Näin alkujohdannoksi kerron, että siskoni ja minä olemme olleet aina varsin ylipainoisia. Nuorempana kulkiessamme aina yhdessä meidät tunnettiinkin kokomme vuoksi ''Niinä pyöreinä siskoksina''. Painostamme huolimatta meitä pidettiin hyvinkin viehättävinä niin luonteidemme kuin ulkonäkömmekin perusteella. Koin meidän molempien olevan tyytyväisiä itseemme, kantavamme kilomme ns. ylpeydellä.
Nyt aikuisiällä meillä molemmilla on noin 40 kiloa ylipainoa. Minulla on ihana rakastava aviomies. Siskoni elelee tyytyväisesti sinkkuna. Kaikki meni hyvin kunnes siskoni äkkiä laihdutti itsensä hyvin lyhyessä ajassa normaalipainoiseksi. Luulin, että hän oli tyytyväinen kokoonsa kuten minäkin! Mieheni oli turhankin innoissaan kyseisestä muutoksesta. Voi sitä kehujen ja kuolauksen määrää. Tiedän, ettei siskoni ikinä pettäisi minua vaikka häntä selvästi imarteleekin mieheni käytös.
Jospa se olisikin vain jäänyt siihen. Mutta pian mieheni alkoi vahtia MINUN syömisiäni, pyyti/vaati laihduttamaan jotta olisin ''Yhtä viehättävä kuin siskoni''. Seksielämämmekin huononi kertaheitolla. Taas sama virsi ''Kunpa olisit yhtä viehättävä kuin siskosi''. Hän alkoi todentotta näkemään minut vastenmielisenä painoni vuoksi. Kaiken huippu oli se, kun mies alkoi ottaa laittamiani ostoksia kärrystä pois. ''Jos syöt näitä sinusta ei ikinä tule viehättävää''.
En ymmärrä mitään. Mieheni nai minut tällaisena tasan 10 vuotta sitten. Ja kyllähän niitä luuviuluja kaupungilla näkee jokaikinen päivä. Miksi hän nyt siskoni laihduttua kokeekin painoni äkkiä ongelmaksi?
Tahdon ihanan lihavan siskoni ja rakastavan aviomieheni takaisin!
Nyt aikuisiällä meillä molemmilla on noin 40 kiloa ylipainoa. Minulla on ihana rakastava aviomies. Siskoni elelee tyytyväisesti sinkkuna. Kaikki meni hyvin kunnes siskoni äkkiä laihdutti itsensä hyvin lyhyessä ajassa normaalipainoiseksi. Luulin, että hän oli tyytyväinen kokoonsa kuten minäkin! Mieheni oli turhankin innoissaan kyseisestä muutoksesta. Voi sitä kehujen ja kuolauksen määrää. Tiedän, ettei siskoni ikinä pettäisi minua vaikka häntä selvästi imarteleekin mieheni käytös.
Jospa se olisikin vain jäänyt siihen. Mutta pian mieheni alkoi vahtia MINUN syömisiäni, pyyti/vaati laihduttamaan jotta olisin ''Yhtä viehättävä kuin siskoni''. Seksielämämmekin huononi kertaheitolla. Taas sama virsi ''Kunpa olisit yhtä viehättävä kuin siskosi''. Hän alkoi todentotta näkemään minut vastenmielisenä painoni vuoksi. Kaiken huippu oli se, kun mies alkoi ottaa laittamiani ostoksia kärrystä pois. ''Jos syöt näitä sinusta ei ikinä tule viehättävää''.
En ymmärrä mitään. Mieheni nai minut tällaisena tasan 10 vuotta sitten. Ja kyllähän niitä luuviuluja kaupungilla näkee jokaikinen päivä. Miksi hän nyt siskoni laihduttua kokeekin painoni äkkiä ongelmaksi?
Tahdon ihanan lihavan siskoni ja rakastavan aviomieheni takaisin!
Vastaukset 288
Vanhimmat
Kyllähän 40 kg ylipainoa on liikaa jo ihan terveytesi kannalta katsottuna..Mutta voisit kyllä tehdä selväksi miehellesi että sinua loukkaa todella tuo hänen vouhotus laihtumisesta...Onko miehesi ylipainoinen? ehkäpä miehesi näkee "sinut" hoikkana sisaresi nykymuodossa...ja se villitsee häntä.Sinä olet kuitenkin oma ainutkertainen itsesi -olit sitten ylipainoinen tai ei...Monesti laihtuneilla naisilla aviopuolisot eivät sitten olekaan niin intoa täynnä koska kaikki muutkin miehet huomaavat hoikan naisen..ja se voi ottaa koville! Laihduta jos haluat mutta ota miehesi vakavaan keskusteluun!
Senkin massapostittaja, idiootti...
http://uutissanomat.fi/
1000 X kusipää olet, senkin massapostittaja!!!
Minusta tuollainen mies ei ole viehättävä. Tuskin on tyytyväinen myöskään omaan ulkonäköönsä ja heijastaa sitä sinuun. Vallanhalua? Ajattelee ehkä, että siskoa "esimerkkinä" käyttämällä pääsee lyömään paremmin vyön alle? Pistä stoppi ja sano, että "Turha yrittää noita temppuja, ei tehoa. Jos ei kelpaa, vaihda parempaan. Minua puolestaan ei huonoitsetuntoiset, narisevat ukot kiinnosta." Tai ehkä keksit sanoa jotenkin kohteliaammin...
Ehkäpä mies ajattelee, että te olette siskosi kanssa niin samankaltaisia, että sinusta tulisi yhtä helposti hoikka ja yhtä vetävän näköinen kuin hänestä. Mies näkee siskossasi sinut hoikempana ja on alkanut unelmoida. Onko muuten miehesi ylipainoinen? Voisitteko laihtua yhdessä?
Mies ei ole ylipainoinen, mutta rehellisyyden nimissä sanottakoon, ettei hänkään noin ulkonäöllisesti ole kovin häävi. Tietysti hän minuun vetoaa, mutta olen kuullut muiden mielipiteitä sen verran, että tiedostan jo tuon tosiasian.
Tämä kaikki on sulaa hulluutta. Silloin, kun menimme naimisiin mieheni sanoi rakastavansa minussa juuri sitä miten kannan kauniit kiloni tyylikkäästi. Luulin hänellä suorastaan olevan jokin pakkomielle pyöreämpiin naisiin.
Siskoni ja minä emme ole järin samannäköisiä. Ainakaan omasta mielestäni. Minä olen häntä kaksi vuotta vanhempi. Hän on myös aina ollut hyvin tuttu ja läheinen miehelleni, koska siskoni oli meillä usein. Olimme kuin yhtä suurta perhettä.
Ja mitä tähän painoasiaan tulee niin minä en halua laihtua. Olen oikein tyytyväinen juuri näin ja saan vieraidenkin miesten huomiota ihan tarpeeksi. Myönnän, että minulle herkut ovat tärkeitä ja hyvin suuri nautinto elämässä enkä niistä tahdo luopua. Eihän 40 kiloa ylipainoa ihan tyhjästä tule, sen tietää jokainen.
Kestänneekö mieheni laihuuden ihannointi ikuisesti vai palaisiko hän vielä ennalleen ajan kuluessa? Mitä minun pitäisi tehdä? En kumminkaan tahtoisi 10 vuoden avioliittoa heittää hukkaan tämän painoasian takia. Siinä kohtaa voisin tulla jo tahtomattanikin varsin katkeraksi siskolleni.
En todellakaan ole kateellinen hänen muutoksestaan. Minä EN tahtoisi itse näyttää samalta. Samalla olen myös hyvin surullinen joutuessani luopumaan siskoni kanssa näistä ''Isojen tyttöjen jutuista''.
Sulla on vinksahtanut käsitys asioista kun tykkäät 40 rasvakilosta. Ja uskomatonta et haluaisit siskosta taas lihavan et voisitte mässätä yhdessä. Huh! Ei sun 40 kiloa tarvi laihduttaa mut edes parikymmentä. Sitte voi se mies kääntää päänsä takas sinuun päin.
Se näkee edessä ison ja tuskallisen urakan. Voj ku pitää olla siskolle katkera. Mut kyl pulla on vaan niin hyvää, että se on hyvää. Ei siinä mitään jos on paksu, mutta ettei missään tapauksessa haluaisi olla laiha, ja että on katkera (tai kadehtii) siskolleen niin huhhuh.
Siis kun hän sanoi mulle, että olet sä kyllä aika lihava, niin minä tokaisin takas, että " Sun paikkaas kysellähän sen verran useen, että kannattaa vain olla hyvin siipiänsä myöten" : D
Kyselläänkö? Ihanko oikeasti?
kumpi on sinulle tärkeämpi,miehesi vai ylipainosi......Tietysti miehesi käytös on tyhmää,mutta olisihan sinunkin mukavampi olla ilman ylipainoa(kokemusta on )
"Huh! Ei sun 40 kiloa tarvi laihduttaa mut edes parikymmentä."
Sä oot sitä mieltä että ihmisen joka on tyytyväinen itseensä kiloineen täytyy laihduttaa 20 kiloa siksi että SINÄ käsket? Mikä helvetti sinä luulet olevasi?
"Sitte voi se mies kääntää päänsä takas sinuun päin."
Vittu mitä paskaa. Oikeaa rakkautta ei tarvitse ansaita. Mies on kymmenen vuotta sitten valinnut naisensa kiloineen.
Ulkonäöstänsä huolehtiva isokokoinen, pyöreähkö nainen on tosi seksikäs ja namia lemmentöissä. Kokemusta on ja vertailupohjaa löytyy.
Hei haloo, kuka tervejärkinen kirjoittaa tuollaista soopaa?
Sinulla tässä on vinksahtanut maailmankuva, jos kaikkien pitää olla samanlaisia kelvatakseen.
Itse olen alipainoinen ja tyytyväinen itseeni sekä vartalooni. Herkuttelen välillä, mutta rakastan myös terveellisiä ruokia, en puputa "pakkosalaattia".
Olen tyytyväinen itseeni ja ulkonäkööni, eikös se ole ainoa asia, jolla on merkitystä?
Mutta terveen ja rakastavan pariskunnan yhtenä ehtona on se, että molemmat pitävät toisen ulkonäöstä.
Ja alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti "Ei miehenikään ole kovin häävi ulkonäöltään".
Lisäksi tietysti se seikka, että ylipaino ei koskaan ole hyvä asia. Ei normaalia painoa pidä karttaa, päinvastoin. Tietysti pulla on hyvää, mutta kaikkea kohtuudella.
Ja kymmenen vuotta on aika pitkä aika, ihminen ehtii muuttua paljonki, niin ulkonäöltään kuin sydämeltään. Ja kyllähän se oikea rakkauskin pitää ansaita, ei parisuhde toimi jos molemmat tekee niinkuin huvittaa.
"Sä oot sitä mieltä että ihmisen joka on tyytyväinen itseensä kiloineen täytyy laihduttaa 20 kiloa siksi että SINÄ käsket? Mikä helvetti sinä luulet olevasi? "
Eihän hän mitään "käskenyt", mutta ehdotti, ettei sitä 40 kiloa ole pakko pudottaa, voi sitä vähemmänkin pudottaa. Se nyt ei yksinkertaisesti ole tervettä olla ylipainoinen, vaikka surullisen moni suomalainen niin tuntuu ajattelevan.
"Mutta terveen ja rakastavan pariskunnan yhtenä ehtona on se, että molemmat pitävät toisen ulkonäöstä."
Alat jo sanelemaan ehtoja toisten avioliitoille? Terveen ja rakastavan avioliiton ehtona on se että kumpikin syö samanlaisen sämpylän joka aamu. Jokainen määrittelee itse oman elämänsä ja parisuhteensa ehdot.
Ylipainokin voi olla terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin esim. jojolaihduttaminen. Jos halua laihduttamiseen ei löydy, ei kannata laihduttaa. Pakonomainen elopainon ajattelukin on epäterveellistä.
Tämän aloittajan ongelmat vaikuttaisivat liittyvän paljon enemmän ihmissuhteisiin kuin ylipainoon. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.
sanottu, pisteet sulle :D ja hyvvee kessee..
Monilla mieheillä on läskifetissi. Näitä miehiä löytyy tältäkin palstalta useita
Näille miehille:
170cm ja 55kg painava nainen on ns aliravittu luuranko.
Heidän ihanne on 160cm nainen joka painaa 100 kiloa.
Irvokkainta on että nämä miehet itse ovat melko laihoja yleensä.
Oikeassa olet jokaisella on oikeus olla sellainen kuin haluaa, mutta muiden ei ole pakko olla samaa mieltä. Monet naiset (olen itsekin nainen) menee naimisiin paljon alkoholia käyttävän kanssa ja ai että on hyvä mies jne. mutta sitten erotaan sen takia kun mies sitä alkoholia käyttää. Samallalailla se kai toisinkinpäin käy, eli mies menee ylipainoisen kanssa naimisiin, mutta ei sitten haluakkaa elää koko ikäänsä ylipainoisen kanssa.
Kestätkö itse ne kaikki mielenpahoittamiset? Sano sille ukolles, että otetaan ero, niin voit naida siskon, ettei tarvi kuolata sun selän takana ja röyhkeesti vielä edessäkin! Ei kukaan voi toista määrätä laihduttaan, sen päätöksen pitää tulla omasta itsestä. Se on monella lopullinen elämäntapojen muutos tuo pysyvä hoikkana olo, jojolaihduttajia on aivan liikaa. Mitä se tekee tuki- ja liikunelimistöllekin? Ei se ole iso asia että laiduttaa kahdessakymmenessä vuodessa parisataa kiloa ja lihoo korkojen kanssa. Nostan ennemmin hattua sille, joka laihduttaa ja myös pitää kilot poissa!!! Järki käteen siihenkin..
juttele molemmille, yhtä aika ajatuksistasi ja tunteistasi?
Todella reilusti ylipainoisilla naisilla on todella pieni ja laiha mies vierellä, eli siis sellainen oikeasti säälittävä reppana, josta ei edes kukkakepiksi ole.
"pyöreähkö nainen on tosi seksikäs" 40kg ylipainoa,ei ole enää pelkästään pyereähkö.
sanoisin minä, että 40 kg ylipainoa on 40 kg liikaa. Diabetes,tules-vaivat, astma, sydän-verisuonitaudit jne vaanivat kohtalaisella varmuudella. Itse painoin vuosi sitten 35kg enemmän enkä pystynyt oikeastaan mihinkään, nyt kävelen joka päivä huolettomasti 8km eikä se taas tunnu missään. Korkeat glukoosi ja rr-arvot ovat muisto vain. Syön normaalia ruokaa ja joskus hyvää, mutta tätä olotilaa en vaihtaisi. Miehenikin on aivan piristynyt ja kyllä minun kanssani nyt kulkia kelpaa.
Laihdutaminen on valinta terveyden puolesta mutta se virkistää myös seksielämää.
En itse asiassa ole kylläkään sama kirjoittaja, kuin "814".
Enkä sanele ehtoja toisten avioliitoille. Lopeta tuo turhan hyökkäävä kirjoittaminen. Vai oletko vain aggressiivinen 13-vuotias, jonka pitää purkaa teiniturhautumistaan foorumeilla? Jos olet, niin selvä, sitten en puutu asiaan, mutta jos olet jo aikuinen ihminen niin suosittelen lopettamaan tuollaisen.
Ja mitä tarkoitat "Terveen ja rakastavan avioliiton ehtona on se että kumpikin syö samanlaisen sämpylän joka aamu"?
Mielestäni en mennyt tuollaisiin pikkumaisuuksiin, vaan totesin, että kestävän parisuhteen ehtona on se, että molemmat yksinkertaisesti pitävät toinen toistaan viehättävinä. Alkp. kirjoittaja ei selvästikään pidä miehensä ulkonäöstä, joten voiko miestä syyttää ettei hänkään pidä reilusti ylipainoisesta naisesta? Jos mies todellakin on heittänyt tuollaisia kommentteja vaimolleen, niin siinä tapauksessa mies taitaa olla melkoinen kusipää, mutta voi olla että kirjoittaja on liioitellut näitä lausahduksia.
"Jos halua laihduttamiseen ei löydy, ei kannata laihduttaa."
Tämä nyt taas on aika naiivia ja typerää puhetta. Jos ei halua töissä käymiseen löydy, niin miksi käydä kun voi elää sossun ja kanssaihmisten rahoilla? Muut ihmisethän sitten maksavat myös näiden ylipainoisten nivelleikkaukset yms.
Ja kyllä, ne liittyvät ihmissuhteisiin, mutta myös ylipainoon, sillä koko juttu tuntui alkaneen siitä, että hänen siskonsa laihdutti, ja nyt alkp. kirjoittaja ei osaa olla siitä iloinen, vaan hän haluaisi, että siskonsa lihoisi taas sairaalloisesti. Koko topicin nimihän on "Siskoni laihtui".
pah lähettää kunnon läskin katkeraa vihaviestiä. tollo. akka.
40 kiloa on terveysriski sanoi kuka hyvänsä mitä hyvänsä.
Aloittaja voi lohduttaa miestään että koska aloittaja kuolee nuorena, niin mies ehtii vielä viettää siskon kanssa yhteisen vanhuuden.
" Sun paikkaas kysellähän sen verran useen, että kannattaa vain olla hyvin siipiänsä myöten"
Tuohon kuulluu vastata:
"Vai on kyselty? Sun paikkaas on jo kokeiltukkin"
Oletko kokeillut laihduttamista koskaan ,tuntuu vain niin oudolta ,40kiloa on kyllä paljon ylipainoa.Luulisi että se vaivaa sinua jo terveytesi tähden.Siskosi on ajatellut ottaa järjen käteensä ja laihduttaa noinkin paljon.Mutta jos olet oikeasti sinut itsesi kanssa ,niin sehän ihan okei sitten.
Itselläniki varmaan tuon 40kg ylimääräistä, eikä silti koskaan esim. baarissakaan ole tarvinnut olla ilman seuraa. Nätti voi olla lihavanakin se on vaan se katsojan silmä, toinen tykkää laihasta toinen lihavasta. Oma mies tykkää mun läskeistä viä tällä hetkellä mutta jos jossain vaiheessa ei tykkää laitetaan vaihtoon. Tiedoksi tietämättömille ei se 40kg painon pudotus tapahdu tosta noin vaan siinä tarvitaan kunnon elämäntapa muutos ja jos sisimmässään tuntee ettei kaipaa muutoksia ja on itse itseensä tyytyväinen niin mitä helv.. se sitten kenellekkään kuuluu. Diabetes, sydän ja verisuonisauraudet tuki ja liikuntaelin sairaudet.. yms.. Tiedoksi Diabetes voi tulla laihoillekkin samoin kuin muut yllä olevista, että eipäs nyt syytellä pelkästään lihavia ihmisiä yhteiskunnan varojen tuhlaamisista, onhan niitä alkoholisteja, pitkäaikaistyöttömiä, lasten ja nuorten mielenterveys ongelmia ja ulkomailta tulleita arabi miehiä joilla on 4 vaimoa joista 3 luokitellaan yksinhuoltajiksi, kun suomenlakien mukaan ei voi olla kuin yksi vaimo. Juu ja tiedostan painoni riskit ja miltä näytän enkä tuppaa kenenkään seuraan väkisin jos jollain ongelmia lihavia vastaan, mutta se on sitten taas heidän ongelma ei minun.
