömyys lisääntyisi, korot nousisivat ja hinnat romahtaisivat.
Ei se "aina kannattaa ostaa" ole niin suoraviivainen. Asunnot romahtivat 1990-luvun taitteessa -40--50 % neljässä vuodessa. Jos osti v. 1989 huipulla asunnon, sai käytännössä omansa takaisin v. 2005. Kaikki ennen 2005 ostaneet saivat siis suhteessa asuntonsa edullisemmin kuin 1989 ostanut.
Olisi kannattanut ostaa paria vuotta myöhemmin ja v. 1993-1996 olisi saanut absoluuttisesti todella halvalla. Ne olivat tuolloin romahduksen jälkeisessä alennusmyynnissä. Asuntoja olisi saanut samalla rahalla kaksi kuin muutamaa vuotta aiemmin 80-luvun lopussa, joten toisen olisi voinut laittaa vaikka vuokralle.
Nyt ollaan auttamatta hintakuplassa. Asunnot ovat esim. Helsingissä nousseet yli 15% vuodessa. Samaan aikaan monilla aloilla on neuvoteltu palkankorotuksia, jotka ovat parhaimmillaankin luokkaa 1-2%, usein pienempiä. Korot ovat nollassa, mutta niin on inflaatiokin. Yhtälö on huono.
Asuntojen hinnat tulevat putoamaan jossain vaiheessa. Ne lähtivät v. 2008 putoamaan kohti tervettä tasoa, mutta finanssikriisin elvytystoimenpiteet keskeyttivät pudotuksen ja käänsivät suunnan uudelleen ylöspäin. Nyt elvytysraha alkaa loppua ja korot nousevat.
Voi Jeesus mikä tuhnu...
"Seuraavaksi väität varmaankin, että kun kun korot nousevat, niin asuntojen hinnat nousevat. "
-> no todellakin. Historian kovin hintojen nousu oli 80-luvun lopussa kun korot paukutteli lähllä kahtakymmentä prosenttia.
"Vastaavasti mitä enemmän asuntoja tuotetaan ja syydetään markkinoille, sitä kalliimmaksi ne muuttuvat. "
-> Onko sulla lukemisen ymmärtämisessä ollu aina vaikeuksia? Analogia oli toisin päin. Rakentaminen riippuu hinnoista, ei toisinpäin kuten yrität väittää.
Hinta joustaa van vähän, joka pitäisi 12 vuoden tuhnuttelukokemuksella olla jo selvä asia, mutta ei vaan näytä menevän perille. Volyymi on se mikä joustaa.
Olet todella pihalla, ensin luulin provoksi, mutta sähän taidat olla ihan tosissaan?!?
Nyt ei ollut kyse mistään homeisesta neukkukuutiosta vaan sellaisesta, jossa remontit on tehty ajallaan. Voit vaatia pankkitakuuta, mutta sellaista tuskin myönnetään. Omistamisessa riskit kannetaan itse ja siksi se tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi.
>>>-> no todellakin. Historian kovin hintojen nousu oli 80-luvun lopussa kun korot paukutteli lähllä kahtakymmentä prosenttia.
Heh heh... just niin. Olet niin pihalla, etten jaksa alkaa vääntämään tätä rautalangasta, vaan pistän sinut lukemaan itse. Lue ensin luku 4 (alkaen s. 37): http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k221.pdf
Sivulla 41 todetaan "Rahoitusmarkkinoiden asteittain tapahtunut vapauttaminen merkitsi sitä, että kotitalouksien asuntolainojen saanti helpottui huomattavasti vuodesta 1986 alkaen. Reaalikorot nousivat 1980-luvun alkupuolella, mutta vuonna 1985 keskivertokotitalouden veron jälkeiset reaalikorot olivat edelleen negatiiviset. Vuosina 1987 - 89 reaalikorot laskivat."
Sen jälkeen katso seuraavasta kalvosetistä sivuilta 15-16 nimelliskorot ja reaalikorot vuosina 87-89:
http://www.socialmedicine.fi/pdf/lama_kiander.pdf
Näet nimelliskorkojen ja reaalikorkojen menneen eri suuntaan. Mitä luulet, kummat vaikuttavat asuntojen hintojen muodostumiseen enemmän? Vertaa vielä huviksesi lukuja nykyiseen tilanteeseen, niin näet erot ja huomaat, että jotain on sentään erilaista tällä kertaa. Sen sijaan kannattaa lukea tuo ensimmäinen linkki hyvin läpi, niin ymmärrät että monessa muussa kohtaa taas kertoma 1980-luvun asuntojen hintakuplasta on aivan kuin lukisi nykypäivän tilannetta.
