Olen pettynyt ja surullinen seurustelukumppanini sisäisen kauneuden katoamisesta, sen myötä kun ulkoinen kauneus on lisääntynyt!
Eli, hän pudottanut painoaan ja saavuttanut jo nyt urheilullisen vartalon.Tyyli on painon putoamisen myötä muuttunut, tietenkin.Nyt on tottakai helpompi ostaa kauniita, istuvia vaatteita.Eikä niinkuin ennen, verhota itseään ylisuuriin vaatteisiin, joista ei itsekkään pidä.
Alkuun olin erittäin iloinen hänen puolestaan ja jaksoin iloita jokaista menetettyä kiloa.Kesän tullessa oli ihan hauskaa mukana kierrellä etsimässä hänelle uusia kesävaatteita ja tottakai ne myös imartelevat minun silmääni.
Olin ylpeä hänestä kun hänen uutta ulkonäköään kehuttiin ja nähdä että tyttöystäväni sai nyt "kantaa hedelmää" kovasta uurastuksesta.
Nyt on tyttöystäväni myös sisältäpäin muuttunut.Hänestä on tullut jotenkin ylimielinen ja nokkava!
Aikaa peilin edessä kuluu mielestäni jo liikaa ja hän kiinnittää ulkonäköönsä huomiota jo sairaalloisen paljon.
Rannalla maataan aurinkovoiteet pinnassa.Enää ei mennä rantsulle hauskaa pitämään, uimaan ja palloa pelaamaan.Kunnon rusketus on saatava nyt kun aurinko paistaa.Vaikkakin olen sanonut, että olen kuullut että aurinko tarttuu paremmin liikkeessä ollessa....Terassilla keskitytään siihen miltä näyttää, ei yhdessäolemiseen ja ystävien kanssa seurustelemiseen.Hän keskustelee mielellään ulkonäköön liittyvistä asioista(kuten hänen painonpudotus, treenit jne.).Muiden kuulumiset ei näytä kiinnostavan kuten ennen.Hän ramppaakin vessassa aina kun puhe kääntyy häntä ei kiinnostaviin aiheisiin.
Hän kiinnittää kaikkialla huomiota ihmisten ulkonäköön, kehuu tai joko haukkuu.Hänestä on tullut pinnallinen ihminen!
Kyllästynyt olen jatkuvaan kommentointiin kaikkialla, telkkariakin yhdessä katsoessa hän kommentoi näyttelijöiden asusteita, vartaloa, meikkiä yms.
Silloin ennen kun häneen tutustuin ja rakastuin, rakastuin nimenomaan hänen sisäiseen kauneuteen!
Hänen suloisuuteen ja ystävällisyyteen.Se miten hän kohteli muita ihmisiä ystävällisesti, huomaavaisesti ja arvostavasti.Hänellä oli upea kyky lukea ihmistä ja kuunnella.Aivan kertakaikkisen ihana nainen!
Nyt hän on muuttunut aivan kuin toiseksi ihmiseksi, en tunne tätä naista vierelläni.Mutta en millään jaksa uskoa että sisäinen kauneus voi noin ihmisestä kadota!
Eli, hän pudottanut painoaan ja saavuttanut jo nyt urheilullisen vartalon.Tyyli on painon putoamisen myötä muuttunut, tietenkin.Nyt on tottakai helpompi ostaa kauniita, istuvia vaatteita.Eikä niinkuin ennen, verhota itseään ylisuuriin vaatteisiin, joista ei itsekkään pidä.
Alkuun olin erittäin iloinen hänen puolestaan ja jaksoin iloita jokaista menetettyä kiloa.Kesän tullessa oli ihan hauskaa mukana kierrellä etsimässä hänelle uusia kesävaatteita ja tottakai ne myös imartelevat minun silmääni.
Olin ylpeä hänestä kun hänen uutta ulkonäköään kehuttiin ja nähdä että tyttöystäväni sai nyt "kantaa hedelmää" kovasta uurastuksesta.
Nyt on tyttöystäväni myös sisältäpäin muuttunut.Hänestä on tullut jotenkin ylimielinen ja nokkava!
Aikaa peilin edessä kuluu mielestäni jo liikaa ja hän kiinnittää ulkonäköönsä huomiota jo sairaalloisen paljon.
Rannalla maataan aurinkovoiteet pinnassa.Enää ei mennä rantsulle hauskaa pitämään, uimaan ja palloa pelaamaan.Kunnon rusketus on saatava nyt kun aurinko paistaa.Vaikkakin olen sanonut, että olen kuullut että aurinko tarttuu paremmin liikkeessä ollessa....Terassilla keskitytään siihen miltä näyttää, ei yhdessäolemiseen ja ystävien kanssa seurustelemiseen.Hän keskustelee mielellään ulkonäköön liittyvistä asioista(kuten hänen painonpudotus, treenit jne.).Muiden kuulumiset ei näytä kiinnostavan kuten ennen.Hän ramppaakin vessassa aina kun puhe kääntyy häntä ei kiinnostaviin aiheisiin.
Hän kiinnittää kaikkialla huomiota ihmisten ulkonäköön, kehuu tai joko haukkuu.Hänestä on tullut pinnallinen ihminen!