Päkä xxl...
Unohdit somalit, koirankakattajat ja romanit...
Mutku liha on maukkainta luun vierestä, niin mitä siihen sanot ?
Narkkarikin hakee elämästä vain nautintoja ja viittaa kintaalla terveysvaikutuksille. Narkkarillakin annokset senkun lisääntyy.
Koita ymmärtää ero herkuttelun ja ongelman välillä. 10 kg ylipainoa ei ole vielä paljoa mitään, mutta kun 20 liikakilosta aletaan menemään yli, ei enää normaalleille ihmisille mitoitetut vaatteetkaan sovi.
40 kg on LIIKAA. Ei herkuttelu silloin ole enää osa elämääsi, se on elämäsi. Olet huumekoukussa.
ymmärrän sitä miestä toisaalta,jos se vaik yrittää kertoo sille vaimolle et se vois laihduttaa nii mitä pahaa siinä olis en usko ihan tosissani et kukaa oikeesti HALUU olla läskipallero kokoelämääsä.
Hyvä et sen sisko sentää on tajunnu jotai !
Jos ihan oikeasti haluaa pudottaa painoa, kannattaa kokeilla tätä: http://fatlossrevealed.org Vaikka tuote on englanniksi, en ole mistään löytänyt noin hyvää ja monipuolista opasta hallittuun painonpudotukseen. Tarpeellinen määrä tietoa painonpudotuksen joka alueelta.
on normaalipainon ajarajalla, bmi 19. Siihen ei mene enää edes lihaksiakaan oikeastaan lainkaan.
Nykyaikana "normaali" painoinen tarkoittaa tukevaa....en millään usko, että siskosi olisi vieläkään laiha...
Nykyään kun ylipaino on valitettavan yleistä, niin oikeasti normaalipainoisia hoikkia naisia pidetään anorektikkoina.
Hoikkuus ei ole sama kuin anorektia!!
170cm ja 55kg nainen ei kyllä kovin hääviltä näytä muidenkaan miesten mielestä. 5-10 kiloa lisää tekisi kummasti haluttavamman näköiseksi ja paino olisi edelleen normaali. 170 senttisen normaalipainon yläraja on 72kg. Nämä mallinkroppaiset riukunaiset ovat lähinnä mainosmedian aivopesemien nuorten kokemattomien kollien unelmia.
"Vittu mitä paskaa. Oikeaa rakkautta ei tarvitse ansaita. Mies on kymmenen vuotta sitten valinnut naisensa kiloineen."
Kyllä sitä suhdetta pitää jotenkin vaalia. Ei sen säilyminen ole koskaan mikään itsestäänselvyys. Mikäpä suhdetta piristäisi paremmin kuin hoikistuminen? Kumppani varmasti innostuisi aivan uudella tavalla ja itsellä olisi itsevarmempi ja energisempi olo.
Avioliiton säilyminen ei ole koskaan itsestään selvyys. Sen eteen pitää jatkuvasti tehdä jotakin. Laihduttaminen on hyvä keino piristää suhdetta.
mkset anna asian olla: jos miehesi haluaa siskosi ja haluat itse olla lihava,niin mikä siinä on imeellistä. kaiki olisivat lopulta tyytyväisiä: saisit päivittäisen laardisi ja siskosi saisi unnon miehen?
Huh, jos mies sekaantuu vaimon siskoon, niin sellaisesta kannattaa pysyä muittenkin vähän kaukana. Se jos mikä on inhottavaa, ei mikään rasvakudos.
No mikäs siinä niin inhottavaa? Kyllä mullekin olis kelvannut exän sisko ihan hyvin ja jopa sen äitikin. Mun mielestä inhottavaa olis sekaantua omaan siskoonsa.
No ei tarvii ainakaan miettiä miksi se on eksä.. Tai pikemminkin miks sä oot sen eksä.
En mä kun kerran vaan pussasin exän äiteen kanssa, eikä exä koskaan saanu tietää. Siskoon en koskenu muuta kun mitä nyt vähän halailin. Exä lähti ihan muista syistä.
Olen iloinen exäsi puolesta, että hän ymmärsi lähteä. Tuo sun touhusi on kuvottavaa.
Kuvottaa, vaimon sisko ei ole miehen sisko, eikä vaimon äitikään ole miehen äiti. Ehkä kaikki ei ajattele niin kuin sinä. Ajatteletko itse että puolisosi sukulaiset ovat sinullekin sukua ? Kuvottavaa se on siinä tapauksessa, jos tosiaan on niin, että vaimon sisko on myös miehen sisko, silloinhan mies ja vaimokin ovat sisaruksia. En kyllä pysty hyväksymään serkuksienkaan keskenään naimisia.
Tuota... Millä tekniikalla siskosi laihtui?
NO JO ON NÄRHENMUNAT!!! Pistähän miehesi muistamaan miksi meni naimisiin SINUN kanssasi!! Hitto vie, ethän sinäkään ole miestäsi vaihtanu komeampaan, vaikka varmasti näitä ehdokkaita on vastaan tullut! Ei ole mukavaa, eikä koskaan pitäisikään toisen ihmisen painostuksesta ruveta laihduttamaan..Voisin kuvitella että miehesi ehkä polttaa tai ottaa silloin tällöin alkoholia, joten mihin tullaan, siihen että et sinäkään kiellä miestäsi ottamasta sitä sauna olutta tai ota sitä pois ostoskärrystä ja sano, että "olisit yhtä viehättävä kuin pekka, kun et juo"!!!
En siis tiedä että polttaako tai juoko miehesi, mutta tämä oli vain havainnollistamista! :)
Mutta NAINEN nyt pää pytyyn ja korkkarit jalkaan, tee pari piruettia ja hymyile, eikö olekin ihanaa olla tyytyväinen omaan ulkonäköönsä! :D
Kiitos fylö. Puolisoni tosiaan on ns. tyypillinen suomalaismies tuon oluen käytön suhteen (kera makkaran, toki). Mutta hän on kumminkin vielä normaalipainon rajoissa, vaikkei miksikään hoikaksi häntä voikkaan sanoa. Mahdollisesti ei kauaa. Mielestäni hänen(KIN) syömätottumuksensa ovat menneet aikalailla samaan, kuin minunkin vaikka aluksi hän vältti kaikkea sitä ja liikkui. Nykyään ei liiku. On siis jokseenkin ristiriitaista tästäkin syystä, että hän puuttuu minun syömisiini siskoni laihduttua.
Minä olen tyytyväinen ulkonäkööni, tapahtui sitten mitä tahansa. :) Tässä vain saa pohtia laittaako miehen kiertoon suosiolla jo heti vai odottaisiko meneekö tämä hänen villityksensä ohi.
blabble: En ihan tarkalleen tiedä, sillä asia ei todellakaan kiinnosta minua. Mutta kuulemani mukaan ihan vain tavallisella terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla. Ei siis mikään ihmedietti (karppaus tms.)
karppaus ei ole ihmadietti vaan kaiken teollisen ravintoköyhän pullamössön pois jättäminen.Luepa seuraavan kerran kaupassa käydessäsi kuinka palkon leivässä,jauhoissa,pastassa ja jauhomakkaroissa on e-koodeja.mitään tutkimusta ei ole niiden yhteisvaikutuksesta.Karppaaja pystyy valitsemaan huomattavasti terveellisemiä rukia kun oikeastaan mitään teollisesti valmistettua ei saa syödä.
Visceral alas: Ihmedietiksi sen luokittelin sen perusteella miten paljon siinä käytetään rasvaa. Siis jotain pekonia ja munakasta aamupalaksi, huhhuh.
heheh.: Hymyä vain sinullekkin elämääsi.:) Sanoinhan, että siinä vaiheessa jos siskoni laihtumisen takia minulle ja miehelleni tulee ero, olisin ehkä TAHTOMATTANI siskolleni katkera. Avioliittoni oli lähes täydellinen ennen tätä.
Noh sinulla on kyllä väärä käsitys rasvasta, rasva on perus energian lähde eikä lainkaan epäterveellistä. Epäterveelliseksi se toki muuttuu kun syöt pullaa suklaata ja karkkia, tai mitä herkkuja nyt vedätkään, silloin se rasva kertyy kroppaasi ja verisuonia täyttämään, eikä kroppasi silloin käytä rasvaa energian lähteenä, vaan käyttää energian lähteenä niitä herkkuja eli ylimääräisiä hiilareita.
kuule elämäntapa,eikä mikään ihmedietti....Sinunkin kannattaisis siirtyä karppaajaksi,,niin ehkäpä se sun miehes kuolais vielä sinuakin katsellessa,eikä vaan siskoa kattelis.
Avioliitto on ainakin minulle iso asia, enkä kovin helposti luovuttaisi. Minun neuvoni siis on: älä laita miestä suosiolla kiertoon, vaan keskustele hänen kanssaan tästä asiasta. Tarvittaessa uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Tee kaikkesi, että hän ymmärtää sinun puolesi asiasta, mutta tee myös vilpittömästi ja nöyrästi kaikkesi, että sinä ymmärrät hänen kantansa asiaan. Ja ihan tarkennuksena tähän: ymmärtäminen ei tarkoita, että olisi samaa mieltä. Asioiden ja niiden taustojen ymmärtäminen vain auttaa yhteisen ratkaisun löytämisessä, ellei ole jopa edellytys ratkaisun löytymiselle. Pidä mielessä myös, että parisuhde tarkoittaa aina kompromisseja, eikä mikään ole pysyvää - paitsi muutos.
Joudut nyt myös unohtamaan tiedostetun sekä tiedostamattoman katkeruuden sekä miestäsi että siskoasi kohtaan, jos haluat oikeasti jatkaa avioliittoasi. Parisuhde vaatii huimasti nöyryyttä (älkää sekoittako nöyrtymiseen) ja vilpitöntä tahtoa tehdä hyvää yhteisen taipaleen eteen. Pidä myös mielessä, että toista ihmistä et voi muuttaa etkä pakottaa, kaikki lähtee sinusta itsestäsi. Pidä myös mielessäsi, että siskosi EI ole millään tavalla syyllinen tähän tilanteeseen, joten tee töitä myös sen kanssa, ettet edes tiedostamattasi katkeroidu hänelle. Miehesi on aikuinen ihminen, joka on täysin itse vastuussa omista teoistaan ja reaktioistaan ja ajatuksistaan. Ymmärrän kyllä, että sinua harmittaa tilanne, koska teitä yhdistänyt iso asia, ylipaino, on nyt muuttunut. Jos oikeasti olette olleet läheisiä, ei hänen laihtumisensa poista sitä. Se saattaa muuttaa yhdessäolooanne, mutta olette varmasti läheisiä tämän jälkeenkin. Jos ainoa teitä yhdistänyt asia on ylipainonne, ette mielestäni ole koskaan olleetkaan läheisiä. Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni, eikä siitä pidä loukkaantua, koska minähän en oikeasti tiedä tilanteestanne mitään. Kerron vain omia ajatuksiani, joita kirjoituksesi minussa herättää. En väitä olevani oikeassa, tarkoitukseni on lähinnä antaa sinulle näkökulmia, jotka saattavat auttaa sinua löytämään tilanteeseen apua.
Jos parisuhteesi tilanteeseen ei löydy ratkaisua, laita mies kiertoon, mutta tee se vasta, kun voit täysin vilpittömästi sanoa, että sinä olet tehnyt kaikkesi asian eteen. Enkä tässä nyt tarkoita, että sinun pitäisi tehdä ihan mitä tahansa asian eteen, vaan sitä että sinä olet tehnyt kaikkesi löytääksenne asiaan ratkaisun, joka tyydyttää kumpaakin. Ja yhä edelleen, muista että parisuhde vaatii aina taipumista molemmilta, kompromisseja.
Mainitsit, ettet tiedä miten siskosi on laihduttanut, koska asia ei sinua kiinnosta. Tämä on taas minun mielipiteeni, mutta jos olet läheinen siskosi kanssa, hänen asioidensa pitäisi kiinnostaa sinua. Ei sinun tarvitse itse haluta laihtumista ollaksesi kiinnostunut hänen laihtumisestaan.. Hän on siskosi, ole kiinnostunut hänestä. Keskustele hänen kanssaan asiasta, kysy miksi hän halusi laihtua. Voin itse paljon laihduttaneena kertoa, että kyseessä on iso muutos - niin henkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. En itse osannut yhtään varautua niihin muutoksiin, joita kohtasin itsessäni sekä ympäristössäni laihtuessani ja muutos oli paljon isompi kuin olin odottanut. Toistan itseäni, mutta: keskustele siskosi kanssa ja ole kiinnostunut hänestä ja hänen asioistaan. Laihtuminen on paljon muutakin kuin vain numeron pienenemistä vaa'assa.
Sivuhuomautuksena minäkin olen sitä mieltä, että 40kg ylipainoa on liikaa, kantoi kilonsa miten tyylillä tai itsevarmasti tahansa. Noin suuri ylimääräinen kilomäärä altistaa sinut hirveälle määrälle sairauksia ja vaivoja, jotka aiheuttavat surua, murhetta, pahaa oloa ja elämäntason laskua. Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että laihduttamaan ei pidä lähteä jonkun toisen takia, sen pitää aina lähteä omasta itsestään, oman itsensä hyväksi - kuten kaikki muutkin muutokset elämässä. Laihdutus kun ei ole mikään hetken projekti vaan se on muutos, joka tehdään koko loppuelämäksi. Tiedän, sillä olen itse laihduttanut 24kg. Olen myös sitä mieltä, että pääsääntöisesti painoa, pituutta tai muuta ulkoista ominaisuutta tärkeämpää ihmisen viehättävyydelle on asenne ja elämänote, joka ihmisellä on.
Summa summarum: ota asiaan nöyrä ote ja hyväksy, että elämänne on muuttunut. Keskustele miehesi kanssa avoimesti ja syyllistämättä, kuuntele häntä ja tee parhaasi ratkaisun löytämiseksi. Keskustele myös siskosi kanssa asiasta ja kerro hänelle tunteistasi. Kuuntele hänen tunteitaan.
No piti oikein käydä vilkaisemassa jauho- ja makaroonipussia... ei ollu yhtään e-koodia, kun ei niihin lisätä mitään ylimääräistä.
Nyt ei puhuta siitä että ottaisi saunakaljat pois kärrystä. Vaan siitä että ottaisi alkoholistilta kossupullon pois! 40 kg on sairaus ja hän on koukussa syömiseen ja aivan niinkuin alkoholistikin niin tappaa itsensä sillä.
hän on täysin oikeassa. Olet läski ja pervo, koska vielä tunnet itsesi "viehättäväksi" läskinä. 40 kiloa ylijäämää, ei siitä pääse eroon millään. Tuo "viehättävyystarina" on vain oma suojakilpesi, jolla vältät ratkaisemasta ongelmaa ja voit aina hyvällä omallatunnolla siirtää sen ratkaisua ja jatkaa pullan, suklaan, viinereiden, jäätelön ja kakkujen syömistä.
Pervo kyllä voin olla.;) Mutta selitäppäs miksi mieheni sitten meni naimisiin kanssani jos kerran olen niin vastenmielinen?
Joko säälistä, puutteesta tai sitten hän ajatteli olevansa vain niin ruma ettei olisi kuitenkaan saanut parempaa. Nyt hän joko on alkanut toiveajattelemaan, haihattelemaan tai komistumaan ja saanut jostain vielä ehkä vastakaikuakin. Mitäs sitä kuivaa oman pihan nurtsia leikkaa jos naapuri pyytää ajamaan vihreää tuoretta ruohoa..
En ole tuo sama kirjoittaja "Miehesi on fiksu ja", mutta olen hänen kanssaan aivan yhtenevää mieltä. Henk koht mulle mikään ei ole vastenmielisempää naisessa kuin hervottomat selluliitit.
Vaikka tämä viesti varmaan onkin provosointia, koska ei noin typerä ihminen joka ajattelee tuolla tavalla osaisi varmaan edes kirjoittaa, niin vastaanpa silti. Miksei iso nainen voisi olla tyytyväinen kiloihinsa? Miksei hän voisi tuntea itseään seksikkääksi? Seksikkyys on asennetta ja lähtee pääkopasta! Ei Megan Foxikaan näyttäisi yhtään miltään jos kulkisi ties missä rääsyissä hartiat kumarassa ja häpeäisi itseään! Itselläni ei ole tippaakaan ylipainoa, päinvastoin, yritän kovasti päästä normaalipainoon ja lihomisesta on tullut yksistään kehuja! Jokainen joka osaa kantaa itsensä ja pukeutua/ meikata kauniisti on hyvännäköinen (suhtautukaa nyt järjellä sanaan jokainen, en kaipaa pilkunnussintaa) Itselläni on paras ystävä joka on minua lyhyempi ja melko kurvikas, tietysti ylimääräistä löytyy, niin löytyy minultakin. Miehet huomaavat hänet usein koska hän on tajuttoman kaunis kasvoista. Valitettavasti hän ei voi käydä edes rannalla koska vihaa kroppaansa niin paljon. Itse kävelen ylpeydellä rannalla, vaikka olenkin täysin lauta ja kyllä, alipainoisen perseessäkin on selluliittiä! Miksi aiheuttaa itselleen turhia murheita vihaamalla kroppaansa?
oliko sinulla jo silloin kymmenen vuotta sitten kun tapasit miehesi, tuo 40kg ylipaino? Vai ovatko nämä kilot kertyneet sinulle pikkuhiljaa avioliittosi aikana? entä onko teillä lapsia?
lause kertookin kaiken.
sä oot tyypillinen mukavuudenhaluinen lihava,joka ei itse tekis mitään, antaa vain kaiken olla ja vaatii muittenkin pysymään läskeineen samssa seisoneessa liejussa.kun se ei vaadi itseltä mitään,saa puputtaa herkkuja ja vain olla.
Osa kirjoitetuista kommenteista on aikalailla loukkaavia. Onhan niissäkin totuuden siementä, mutta miten asiat esittää onkin toinen juttu. Kyllä sinä itse tiedät pyöreyden riskit, mutta jos itse olet itseesi tyytyväinen ei muilla ole oikeutta kritisoida. Apua sinä pyysit et haukkuja. Onkohan niin, että sisasresi nauttii tilanteesta... luulen että hän hieman rohkaisee miestäsi. Tiedän, että rakastat miestäsi ja tilanne on vaikea. Mutta mitä jos lähtisit liikkeelle siitä, että anna mennä. Sinuun rakastuu ihan varmasti joku muukin ja ihan sinun itsesi vuoksi. Laita miehesi valitsemaan... jompi kumpi. Ja tee selväksi ettei hälläole mitään oikeutta kohdella sinua niinkun kohtelee. Miehesi luulee että hänellä voi olla voita molemmin puolen leipää... tee selväksi ettei näin ole.
