Sain lasten kanssa tuetun loman, ja menimme sinne. Hauskaa oli, mitä nyt murkku-ikäinen nyt välillä ärmötti. Olin tarkasti katsonut, että loma satu samaan aikaan riparin kanssa. Loman piti loppua perjantaina, ja lapsen konfirmaation lauantaina. Sain kuulla, että perjantaina olisi konfirmaatio harjoitus. No päätin sitten, että lähdemme lomalta päivää aikaisemmin.
Lapsi pääsi harjoituksiin, mutta sitten tuli taas ongelmia. Asiakastapaamisessa oli sovittu, että perhekoti järjestää juhlat. Nyt sainkin kuulla lapselta, että mitään juhlaa ei järjestetä. On niin kiire perhekodin lomalle. Suoraan kirkosta lähtevät. Neuvoin, että yrittäisi edes saada perhekodin äidin tarjoamaan kahvit ja pullan, siinähän ei kauaa menisi. Kun kuitenkin kummi ja mummi oli tulossa, ja matka oli melko pitkä. Perhekodista oli ehdoton kielto. Lapsi sanoi vielä, että älä vaan soita, muuten se huutaa hänelle niin hirveästi, ja häntä pelottaa. Hän ei kestä kun se raivoaa.
En ole aiemmin kuullut, että siellä olisi mitään ongelmia, joten kyllä hieman järkytyin, kun nyt kuulin, että se rouva huutaa. Sen olen jo ymmärtänyt asiakastapaamisten perusteella, että mieheltä menee helposti hermot, mutta että rouvallakin.
Mutta kaiken kaikkiaan, siis minä joustin meidän lomasta, että lapsi pääsee harjoituksiin, ja he eivät voi joustaa sen vertaa, että pitäisivät luvatun juhlan.
Missä mättää?
Lapsi pääsi harjoituksiin, mutta sitten tuli taas ongelmia. Asiakastapaamisessa oli sovittu, että perhekoti järjestää juhlat. Nyt sainkin kuulla lapselta, että mitään juhlaa ei järjestetä. On niin kiire perhekodin lomalle. Suoraan kirkosta lähtevät. Neuvoin, että yrittäisi edes saada perhekodin äidin tarjoamaan kahvit ja pullan, siinähän ei kauaa menisi. Kun kuitenkin kummi ja mummi oli tulossa, ja matka oli melko pitkä. Perhekodista oli ehdoton kielto. Lapsi sanoi vielä, että älä vaan soita, muuten se huutaa hänelle niin hirveästi, ja häntä pelottaa. Hän ei kestä kun se raivoaa.
En ole aiemmin kuullut, että siellä olisi mitään ongelmia, joten kyllä hieman järkytyin, kun nyt kuulin, että se rouva huutaa. Sen olen jo ymmärtänyt asiakastapaamisten perusteella, että mieheltä menee helposti hermot, mutta että rouvallakin.
Mutta kaiken kaikkiaan, siis minä joustin meidän lomasta, että lapsi pääsee harjoituksiin, ja he eivät voi joustaa sen vertaa, että pitäisivät luvatun juhlan.
Missä mättää?
Vastaukset 9
Vanhimmat
??????????????????
Etkö ole puheväleissä lapsesi perhehoitajan kanssa? Etkö ollut sopinut etukäteen sijoituskodin aikuisten kanssa miten lapsesi tärkeä päivä toteutetaan? Eihän nämä, eikä pienemmätkään vastaavat asiat ole sellaisia, joista keskustellaan lapsen välityksellä. Kyse on sinun lapsestasi, vaikka hänet onkin huostaanotettu, rohkeasti vain puhelin käteen ja puhumaan! Parasta, mitä sinä voit tässä tilanteessa lapsellesi antaa, on se, että olet avoimessa yhteistyössä perhehoitajien, ja myös sosiaalityöntekijöiden kanssa. Sen ajan ja vaivan saat kerran moninkertaisena takaisin! Lapsellesi jää paitsi tietoisuus, että te kaikki toimitte hänen parhaakseen, myös malli omaan elämään miten asiat hoidetaan aikuisten kesken. Perhehoitajan kuuluisi mielestäni jollain tasolla järjestää ne juhlat ja näin osoittaa lapselle, kuinka arvokas ja tärkeä henkilö hän on heillekin. Ellet saa rakentavalla ja ystävällisellä yhteistyöllä juhlista sovittua perhehoitajien kanssa, voitko pitää itse hänelle kahvikutsut, vaikka pienemmätkin?
kuuluu maksaa kestitys, pidä huoli että saat rahat. Sijoittaja saa lapsilisän ja jos olet yksinhuoltaja myös sen osan. Perhehoitaja saa rahan jonka on katettava lapsesta tulevat kulut. Meinaavat varastaa nuo rahat nyt tuolla keksimällään viisaallakin konstilla. Varkaat.
