Millainen etäisyys ja syvyys tulee putkille saveen asennettaessa. Tontille saisi aika kivuttomasti 350 m. Paljonko tuosta metrimäärästä voi ottaa vuosienergiaa?
Mistä löytyy esitteitä matalalämpöpattereista?
Mistä löytyy esitteitä matalalämpöpattereista?
Vastaukset 17
Vanhimmat
http://www.purmo.com/fi/tuotteet/paneeliradiaattorit.htm
Riippuu talon koosta.Tee porakaivo niin ei tarvitse varjella talvella pihamaata ja pysyy sulana. Se savimaa tarvitsee koko kesän sulamiseen. Lasketa putkiliikkeellä kumpikin vaihtoehto.
Jaa että riippuu talon koosta paljonko 350 m savimaassa antaa vuosienergiaa. Riippuuhan se johonkin rajaan asti. Ja riippuu se siitäkin asennetaanko systeemiin lämpöpumppu ja nesteitä putkiin. Ja pyöriikö kiertopumppu jos sitäkään on ylipäätään asennettu.
Mutta joku korkeamman älyllisyyden edustaja saattaa tietää - vaikka Suoli24-osastolla ollaankin - oikean suuntaisen vastauksen. Olen siitä melko varma. Antaako 10.000 kWh kivuttomasti?
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi
Eivät tee vaakaporauksia.
Minähän en mihinkään asiantuntijoitten foorumille. Testaan vain miten ääliötä porukkaa täällä maleksii. Ja hyvinhän tuota ääliökiintiötä näkyy riittävän.
Savimaa on ehdottomasti hyvä. Hiekka on taas jo huonompi.
Putket asennetaan n. 1-1,2m:n syvyyteen ja n.1,5m:n välein. Kuivan saven jäänmuodostuslämpömäärä on n.45 kWh/m3 ja kostean saven n.70kWh/m3. Otetaan vaikka 50. Maasta saatu energia on 350m:n putkistolla 350*50 = 17500kWh tähän tulee vielä lisää kompuran kuluttama teho joten kokonaisenergia on COP 3:lla 0,33*17500 17500= n.23000kWh
Eli kyllä tuo jo riittäisi jo moneen taloon
Tuo 1,5 m on se tärkeä varsinkin.
Lieneekö missään tutkittu missä määrin maaputkistoon voi siirtää lämpöä kierrättämällä liuosta ilmassa olevan radiaattorin kautta. Jopa talvella on tilanteita, että ulkona on 4...10 astetta. Maapiirissä voi keskimääräinen lämpötila olla kevättalvella 0 asteen pinnassa. Eli ilmaradiaattorilla voisi siirtää tehoa maahan ja nostaa keskimääräistä lämpötilaa maassa.
Korjaan pienen laskuvirheen.
COP 3 tarkoittaa että kokonaisenergiamäärä on kolme kertaa se joka tulee sähköverkosta. Siis kaksi osaa lämpöä maasta ja yksi osa sähköverkosta. Silloin kaava on 0,5 * 17500 17500 = 26250 kWh. Toisin päin laskettaessa saadaan tarvittava sähköenergia 0,3333 * 26250 = 8660 kWh.
Näinhän se on. Tuolla 0,5 kertoimella selvitetään paljonko on 1/3 maasta tulevasta 2/3 :sta joka on siis tarvittava kompressoriteho (0,5 *17500=8750) ja siihen lisätään maapiiristä tuleva 2/3 jolloin saadaan kokonaisenergiamääräksi 26250kWh. Tarkistuslaskenta 0,3333*26250 antaa muuten suurinpiirtein saman 8749kWh eikä 8660 kWh.
"Tuolla 0,5 kertoimella selvitetään paljonko on 1/3 maasta tulevasta 2/3 :sta"
Tämä meni väärin
Tuolla 0,5 kertoimella selvitetään siis 1/3 kokonaisenergiasta maapiirin 2/3:n avulla
Jos liuoksen lämpötila saadaan nousemaan radiaattorissa 2 astetta ja kiertonopeus on 200 litraa/h niin veden ominaislämpökapasiteetilla laskettuna tehoa syntyy 465 W . Eli vuorokauden aikana olisi mahdollista saada tasaisissa olosuhteissa 24h*465W=n. 11kWh. Kokonaistilanteen kannalta asia ei välttämättä ole kuitenkaan näin yksinkertainen.
Ruotsissa ovat latailleet porakaivoja lämmöllä kesän aikana, mutta hyötysuhteet ovat olleet kai aika heikkoja käytännön kannalta.
Ei taida olla mitään matalalämpöpattereita. On vain eri kokoisia pattereita. Matalalämpöön tarvitaan pinta-alaltaan noin kaksinkertaisia pattereita verrattuna öljylämmitykseen.
Metrin syvyyteen ja metrin välein. Mieluusti kahteen lenkkiin. patterit ovat normaaleja, ne vaan mitoitetaan isommiksi kuin öljylämmityksessä, koska max. lämpö on "maasta" 60 astetta. Älä unohda suoraa aurinkolämmön hyväksikäyttöä. Teetä lähes ilmainen suunnitelma myyjältä ja tai urakoitsijalta.
11,08-09 pantiin ivtn pumppu öljy kattilan tilalle . ei ole patteria tarvinnut "isontaa" 76 tehty talo alkuperäsillä ikkunoilla lapissa . 130 m2 ja 150m porakaivo 6500 kwh/ 10kk
Ennen ylimitoitettiin talojen patterit. Siksi ei ole tarvinnut isontaa. Meillä aivan sama juttu, ei tarvinnut isontaa ennen sotia tehdyn talon pattereita. Halusin vain edellä selventää mitä eroa on mitoituksessa jos liikutaan minimimitoituksen lähellä.
Jos taas on huomattavasti uudempi talo eikä pattereita ole alunperin ylimitoitettu niin isontaminen saattaa olla edessä.