Tsemppiä! Ja nainen muista, että olet ainutlaatuinen juuri sellaisena kuin olet!
Eihän 40 kg ylipainoon voi, eikä saa olla tyytyväinen, mikä terveysriski! Vielä itseaiheutettu sellainen, jos ei herkuista voi luopua tai edes vähentää niitä! Ja terveydenhuoltoa työllistävää, kun polvet ja muut nivelet kovilla vielä diabetes- ym. sairaudet iskevät ylikilojen takia!
Jos siskosi sinulle rakas, niin luulisi että olisit onnellinen hänen puolestaan, ja itsekin innostuisit laihduttamaan.
Täsmälleen samaa mieltä. Reiluun ylipainoon ei saa olla tyytyväinen. Se on niin vaarallinen asia. Jos antaa itselleen luvan olla lihava kymmeniä vuosia, niin eläkeiässä katuu katkerasti, kun ikätoverit ovat vielä täysissä voimissa ja itse hädin tuskin liikuntakykyinen. Elämäntavat remonttiin vain ja kiloille kyytiä. Se on sellainen päätös, jota ei kadu koskaan.
Olen itse pehmeämmän lähestymisen kannalla kuin "selkä seinää vasten"-ratkaisu. Jos ei ole kyse ihmisen terveyttä tai jopa henkeä välittömästi vaarantava tilanne, joka vaatii välittömästi rajua väliintuloa, kannatan itse pehmeämpiä tapoja. Perustan mielipiteeni sille, että oman kokemukseni mukaan jokainen jonka mielipiteitä/ajatuksia/tapoja kritisoidaan ja kyseenalaistetaan, puolustaa niitä. Ja mitä voimakkaampaa kritisointi/kyseenalaistus on, sitä voimakkaampaa on myös puolustus. Pahimmillaan ollaan pattitilanteessa, josta ei päästä eteen- eikä taaksepäin. Jos oikeasti haluaa saada tuloksia, on oman kokemukseni mukaan parempi lähteä keskustelemaan asiasta ainakaan alkuun kyseenalaistamatta tai kritisoimatta mitään. Se tehdään pehmeästi vasta myöhemmin, kun tiedetään toisen perustelut ja vaikuttimet ja niihin voidaan oikeasti puuttua ja kertoa oma perusteltu vastine niihin. Minun mielestäni aikuiset ihmiset kommunikoivat näin, mutta tämä on vain yksi näkemys asiasta.
Olin itse puolisentoista vuotta sitten suhdekriisissä ja pohdin vakavasti jatkaakko suhdetta vai pistää se poikki. Kuvittelin itseni tilanteeseen, jossa olisin sinkku ja lähtisin uutta parisuhdetta rakentamaan. En vain halunnut sitä, uuteen ihmiseen tutustuminen elämän jakamisen merkeissä tuntui liian rankalta ja väsyttävältä projektilta minulle. Tässä suhteessani oli kuitenkin niin paljon hyvää. Töitä tehtiin paljon ja tehdään edelleen, mutta suhteemme on nyt jälleen hyvällä pohjalla.
En missään nimessä sano, että tuo on kaikille sama, mutta se oli minulle se ratkaiseva asia. Enkä olisi loppujen lopuksi jäänyt suhteeseen, jos sitä ei olisi saatu enää toimimaan, mutta tuo ajatus oli se, joka sai minut yrittämään ja sitoutumaan yrittämiseen vielä. Saimme kuitenkin suhteemme toimimaan - ainakin toistaiseksi. Mieti kuitenkin onko suhteellanne vielä toivoa. Älä luovuta vähästä ja tee omalta osaltasi kaikkesi suhteenne eteen.
Siskosi voi olla ihana hoikkanaki, tuossa kohtaa olet kyllä aika kamala. Tuollainen ylipaino on jo terveydelle vaarallista, ja läheisriippuvaisuudelta kuulostaa, ettet sallisi siskosi tekevän omia ratkaisujaan, ja ettei hän olisi ihana enää, jos on erilainen kun sinä. Se on aivan sama asia, kun se, ettei sinua pidetäkään ihanana kun olet lihava. Tuntuuko se todella hyvältä? Sitä samaa sinä teet siskollesi.
Tottakai hän on ylpeä ja onnellinen: tuollainen laihdutusurakka vaatii jo itsekuria ja yritystä, ja hän on tehnyt ison työn. Ja ikävä nyt snao, mutta etenkin kun ikää tulee, niin hän todennäköisesti on kauniimpi kuin ennen. Muutama, siis 5-10 kg ylipainoa on pientä, se ei ketään rumenna, no, ehkä jos sekin on sitä siideri-mahaa, mutta tuollainen painomäärä on jo... Se on vaan liikaa. Nuorena kuitenkin näyttääkin hyvältä, on reipas, iloinen, kauniimpi, se on sitä nuoruuden voimaa! Silloin näyttää lihavanakin kauniilta!
Mutta kun ikää alkaa olla 30 vuotta ja sen yli alkaakin tapahtua... Nimittäin lihava alkaa näyttää vanhemmalta kuinhoikat kanssasisarensa, tanttamaiselta, tädiltä... Helposti. Ei aina mutta helposti. Oletko siis yhtä nuorekas, ja reipas, ja muuten sama kuin muka 10 vuotta sitten... Todennäköisesti tuolla asenteella lihavuuteen, olet lihonut vain entisestään, etkä ole sama sitten kuitenkaan kun 10 vuotta sitten. Epäilen vahvasti että puolet on tullut lisää.
Miehesi kyllä puhuu sinulle rumasti ja liian määräilevästi. Se on totta. (Tosin haukuthan sinäkin hoikkia luuviuluiksi, että ehkä sinäkin puhut alentuvasti muista ihmisistä? Ehkä se on teillä tapana.)
Teidän pitäisi oikeasti keskustella asioista, miksi menitte naimisiin, että sinä olet sama ja mikä miestä nyt riivaa, mutta muista olla rohkea, sillä totuus voi kirpaista. Ei tarvitse olla "luuviulu", mutta liika on liikaa. Nykyään on ylipainoisia todella paljon ja nuorissakin. Mutta se ei oole hyväksi terveydelle, ja toisaalta, voisithan sinäkin hieman tiputtaa, painat kahden ihmisen verran jo.
Mutta miten keskustella kunnioittavasti miehen kanssa... Puhu hänen kanssaan ensin siitä, sano hänelle tuo sama, että hän on mennyt naimisiin kanssasi tällaisena ja mikäs nyt on. Puhu hänelle seksistä, että miksei se nyt yht' äkkiä enää toimi, kun siskosi on ihan eri ihminen ja saa tehdä omat ratkaisunsa, mutta mies on mennyt sinun kanssasi naimisiin. Yritä kertoa, että tuo nyt ei ainakaan kannusta, vaan loukkaa!
Ja mitenkäs hänen sijoituksensa asiaan on, voiko hän panostaa ruoan laittoon, lähteä lenkille kanssasi, kannustaa, tukea ja auttaa, vai luuleeko hän vaan, että hän löhöää sohvalla odotten, että prinsessa astuu hänen eteensä. Kyllä tuollaisen pitäisi olla teidän yhteinen yritys ja molempien juttu. Ja sinä tarvitsisit tukea ja kannustusta, etkä mitään typeriä vertailuja ja haukkumisia "susta ei tällee koskaan tule yhtä viehättävää.." toi on masentavaa!
En usko, että siskosi enää haluaa lihavaksi, yritä hyväksyä hänet sellaisena kun hän on, ja keskustele miehesi kanssa. Toivottavasti löydätte yhteisen sävelen.
"Tahdon ihanan lihavan siskoni ja rakastavan aviomieheni takaisin"
Muuten tekstisi oli ihan asiallinen, mutta viimeinen lause herättää ihmetteleyä??? Miksi et voi olla onnellinen siskosi vuoksi? Onhan hän nyt terveellisesti laihempi. Olisiko sinun syytä hiukan katsoa peiliin, onhan nyt liikalihavuus aikalailla epäterveellistä. Ei nyt ihan luuviulu tarvitse olla, mutta normaalipainoisella ihmisellä on paremmat mahdollisuudet parempaan ja terveellisempään elämään.
Sinähän voisit tehdä samanmoisen tempauksen ja alat liikkumaan, sekä syömään terveellisesti, niin sitten miehesikään ei kommentoi ostoksia, jopa sinunkin elämänlaatusi kohenisi. Miksei? Tarvitset vain tahdonvoimaa..
Tosin ei ole mukavaa, jos aviomies kommentoi negatiivisesti painoa tai ulkoista olemusta koko ajan..
Sinun pitää sanoa miehellesi mitä ajattelet, että hän loukkaa sinua käyttäytymisellään ja sanoillaan.
Toisen mollaaminen ei kuulu parisuhteeseen, sen voi melkein luokitella henkiseen väkivaltaan. Ota asia esille ja keskustele miehesi kanssa. On myös hyvä keskustella siskosi kanssa.
Jos mikään ei muutu, laita mies pihalle.
Mikäli todella rakastat ihraa, luovu silti ainakin 20kilosta, jää sitä sitten vielä toiset 20. Noin iso ylipaino on järkyttävä terveysriski ja rasite terveydenhuollossakin. Me muut maksetaan sun mukavuudenhalustasi ja laiskuudestasi.
Siskosi ja miehesi tilanne on sitten jo asian ihan erikseen. Siskosi lienee tavoittanut iän myötä realiteetteja, toivottavasti voisit oppia olemaan iloinen hänen (ja pidemmän elämänsä) puolesta. Miehesi kanssa sinulla taas on tunnetasolla paljon selvitettävää.
kyllä kumma juttu ettei ihminen osaa olla onnellinen toisen puolesta. Itse laihduin lähes huomaamatta vaikean elämäntilanteen myötä 12 kg. Olin tosi onnellinen uudesta ulkonäöstäni, antoi paljon itsevarmuutta ja miehetkin huomasivat eri tavalla. Jaksoin taas liikkua eikä aina väsyttänyt. Mutta sempä jälkeen olen aina saanutkin kuulla juuri sinunlaisiltasi siskoiltani, että hyvä se sinun on kun olet noin hoikka, näytät kauniilta vaatteessa kuin vaatteessa ja miehet kuolaa perään yms. paskaa. Olen vähän yli nelikymppinen ja mielestäni juuri sopivissa mitoissa, en missään nimessä luuviulu (enkä haluaisikaan olla) ja olen päättänyt, että elämän nyt tasoittuessa en anna painon enää tulla takaisin. Syön vain kun on nälkä.
Jos et itse pysty ja halua laihduttaa, niin anna edes siskosi olla onnellinen uudesta itsestään. Ei se ihana sisko sieltä mihinkään ole kadonnut kilojen myötä, vain ulkonäkö on muuttunut. Hän ei varmasti ole ollut tyytyväinen itseensä, jos tuollaisen urakan on tehnyt. Ehkä tiedostanut terveysvaarat, jotka keski-iässä on hyvinkin todellisia.
Mitä jos juttelisit kunnolla miehesi kanssa asiasta. Kenenkään ei tarvitse laihduttaa jonkun toisen takia. Kyllä ajatus lähtee ihan oman pään sisästä. Älä ole kateellinen siskollesi, äläkä vaan toivo, että hän repsahtaa ja painaa kohta tuplasti enemmän kuin ennen laihtumistaan.
entinen mieheni huomautteli minulle jatkuvasti läskeistäni ja olin jatkuvasti jollain ihme dieetillä. Tuloksetta. Kun en ollut elämääni tyytyväinen, täytin tyhjyyden tunteen syömisellä. Eihän vain sinulla ole taustalla joku vastaava? Oletko oikeasti tyytyväinen ja onnellinen?
mä painan 45kg eli muija, sulla on ylipainoo melkein sen verran mitä mä painan.Haloo.Mieti ku kantaisit mua koko ajan mukanasi.Olet yököttävä läskikasa ja miehesi panee siskoasi päivänä minä hyvänsä.Etkö keksi mitään muuta tekemistä kuin rasvamakkaroiden suuhun tunkemista? Mieti sun elämää kun sä kuolet niin ainoa mitä susta muistetaan on se kuin ka laitoit grillimakkaraa suuhun? Entä jos sut muistettais naisena, jolla oli elämä? Syöminen ei ole elämä, elämä on ihan muuta ja syödä pitää jotta voisi elää.Sulla on vähä lähteny toi munkkirinkilähomma väärään suuntaan.Laihduta läski ni jaksat elää.
Miehesei meni naimisiin kanssasi varmaankin rakkaudesta.
Mutta mitenköhän rakastui juuri sinuun. Siis kyllähän ulkonäön suhteen useimmiten
leijuvat kohti "omantasoistaan". Eli rumasti sanoen naimisiin mennessänne olitte
läski ja toinen ruma. Molemmat tyytyväisiä, koska, ehkä epätietoisesti ajattelitte,
että "parempaa en saa, joten otan parhaan mikä on mahdollinen."
No nyt mies on tullut tulokseen, että sä voisit olla paremman näköinen.
Ja siihen suuntaan kovasti hätistää.
Ja kyllä parisuhteessa on "oikeus" vaatia toiselta ulkonäön suhteen asioita.
Siis olkoon kyseessä nyt vaikka pukeutuminen, ylipaino tai mikä tahansa.
Eli koitappa itsekin vaatia mieheltäsi sen oluen ja makkaran poisjättämistä.
Sitä en ymmärrä, että ovatko herkut tärkeämpää, kuin rakkaan miehesi miellyttäminen?
Siis ko luulisi, että sun ei "täydy" laihduttaa. Vaan haluat sitä.
Ja joo, miehesikin täytyisi toimia saman periaatteen mukaan.
Yksipuolisena toimintatapana on täysin perseestä.
"läski on out" Ja sinä olet luuranko, et mikään viehättävä jos niin kuvittelet.
Mieluummin läski kun aivokuollut kana jolla ei ole muuta kuin peiliintuijottelu! Onnee sun elämälles ja tulevalle miehelles joka panee sun siskoos ja montaa muutakin olit läski tai et. Enpä haluis suakaan nähdä riisitikku kadulla tai nauraisin ääneen ;) ´Ps. onse hyvä että minä oon lihonu tosta painosta pois, en haluais että seksin aikana luut kolisis toisiaa vasten, ja mistäs se mies ottaa susta kii jos tissit on ku hesen dippikupit ja perse kun kaks korppua :'D
Niinno, olihan tuo "45kg" -kirjoittaja melko epäasiallinen, mutta jos nainen on esimerkiksi lyhyt, vaikkapa alle 160cm, niin tuo 45kg ei ole välttämättä edes alipainoinen. Oma äitinikin on 163cm ja painaa tällä hetkellä n. 50kg eikä hän todellakaan ole luuviulu.
Kaikki on niin suhteellista.
mees vetääs taas ne sormet kurkkuun, yököttävä anorekstikko! Ja vedä laksatiiveja päälle!
vähän varakkaampi yksilö - siksi miehesi innostui sinusta alunalkaen? Ainakin tiedän monia tällaisia tapauksia, joten se on ainoa selitys....
Mikähän "velvollisuus" miehelläsi olisi pitää sinusta pyöreänä?
Siis vaikka alkuun olisikin pitänyt, niin kai ihmisellä on oikeus siihen, että
maku muuttuu. Ja nyt miehesi maku on muuttunut. Se on vaan tosiasia
joka täytyy hyväksyä.
Iloinen asia on, että miehesi on liikkeellä asenteella haluaisi että susta tulee
enemmän sen maun mukainen kuin että "vittu mikä läski. Etin hoikemman."
Ei oikeastaan ihme, että ukko haluaa susta laihemman.
Siis 40kg on aika helvetisti.
Ja taitaa olla ihan jo biologista se halu.
Siis ko käsittääkseni sopusuhtaisuus kauneusihanne on se mikä
biologisesti mieleen viritetty.
Meni suuntaan tai toiseen siitä, ni siitä pitäminen vaatii jonkin poikkeaman
päähän.
mun paino indeksi on 91 ja olen onnellinen lihavana
Mutta et t e r v e !
Idiootti! ;DDDDDDD
Jos painoindeksi on 91, se tarkoittaisi esimerkiksi mittoja 165cm/~250kg, joten eiköhän nyt ole päivänselvää, että edellinen viesti nyt on täysin vain härnätäkseen laitettu. Tai ainakin olisin sen kuvitellut olevan päivänselvää, mutta eikös joku penaalin vähemmän terävä kynä siihen sitten kuitenkin langennut. ;D
AHHHAHAHAAAAA
Teepä gallup.
Kysy sadalta mieheltä, että haluaisivatko
he normaalipainoisen vai ylipainoisen naisen.
Luulenpa, että korkeintaan yksi sadasta haluaisi ylipainoisen...
Jotkut raukat vain joutuvat tyytymään ylipainoiseen, kun eivät muuta saa.
Siis tietty luonne on se mikä on ratkaiseva.
Koska painoa voi muuttaa, mut kusipäisyys on ikuista.
Moni on suuresti ihmetellyt tuota, että tahtoisin entisen siskoni takaisin. Ehkä se kuulosti ilkeältä, varsinkin tiestä laihduttajista. Kyllähän se varmasti suuri urakka on jos sitä haluaa, sitä en kiellä.
Mutta meillä siskoni kanssa ne yhteiset jutut hyvin paljon pyörivät painomme ympärillä. Tuo miten meidät niputettiin hyvällämielellä nuorena yhteen, yhdessä vaateostoksilla käyminen (joka ei ole tässä koossa niinkään helppoa), saatoimme lainata vaatteita toisillemme, koska olimme hyvin samankokoisia. Toisinaan se oli sitä ''Kaikki katsovat pahasti''-ruikutusta, mutta hyvin äkkiä toinen sitten sanoi aina ''Me olemme ihania tällaisina kuin olemme!''
Nykyään meillä ei ole mitään tuollaista ja selvästi hänkin on alkanut paheksumaan painoani. Ehdottelee, että lähtisimme yhdessä liikkumaan, toivoisi minun alkavan noudattaa Hänen ruokavaliotaan. Kaikki rakkaimmat ihmiseni ovatkin äkkiä minua vastaan. Ja kaikki vain siksi, että siskoni laihtui! MInusta se on epäreilua.
Huomenna siskoni lähtee viikoksi etelään. Saa nähdä muuttuuko tämä tilanne yhtään miksikään siinä ajassa.
Että miehesi on MIES! ja käyttäytyy sen mukaisesti, eli ei ajattele loppuun asti mitä suustaan päästään. Ei hän pakolla ihaile siskoasi missään seksuaalisessa mielessä tai olisi sinua häneen vaihtamassa. Ehkä hän haluaisi että laihdutat sen takia että eläisit pidempään ja terveenä hänen vierellään. Ehkä hän on myös vain onnellinen siskosi puolesta että hän on saanut asiat ns. kuntoon. Varsinkin jos olitte "Yhtä suurta perhettä".