Asiakastapaamisessa,
siis lapsen sossarin ja perhekodin (ehkä) aikuisten kanssa on jo sovittuna (voi olla jopa kirjattuna sossareitten tuottamiin perhettä koskeviin asiakasdokumentteihin)
että perhekoti järjestää juhlan!
Eli joku lastensojelun viranomaisen verovaroilla kustantama virallinen jatke
lupasi ASIAKASTAPAAMISESSA että järjestää lapselle rippijuhlat!
Kun juhlien järjestämisen aika tuli niin mitään lapsen rippihuhlaa perhekodin aikuiset eivät saakaan aikaiseksi vaan jokin muu asia menee tärkeysjärjestyksessä edelle... !!!!!!
____________
Helena,
pyydä sossarilta raha sitä varten että pääsette virallisen ripillä käynnin jälkeen vaikka oman väkenne kanssa ja kesken ravintolaan, kahvilaan tms. rippikakkukahville tai muulle serviisille
lapsen sijoituspaikkakunnalla.
Sanot lapsen ls. sossulle, että
SOSSARI JÄRJESTÄÄ (siitä se sossari palkkansakin saa, asiakaiden ja varsinkin lasten asioiden hoidosta) perhekodin väen kanssa niin
että perhekodin väki antaa teille perheenne ja sukunne tarvitseman oman ajan rippijuhlan jälkeen
jonka jälkeen voivat sitten perhekotilaiset mennä minne ovatkaan menossa.
Laitat siis sossun asialle järjestämään (sopimaan) teille kuuluvan lapsen rippijuhla-ajan
sekä myös sen että sossu maksaa myös juhlakahvittelun sitten jossain ravintolassa tms.
jos kerran kahvin keitto ja juhlan pito ei kerran perhekodin väelle sovi.
Rippijuhla on kuitenkin ainoa laatuaan ja sekin yhdessäolonne hetki oman väkenne (mummot ja muut) kanssa
ja jos sekin rteiltä näiden .... taholta viedään niin
hgrh´ghghgrrggrr!
Asiakas tapaamis palaverissa sovittiin, sossut kirjasivat, en ollut yksin, koska en enää mene yksin, tai nauhoitan kaiken. Perhekodin kanssa on mennyt vähän niin ja näin. Mies huutaa ja kiroilee palavereissa, mutta sossut eivät kirjaa niitä. Nyt sain kuulla, että tyttäreni siis pelkää perhekodin naista. Jos lapsi kertoo minulle jotain, joka on sellainen asia, josta pitäisi puhua perhekodin ihmisten kanssa, niin lapsi sanoo, että älä kerro kun se sitten huutaa ja raivoaa, että mitä nyt menit äidillesi kertomaan. Että tällaiset välit.
Nimimerkki ??????? [jne...] kirjoittaaa:
"Etkö ole puheväleissä lapsesi perhehoitajan kanssa? Etkö ollut sopinut etukäteen sijoituskodin aikuisten kanssa miten lapsesi tärkeä päivä toteutetaan? Eihän nämä, eikä pienemmätkään vastaavat asiat ole sellaisia, joista keskustellaan lapsen välityksellä. (...)"
Ensiksikin, aiheen aloittajan kirjoituksesta ymmärsin, että kyse on perhekodista, ei perhehoidosta eikä siksi myöskään perhehoitajasta.
Toiseksi, millaista vanhemmuutta se on perhekodilta, jos perhekodissa ei tiedetä MILLOIN LAPSI PÄÄSEE RIPILLE?! Ei kai siitä tarvitse edes erikseen mainita; perhekodin kuuluu tietää se vielä varmemmin ja paremmin kuin oikeiden vanhempien. Siitähän perhekodille hoitopalkkiot (noin 200-300 euroa vuorokaudessa) maksetaan.
Tiedän, että jossakin perhekodissa haluttaisiin ehdottomasti pitää nimenomaan itsellä oikeus kaikkeen juhlan järjestämiseen, oikeiden vanhempien ja lapsen suvun ja läheisten ei haluttaisi sotkeentuvan siihen lainkaan.
