Ken elää
hän näkee
tuntee elämänvirran itsessään
maailmantuulet keinuttaa
puhdasta viljaa sydämessään
aidoilla mielenviljelmillä
nähdä menneisyyden taakse
yli vainioiden ja arojen
horisontinkajoon
kokea elämänkaaret sisimmässään
olla oman sydämensä lähteillä
kulkea arjen taivalta
hipaista pyhää maata
astella onnen ja surun polkuja
Matkustaa luonnonlakien ääninä
maisemakuvina nähdä elämänrikkaus
kuunnella kaikuja syviltä sisäisiltä porteilta
nähdä edessään Elämälle avatut maailmanportit
löytää itsensä
maailmansa
sylistä.
hän näkee
tuntee elämänvirran itsessään
maailmantuulet keinuttaa
puhdasta viljaa sydämessään
aidoilla mielenviljelmillä
nähdä menneisyyden taakse
yli vainioiden ja arojen
horisontinkajoon
kokea elämänkaaret sisimmässään
olla oman sydämensä lähteillä
kulkea arjen taivalta
hipaista pyhää maata
astella onnen ja surun polkuja
Matkustaa luonnonlakien ääninä
maisemakuvina nähdä elämänrikkaus
kuunnella kaikuja syviltä sisäisiltä porteilta
nähdä edessään Elämälle avatut maailmanportit
löytää itsensä
maailmansa
sylistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kulkea astua tuosta portista
elämään vapaana maailmassa
kuolemakin elämää
elää nauttia tässä ja nyt
kuunnella sydämensä suurinta kaipuuta
antaa sen viedä suuntaansa
Kiitos, elämän löytämisestä päällä maan : )
Kiitän huomiostasi - tässä ja nyt.
Elämän virran kokeneena
tietäen tuon kaiken
maailman tuulien tuoksun
tuntien sieraimissaan.
Yli vainioiden ja arojen
yli horisontin jakoon
niinpä…
sisimmässään koetut tunteet
arjen, pyhän, onnen ja surun
mahtavaa…
luonnon kuvat ja maiseman ääret
kuunnella niitä…
nähdä elämän portit…
voih, niin kuin sanoit…
löytää itsensä, maailmansa, sylinsä…
siinä se, löytääkö?
Kiitos suurenmoisesta runostasi!!!
Tämä runoni oli jo tavallaan aikaa sitten pohjustettu
muualla mutta tänne sitä muutin hieman - toiseen
yhteyteen - että tarkoitukseen sopivaksi.
Vielä tuon luonnon tärkeyden korostamista ei voi
liiaksi korostaa,joka on hyvin olennainen osa elämäämme.
Vielä kun kuulee sanonnan että täytyy matkustaa kauas
jonnekin,jotta palattuaan voisi nähdä lähelle ... ?
Kiitos Sinulle ja hyvältä tuntuu että käyt välillä
täälläkin kuin silloin "ennenvanhaan".
Toivotan Hyviä suvenpäiviä kuin viilentäviä tuulia !
minä täällä maailmankajon
toisella puolella huudan
ääni kalpeana
surusta
tuskasta
menetyksestä
rakkaudesta
minä huudan
menetetyin äänin
horisonttikajoon
ei ketään näy missään
jossakin
kaiku vastaa
enkä siis ole yksin?
Dolan ystäväni, tervehdys pitkästä aikaa. Hieno runo sinulta!
Oletko nyt jossain maailmankajossa
ja minä runoineni horisontissa mutta
jos molemmat olemme kaukaisuudessa
ehkä silloin lähempänä kun uskommekaan.
Herää ajatus - ex noita - piip....ehkä
kuulolla noitatulien äärillä että mitä
suvakiehkurat että kipinät voisivat
kertoa tästä ajasta (-mme).
Minä Kiitän ex noitaa ja otan
tervehdyksesi mielihyvin vastaan
että kipinöidään ...kajossa kenties
valoa-kin ?