Onhan se varmaan vaikea ajatella tältä kannalta, mutta ehkä se voi olla vain näinkin. Voit myös kertoa miehellesi että todellakin loukkaa se että hän tarkkailee syömisiäsi. Voi olla että miehesi ei edes tajua että loukkaa sinua näillä jutuillaan.. hänhän on kuitenkin vain mies ;)
Aikuisen naisen voisi jo luulla tajuavansa, että aika kuluu ihmiset muuttuu aika muuttuu. Nyt sinun olisi syytä ryhdistäytyä ja elää tässä päivässä. Siskosi on päättänyt muuttaa elämäntyyliään. Eikä se silloin tarkoita, että hänen pitäisi säälistä olla yhtä lihava kuin sinä olet! Nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja menet peilin eteen seisomaan, kysy itseltäsi oletko tyytyväinen elämääsi. TEE JOTAIN, ÄLÄ VALITA!
Sinä kyllä osaat katsoa asioita just siitä sinun vinkkelistä. Huomaatko ollenkaan, miten itsekeskeinen olet? Sinun pitää nyt löytää joku toinen ylipainoinen nainen seuraksesi, jotta entinen elämänmeno lihavuuden iloineen voi jatkua. Siskosi on pelastunut lihavuuden ansasta ja onnea hänelle.
Sinun pitäisi herätä. Sinun pitäisi löytää uusia ilon aiheita. Uusia yhteisiä juttuja myös siskosi kanssa. Ja muista kehua häntä siitä, että hän on laihtunut. Ja älä missään tapauksessa yritä tyrkyttää mitään rasvaista yms. hänelle.
No mutta hei. Teillähän voisi olla taas todella paljon yhteistä, jos sinäkin laihtuisit. Voisitte taas lainailla vaatteita ja shoppailla yhdessä, kun olisitte saman kokoisia. Jos nyt oikein järjellä ajattelet, niin eikö kuitenkin kannattaisi ottaa yhteiseksi jutuksi sen terveellisen elämän?
siskosi kanssa liikkumaan ja harrastamaan.Kun sinäkin saat ylipainon pois,teillä on siskon kanssa taas ne yhteiset jutut joista voitte puhua.Puhutte siitä entisestä ylipainosta,nykyisestä hyvästä olosta ym..ym...
eli miehesi on ihastunut siskoosi, sanoit että olette viettäneet hyvin paljon aikaanne yhdessä kolmisin, siinä on kolmiodraaman merkkejä.Ja nyt kun sisaresi on halunnut muuttaa olomuotoaan ja laihduttanut, mikä sinällään on ihan viisasta, sinä olet ihmeissäsi kun miehesi haluaisi sinunkin innostuvan painonpudotuksesta. Ajatteleeko hän että sinusta tulisi samanlainen muutenkin kunhan laihdutat? Et enää päivittelisi hankaluutta saada vaatteita, etkä väsyisi niin helposti , olisit ketterämpi ja ajatuksiltasi avarakatseisempi. Jos tähän mennessä ystävyys sisaresi kanssa on nimenomaan pyörinyt kilojenne ja vaatteiden saamisenne ympärillä, niin jos miehesi haluaisi että teillä olisi muitakin puheenaiheita. Asiaa kannattaa minun mielestäni miettiä rauhassa ja sitten miettiä, mitä itse haluat. Ensin syntyy paniikki, elämä muuttuu eikä itse ole ollut sitä muuttamassa, mutta myöhemmin tilanne saattaa kasvattaa uuteen vaiheeseen.ja voihan olla , että kun ikää on sinullekin tullut lisää, rupeat itsekin miettimään miten selviää myöhemmin kun voimat vähenee runsaastikin. Nuorena kilonsa jaksaa hyvinkin kantaa mutta äkkiä olet tilanteessa että jokainen porras hengästyttää. Silloin saattaa tulla mieleen että kevyempikin voisi olla.
"Kaikki rakkaimmat ihmiseni ovatkin äkkiä minua vastaan."
Päinvastoin. Hehän haluavat sinun parastasi. Ajattelevat terveyttäsi ja miten paljon parempi olo sinulla olisi hoikempana.
... pudottasko painoa vai eläiskö reunalla? Pudota painoa! Sydän, nivelet ja koko kroppa kärsii sairaalloisesta ylipainosta! Kyllä mä mielelläni kattelisin 40kg laihempaa ihmistä ku 40kg ylipainosta, jolle ei edes löydy vaatteita normi kaupasta.
Minä luin koko viestiketjun läpi ja minua alkoi ihan oksettaa kuinka tämä koko homma on käännetty aloittajan syyksi.
Ensinnäkään kenelläkään ei ole oikeutta vaatia toiselta ihmiseltä laihtumista, niinkuin ei ole oikeutta vaatia plastiikkakirurgiaakaan. Jos ap ei tahdo laihtua, siihen ei auta ainakaan se, että häntä joka käänteessä verrataan siskoonsa, joka on tässä asiassa yleisen mielipiteen mukaan "onnistunut" yksilö, ja painavampi sisar "epäonnistunut".
Jos mies olisi minkään arvoinen, hän voisi sanoa mielipiteensä, esimerkiksi tyyliin: "Olisi kiva jos vähän laihtuisit." Kuitenkin ostoksiin ja syömisiin puuttuminen (ja suoranainen vittuilu aiheesta) on törkeää, ja itse hieman normaalipainon ylärajoilla keikkuvana naisena en katseli sellaista äijää hetkeäkään.
Eiköhän ap tiedä aivan mainiosti oman tilanteensa, terveysriskit ja niinedespäin.
Ärsyttää aivan suunnaattomasti kun ylipaino tekee henkilöstä vapaan kohteen pilkalle, herjalle ja muille törkeyksille. Miksi ei voi antaa kaikkien kukkien kukkia?
Totuus on se, että vaimon ja tämän siskon vertailu toisiinsa on törkeää, ilkeää ja loukkaavaa, oli syy siihen mikä tahansa. Voisihan tilanne olla esimerkiksi toisin päin. Toinen sisaruksista voisi olla todella hoikka, ja mies rupeaa kehumaan kuinka tämän kurvikkaalla siskolla on niin hyvät muodot jne. Olisiko silloin tämä vaimon syytä? Pitäisikö hoikan vaimon ruveta matkimaan siskoaan ja lihottaa itselleen kurvit miehen vuoksi? Vähän epäilen että suhtautuminen täällä olisi hieman eri.
Aika usea nainen huolehtii ulkonäöstään ja tälläytyy ulos lähteissään MIESTEN vuoksi (juu juu tiedän naisten kommentit, että laittaudutaan koska se on hauskaa ja tyttöjen takia laittaudutaan -paskapuhetta 80%).
Miksi tämä muuttuisi yhtäkkiä avioliiton myötä. Siis ventovieraiden tähden sinkkuna laihduttaminen on ookoo mutta avioliitossa ei? Huhhei... ei ihme että liitot loppuu kun arvojärjestys on päälaellaan.
Okei, jos on perverssiä se, että vaatii toista laihduttamaan, niin sekin on kyllä perverssiä, että miehen pitäisi muuttaa mieltymyksiään. Hän ei saisi kehua tuota siskoa, joka nyt on kuitenkin VAIN SISKO, eikä mikään vaaratekijä suhteelle. Eiköhän puntit mene ihan tasan, jos lihavuus loukkaa miestä, ja miehen mieltymykset loukkaa lihavaa.
Se on valitettavaa, että suurin osa ihmisistä on lapsellisia ja arvottavat ihmisiä painon mukaan. Kenenkään herjaaminen mistään syystä ei ole oikein.
Pointtini tässä tekstissä kuitenkin on, että aviopuolisoilla on oikeus puuttua tositensa elämäntapoihin jo ihan terveyden ja parisuhteen piristämisen nimissä, joskaan sitä ei saa tehdä 1) pakottamalla 2) tyrannialla 3) keskustelematta 4) joustamatta ja kompromisseitta.
Kannattaisi myös vähän miettiä sitä, että yleensä tuollaisen ylipainon takana on psyykkisiä ongelmia, aivan kuten kaikkien muidenkin addiktioiden takana. Eli tuo hillitön ja yletön mässäily on oire jostakin syvemmällä olevasta ongelmasta ja ne häiritsevät suhdettanne. En myöskään jaksa uskoa että seksielämänne olisi ollut noilla kiloilla kovinkaan tyydyttävää, ainkaan miehesi mielestä, vaikka ehkä hän ei sitä ole sinulle suoraan kertonutkaan. Lyhyen kertomuksesi perusteella epäilen vahvasti että olette eläneet jonkinlaisessa riippuvuussuhteessa ja nyt miehesi on herännyt näkemään totuuden ja alkanyt katselemaan oikeasti viehättäviä naisia.
http://iinaenna.vuodatus.net/blog/2546919/taytyyko-muuttunut-kumppani-vain-hyvaksya/
Onhan siskosi ison muutoksen tehnyt ja ihailtavaa ,mutta sitä aikansa ihmetellään.Oletteko siskosi kanssa pystyneet puhumaan kaikista asioista, jos näin on puhu siskollesi miltä sinusta tuntuu ja koet tämän asian ja myös mihesi kanssa. Noin iso muutos muokkaa jo ihmistä.
Toivottavasti miehesi huomaa oman käyttäytymisen ja ei enään painosta ja loukkaa sinua.
Ja toivottavasti saat siskosi ja miehesi takaisin.
Kaikki tähän mulle heti nyt, koska olen läski! Niinkö?
Kävikö mielessä, että miehesi näki sinussa piilevän potentiaalin, jonka siskosi on jo tajunnut hyödyntää? Ilmeisesti siskollasi on aika lailla enemmän tahdonvoimaa kuin sinulla.
En lainkaan ihmettele miehesi käytöstä, se on aivan normaalia. Olisin huolestunut, jos hän ei toimisi ko. tavalla.
Laihduta nyt hyvä nainen, ennen kuin miehesi etsii naisen, joka viitsii pitää itsestään huolta.
"En lainkaan ihmettele miehesi käytöstä, se on aivan normaalia."
Alistaminen, kyykyttäminen ja kiristäminen eivät koskaan ole normaaleja tapoja toimia. Sen sijaan häiritsevistä asioista _asiallisesti_ _puhuminen_ on. Koska kyllä minä ainakin oletan aikuisen ihmisen osaavan sitä suutaan käyttää rakentavastikin, jos jotain haluaa tai joku vaivaa ja haittaa.
Joten mietipäs uudestaan.
varmaankaan kovi kiihottavalta,näytä miehesi silmissä. Eipä ihme että kuolaa siskosi perään. Käännä asetelma toisin päin,kuolaisit sinäkin.
Voih voih !!!! kun sinulla on huono itsetunto ..
Miten voit olla naimisissa kuin olet noin katkera ja huono itsetunnoltasi .
Miehesi tekisi ihan oikein jos jättäisi sinut . :)))))
40kg ylipainoa tappaa sinut nuorena suosittelen vakavasti laihduttamaan ainakin osan pois pistä ukko kanssa kuntokuurille sanot vaikka että onpas "naapurin esalla vahvan näköinen vartalo" toimii varmasti;)
Ehkäpä miehesi on innoissaan siksikin, että hän huomasi, kuinka helposti siskosi laihtuminen kävi. Se siis voisi onnistua sinullekin. Ja älä ihmeessä toivo, että siskosi lihoisi uudestaan. Jos jonkun pitää muuttua, niin sinun. Olet liian lihava ihan terveyttä ajatellen.
Jospa kysyisit siskoltasi vinkkejä laihduttamiseen ja ottaisit hänet personal traineriksesi. Ajattele, mitä iloa hoikempi olemus toisi sinulle.
Minulla EI ole huono itsetunto. Kyllä se kuulkaa naista syö, kun niin mies kun siskokin käänytyvät äkkiä vastaan. Ihmiset, jotka olivat vasta hetki sitten ne kaikkein rakkaimmat.
Ja vaikkette te katkerat luuviulut sitä usko niin baarissa käydessäni saan hyvinkin paljon huomiota miehiltä. Kurvit ne ovat jotka heitä kiinnostaa, ei mikään lauta.;)
Minusta siskonikin oli oikeasti paljon kauniimpi ennen kuin nyt.
Lisätään nyt vielä, että näkeehän tässäkin keskustelussa melko selvästi sen luuviulujen luonteen. Ollaan niin kusipäistä ja katkeraa. Varmaan siskostanikin tulee sellainen. Suunta ainakin on jo sen mukainen.
Minä en ainakaan liity teidän ilkeilijöiden joukkoon. Enpä ole yhtään ikävää lihavaa ihmistä tavannut.
Vai että hoikat ihmiset kusipäitä?? Ja lihavat herttasia kullannuppuja?? Elä viiti paskaa jauhaa ei se noin mene!
Terve, etpä uskaltanut kertoa about ikääsi ja todellista painoasi tähän mennessä,
joten kuvittelin sinut tällaiseksi: olet about 100…110 kg ja ikäsi 35…40.
Syöt 2 isoa ateriaa päivässä, makkaraa ym. , välillä chipsejä ja jäätelöä.
Käytät alkoholia noin 3...4 annosta keskimäärin / päivä. Et tupakoi. Hikoilet paljon.
Kun kävelet ulkona sinua alkaa hengästyttää 200 m kävelyn jälkeen ja haluat istua.
Et halua harrastaa liikkumista esim pyöräilyä kun et voikaan, ehkä vältät uimarantoja ja bikineitä.
Monet katsovat sua pitkään ja supisevat keskenään.
Ei tämä oikein ole minun ihannenaiseni profiili, täsmääkö ??
Nyt kyllä ymmärsit väärin. Älä nyt ota nokkiisi seuraavaa. Ilmeisesti lihavuus on ollut olennainen osa elämääsi pitkään. Katselet maailmaa lihavuuden linssien läpi osaltaan. Lihavuus määrittää sinua. Olet joutunut varmasti moniin kannaltasi ikäviinkin tilanteisiin painosi takia. Mutta kuten kerroit, olet saanut myös paljon positiivista huomiota. Jotenkin tuntuu, että menet eteenpäin mentaliteetilla "ähäkutti laihat, täältä pesee, minä olen vähintään yhtä viehättävä kuin te".
Jos taas ajattelen itseäni, paino ei ole koskaan ollut minulle se täkeä juttu. En ole koskaan ajatellut, että miehet pitävät tai eivät pidä minusta painoni vuoksi. Haluan siis sanoa, että katson maailmaa eri tavalla, koska paino ei ole koskaan ollut se asia, johon minä tai muut olisivat kiinnittäneet huomiota.
Mutta sinun tapauksessasi painosta on tullut ongelma. Nyt pyrit näkemään ongelman ympäristön asenteissa. Ja pettymyksesi on ollut varmasti suuri, kun juuri ne sinulle läheiset ihmiset haluavat sinun muuttuvan painon suhteen. Se mihin itse olet tyytyväinen, ei enää kelpaakaan muille. Et saa samanlaista hyväksyntää läheisiltä kuin ennen. Ja juuri heidän mielipiteensä sinulle merkitsevät, eivät varmaankaan tuntemattomien niinkään paljon. Tai kyllähän kotiväkesi varmaan tykkää sinusta aivan yhtä paljon kuin ennenkin, mutta kun e toivovat sinun laihtuvan, koet sen raskaana. Entinen yhteenkuuluvuuden tunne siskosi kanssa on myös mennyttä.
Mikä neuvoksi. Koet itsesi nyt tosi tyytyväiseksi omaan olemukseesi. Viehättävyytesi vähenisi mielestäsi laihduttamisen myötä. Mutta voitko olla varma? Esimerkiksi vaatteet istuisivat paljon paremmin hoikemmalle. Voisit hankkia viehättäviä mekkoja ym. vaatteita. Ja nyt en taaskaan halua sanoa, ettet nytkin pukeutuisi hyvin. Ja jos ajatellaan sinua vanhempana, niin silloin liikakilot alkavat olla suuri terveysriski ja ehkä vanhempana ne eivät myöskään ole niin kauniita kuin nuorempana.
Jos haluat pysyä ylipainoisena, sinun pitää varmaan hyväksyä se, että elämäsi on jollakin tapaa muuttunut. Saat huomautuksia painostasi enemmän kuin ennen. Voit myös kertoa selvin sanoin lähipiirillesi, että haluaisit heidän lopettavan kiloistasi huomauttelun. Jos he ovat kivoja, he myös lopettavat. Kaikille ei vain ole suotu niin mukavaa lähipiiriä. Miehesi vaikuttaa puheittesi perusteella jotenkin töykeältä. Se on harmi. Hänen kanssaan sinun pitäisi puhua avoimesti tästä tilanteesta. Sinun pitää kertoa, kuinka surkeaksi koet sen, että painoasi arvostellaan. Miehesi pitäisi ymmärtää se ja muuttaa käyttäytymistä. Mutta miehesi suhtautumista painoon ja siihen, mikä on viehättävää, et voi paljon vaikuttaa. Sinun pitää nyt pystyä elämään sen asian kanssa, että et ole miehesi silmissä enää niin viehättävä.
Onnea sinulle.
"Minä en ainakaan liity teidän ilkeilijöiden joukkoon. "
Eikö kokonaisen ihmisryhmän haukkuminen katkeriksi luuviuluiksi ole millään tavalla ilkeilyä? Syyllistyt nyt aivan samanlaiseen negatiiviseen yleistykseen kuin moni muukin tässä keskustelussa. Henk. kohkt. oon tavannu todella ilkeitä ylipainoisia ja aivan ihania. Sama juttu normaali- ja alipainoisten kohdalla.
Siinä olet oikeassa, että ylipainoinenkin voi olla viehättävä ja uskon todella, jos sanot, että baarissa vientiä riittää (hyvä ystäväni on vaikeasti ylipainoinen ja vetää miehiä puoleensa kuin kärpäsiä). Viehättävyys kun ei ole kiinni kiloista, vaikka monet niin luulevatkin. Tällä ei ollut tarkoitus sanoa, että ylipaino olisi hyvä asia (vaarallistahan se tietenkin on), mutta kaikkien ylipainoisten kohdalla se ei suinkaan vähennä viehättävyyttä.
Suosittelisin, että otat asian puheeksi niin miehesi kuin siskosikin kanssa, koska yksin et tätä asiaa voi ratkaista. Kerro heille, että tunnet olosi loukatuksi ja selitä tarkasti, että miksi, mutta tule myös puolitiehen vastaan ja myönnä, että terveydellisesti laihduttaminen olisi järkevää - sinä vain et halua sitä.
Olen lukenut nämä kaikki kommentit ja olen ollu sinun puolella vaikka olen sinun sanojesi mukainen "katkera luuviulu". On todella hienoa että olet hyväksynyt itsesi sellaisena kuin olet :)
Mutta asenteestasi muita kohtaa ("luuviuluja"), oletko ajatellut, että he ovat saattaneet kirjoittaa tuota tekstiä sen takia että ovat katellisia sinulle siitä, etteivät ole itse tyytyväisiä vartaloonsa?
Painan itse 58kg ja olen yli 163cm pitkä, lihaksiakin löytyy. Pitäisit muakin varmaan "luuviuluna" painoni mukaan, mitä en ole, vaan ihan normaalipainoinen.