Kyllästynyt olen jatkuvaan kommentointiin kaikkialla, telkkariakin yhdessä katsoessa hän kommentoi näyttelijöiden asusteita, vartaloa, meikkiä yms.
Silloin ennen kun häneen tutustuin ja rakastuin, rakastuin nimenomaan hänen sisäiseen kauneuteen!
Hänen suloisuuteen ja ystävällisyyteen.Se miten hän kohteli muita ihmisiä ystävällisesti, huomaavaisesti ja arvostavasti.Hänellä oli upea kyky lukea ihmistä ja kuunnella.Aivan kertakaikkisen ihana nainen!
Nyt hän on muuttunut aivan kuin toiseksi ihmiseksi, en tunne tätä naista vierelläni.Mutta en millään jaksa uskoa että sisäinen kauneus voi noin ihmisestä kadota!
Vastaukset 16
Vanhimmat
.
kertonut tyttiksellesi näistä huomioistasi?
Anna hänen vaikka lukea tämä kirjoittamasi teksti, jospa vaikka hänen omatkin silmänsä avautuisivat ennenkuin kaikki muutkin ystävät huomaavat muuttuneen luonteen .
Sääli jos ihminen muuttuu ihan kokonaan ulkonäön muututtua "edustavammaksi", mutta miksi niin ei tietysti voisi käydäkin...
tänään lihapiirakkaa vai sinä? Sinä päätät! Juodun kuitenkin tyytymääm siihen lihapiirakkaan...prk!
kelpais lihapiirakka!On meinaan jääkaappi ihan empty.
Sinä et valitettavasti vie mun nälkää.Susta tulee vaan vielä kamalampi nälkä!
lihis jäljellä.Tuutko syömään?Sit mä syön sut.nam...
vaikea saada nälkäisenä unta, ni joo!Mä tuun!
Mut täytyy munki saada sut jälkkäriks.Paa lihis jo mikroon ja sit kessuppia löräys.Kiitos hani!
voisit sanoa hänelle asiasta nätisti, mutta anna hänen nyt vähän nauttiakkin. Hän on kauan elänyt ihan toisenlaista elämää niin jos hän nyt vähän sekoaa niin ei pidä luulla että hän on kokonaan hukassa.
ihan sama mieleen:)
Et jos hän nyt vähän on "seonnut" ku on saavuttanut ihannevartalonsa ja varmaan tuntee olonsa huippuihanaks, niin kyllä se siitä tasottuu ku juttu ei oo enää niin uusi!!!
Näin luulis, ei se pissa kaikilla nuppiin jää:)
Ei mun mielestä aapeen tartte vielä mitään hänelle sanoa, turha masentaa toista ja pilata toisen iloa.
Tärkeiden ihmisten kans aapee vois jutella jos ne alkaa myös ihmettelee mikä ystävään on mennyt.Sit jos menee todella överiks sen kauneuden ihanne, ni sit kannattaa kertoo huolestuneisuuden.Mut silleen kiltisti, turha toista loukata.
"Ei mun mielestä aapeen tartte vielä mitään hänelle sanoa, turha masentaa toista ja pilata toisen iloa.
Tärkeiden ihmisten kans aapee vois jutella"
Oma kumppani on se tärkein ja rakkain. Näin ainakin kuuluisi olla kun on parisuhteessa. (ts. kuuluu tuohon mainitsemaasi tärkeiden ihmisten joukkoon) Jos näin ei ole, on syytä miettiä parisuhteen tilannetta.
ap. vois keskustella sen "kumppaninsa" kanssa asiasta .Kyllä mä ainakin suuttuisin,jos mun kumppani avautuisi meidän suhdetta koskevista asioista tänne.Olis kyllä entinen sen jälkeen.Puhukaa keskenänne.
Kumppani ei saa avautua täällä, mutta itse käytte lukemassa kuitenkin toisen kirjoitukset ja jopa kommentoitte niihin.
asiat selvitetään puhumalla keskenään parisuhteessa.Jos ei kykene siihen,mitä se kertoo.Silloin on pahasti pielessä ,jos ei kyetä siihen.Onko edes tahtoa ja halua .Onko se enään edes rakkautta?
Mikään ei ole pysyvää, paitsi vittuilu!
Kirjoituksestasi ap.Sisäinen kauneuteni ei ole hävinnyt ,ehkä vähän sinua kohtaan.Syynkin tiedät miksi.
Otin mieltäni painaneen asian käsittelyn ensiaskeleet täällä, koska en tiennyt millälailla asian ottaisin puheeksi loukkaamatta.Mutta totta puhuen en osannut arvata että syy? muuttuneeseen käytökseen löytyy minusta!!!
Asian käsittely loppuukin osaltani täällä tähän, ja "menen itseeni" pohtien mitä minä olen tehnyt väärin???
Olen samaa mieltä että ongelmat pitää käsitellä "kotona kahden kesken".Tarkoitus ei ollutkaan ratkaista sitä palstalaisten kanssa.Joskus on vain helpompi ensin "keskustella anonyymina anonyymien" kanssa.Mutta erehdyin pahemman kerran!Lueskeltuani palstaa tarkemmin, tämä ei ole sellainen paikka todellakaan.Enkä ota tarkemmin selvää mitä ja keitä varten tämä palsta on.
mitään suhdetta edes ole.Tarkoitus ei ole olla ilkeä.Totuus?