>>>-> Onko sulla lukemisen ymmärtämisessä ollu aina vaikeuksia? Analogia oli toisin päin. Rakentaminen riippuu hinnoista, ei toisinpäin kuten yrität väittää.
No sinähän tässä väität jotain muuta. Minulle on ainakin itsestään selvää, että rakentaminen riippuu hinnoista, mutta rakentamisella on myös vaikutusta hintoihin. Esimerkiksi 80-luvulla oli ensin pula asunnoista, kun rakentaminen oli jäissä. Sitten tehtiin hirveä määrä uudistuotantoa, jonka ohessa rakennusfirmojen työ- ja toimintakustannukset nousivat pilviin. Tarjonnan lisääntymisellä oli kuitenkin hintakehitystä hillitsevä vaikutus. Kun lisäksi tuli romahdus, jäi mittava määrä uudistuotantoa jota sai sitten halvalla seuraavina vuosina. Myöskin... tai no antaa olla, en jaksa tätä kun on niinkuin tyhjille seinille huutelisi. Ota selvää, lue ja päättele itse. Käytä vaikka googlea.
>>>Olet todella pihalla, ensin luulin provoksi, mutta sähän taidat olla ihan tosissaan?!?
Samat sanat. Pelottavaa!!!
70-80 lukujen neukkuläävät puretaan. Niitä ei 20v. päästä enää ole. Ole siinä isntää..
Mutapekkoja jaetaan..
Kaikki saneeraus niissä on perseeseen työnnettyä rahaa..
Mitä sanot vuokralaisesta, joka asuu tällaisessa talossa? Mihin hän laittaa rahansa? Eikö se ole suorastaan tyhmää maksaa enemmän vuokraa kuin naapurissa asuva omistusasuja maksaa korkoa ja vastiketta? Sellaisia taloja, joissa remontit on ajallaan tehty ei pureta vielä moneen kymmeneen vuoteen. Mikä tulee olemaan se syy, jonka takia puretaan? Jos talo puretaan niin yhtiö rakentaa tilalle uuden ja koska vanha kiinteistö on usein keskeisellä paikalla, siitä tulee erittäin haluttu kohde uuden rakennuksen myötä. Jos laittaa ikivuokralaisen elämän aikana asumiseen laitettaman rahan omistusasumiseen niin on varaa maksaa yksi ylimääräinenkin talo.
Etpä juuri tuntunu ymmärtävän mitään linkittämästäsi kalvosarjasta... milloin lie tehty kun oli amtöörimäisesti jätetty päiväys pois, nimensä sentään oli kehdannu laittaa.
Kaiken kaikkiaan nyt on paljon parempi tilanne kuin 90-luvulla...
Jaa, että milloin esitys on tehty? Nopeasti ko. sivustolta paljastuu, että kyseessä on viimevuotinen seminaari aiheesta "Miten ehkäistä laman hyvinvointia rapauttavat vaikutukset? – Mitä opittiin 1990-lamasta", Aika: 25.5.2009, klo 9.30–15.00, Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki , Sali 104.
Kalvosetin esittäjä on VTT (kansantaloustiede), dosentti, tutkimusprofessori Jaakko Kiander, joka on myös Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtaja. Se ettei henkilö ole muistanut laittaa kalvosarjaan päivämäärää (aina kannattaisi laittaa) ei tee siitä yhtään huonompaa totuuden kannalta. Aihekin on sellainen, mitä kyseisessä instanssissa nimenomaan tutkitaan.
Minustakin tilanne on paljon parempi kuin 80/90-luvulla, mutta silti samaan aikaan monessa suhteessa samanlainen. Kun lukee noita selvityksiä, niin jos ei tietäisi lukevansa 80-luvun tilanteesta, voisi yhtä hyvin luulla tekstin koskevan nykypäivää muutamin poikkeuksin.
Rakenteellisempiakin htäläisyyksiä on. 80-luvulla hintaralliin vaikutti mm. pankkien vapautuminen ja lainan sitominen ulkomaan valuuttaan sekä uudet lainainstrumentit yms. lainanantoa koskevat lievennykset. Devalvaatio vei sitten tuhkatkin pesästä näyttäen mihin sellainen voi johtaa.
Yllättäen samantyyppiset lainanantoa koskevat lievennykset ja uudet lainainstrumentit ovat nykypäivänäkin. Yhdysvallat on tässä suhteessa jo legenda. Suomessa kehiteltiin uudenlaisia "itse itseään pois maksavia lainoja" sitomalla niitä rahastosijoituksiin, jotka finanssikriisi pyyhki pois. Nyt ahneet pankit lipsuvat omarahoitusosuuden vaatimuksista.