Kaikkien lukijoitten tulisi ajatella että se PAINO ON VAAN VITUN NUMERO ja kukin kroppa ja muodot on oma asia, mitä se kenelleekkään kuuluu millanen on?
Et tietenkää voi syyttää siskoasi siitä jos avioliittosi menee pilalle, vaan miestäsi, koska hän ne ongelmat kehitti eikä siskosi tai sinä.
Kirjoituksistasi päätelleen teillä taitaa olla pikemminkin ongelmana jonkinlainen symbioottinen suhde siskosi kanssa? Ehkä sulla olisi nyt hyvä sauma irtaantua vihdoin siskostasi omaksi erilliseksi ihmiseksi.
Teidät on ympäristön taholta jo lapsesta asti samaistettu toisiinne vieläpä hyvin pinnallisen asian takia.Tietyt ominaisuutenne tehty yhteiseksi omaisuudeksi jolloin niistä ei ole tarvinnut olla yksin vastuussa, eikä niitä ole tarvinnut kantaa yksin. Minulla on ollut samantyyppinen symbiootinen suhde omaan siskooni toisenlaisten asioiden tiimoilta. Oli hyvin vaikea löytää oma itsensä myöhemmin, kun on kasvanut ilmapiirissä jossa ympäristö oli aina samaistanut meidät toisiimme. Loppujenlopuksi on kuitenkin ollut vain positiivinen asia se, että nyt saan olla kokonaisuudessaan oma itseni, enkä jonkun toisen henkilön puolikas. Siskoni on erillinen henkilö ihan omanlaisine persoonallisuudenpiirteineen kuten minäkin. Myöhemmin on ollut hämmästyttävää tajuta miten erilaisia ihmisiä me oikeasti olemme. ME joita pidettiin aina ihan samanlaisina. Minunkaan ei tarvitse enää ottaa vastuuta siskoni tekemisistä eikä toisinpäin. Saan vastata vain omista teoistani, ja omista asioistani, olla omannäköiseni, eikä tarvitse vastata kenenkään toisen valinnoista missään määrin. Se on vapauttavaa.
ja tässä yksi "katkera" luuviulu 50kg 163 cm, onpi sua ja kilojas puollustanut koko matkan. Aina oon kurvikkaita ihmisiä kauniina pitäny, ja syön luultavasti enemmän rasvasta ruokaa kun sinä. Että en ole katkera salaatinlehtienpuputtaja ;)
Jaahas, ensin ajattelin, että olet ihan kohtalaisen järjissäsi oleva ihminen, vaikka et ymmärräkkään ylipainon tuomia riskejä. Mutta tämä postauksesi on kyllä aika helvetin naurettava.
Vai että kaikki "luuviulut" (ilmeisesti siis "ei ylipainoiset" ihmiset?) ovat kusipäitä?
Vittu että olet kyllä vajakki. Ei mikään ihme, että olet katkera, ihmissuuhtesi menee päin helvettiä, etkä ymmärrä oman terveytesi päälle, kun kerran olet noin helvetin tyhmä.
Ja saat taatusti huomiota jos astut baariin niiden 40 kilon rasvojesi kanssa. Sehän on ihan -helvetisti- ylipainoa, miten et voi sitä tajuta? Tottakai on niitä, joilla on tämä ylipainofetissi, mutta he kuuluvatkin siihen 1% koko suomen miehistä. Toki hieman pyöreät naiset voivat olla seksikkäitä, mutta 40kg?!
"Ollaan niin kusipäistä ja katkeraa". Justjust, mene kuule ittees. Melkeen toivon että miehes jättäis sut ja nais sun siskon, saisit ihan sitä mitä ansaitset. Ja et ole yhtään ikävää lihavaa ihmistä tavannut? No, katsoppa peiliin niin tapaat.
Noh, tulipahan päästeltyä. Tosin, trollihan tämä onkin, eikö totta?
vaan olla kateellinen siskollesi ja ne miehet siel baaris kun kattelee sua niin ne päässänsä aattelee et HYI SAATANA ja en miekään mikään luuviulu, mutta khyl se on kivempaa katella naisii joilla on hyvä kroppa kuin norsui jotka on töissäkin tiellä
Taisit jo liittyä ilkeilijöiden joukkoon, ikävä kyllä. Ryhdistäydy nainen äläkä lähde mukaan tuohon toisten mollaamiseen. Ole fiksumpi kuin mollaajat.
Oletko nyt ihan oikeasti sitä mieltä, että läheisesi ovat kääntyneet sinua vastaan? Eivät kyllä ole kovinkaan häävejä läheisiä siinä tapauksessa.
Mutta entä jos läheisesi eivät olekaan kääntyneet sinua vastaan, vaat ovatkin huolissaan sinusta? Ihmiset ovat tökeröjä, eivätkä osaa tuoda esiin huolestuneisuuttaan oikein, vaan vaikuttavat monesti töykeiltä ja ajattelemattomilta. Ihan omaan kokemukseeni perustuen lausun näin. Voin toki olla väärässäkin.
Ikä muuttaa suhtautumista terveydestä, parikymppisenä mikään ei huoleta, mutta jo kolmekymppisenä moni alkaa miettimään omaa elämäänsä ja elintapojaan sekä niiden vaikutusta terveyteensä.
Fakta kuitenkin on se, että ylipainosi on todella iso riskitekijä terveydellesi ja riski kasvaa suuremmaksi ja suuremmaksi jokaisen syntymäpäiväsi myötä. Siskosi on ilmeisesti tähän faktaan herännyt, samoin miehesi. Kuten sanottu, ehkä he ovatkin huolissaan sinusta ja pelkäävät, että ylipainosi vie sinut heiltä liian aikaisin? He toivovat, että laihduttaisit, jotta he voisivat pitää sinut pidempään luonaan? Tämä on tietenkin on vain karkeaa ja kärjistettyäkin arvailua.
Tilanteeseesi ei mielestäni ole mitään muuta ratkaisua kuin keskustelu miehesi ja siskosi kanssa. Mieluiten näkisin, että keskustelisitte kaikki kolme yhdessä. Keskustelu kannattaa mielestäni myös aloittaa sillä, että kerrot heille huomanneesi, että heidän suhtautumisensa sinuun on muuttunut siskosi laihtumisen myötä ja pyytää heitä kertomaan, mitä tämän muutoksen taustalla on. Kuuntele ensin heitä ja kerro sitten oma kantasi asiaan.
Ensinnäkin todella säälittävää, että haukut kadulla käveleviä ihmisiä luuviuluiksi, kun todennäköisesti itse olet vain kateellinen heidän normaalista painostaan. Eivät kaikki NORMAALIPAINOISET ihmiset ole luuviuluja, vaikka sinä saatatkin heidät sellaisena nähdä jos itse olet reilusti ylipainoinen.
Niin ja toisekseen kuten joku jo mainitsi, 40 kilon ylipaino on erittäin vaarallinen terveydelle, ja kuka tahansa osaisi suositella sinullekkin laihduttamista. On hienoa, että siskosi on ottanut terveellisemmän elämäntavan omakseen, sinuna tekisin kyllä samoin. Minusta kuulostaa, että olet vain itse hyvin epävarma omasta ulkonäöstäsi kilojesi takia, kateellinen siskollesi ja mustasukkainen miehestäsi. Jos siskosi ei halua elää lihavaa elämää hautaan saakka, niin sekö on jotenki tuomittavaa? Pitäisikö hänen pysyä lihava sinun itsetuntosi takia?
Kolmannekseen miehesi käytös ei ole hyväksyttävää. Kenenkään ei pitäisi arvostella omaa kumppaniaan negatiivisesti, koska se vaikuttaa aivan taatusti parisuhteeseen ja seksielämään hyvin huonossa valossa. Mutta se ei tarkoita sitä, että sinun pitää olla katkera normaalipainoisille naisille ja vieläpä omalle siskollesi. Miehesi valittaminen on hänen häpeänsä, mutta jos kerran "olet itseesi tyytyväinen", niin silloin laitat joko miehellesi luun kurkkuun tai jätät hänet. So simple.
Tuttu tilanne. Olen yleensä normaalipainoinoinen. Aika ajoin kilot hiipuvat ylös ja tulee tarve pudottaa 10 kiloa pois. Ja tilanne tasaantuu pariksi vuodeksi kunnes taas alkaa hiipua niitä kiloja... Aina hoikassa kunnossa ollessani saan kylläpalautetta niin mieheltäni kuin muiltakin miehiltä ja naisilta.
Miten olisi kompromissi? Alat oikeasti katsoa mitä syöt, mutta omilla ehdollasi ja ilman pudotuspaineita. Mies olisi tyytyväinen kun yrität. Samalla voit asettaa miehelle ehtoja... kun mun pitäisi laihduttaa, niin musta ois tosi kiva jos sulla ois upeat pitkät hiukset... kiinteä pepa yms.
Yksi mikä siskossasi viehättää, on varmaan se, että on nyt tosi tyytyväinen itseensä ja ulkonäkönsä, Ja se lisää vetovoimaa.
Uskon, että sisäresi ja miehesi rakastavat sinua yhtä paljon kuin ennenkin. Sinun pitää vain saada oma asenteesi kuntoon. Jos haluat laihtua, niin teet sen eteen jotakin, pelkkä haaveilu ei riitä. Jos et halua laihtua, hyväksyt sen, etkä pähkäile sen enempää. Ole edelleen oma ihana itsesi ja tyytyväinen siihen mitä olet. Ja sano se miehellesi. Ja kun olet tyytyväinen itseesi, se näkyy myös ulospäin.
Jos miehesi "kuolaaminen" siskosi perään jatkuu, kerro miehellesi, että se häiritsee sinua. Voi olla, että miehesi ei edes tajua loukkaavansa sinua.
Pidä lippu korkealla, olet upea nainen !
Minusta tuntuu että miehesi on halunnut sinun olevan laihempi jo pidemmän aikaa, hän ei vaan ole uskaltanut sanoa siitä ennenkuin nyt siskosi laihduttua, ei se mielipide muutu ihan yhdessä yössä, jos pitää lihavasta niin silloin kans pitää lihavasta, riippumatta siitä että vaikka kaikki muut laihtuis 45 kilosiks luurangoiksi.
Kenenkään painostuksesta ei pidä alkaa laihduttaa, jos olet tyytyväinen itseesi niin se on tärkeintä.
Sano sille miehellesi että sinä et rupea laihduttamaan, jos ei sille kelpaa niin ei voi mitään, hän on tyhmä jos ei ymmärrä että miten hyvä nainen hänellä on.
Olen nähnyt paljonkin 40v. lihavia naisia jotka ovat yhä edelleen kauniita.
lenkille ja elämäntapamuutos,liikaa ylipainoa....ei läski oo kaunista...40 kg jo läskiä,eikä sievää pyöreyttä...huh..muutenkin naiset vois katsoa itteään peilistä..kadulla näkeejo liikaa makkaroita,huh
maha ole kaunis eikä terveellinen, ei miehelle eikä naiselle. Kannattaa pitää avioliitosta kiinni sekä yrittää miellyttää toista. Myös vastakkaiselle osapuolelle voi sanoa jotain toivomuksia esim. pukeutumisen suhteen. Ihan hyvin toista voi miellyttää, jos rakastaa. Ei rakkaus poissulje miellyttämistä. Vai onko rakkaus karissut matkan varrella? Miksi mässäily on niin kivaa? Eikö sen ajan vois kuluttaa vaikkapa toiselle rakkauden osoittamiseen, runoihin tms? Tietenkin itselle voi suoda jonkun pienen herkkuhetken päivässä, kuten teen kanssa muutama karkki tms. Ei sen pitäis lihottaa. Mutta jo hampaiden takia, ei ole hyvä jatkuvasti mutustaa jotakin.
Viimeinen lauseesi on todella itsekäs. Haluatko oikeasti, että siskosi palaa uudesta terveellisestä elämästään sairaaseen? Siskosi on varmasti aivan yhtä ihana kuin ennenkin. Ongelma on omassa päässäsi.
"Tahdon ihanan lihavan siskoni ja rakastavan aviomieheni takaisin!"
Olisit muuten saanut kaikki sympatiani puolellesi mutta tuo viimeinen lause hiukan romutti tuon mahdollisuuden...
Miksi ihmeessä haluat ihanan siskosi takaisin lihavana? Teksissä ei missään tullut esille että siskosi olisi muuttunut persoonassaan huonoon suuntaan laihduttuaan jolloin ymmärtäisin tuon kaipuun vanhaan entiseen.
Tuosta lauseesta voisi ajatella että olet kateellinen siskollesi kun tämä on onnistunut laihtumaan ja pitämään itsensä erossa herkuista mistä ilmeisesti et itse pysty olemaan. Tai että olet vähintäänkin katkera kun toinen teistä lihavista siskoksista ei enää vaalinutkaan rakkaita kilojanne. Vai haluatko vain matkata takaisin siihen aikaan jolloin miehesi ei kattele silläsilmällä mitä suuhusi laitat ja sen mahollistaa tavalla tai toisella se että siskosi lihottaa itsensä takaisin pulskaan kuntoon jolloin miehesi ei voi enää nähdä laihaa sinua hänessä ja voit taas huoletta jatkaa herkkujen syöntiä pelkäämättä että miehesi alkaa nälviä?
Tuo lause vain sattui pistämään silmään. Et voi sanoa etteikö 40 kg ylipaino olisi iso terveysriski. On vain hyvä jos siskosi on ymmärtänyt laihduttaa. Kyllähän elämä ja liikkuminen keventyy huomattavasti kun noinkin suuri ylimääräinen kilomäärä karistaa pois. Olisit iloinen siskosi puolesta. Eihän siskosi laihdutus ole se ongelma vaan miehesi asennoituminen.
Lady xxl laihduttaisit ylipainosi pois, se olisi jo yhteiskunnallekin hyvä teko, ei tule maksuja niin hirveästi sitten kun painosi takia sairastut.. ja saat puhtia avioliittoosi ja paremman olon eikä tarvitse siskoa kadehtia
heihalooo-o
laihduta itekkin,äläkä valita!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kysyjän tulee huomauttaa miestään, että tämän puuttuminen hänen ulkonäköönsä vertailemalla sitä toisiin naisiin tekee hänet surulliseksi. Mies varmaankin ymmärtää olleensa ajattelematon eikä enää tee sellaista.
Kysyjän tulee pohtia, miksi hän ei soisi siskonsa muuttuvan. Ehkä kysyjä onkin erehdyksessä itse alkanut vertailla itseään siskoonsa ja tullut surulliseksi. Kysyjän kannattaa myös olla syömättä suruunsa makeaa.
Paljon haleja kysyjälle ja miehelle ja siskolle.
"Painostamme huolimatta meitä pidettiin hyvinkin viehättävinä niin luonteidemme kuin ulkonäkömmekin perusteella."
Niinhän sinä haluat uskoa.
Lihavat ovat erittäin hyviä huijaamaan itseään.
Jos mies tuijottaa 140kg naista ei se välttämättä tuijota koska ihailisi kyseistä lihavaa naista.
Tiedän miltä sinusta tuntuu vaikka minulla ei noin valtavaa ylipainoa olekaan. Älä ihmeessä jää suhteeseen jos miehesi käyttäytyy noin, jos ei muuta tapojansa. Ja kuitenkin voisit myös miettiä sitä että oman terveyden kannalta kannattaisiko tiputtaa painoakin - oman itsesi takia ei miehesi!
Mieheni (nykyinen exä) alkoi vajaan 10 avioliittovuoden jälkeen haukkumaan minua läskiksi ym, olin normaalipanoinen silloinkin - toki siitä kun oltiin tavattu pyöristyin lapsen teon jälkeen ja ennen sitä olin niin laiha etten löytänyt vaatteita kaupasta enkä kelvannut esim verenluovutkseen. Tämä kaikki on jättänyt minuun niin valtavan arven että en luota enää omaan viehätysvoimaan, olen kuulemma hyväkroppainen ja 10v ikäistäni nuoremman näköinen, pieni 43kg/157cm. Itse näen vain peilistä katsoessani exän mielipiteen itsestäni. Olen ollut 2½ v yksin enkä ole uskaltanut alkaa kenenkään kanssa. Viimeinen joka on nyt yrittänyt treffeille on mielestäni "liian komea" mulle. Pitää kait kohdata joku rumempi ja paljon vanhempi jolle sitten varmasti kelpaa.
Terve, etpä uskaltanut kertoa about ikääsi ja todellista painoasi tähän mennessä,
joten kuvittelin sinut tällaiseksi: olet about 100…110 kg ja ikäsi 35…40.
Syöt 2 isoa ateriaa päivässä, makkaraa ym. , välillä chipsejä ja jäätelöä.
Käytät alkoholia noin 3...4 annosta keskimäärin / päivä. Et tupakoi. Hikoilet paljon.
Kun kävelet ulkona sinua alkaa hengästyttää 200 m kävelyn jälkeen ja haluat istua.
Et halua harrastaa liikkumista esim pyöräilyä kun et voikaan, ehkä vältät uimarantoja ja bikineitä.
Monet katsovat sua pitkään ja supisevat keskenään.
Ei tämä oikein ole minun ihannenaiseni profiili, täsmääkö ??
toisin sanoen sinua hävettää ulkonäkösi ja olet kateellinen siskollesi joka otti härkää sarvista! kyllä minäkin laittaisin ämmäni kunto kuurille jos mahamakkarat alkaisivat tursuilla ulos paidasta! LUULETKO TOSIAAN ETTÄ NS.NORMIMIEHET KATSELEVAT SILMÄT SUPUSSA JOS MUIJA PAISUU PAISUMISTAAN?
hittek: Ja mistä sinä kuvittelet, että sinä kiinnostaisit MINUA? :) Et todellakaan. Joten minulle on aivan sama kuulunko sinun ihannenaisesi-lokerikkoon vai en.
Eivätpä nämä asiat periaatteessa sinulle kuulu, mutta:
- Olen 30-vuotias.
- En todellakaan ole mikään alkoholisti. Kuukaudessa ehkä pari siideriä/drinkkiä.
- Pyörällä kuljen toisinaan, hyötyliikuntaa en muutenkaan pelkää.
- Viihdyn oikein mainiosti bikineissä ja uimarannoilla tuleekin käytyä.
Olen tyytyväinen itseeni ja se myös näkyy ulospäin.;)
Kirjoittaja vain yleisti, että 100kg painoinen nainen ei ole kovinkaan monen miehen viehättävyyskynnyksellä ensimmäisenä.
Etkä selvästikään ole tyytyväinen itseesi, kun kerran pitää katkeroitua omalle siskollesi. Tai ainakaan se ei näy ulospäin...
Minulla on kokemusta, että mies voi vain yksinkertaisesti olla niin ajattelematon (tyhmä), että laskee suustaan mitä tahansa. Meillä asian sisältö oli eri, mutta tuo sanomisten ja tekemisten tiedostaminen vaati monta monituista syvällistä keskustelua ja eron, ja vielä senkin jälkeen ihan ns. rautalankatason keskusteluja, ja aikaa sulatella. Nyt mies sanoo ymmärtävänsä ja oletettavasti onkin muuttanut käytöstään, koska nykyinen suhteensa on kestänyt jo jonkun aikaa.