Kummallista ja sekavaa touhua jälleen kerran. Lastensuojelussa ja sijaishuollossa ei näytä olevan mitään ennakoitavaa, varmaa ja selvää. Kaikesta lasten vanhemmat joutuvat viheliäisesti neuvottelemaan sijaishuollon kanssa. Ja näköjään lapset itse myös. Lapsen elämää on tosi häilyvää ja epävarmaa, kun elää tuollaisessa maailmassa. Sijaishuollossa ja kuten tässä, perhekodissa.
totta tosiaan. Meillä meni aikoinaan aivan farssiksi lapsen rippipyhä. Alun alkaen juhla oli tarkoitus järjestää meillä kotona, mutta perhekoti keksi, että he ovat lähdössä matkoille heti muutama tunti konfirmaation jälkeen eikä niin ollen juhlaa voitaisi kotona järjestää ajan puutteen vuoksi, vaan perhekodissa. Kyse ei ollut varatusta ulkomaanmatkasta, vaan sukuloinnista toisella puolella Suomea. Kunhan vaan halusivat kiusata ja tosiaan estää lasta juhlimasta rakkaidensa kanssa. Sitten meille tulikin konflikti perhekodin kanssa ja sijoituspaikanvaihdos prosessi käynnistyi. Konfirmaatio ajoittui siten, että lapsi lähtisi kotilomalle konfirmaation jälkeen eikä palaisi enää perhekotiin. Konfirmaatio oli luonnollisesti siellä entisellä sijoituspaikkakunnalla ja kirkkoon suvaitsi saapua ainoastaan perhekodin isä ja oli kertonut siellä lapselle, että xxxx ei tullut, sillä emme ole häntä pyytäneet. Voi jessus, vai olisi perhekodin äitee pitänyt ihan erikseen pyytää, vaikka lapsi oli heillä vielä kirjoissa ja kansissa. Pikkusieluista porukkaa ja tekevät ihan mitä tahansa perheitä kiusatakseen ja lapsen kustannuksella.
peheen koko kohtalo on niin tyypillistä ammattitaidottomien sossujen sähläämistä ja sossun oman virkavastuun pakoilemista ja väistelemistä.
Kun ei osata, ei ole ammattitaitoa eikä edes vähimmässä määrin ymmärretä sitä mitä tarkoittaa
kun tekee viranomaisena
ja tässäkin tapauksessa äärimmäisiä toimenpiteitä tekevänä lastensuojelun viranomaisena työtä lasten ja perheiden parissa
niin tulos ja jälki on tälläinen.
Lapsi pelkää, äiti pelkää lastensa puolesta ja sossu ei tee mitään ja perhekoti senkun porskuttaa menenmään kenenkään puuttumatta heidän touhuunsa
ja
verovaroilla.....
Niin tavanomaisen tyypillistä ja raivostuttavan epäammattimaista touhua;
sossulta ja vielä enemmän sijaishuollon taholta.
Uskomaton tapaus tuo teidänkin perheenne kokemus PERHEKODISTA! Ja nämä perhekodit ovat kai vielä niitä kaikkein ammattimaisimpia eli muka ammattitaitoisimpia sijaishuollon paikkoja! Ainakin ne laskuttavat siten, että niiden tarjoama hoito on parempaa kuin perhehoidossa tai sijaisvanhempien tarjoama.
http://www.apkl.fi/
Perhekodit ovat olleet ilmeisesti eräs tärkeimpiä vaikuttajia siihen, että LASTEN SIJAISHUOLTO ON SUOMESSA HILLITTÖMÄN KALLISTA! Ja sitten jatkuvasti me luemme ja kuulemme tällaisia aivan sekopäisiä juttuja perhekotien tasosta ja työ laadukkuudesta!
Hyvä, että kerrotte ongelmista!
Ilmeisesti juuri noiden ammatillisten perhekotien valvonta on heikointa koko sijaishuollossa. Minä arvelen näin.
Minä olen lasten yksinuoltaja. Minulla on siis huoltajuus, eli luulisin, että lapsen asioista kerrottaisiin minulle. Mutta mitään ei kerrota. Jos lapsi vahingossa minulle mainitsee, niinkuin nyt tästä rippileiristä, niin sitten saan tiedon. Vapaa ehtoisesti ei kerrota mitään. Epäilen, että koska lapsi minulle kertoi että menee leirille, tuli vähän niinkuin kostona etteivät pidäkään luvattua juhlaa. Vaikkakin mielestäni rippijuhla on perheen juhla, jota ei ole tarkoituskaan pitää perhekodilla, mutta jos on lapselle luvattu, niin pitäisi lupaus pitää. Kun tässä nyt kuitenkin tappelee aikuiset ja asiat, ei lapset.