Ainoa selvästi asuntojen hintoja nostava muutos, mikä tulee pysyvästi pitämään suomalaisten asuntojen hinnat korkeammalla kuin aiemmin on omasta mielestäni pitkien lainojen yleistyminen. Kun aiemmin laina-ajat olivat 8-10 vuotta, niin nyt puhutaan 20-30 vuotisista lainoista. Pitkät lainat ovat uudenlaisia lainamuotoja Suomessa.
Jos laina-ajat 2-3 kertaistuvat niin lainan kuukausierät jäävät paljon pienemmiksi. Ihmisillä on näin varaa ostaa kalliimpia asuntoja kuin aiemmin. Ikävä kyllä ajan mittaan se näkyy siten, että kaikkien nykyisten asuntojen hinnat nousevat kauttaaltaan (jota nopeuttaa vielä vähäinen uudistuotanto eli kun ei voi ostaa uutta, pitää ostaa vanhaa).
Pitkäaikainen hintataso asettuu lopulta aiempaa korkeammalle ja samoista neuvostokuutioista maksetaan enemmän kuin ennen vain siksi, että niistä voidaan maksaa nyt enemmän kuin ennen pidempien laina-aikojen ansiosta. Kerroin ei ole kuitenkaan suoraan tuo 2-3, koska osa säästyneestä rahasta käytetään muuhun kulutukseen, kuten autoihin, lomailuun, jne.
"Jos laina-ajat 2-3 kertaistuvat niin lainan kuukausierät jäävät paljon pienemmiksi. "
Ja rahaa jää enemmän muuhun elämiseen, eikä olla niin tiukoilla jos tulee taloudellisia takaiskuja.
Kuten sanottu, rahoitusmarkkinat vapautuivat vasta 80-luvun lopussa ja se häikäisi monet. Silloin ei tajuttu että lainaa voi saada enemmän kuin kykenee maksamaan.
Nyt jo parku, kun nostetaan tonttien vuokrat. Miten 50v. suuniteltu talo kestää kauemmin. Ei vuokralainen niissä asu. Miksi asuisi? Minäkin asun mukavasti saunallisesa, lasitetulla partsilla varutetussa uudessa. Sinä käyt purkuaravan ruttosaunassa kellarin perillä. Olet vielä onnesta sekaisin ja haaveilet isännyydestä!
Purkuavustuksia jo valtio myntää homearaviin..
2*-3kertaseksi?
Kuka myöntää nelikympiselle 60-90v lainoja?
Röttelöihin jotka raskaasti korjattunakin kestää45v.
Juuri noinhan se jatkuvan nousun vallitessa tapahtuu. Ostat halvalla, myyt kalliilla. Ostat toisen asunnon ja myyt kalliimmalla. Ostat kolmannen ja myyt vielä kalliimmalla. Aina on ostohinta halvempi kuin myyntihinta. On ollut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana helvetin vaikeaa tehdä huonoa bisnestä asunnoilla.
Niin no tuossa ketjussa mainittiin kyllä, että aiemmin lainat olivat tyypillisesti 8-10 vuotisia, mutta nyt on yleistynyt 20-30 vuotiset lainat. Näin pitkiä ei aiemmin Suomessa ole juuri myönnettykään. Siitä siis 2-3 kertainen.
Todella pitkiä 40-80 vuoden lainoja Suomessa ei ole vieläkään, vaikka niistä puhuttiin joitakin vuosia sitten. Tälläisissä lainoissahan - joita maailmalta kyllä löytyy - ideana on se, että lainakin voi periytyä.
Toisaalta 30 vuotinen laina - jos on tietyntyyppinen - pitkittyy korkojen noustessa lähes 40-vuotiseksi. Lehdessä oli jokin aika sitten hyvä laskelma siitä, miten 25 -vuotinen venyy helposti jop 7-8 vuodella korkojen noustessa.
Yhtiö omistaa tontin. Miten ne autot sitten kestävät yli suunnitellun käyttöiän, vaikka on enemmän liikkuvia osia? Miksi asumiskuntoisia taloja purettaisiin? Kerro jo se syy.
Omistamisessa on sellainen juju, että ne rahat eivät näy tilillä heti vaan vasta sitten, kun myy. Asun ennemmin nyt vähän vaatimattomammin kuin sitten kun sitä asumismukavuutta oikeasti tarvitsee. Olisi tyhmyyttä hassata nyt syntyvää tuloa autoon tai vuokraan, koska asuminen on se ensimmäinen perustarve, joka kannattaa hoitaa kuntoon ja jota kannattaa ajatella vähän pidemmällä tähtäimellä kuin muutaman kuukauden päähän.