Ehdotan toimintatapaa potut-pottuina, jos se vaikka avaisi miehen silmät.
Millä tavalla miehesi on ei-niin-komea? Tee lista noista piirteistä ja niiden korjaustavoista.
Ensiksikin, kaupassa ala nostelemaan oluet pois kärrystä huomautellen, että
- ei ole kiva katsella olutta kittaavaa miestä
- anopin kesämökin puuliiterin kattokin on pitänyt korjata jo monta vuotta sitten, mutta ethän sinä ole ehtinyt kun pitää maata sohvalla ja juoda kaljaa
- kummin kaiman naapuri joi loppujen lopuksi talonsakin, kun niin kovasti koko ajan vain janotti
- tms., minkä nyt arvelet tulevan ymmärretyksi
Sitten, kun istutte päiväkahvilla ja on mukava hetki (siis nimenomaan kun on mukavaa, riidan keskellä tästä ei ole mitään apua), hae komeus-lista ja käy se läpi, esim.
- kalju -> hoitoaineet tai plastiikkakirurgia
- huono iho -> eri vaihtoehdot kosmetologilla
- hörökorvat -> plastiikkakirurgia
- pituus -> korkokengät tai irtopohjat kenkiin
- orastava ylipaino / liikkumattomuus -> ravitsemusneuvonta ja kuntosali
- jne.
Vaatii sinulta vähän työtä, mutta voisit olla konkreettinen (miehet ovat konkreettisia) ja etsiä kaljunhoitoaineen merkkejä ja hintoja ja myös kertoa ihosiirteen käytännön toteutuksesta ja vaikutuksesta, varata ajan kosmetologille ihon mikrohiontaan (voithan perua ajan "jos" miehesi ei mene sinne), etsiä nettikaupan missä irtopohjia ja korkokenkiä myydään, kertoa missä korvaleikkauksia tehdään, vertailla eri kuntokeskusten palveluja ja hintoja jne. Mitä enemmän ja yksityiskohtaisemmin puhut, sitä todennäköisempää on, että miehesi kyllästyy kuuntelemaan -> mies ehkä ymmärtää, että joku muukin = sinäkin voit kyllästyä kuuntelemaan. Ja kun puhut tarpeeksi yliampuvasti, mutta vakavalla naamalla tietenkin -> mies ehkä ymmärtää, että on mahdollista että jokin tällainen puhe on tarpeetonta tai yliampuvaa.
On tietenkin mahdollista, että miehesi innostuu jostain esittelemästäsi asiasta, mutta siitä ei kai ole mitään haittaa. Tee kuitenkin niin pitkä lista, että hän ei toteuta kaikkea.
Sitten vain lista talteen. Kun hän huomauttaa jostain sinulle, ota lista käsittelyyn sen verran pian (ei heti, mutta vaikka samana tai seuraavana päivänä) tuon huomautuksen jälkeen, että mies pikkuhiljaa alkaa ymmärtämään syy-seuraus -suhteen.
Kun mies huomaa tuon aiheesta keskustelemisen tympeyden itse, asia on "hänen keksimänstä" ja hänen on helpompi muuttaa käytöstään. Eli jos sinä sanot, että "älä sano niin", sinä komennat ja hänen voi olla vaikea "toimia niinkuin vaimo käskee". Mutta kun et komenna mitään, hän "säilyttää" kasvonsa kun ei tarvitse totella vaan toimii siten, kuin on itse "keksinyt" :)
Voi kuulostaa inhottavalle tai naiville, mutta kokemukseni mukaan mies todellakin voi olla hyvin ajattelematon. Ei ilkeä eikä tyhmäkään, mutta niin ajattelematon, että se väkisinkin tuntuu tyhmyydelle.
Tietenkin jos olette _molemmat_ _yhdessä_ kykeneviä keskustelemaan asiasta rakentavasti, se olisi aikuismaista käytöstä eikä vaatisi sinulta tuota taustatyötä. Sinä tunnet miehesi ja itsesi ja tiedät, että osaatteko jutella, sekä sinä hänelle että hän sinulle, tuosta huomauttelusta avoimesti ja rakentavasti.
Puhuminen voi olla vaikeaa, vaikka kyseessä olisi läheinenkin ihminen. Joskus on helpompi kirjoittaa kirje, uskaltaa olla avoin ja rehellinen ja puhe ei keskeydy itkemiseen, ja on aikaa miettiä sanojaan ja sitä, mitä oikein itsekään tarkoittaa. Ja kun toinen lukee kirjettä, hän lukee sen loppuun eikä keskeytä kesken lauseen, eli hän kuuntelee asian loppuun ja saa tietoonsa koko asian perusteluineen.
Tsemppiä! :)
Erittäin hyvä ehdotus, Pottuja pottuina.
Kannattaa käyttää erityisesti tätä:
"- orastava ylipaino / liikkumattomuus -> ravitsemusneuvonta ja kuntosali "
HAH HAH HAH!
Olipas pakko tarttua ja kirjoittaa oma juttu. Olen yli painoinen edelleen, mutta hyvään suuntaan menossa, laihtunut olen 20 kiloa, vielä kun 10-15 saan pois ni olen normaalipainoinen. Kyllä se vaan tosi on.. Sitä oli olevinaan itseensä tyytyväinen kaikkineen läskeineen. Ja anto piut paut niistä huomauttelijoille.. iteppä läskini kannan.. mutta sitten tuli joku piru mieleen ja niksahdus että nyt läks.. Olen 25 vuotinen ja paljon tyytyväisempi elämääni.. Kyllä ehdottomasti suosittelen painon tiputusta, mutta se on lähdettävä itsestään!! muut jos pakottaa ni siitä ei tule yhtään mittään! se on oman pään sisänen juttu, voin sanoa ihan kokemuksesta, ja ulkopuolisten vittuilu asiasta ei ainakaan paranna asiaa.. mutta toivotan tsemppiä ladylle että osaa tehä oikeet päätökset :)
Olen itse 31v mies, joka en pidä normaalipainoisista naisista, vaan pyöreämmistä. Soisin vaimoni olevan lihavampikin, sillä hänelle se sopii mutta silti voisin vähän valottaa tätä tilannettasi. Laihdutin hiljattain 30kg eikä se ole paha suoritus joskaan ei vaikeakaan. Nyt jälkeen päin vaimoni on sanonut, ettei enää koskaan halua nähdä minua ylipainoisena, vaikka olin kuvitellut että hän piti minusta ja hän oli antanut ymmärtää.
40kg ylipaino ei ole millään mittarilla viehättävää ja pienempikin ylipaino sopii vain harvoille naisille, eli niille joilla paino kertyy vähemmän vyötärölle ja enemmän reisiin, peppuun ja käsiin ja muuten tasaisesti. Ihmettelen sitä, miten miehesi reaktio tuli sinulle yllätyksenä.
Mies pitää kasvoistasi ja hän ei ole koskaan osannut ajatella, että olisit viehättävämpi vartaloltasi, mutta koska siskostasi paljastui varsinainen jumalatar, hän tietää, että sellainen asuu myös sinussa kaiken "sen" alla.
Ostoksiin kajoaminen on paniikkireaktio mutta looginen sellainen - nimittäin se tosiaan vaikuttaa ihan tunneittain, joka hetki, mitä syö. ei ole olemassa sellaista lihottavaa ruokaa, joka ei lihottaisi "vain tämän yhden kerran". Sinänsä moinen käytös ei ole hedelmällistä.
Teillä ilmeisesti toimii erittäin hyvin keskusteluyhteys joten puhukaa asioista! Kerrro selkeästi, että sinusta tuntuu pahalta tuo asia. Kuuntele myös mikä on miehesi mielipide.
Muista että ne läskit eivät määrittele sinua eivätkä ole sinua itseäsi, ne ovat jotain ylimääräistä siinä oikean sinun ympärillä.
"Ihmettelen sitä, miten miehesi reaktio tuli sinulle yllätyksenä."
Mies itse valitsi 40kg ylipainoisen naisen aviovaimokseen jo 10 vuotta sitten aloittajan mukaan. Totta helvetissä on ymmärrettävää, että tulee yllätyksenä, että yhtäkkiä kymmenen vuoden jälkeen hän päättääkin ettei vaimo enää kelpaa.
Suosittelisin aloittajalle, että tämä alkaisi yhtäkkiä vaatimaan miestään pitämään parempaa huolta ulkonäöstään. Alkaa bodaamaan isot lihakset, käydä solariumissa ja pukeutua toisella tavalla. Yhtä hyvin aloittaja voi vaatia, että aviomiehen täytyy nyt yhtäkkiä 10 vuoden jälkeen ollakin ihan toisenlainen kuin se henkilö, jonka aviopuoliso itse valitsi aikoinaan.
Minua ihmetyttää se millaiseen kohteluun ihmiset suostuvat kun siihen on mahdollisuus vaikuttaa. Ja miten helposti ihmiset hyväksyvät sen, että heidän kehoonsa kajotaan ulkopuolelta.
Kiitos vastauksesta. Olin itse 30kg, kun mentiin naimisiin, ja sitten vasta ilmeni, ettei vaimoni pitänytkään minusta sellaisena. Mutta ei tuo tullut minulle mitenkään yllätyksenä.
Mies on looginen olento. Jos ajatellaan, että 10v katselee ylipainoista naista, niin loogisestikin siinä ajassa jo vaaleanpunaiset linssit naimisiinmenoajalta haalistuvat ja pikemminkin kyllästyy katselemaan sitä lihavuorta - olkoonkin, että kilot kannetaan kunnialla, mikä varmasti osittain on yhä totta miehen mielestä.
Tulipa miss-xxl mihin tulokseen tahansa, niin ainakin tässä keskustelussa on paljastunut yksi asia, joka hänen olisi syytä korjata. Se on nimittäin se, että sosiaalisuuden, rakkauden, tai minkään muunkaan ei pitäisi pyöriä painon ympärillä. Miss-xxl:n tulisi olla onnellinen ja sosiaalisesti terveesti verkottunut huolimatta siitä, minkä kokoinen hänen siskonsa on ja saako hän nyt siskoltaan pahaa asennetta.
Lopulta vaikuttaa kuitenkin siltä, että Miss-xxl:n itsetuntoon vaikuttaa lihavuus tai se on riippuvainen siitä.
Vain tyhmä ihminen kuvittelee voivansa mennä sanomaan toiselle ihmiselle, mitä tämän pitää tehdä omalle keholleen. Ja näitä imbesillejä on tämäkin yhteiskunta täynnä.
Jos ihminen tahtoo olla lihava, hänellä on siihen oikeus. Jos ihminen tahtoo olla laiha, hänellä on siihen oikeus. Jos ihminen tahtoo muokata kehoaan haluamaansa suuntaan hänellä on siihen oikeus. Jos ihminen tahtoo olla muokkaamatta kehoaan mihinkään suuntaan on hänellä siihenkin oikeus.
Vain äärimmäisen tyhmä ja yksinkertainen ihminen katsoo oikeudekseen mennä kajoamaan toisen ihmisen kehoon edes verbaalisella tasolla?
Ihminen omistaa vain itse oman kehonsa ja tekee sille tasan sitä mitä itse tahtoo tehdä. Ihminen päättää myös itse siitä millaisia ihmisiä suostuu pitämään elämässään. Se lienee tämänkin aloituksen peruskysymys. Millaisia ihmisiä suostut pitämään elämässäsi? Millaiseen kohteluun suostut?
Lähtökohtaisestihan laihdutus on hyvä ja teveellinen ajatus. Painon tiputus tuo paljon hyvää elämään ja monipuolistaa erilaisista asiosita nauttimisen. Myös henkisellä puolella mieli kohenee, kun huomaa muutoksen kehossaan. Laihtuminen siis tuo paljon hyviä asioita mukanaan. Mutta, mutta...
Ajatus ja hyvksyminen pitää tulla omalta itseltään. Jos joku toinen pyytää tai tässä tapauksessa jopa käskee laihduttamaan, tilanne voi kääntyä ihan väärään suuntaan. Ei lääkärikään puutuu liikakiloihin kuin vasta siinä vaiheessa, kun ne alkavat olla huomattava terveysriski ja tuottaa pienemmät ongelmat laihduttaa "väkisin" kuin säilyttää nykyinen tilanne. Laihduttamiselle pitäisi olla lähtökohta aina oman pään sisällä, toisten ihmisen ajatukset eivät pitäisi vaikuttaa eikä toisen mieliksi laihduttaa.
Minkä takia miehet pitää yksinoikeutenaan arvostella naisten ulkonäköä? Tehkääpä pieni käytännön tutkimus kaupungin kaduilla juuri nyt, kun ihmisillä on vähän vaatetta yllä ja todellinen olemus näkyy. Häkellyttävän usein näkyy sellaisia pareja, joissa nainen on ok, hoidettu, siisti, nätisti pukeutunut, viehättäväksi laittautunut, ja mies on kuin romukopasta nostettu. Liian pieni t-paita, hoitamaton tukka, lopperot shortsit, hikisistä sandaaleista puskee hikiset hoitamattomat varpaankynnet. Oman lisänsä tähän epäsuhtaan tekee vielä miesten mieltymys nuoriin naisiin täysin huomioimatta omaa ikää ja rappeutumisensa astetta. On se kumma. Eikö heillä ole kotonaan peilejä, vai näkevätkö he itse itsensä jotenkin väärin?
Ensin ylipainoiset tuomitaan ikuiseen murheeseen, ahdistukseen, masennukseen, sairauteen - huonoon elämään - jos eivät laihduta. Ja sitten hurskastellen sanotaan "mutta halun laihtua täytyy lähteä itsestä".
Jos ihminen itse sanoo olevansa tyytyväinen itseensä ja elämäänsä huomattavan ylipainoisena, siihen ei ole kenelläkään mitään nuputtamista. Jokainen länsimainen ihmisen on enemmän kuin tietoinen lihavuuden terveysriskeistä.
Jos ihminen laihduttaa ylipainon tuomien terveysriskien vuoksi, hän laihduttaa silloinkin ulkopuolisen tahon vaatimuksesta (esim. lääkärin).
Ihminen omistaa itse oman kehonsa myös silloin kun on huomattavan ylipainoinen.
Me eletään yhteiskunnalisessä ilmapiirissä, jossa kaikki ihmiset ovat toistensa kehojen vartijoita. Ihmisen keho on yleistä omaisuutta. Tämä on erittäin vastenmielinen ilmiö.
Korjaus:
"Jos ihminen laihduttaa ylipainon tuomien terveysriskien vuoksi, hän laihduttaa silloinkin ulkopuolisen tahon vaatimuksesta (esim. lääkärin)."
Jos ihminen laihduttaa siksi koska lääkäri vaatii laihduttamaan terveysriskien vuoksi hän laihduttaa silloinkin ulkopuolisen tahon vaatimuksesta ->lääkärin.
sellainen asenne "musta on pakko tykätä hikisine kainaloineen". Se asenne, että ite saa olla mitä sattuu, ei huolehtia hygieniastaan ja ulkonäöstään ja toisen on tykättävä. Tykkäämiseen nyt vaan kuuluu toisen miellyttäminen. Laiskuus ja oman mielihyvän tavoitteluko tuossa vaan on kyseessä. Eikö vois ajatella toistakin ihmistä? Tai sitten itsensä vastenmielisenä pitämisellä halutaankin karkoittaa toinen, kun muuta keinoa ei haluta käyttää.
Ehkä jotkut käyttää tuollaisia keinoja todellakin toisen karkoittamismielessä, kun eivät suoraan uskalla sanoa, ettei (enää) nappaa.
kuules ihan pikkusen peloissas nyt, kun huomaat minkä vaikutuksen siskosi laihtuminen teki mieheesi.
Sä haluaisit olla hoikka myös, mut et halua tehdä sen eteen mitään. Mutta miehesi on tosi urpo, jos kaikki
tuo hänen sanoma on totta. Tollalailla lihavaa ei saa koskaan aloittamaan painonpudotusta.
Itse olen myös 40 kiloa ylipainoinen nainen, jolla on hoikka mies ja jolle tunnun kelpaavan tälläisena.
Haluaisin kyllä laihtua kovasti, mut en kenenkään muun takia kuin itseni takia. Terveys on alkanut
mennä. Ja minäkin ajattelin aina ennen et itseäni ei haittaa lihavuuteni. Muita se tuntuu enemmän haittaavan. Mutta olen alkanut muuttamaan ajatuksiani. Minä haluan laihtua, koska tunnen erilaisuuteni häiritsevänä ja juuri tuon terveyden takia.
Rakkaus on sokea mutta sokeudenkin voi poistaa.
Kyllä, suomi on oikeusvaltio jos nyt siihen täytyy vedota. Alkoholistilla on oikeus juoda viinaa, ja omasta mielestään on hemmetin mukavaa kun saa juoda monta päivää peräkkäin samanmielisten kaa. Anorektikolla on kivaa kun saa (on oikeus) laihduttaa itsensä tikuksi ja olla olevinaan kaunis omassa mielessään. Tupakoitsijoilla on poltto-oikeus ja kivaa kun savuke alkoholi rentouttaa tai pystyy keskittymään ja ajatukset kulkee paremmin… Olen nähnyt edellä mainittujen ns. paranevan ja kysynyt oliko ennen kivempaa ja kaipaatko paluuta entiseen. Poikkeuksetta jokainen on vastannut: en tosiaan tajunnut kuinka hölmö olen ollut ja elämän laatuni (ja mahd. sairaus) on ratkaisevasti parantunut. Eli vaikka olisit kuinka tyytyväinen olomuotoosi niin tee eikö tee mieli kokeilla eli laihdutat kilot pois. Jos tämän jälkeen alkaa ahdistaa sinulla on täysi oikeus lihottaa itsesi takaisin… Katsotaan kuinka käy.
Ja vaikkette te katkerat luuviulut sitä usko niin baarissa käydessäni saan hyvinkin paljon huomiota miehiltä. Kurvit ne ovat jotka heitä kiinnostaa, ei mikään lauta.;)
Ei 40 kilon ihratynnyri mahan päällä oo enää "kurvit".Ja millä oikeudella sä haukut normaaleja ihmisiä luuviuluiks?Meinaakko että ihmiset on tarkotettu sun kaltasiks mutta valtaosa on vaan epäonnistuneita,jotenkin liian laihoja?Kyllähän mä ainakin halveksun kaikkia sotanorsuja,jotka ei viitti tehdä omalle iljettävyydelleen mitään.Enkä varmaan oo ainoo joka näin ajattelee.
Olen lukenut nämä kaikki kommentit ja olen ollu sinun puolella vaikka olen sinun sanojesi mukainen "katkera luuviulu". On todella hienoa että olet hyväksynyt itsesi sellaisena kuin olet :)
Mutta asenteestasi muita kohtaa ("luuviuluja"), oletko ajatellut, että he ovat saattaneet kirjoittaa tuota tekstiä sen takia että ovat katellisia sinulle siitä, etteivät ole itse tyytyväisiä vartaloonsa?
Painan itse 58kg ja olen yli 163cm pitkä, lihaksiakin löytyy. Pitäisit muakin varmaan "luuviuluna" painoni mukaan, mitä en ole, vaan ihan normaalipainoinen.
Kaikkien lukijoitten tulisi ajatella että se PAINO ON VAAN VITUN NUMERO ja kukin kroppa ja muodot on oma asia, mitä se kenelleekkään kuuluu millanen on?
Et tietenkää voi syyttää siskoasi siitä jos avioliittosi menee pilalle, vaan miestäsi, koska hän ne ongelmat kehitti eikä siskosi tai sinä.
Meillä avokki kertaa millasia sen exät on sängyssä.. Nyt on tultu siihen pisteeseen että mies ihmettelee miksen ole aktiivinen enää sängyssä!! miten nuo miesten aivot oikein toimii että oman naisen pitäs olla aina samallainen kuin joku "parempi".
Äkkilaihdutus takaa äkkilihomisen vähintään entisiin mittoihin.
young lady: Tietenkään KAIKKI laihat eivät ole katkeria ja kusipäisiä, mutta mielestäni kumminkin paljon suurempi osa, jos vertaa pulleampiin. He ovat (tyypillisesti) niin hiton ylpeitä vartalostaan, kilpailu on kovaa muiden ''kuumien kissojen'' kanssa. Itsetuntoa pönkitetään haukkumalla meitä ylipainoisia tällaisissa säälittävissä ketjuissa, jossa lähes joka viesti on sitä samaa laihojen vittuilua.
Miksihän tällä Lihavuuspalstallakin melko suuri osa kirjoittajista on hoikkija, miksihän?
Kiitos kumminkin Sinulle mukavista sanoistasi ja ymmärryksestäsi.
"Itsetuntoa pönkitetään haukkumalla meitä ylipainoisia tällaisissa säälittävissä ketjuissa, jossa lähes joka viesti on sitä samaa laihojen vittuilua.
Miksihän tällä Lihavuuspalstallakin melko suuri osa kirjoittajista on hoikkija, miksihän?"
Mistä ihmeestä sinä luulet tietäväsi minkä kokoisia ihmisiä täällä kirjoittelee? Taidat olla aika pirun ennakkoluuloinen ihminen. Joka kerta kun luet negatiivisen kommentin yhdistät sen laihaan ihmiseen, ja positiivisen kommentin yhdistät lihavaan ihmiseen. Vain omassa päässäsi.
"Miksihän tällä Lihavuuspalstallakin melko suuri osa kirjoittajista on hoikkija, miksihän?"
Koska pitävät itsestään ja kehostaan huolta???
Laihduta nyt edes 20 kg pois ja elämäsi on paljon mukavampaa ja helpompaa. Tai pidä ittes valaana ja odota kunnes isäntä mieltyy delfiiniin.
kun kaksi itsetunnolttaan nollaa löytää toisensa on autuutta.itse en pidä pullukoista ja ollaan niin naisellisa.heheheee selkä,polvet,lonkat yms pikkuriesat tulee siinä sivussa ollessa pikku nöf nöf
itsellä BMI 22 ja en puuskuta tms ja ikää yli 50v ja mies.lihavuus on onnettomien tyhmien saamattomien
tila.sairaudesta johtuva lihavuus ja sen esiintyvyys on alle 10% väestöstä
lihotkaa rauhassa.eikö ole mukavaa helteellä "kävellä"?????
hahahahhahhah,,,
tyypillinen LÄSKI "haukkuu" kaduilla kulkevia normaali/hoikkavartaloisia naisia
luuviuluiksi....ei prkl....kyllä sulla on HUONO itsetunto,olet SÄÄLITTÄVÄ!
syö lisää ja ole hiljaa...kyllä miehes sut pihalle jossain vaiheessa laittaa.
....: No mitäs laihat sitten tekevät? Haukkuvat ylipainoisia läskeiksi, tankeiksi.. yms. Olet tyypillinen LAIHA. Itse olet SÄÄLITTÄVÄ.
sormet kurkkuun ja pöntön kautta vaan...
Nooo, kun miehesi on mieäs, niin "viehättävä" tahtoo tarkoittaa, että hän haluaa terveen ja hyvinvoivan vaimon vierelleen. Ihan viisas ja fiksu toive, kota sinun loppukaneettitoiveesi ei taas ole ollenkaan.
Ihan oman terveytesi, kuntosi, tulevien vuosiesi, oman itsesi takia, laihikselle ja äkkiä. Kun kaukaa näkee paremmin, niin miehesi taitaa nähdä tulevaisuutesi konkreettisemmin kuin sinä. Esim. kun sairastut ja joudut sairaalaan / laitokseen, ei sinua jaksa nostella ja siirrellä kukaan, etkä varsinkaan sinä itse.
Ehkäpä miehesi on saman ikäinen kuin sinä siinä iässä miehillä tapana olla 40villitykset ynnä muut jos he eivät ole saaneet toteuttaa itseään tradikaalisti nuorempana? Omasta mielestäni miehesi vain on kyllästynyt yhteen ja samaan ja haluaisi kokeilun haluisena kokeilla millaista se olisikkin vähän laihemman/laihemman kanssa jopa nuoremman. toivottavasti miehesi ajattelut jäävät vain ajatuksen tasolle. toisaalta tuossa iässä tuon suhteen jälkeen voisi kokeilla jotain erikoisempia seksijuttuja esim ryhmässä? parinvaihtoa.. jotkut väittävät sen toimivankin tosin en anna 19v pojan kloppina varmaankaan hyviäkään ohjeita mutta suosittelen miettimään.
Maailma on kaunis kirja, mutta siitä on harvoille iloa, kun sitä ei osata lukea. En todellakaan usko, että Lady XXL olisi katkera tai ilkeä, mutta puolustuskyvyllinen kylläkin. Kirjoittiko Lady XXL mielestänne sen takia, että voisitte täällä jatkaa sitä haukkumista, mitä hän on jo todennäköisesti kotona saanut kuulla tarpeeksi. Toki meistä jokainen puolustautuu, kun löydään jo lyötyä.. Missä hemmetissä on se positiivinen henki? Jokainen voi omallle kohdalleen miettiä, että kun joku päivä se elämä voi muuttua negatiiviseksi tai positiiviseksi. Miesten maailma on niin erilainen, ajatusmaailma, arvot jne.. Jos me naiset kritisoimme itseämme omista kiloistamme, rypyistämme, rintojen pienuudesta, takapuolen leveydestä... NIIN SE ON MEIDÄN OIKEUS, EI SUINKAAN MIESTEN OIKEUS.. Itse olen todennut, että miehille pitää antaa samalla tavalla takaisin.. Kun mies sanoo sua ylipainoiseksi, niin kerro hänelle, että onpa jätkällä OTSAA, kun tuo kaljuus näyttää häämöttävän. entäpä miesten perseettömyys.. Me naiset olemme vain niin diplomaattisia.. Laitan visaisen kysymyksen miehille, eli miksi ystävät, sukulaiset ja tuntemattomat ihmiset saavat rauhassa kantaa ne muutamat lisäkilot, mutta omalle avokille niistä huomautellaan (leikin varjolla).. Pitäisikö sanoa, että tiputan viisi kiloa painoa, kun sä kasvatat tukan päähäsi..Tiedän, että miehet vastaavat tähän kaljuuntumisen olevan geeneissä..niin onkin, mutta mitä sitten...ei kun hiuksia istuttamaan.. aina sanotaan, että nainen on toiselle naiselle susi, mutta kyllä nuo miehet tuon itsetunnon latistamisen osaa myös !!
Niin todella loukkaavaa nähdä ihnminen vain lihavana tai laihana. Miehelläsi ei todellakaan ole oikeutta kohdella sinua huonosti mistään syystä. Mitä jos sinulla sitten on liian pienet/isot rinnat johonkin toiseen verrattuna. Kyllä me naiset olemme liian kauniita liian fiksuja tuommoiseen syyllistämiseen. Ja kyllä ne muutkin niitä terveyskeskus maksuja kartuttaa kuin vain me isot. Mutta syyllistäminen on niin mukavaa ja oman itsetunnon pönkittäminen toisen kustannuksella. Tsemppiä sinulle Arvokas Nainen
voi ollakaan! Kaiken pitäisi olla niinkuin AINA on ollut ja sillä tavoin, joka sopii JUURI MINULLE. Voiko kukaan, edes sinä, todella oikeasti tietää, miten joku kokee oman itsensä? Ehkä sisarellasi ensisijaiset syyt laihduttamiseen olivat terveydelliset ... ehkä havahtui huomaamaan, mitä ylipaino voi tehdä keholle pitkässä juoksussa. Pitäisikö häntä sen vuoksi rangaista?
Taas näitä juttuja.. Jos oisin kuten siskoni, niin osisin varmaan mallimaailman huipulla. Kertoo sinusta paljon jo se että, oot ottanu ukoksi tulllasen nolla, kuin se nykyinen ukko on. Minä ainakin sanoisin ukolle et mee paneen sitä siskoo... Saisit sekä siskon & ukon pois suvusta. Ja tuskin se sun ukkokaan mikään Mr Finland oo. ELI kasva: Ota uus ukko ja paa elämäs kuntoon !!!
Mitä tavoiteltavaa ylipainoisuudessa on?
Se että voi mässäillä kuten huvittaa, vain mässäilemisen vuoksi?
Ylipainoisuus ei ole seksikästä, ja fakta on vain se että miehet pitävät fyysisesti seksikkäistä naisista mitä tulee seksiin...ja naiset myös urheilullisista miehistä.
Näitä faktoja on turha väheksyä tai syyllistää miehiä tekopyhän siveällä asenteella.
Läskit polttoon, mikään missi ei välttämättä tartte olla, mutta kaljamahat ja löysät pois.
Tuo on toki ikavaa. Mutta miehesi on nahnyt ikaankuin sinut laihempana, ja nyt sitten haluaisi kokeilla nakemaansa itsekin. Sita vartenhan sinun tarvitsisi laihtua, jottei miehesi tarvitse pettaa ketaan taman vuoksi. Terveys syyt on tietysti yksi mahdollinen syy laihduttaaa myos, mutta itse en pida painoa sinallaan ongelmana. Pahempi ongelma ylipainoisiksi kutsutuilla ihmisilla on, jos mikaan, niin yleensa elintavat jotka liitetaan painoon, silloinkin jos niita ei todellisuudessa edes ole. Mutta kannattaa jos et aio laihduttaa, niin puhua miehesi ja ehka siskosikin kanssa asiasta. http://mattiviikate.newsvine.com/
Kyllä 40 kilon ylipaino on erittäin suuri terveysriski. Olet selvästikin katkeroitunut hoikille ihmisille. Itseäsi saat syyttää, kun olet syönyt itsesi tankiksi. Kannattaisiko laihduttaa? Onko sinulla sen vertaa itsekuria, että jätät epäterveelliset ruuat pois ja alat ulkoilemaan. Kysyppä siskoltasi laihdutusvinkkejä tai hanki mies, joka pitää oikeasti lihavista naisista. Epäilen koko juttua keksityksi..
Kunpa minäkin löytäisin jostain xxl naisen joka olis tyytyväinen lihavuuteensa ja haluaisi sellaisena pysyä.
Sano miehelle, että jos kerran sisko on NIIN paljon viehättävämpi, niin voikin sitten siirtyä hänen hoiviinsa. Löydät kyllä toisen miehen, joka rakastaa myös kilojasi.
Minä en ymmärrä miksi joku HALUAA olla lihava. Taidat olla pikkaisen katkera siskollesi joka halusi tehdä positiivisen elämänmuutoksen! Mikset sinäkin? Miehesi kyllä käyttäytyy törkeästi, mutta voit myös miettiä itseäsi. Mielestäni olisi hyvä jos heivaisit miehen pois ja laihduttaisit!
Sen verran pitää ihmisellä on omanarvontuntoa, että tuommoisessa tilanteessa uskaltaa sanoa vastaan. Jos ei ukolle kelpaa, anna mennä menojaan. Ikävästi sanottu, mutta kaikki muu olisi toisen tahdon mukaan elämistä eikä se taatusti siihen jää, jos ukkosi saa sun ruokavaliosta päättää. Äkkiäkös sitä ollaan päättämässä myös pukeutumisesta yms. jutskista. Pian huomaat, että ukkos päättää monesta muustakin asiasta ja sen lisäksi itsetuntos on riippuvainen ukkos sanomisista. Ei oikein kuulosta kivalta, jos suhde muuttuu valtapeliksi, koska siitä tässä on kyse, koska niin perustavanlaatuisesti henkilökohtaiselle alueelle tässä kajotaan.
Jos ukkos on noin paljon ulkonäön perään, se on sitä myöhemminkin. Ei mikään kiva ominaisuus. Yhtä lailla se ikä tai sosiaalinen asemakin voivat olla riippoja siinä missä kilotkin, eli narinaa voi olla odotettavissa tulevaisuudessa myös nuorempien naisten vuoksi, ei pelkästään laihtuneen siskon. Ei tuollaisella "kaupankäynnillä" mitään rakkautta ja hyväksyntää osteta, jos niitä ylipäätään on edes ostettavissa. Ei ketään kohdella normaalissa suhteessa nukkena, josta voidaan mukata mieluisensa versio. Tuollaisten möläytysten jälkeen suhde ei ole entisensä, tarvitaan keskustelua, rajalinjojen vetoa, missä menee henkilökohtaisen raja, mitä suhteelta oikeasti odotetaan ja voidaanko enää jatkaa.
Ihmettelen kyllä suuresti, mikäli tämä "asenne" ei ole aikaisemmin ukossasi tullut esiin, koska em. ihmistyyppi on tottunut ihmisten ohjailuun, "hinnoitteluun", arvioimiseen, oman hyödyn etsintään ja paljon muuhun. Kyllä nuo piirteet ovat osa ihmistä jo lapsuudesta lähtien ja kymmenen vuotta on pitkä aika ja ihme on, jos eivät ole aikaisemmin esiin tulleet. Jos suhde muuttuu kaupankäynniksi sulle-mulle-sulle-mulle, voit kysyä syystäkin, mitä LISÄARVOA sinun ukkosi siihen tuo. Mitä hän tarjoaa SINULLE laihtumisen jälkeen. Ehkäpä ukkosi herää tässä vaiheessa ymmärtämään, miltä hänen juttunsa kuulostavat - tai sitten ei.
Itse kuulun myön nautiskelijoihin, ylipainoa on, joskin ei yhtä paljon kuin sinulla. Mielestäni elämään kuuluvat aistinautinnot ja tämä asenne näkyy muuallakin kuin ruoassa ;) Ehkäpä siksi "pyöreillä" ovat omat ihailijansa... Toisaalta on näitä spartalaisen elämäntavan omaavia yksilöitä, kontrollifriikkejä. En oikein jaksa uskoa, että aistillisuutta ja spartalaisuutta arvostavat yksilöt mahtuisivat samaan avioliittoon, koska elämänfilosofiat eroavat liikaa toisistaan. Monelle spartalaiselle voi tulla ikävänä yllätyksenä sekin, että se uraa ja hyvää kroppaa tahkoava nainen onkin sitten täysi frigidi sängyssä... Kaikkea kun ei voi saada ja siinähän se elämä kuluukin haavekuvan perässä juostessa.
Jos et välitä omasta terveydestäsi ja rakastavasta miehestäsi niin paljoa että vaivautuisit laihduttamaan. Hän kyllä saa luvan kanssa siskoasi naida kun sinä kuolet sydän infarktiin tms. Nelkyt kiloo on sairaalloinen ylipaino!!!
Luin koko viestiketjun läpi, eikä ollut kyllä vaikeuksia tunnistaa kirjoittajien sukupuolta ;-)
Lady varmasti tiedostaa ylipainonsa olevan terveysriski ilman, että sitä hoetaan viestillä kera 10 huutomerkin. Jos hän on tyytyväinen ja sinut itsensä kanssa kiloineen kaikkineen, miksi se pitää tuomita? Niin kauan, kuin kenestäkään ei ole haittaa ympäristölleen, olkoon hän vapaasti oma itsensä ( No, okei.. Ehkä tulevaisuudessa yhteiskunta maksaa sairastelusta, mutta eipä nyt lähdetä liikaa saivartelemaan..)
Kaiken järjen mukaan ladyn pitäisi siis laihduttaa - tai sanotaanko pikemminkin ottaa käyttöönsä terveellisemmät elämäntavat: liikuntaa, kunnon ruokaa ja vähemmän herkuttelua.. Tämän me kaikki tiedetään. Mutta! Ja tämä onkin iso mutta: Mies nai hänet 10 vuotta sitten ynnä 40 liikakiloaan. Tiesi mitä sai ja oli ne valmis ottamaan rakasvasti vastaan luvaten rakastavansa myös vastamäessä. Onko siis ihme tai kumma, että lady on nyt hämillään ja ymmällään? 10 vuotta rauhallista ja onnellista yhteiseloa ja ykskaks ukolla naksahtaa läskipiuha päässä poikki.
Ihan turhaan miehet mollaatte ylipainoista naista. Vaikka ette itse pitäisi läskistä ja selluliitista, ette käsitä, että kyseinen mies meni naimisiin ajat sitten 40 liikakilon kanssa. Niin että haloo? Ladylla on täysi oikeus olla pahoillaan miehen vaatimuksista, jotka tulevat ykskaks puskista. Niinkuin moni aiempi kirjoittaja on todennut, tulee elämäntapamuutoksen lähteä ihmisestä itsestään. Ulkopuolinen painostus ja töniminen voi pahimmillaan pahentaa tilannetta ja saada koko ihmisen täysin lukkoon.
En käsitä, miksi kaikki vetävät siskon tähän mukaan? Mitä tekemistä siskon ulkonäöllä on vaimon ulkonäön kanssa? Avioliitto on kahden kauppa, turha siihen on sukulaisia sekoittaa. Todella hienoa, että sisko on nyt saanut itsensä kuosiin, mutta sillä ei pitäisi olla mitään vaikutusta aviopariin. Miehen käytös on tökeröä ja idioottimaista ja tuskin tulee siitä muuttumaan - valitettavasti.
Omakohtaista kokemusta tästä löytyy:
Seurustelin noin vuoden verran miehen kanssa, joka ei pitänyt ulkonäöstäni. Tai korjataan, piti mukamas alussa :-) Noin 6 kk jälkeen vikoja alkoi löytyä yhä enemmän ja niistä huomauteltiin aina silloin tällöin. Otin asian puheeksi ja kerroin, että kommentointi tuntuu minusta pahalta. "Etkö ymmärrä leikkiä?" tai "Yritän vain kannustaa sinua parempaan." olivat vastaukset. Mies ei siis mitenkään yrittänyt korjata käytöstään, vaikka yritin siitä keskustella. Settiin kuului tietysti myös muitten naisten kehuskelu. Kommentointi ei ollut millään tavalla kannustavaa, vaan piikittelevää kettuilua.
Ehkä mies vain heräsi siihen, ettei ulkonäköni oikeasti ollut sellainen, mitä hän toivoi. Tai ehkä hän tosiaan oli omasta mielestään kannustava (paskiainen), en vain osaanut tulkita kannustusta rivien välistä?
Heikompaa ja epävarmempaa ihmistä vastaavanlainen arvostelu voi satuttaa pahastikin. Itse olen (olevinani) kohtalaisen vahvaa tekoa, mutta en väitä, etteikö jotain pientä arpea olisi jäänyt. Erosta on kulunut vajaa vuosi, mutta vieläkin on vaikea ottaa kohteliaisuuksia vastaan. "Kunhan vain kehuu" ajattelen yleensä. Niin, tosiaan. Jätin siis lopen ruikuttavan ukon - ajattelin, että voisin löytää vielä sellaisen, joka pitää minusta sellaisena kuin olen.
Exsä laittoi viestin eromme jälkeen (artikkeli kertoo, miksi miehet ovat niin paskiaisia - ihmettelen kuitenkin, miksi kaikki miehet eivät käyttäydy sikamaisesti naisilleen, vaikka omaavatkin samat putkiaivot ;) ):
Don't call men "peg's" no more
http://www.cnn.com/2010/OPINION/03/23/brizendine.male.brain/index.html?hpt=C2
Kiteytyksenä ladylle:
Jätä mies, elä ruikutuksen kanssa tai hoida itsesi kuntoon - Ennalleen hän tuskin enää palaa, kun on kerran vauhtiin päässyt.
jokaisella on oikeus vaihtaa myös mielipidettään. Myös sillä aviomiehellä/naisella. Mielestäni se ei oikein parisuhteessa toimi, jos kuvitellaan kelpaavan toiselle juuri sellaisena, kuin olemme. Toista ei toki voi muuttaa, mutta itseään voi. Ei vihille meno esim. sitä tarkoita, ettäkö voisi lopettaa itsestään huolehtimisen esim. henkisesti ja fyysisesti. Minulle itselleni on ainakin tärkeää myös se, että miellytän myös kumppanini silmää/mieltä ja ensisijaisesti itseni :) ... eikös myös aviomiehen mielihyvä ole tärkeä asia?
miettiä ehkä, että mihin tuota läskivuorea tarvitset.
Onko olosi turvallisempi kun ympärillä on turvahaarniska yms. kilpi?
40 kgn painot eivät ole kevyet treenatessa, eli sinulla on jo ainakin jaloissa jo lihakset.
Ala nyt hyvä ihminen laihduttamaan. Tuo ei ole kaunista vaikka miten sen vääntäisit.
Ei tarvitse kun jokapäivä harrastaa noin aluksi hyötyliikuntaa, tai kävelylenkki jossa hengästyt.
Vaihda makaroonit tummiin, ja liha naudanlihaan jne. Lisää sinne rasvatonta raejuustoa ja syö viisikertaa päivässä.
ja paljon kasviksia. ei tee edes mieli mitään makeaa.
siskosi vain tajusi sen mitä sinä et. Läski on oksettavaa.
Vaikka tämä on mennyt aikalailla toisten haukkumiseksi, niin kirjoitan kuitenkin.
Moni ei ymmärtänyt ja sietänyt viimeistä lausetta. Itse ymmärrän tunteet tuon takana.
Omalle kohdalle osui todella hyvän kaverin muutto kauas toiselle paikkakunnalle. Toki olin onnellinen hänen puolestaan ja onnittelin, koska se oli juuri sitä mitä hän halusi. Itse kuitenkin olin pahoillani, kun hän muutti ja olisin ollut onnellinen, jos muutosta ei olisi tullut mitään.
Samanlaisista tuntemuksista on tässä myös kyse. Asiat ovat olleet hyvin ja olet ollut onnellinen. Sitten tulee jokin muutos joka "pilaa" vanhan hyvän.
Olen itse ollut normaalipainon alarajoilla, kun olen mieheni tavannut. Suhteen aikana olen siirtynyt normaalipainon ylärajoille ja sitten hiukan sen yli.
Mies on joka käänteessä todennut, että pitää minusta juuri sellaisena kuin olen. Aina välillä on myös sanonut, että se ei tarkoita sitä, että ei olisi pitänyt, kun olin laihempi tai ettei pitäisi jos paino liikkuu kumpaankaan suuntaan. Koska hän rakastaa minua, niin hänelle ei merkitse painoni lainkaan vaan se, että itse olen sujut itseni kanssa.
Päädyin itse parantamaan elämäntapojani ja olen sitä myöten alkanut laihtua. En ole siis alkanut laihduttaa vaan kyllästynyt siihen mitä oli.
Miehelleni olen sanonut, että lähinnä suutun, jos hän alkaa tarkkailla syömisiäni tai muuta. Tämä on kuitenkin minun juttuni. Hän tukee minua päätöksessäni eikä vahdi syömisiäni. Aikuinen ihminen joka tapauksessa tekee päätöksensä ihan itse ja jos päätän pitää herkuttelupäivän, niin en kaipaa ketään kertomaan miten epäterveellistä se on.
Jos siis keskustelun aloittaja vain pystyy miehensä kanssa keskustelemaan, niin kehottaisin kertomaan mitä mieltä on.
Itse varmaankin toteaisin, että pidän vahtimista ja arvostelua loukkaavana. Jos en ole hänen mielestään hänen arvoisensa, niin etsikööt sopivamman.
Ps. Tutkimukset kertovat, että lievästi ylipainoiset ihmiset ovat terveimpiä.
No jopas on ilkeitä vastauksia tullut. Koska onhan se sinällään ymmärrettävää, että aloittaja on hämillään ja pahoillaan. Ensin on tottunut olemaan vuosia lihava yhdessä siskon kanssa (ja kuvitellut myös siskon siinä tilassa viihtyvän) ja sitten sisko laihduttaakin ylimääräisensä pois ja aloittaja on jäänyt yksin kilojensa kanssa. Ja samaan syssyyn sitten vielä mies, joka kymmenen vuotta sitten meni naimisiin naisen kanssa, jolla on 40 kg ylipainoa ja sitten yhtäkkiä päättääkin, että nytpä oletkin vastenmielinen.
Moni on myös sanonut, että miehen sanomiset ja tekemiset ovat täysin normaaleja. Hei haloo, missä vaiheessa alistamisesta, kyykyttämisestä ja kiristämisestä on tullut normaaleja kommunikaatiokeinoja? Aikuisen ihmisen luulisi osaavan ihan rakentavan keskustelun keinot, jos jotain on vialla tai jotain haluaa. Ne vielä useimmiten toimivatkin paremmin kuin haukku, pilkka ja kiristys.
Tosin ei aloittajakaan nyt niin kamalan fiksusti toimi, mutta ehkäpä hänkin tuon alkujärkytyksen jälkeen taas osaa ajatella järkevästi.
Ja aloittajalle: Ehkäpä siskosi ei sitten tosiaankaan ollut elämäänsä tyytyväinen liikakilojensa kanssa, vaikka niin koitti kovasti väittää. Tai sitten hän joskus tunsi olevansa, mutta asia on muuttunut - kenties jotain pientä terveysvaivaa tms. tai sitten vain löysi sen kipinän elämänmuutokseen, josta on kenties haaveillut jo jonkun aikaa.
Hän on se sama ihana ihminen kuin ennenkin, ulkomuoto on vain muuttunut. Jos sinun mielestäsi kaikki yhteinen mitä teillä on ollut, on vain ylipainoon liittyvää, niin mietipä onko sitä yhteistä loppujen lopuksi ollut paljoakaan, jos koko sisarussuhde nyt sinun osaltasi romahtaa tuohon. Ja hän ei ole ikävä luuviulu tai kääntynyt sinua vastaan sillä, että ehdottaa yhteisiä lenkkejä. Hän vain on huomannut, että on nykyisellään paljon tyytyväisempi ja elinvoimaisempi kuin 40 kg:n ylimääräisen säkin kanssa ja koittaa tsempata sinuakin pieneen muutokseen. Koska ehkä ajattelee, että sinäkään et täysin tyytyväinen tilaasi ole; mikä on kyllä täysin mahdollista, puolustelet läskejäsi niin hanakasti, että ei itsensä kanssa sinut olevalla ihmisellä ole sellaiseen tarvetta.
Miehesi toiveetkin ovat sinällään ymmärrettäviä. Ulkonäön lisäksi niissä voi olla pelko terveyden menettämisestä yms. Tosin toimintatavat täysin vääriä, me emme kuitenkaan ole luolamiehiä vaan puhekykyisiä länsimaalaisia.
Mitä sinä siinä häviät, jos teet pienen elämäntapamuutoksen? Et mitään. Lähde siskon kanssa lenkille, saatte ehkä samalla kehitettyä sitä yhteyttä toisiinne uudestaan ja huomaat, että sisko on se sama sisko kuin ennenkin, ei nakuttava luuviulu. Eikä varmastikaan ole haittaa myöskään siitä, että muutama kilo putoaa, saattaisit jopa saada innostuksen isompaan pudotukseen - tai sitten et, mutta aina kannattaa kokeilla.
Kokkaa kulinaristisia lihottavia ruokia ja ostele kaikkia huippuhyviä herkkuja, varmista että miehesikin innostuu herkuttelusta ja sitten lihoo. Sitten hän tuskin kehtaa vertaila sinua enää siskoosi kun on itsekin ylipainoinen. Lisäksi kun hän ihastuu kunnon ruokaan, hän ymmärtää sinuakin paremmin.
Esimerksi pyttipannua lihapullien, hk-sinisen, pekonin, perunoiden, sipulin, kanamunan ja lukemattomien masteiden kera. Ja jälkkäriksi itse rakennettua jäätelökakkua jossa karkkeja ja kaakaojauhetta päällä niin ja ananasta ja mansikoita. Sitten leffa pyörimään ja molemmille sipsipussi dipin kera ja varmuuden vuoksi kolmaskin sipsipussi jemmaan jos vain loppuu kesken.
Syö vähemmän laardia läskimaha. Muhahaaaa.
Taas sama tyyppi aloittaa ketjun kirjoittamalla provon. Kirjoitustyylin tunnistaa helposti. Olisikohan suomi24-palkkalistoilla kun juttu pääsee aina otisikkosivulle ja useimmiten jopa kuvan kera. Ihan vastaavia tulee aina parin päivän välein. Jos hän ei kirjoita täällä palkattuna, kannattaisi ehkä tarkastaa lääkitys.
Vai haluat lihavan siskosi takaisin että saisit kokea olevasi "parempi" koska silloin olisitte molemmat ylipainoisia ja omissa silmissäsi siis "tasavertaisia".
Todellisuudessa näät siskosta millainen voisit olla fyysistä olomuotoasi muuttamalla mutta et sitä halua tehdä, sinun mielestä mikään ei muuttua saa koska sinulla oli kaikki mitä halusit ja aviomieskään ei katsonut aiheelliseksi ylipainosta juurikaan mainita.
Loppupeleissä sinulla on erittäin paha itsetunto-ongelma, näet itsesi heikkona ja huonona.
Vaatimattomana ihmisenä sinua on lohduttanut siskosi entinen tilanne ylipainoisena, eräänlainen tekosyy olla välittämättä itsestään (tuokin on, siis minäkin).
Pahinta tässä onkin että haluat tilanteen samaksi kuin ennen vain sen takia että se on sinulle helpoin valinta, vähät välität siskosi elämäntyylin vaihtamisen mukanaan tuomista positiivisistä puolista.
Tuo asenteesi puhuu karua kieltä että et halua muille hyvää ja positiivisia muutoksia elämäänsä, koet itsekkäästi heidät haittana ja vastuksena tilanteeseen josta sait tyydytystä itsellesi (muista välittämättä).
Eiköhän siskosi omat valintansa ole tehnyt ajatuksen kanssa, omaa elämäänsä mokaten.
Siskona sinun pitäisi olla tyytyväinen ja ylpeä siitä että hän on siskosi sai aikaan muutoksen jota hän ilmeisemmin on pitkään halunnut, miehesi näkee tilanteen pelkästään visuaalisuuden kautta ja sillä ei ole merkitystä ... sinun kanssa hän on ja elää eikä mielikuvien ja fyysisten mittojen takia, vai pelkäätkö sitä mitä tekisit itse vastaavassa tilanteessa eli hakisit "paremman ja komeamman koska ulkonäkömittarilla varaa on". Naisilla tuo kumppanin vaihto on helpompaa kuin roskapussin vieminen mutta miehet eivät pääsääntöisesti pikkusyiden takia ala "vaihtoralliin", älä siis vertaa omia mahdollisia reaktioitasi miehesi reaktioihin.
Mitä tulee ylipainoon, ota huomioon myös terveydelliset syyt joka saa yksilön haluamaan normaalimittoihin. Ylipaino rasittaa kehoa täysin turhaan joka puolelta ja täysin turhaan, ehkäpä siskosi suurin syy päästä ylipainosta eroon.
Ensinnäkin se on ihan saletti ettei KUKAAN kanna tuollaisia rasvamääriä "ylpeydellä". Jos moista väittää, kusettaa vain itseään. Propsit siskollesi jolla oli selkärankaa laihduttaa itsensä naisellisiin mittoihin! Kateellisen ruikutusta tuo viestisi.
Kunnon loukkausta tommonen ja henkistä ressiä aiheuttaa sun mies ,joka päivä. Mä en kattelisi päivääkään, jos mieheni muuttuisi tommoseksi. Olen kokenut just samalaista ja pikkasen pahempaakin haukkumista edellisen mieheni kanssa ja se riitti. Silloin jo suunnittelin itsarin tekemistä. Nyt minulla on mies ,joka rakastaa minua tämmösenä pyöreenä pallosena. Mitään laihiksia ei tarvi miettiä oon vaan oman itseni takia alannu miettimään mitä suuhuni laitan. Kumminkin olet tyytyväinen itseesi niin sano miehelle suorat sävelet ja et saa lopettaa sinuun koskee. Jos ei mene perille sano hyvästi miehelle. Ansaitset parempaa!
Hei,
Jos haluat elää 40 yli kilon kanssa niin se on tietenkin oma valintasi, mutta kannattaisi kuitenkin ajatella elämää eteenpäin. Jos haluat kuolla nuorena niin sekin on oma valintasi. Oletko nähnyt yli lihavia 70 kymppisiä, no ei ole niitä enää´oikein missään, vaan kun katselet ympärillesi pitkään eläneitä niin kaikkihan ne on hoikkia ja suhtkoht terveitä. Mutta muista se, että laihdutusta ei tehdä kenenkään toisen vuoksi vaan oman hyvinvoinnin.
Suurin osa yli seitsemänkymppisistä on "ylipainoisia". Vanhenemista tutkiva tieteenala, geriatria, on sitä mieltä, että ylipaino vanhuksilla on nimenomaan merkki vanhuksen vitaalisuudesta ja siitä, että elivuosia on vielä edessä. Älä viitsi jauhaa paskaa asioista, joista et tiedä hölkäsenpöläystä!
"Toisin kuin nuoremmilla liikapaino ei näyttäisi lisäävän vanhusväestön kuolleisuutta. Erittäin vanhoilla (yli 85-vuotiailla) se näyttää jopa vähentävän kuoleman vaaraa. Myös Kansaneläkelaitoksen Autoklinikan seurantatutkimuksessa kokonaiskuolleisuus oli alhaisin niillä yli 65- vuotiailla, joiden painoindeksi oli huomattavasti keskimääräistä korkeampi (28-30 kg/m2)"
http://www.gernet.fi/auto/opetus/11.html
Pieni pyöreys on aivan tervettä yli 70-kymppisille ja tuo painoindeksi 28-30 on ihan normaali painoisen indeksi esim nainen pituus 160-167 paino 63-73.
Tarkoitin nimen omaan ylilihavia yli 30-40 kg siitä ylöspäin yli painoa. Kyllä yipainoiset jo nuorempana kuuluvat riskiryhmiin sairastua diabetekseen, (hoitamattomana tosi vaarallinen ja suurinosa ylipainoisista sairastaa aikuisiän diabetestä, eivätkä noudata oikeaa ruokavaliota), sydän ei kestä, verenpaine korkea, uniapnea (Loirikin meinasi kuolla). Suuremmalla osalla ylipainoisia nyt vaan sattuu olemaan nämä taudit ja kuolinsyy useimmiten johtuu jostain näistä.
Laihduta sinäkin äläkkä vaan valita.
Siskostasi näet että laihdutus on mahdollista ja mikä sen vaikutus on.
Vaikka tämä on mennyt aikalailla toisten haukkumiseksi, niin kirjoitan kuitenkin.
Moni ei ymmärtänyt ja sietänyt viimeistä lausetta. Itse ymmärrän tunteet tuon takana.
Omalle kohdalle osui todella hyvän kaverin muutto kauas toiselle paikkakunnalle. Toki olin onnellinen hänen puolestaan ja onnittelin, koska se oli juuri sitä mitä hän halusi. Itse kuitenkin olin pahoillani, kun hän muutti ja olisin ollut onnellinen, jos muutosta ei olisi tullut mitään.
Samanlaisista tuntemuksista on tässä myös kyse. Asiat ovat olleet hyvin ja olet ollut onnellinen. Sitten tulee jokin muutos joka "pilaa" vanhan hyvän.
Olen itse ollut normaalipainon alarajoilla, kun olen mieheni tavannut. Suhteen aikana olen siirtynyt normaalipainon ylärajoille ja sitten hiukan sen yli.
Mies on joka käänteessä todennut, että pitää minusta juuri sellaisena kuin olen. Aina välillä on myös sanonut, että se ei tarkoita sitä, että ei olisi pitänyt, kun olin laihempi tai ettei pitäisi jos paino liikkuu kumpaankaan suuntaan. Koska hän rakastaa minua, niin hänelle ei merkitse painoni lainkaan vaan se, että itse olen sujut itseni kanssa.
Päädyin itse parantamaan elämäntapojani ja olen sitä myöten alkanut laihtua. En ole siis alkanut laihduttaa vaan kyllästynyt siihen mitä oli.
Miehelleni olen sanonut, että lähinnä suutun, jos hän alkaa tarkkailla syömisiäni tai muuta. Tämä on kuitenkin minun juttuni. Hän tukee minua päätöksessäni eikä vahdi syömisiäni. Aikuinen ihminen joka tapauksessa tekee päätöksensä ihan itse ja jos päätän pitää herkuttelupäivän, niin en kaipaa ketään kertomaan miten epäterveellistä se on.
Jos siis keskustelun aloittaja vain pystyy miehensä kanssa keskustelemaan, niin kehottaisin kertomaan mitä mieltä on.
Itse varmaankin toteaisin, että pidän vahtimista ja arvostelua loukkaavana. Jos en ole hänen mielestään hänen arvoisensa, niin etsikööt sopivamman.
Ps. Tutkimukset kertovat, että lievästi ylipainoiset ihmiset ovat terveimpiä.
Jos ihminen on tyytyväinen,jopa onnellinen 40kg ylipainoa? Ylipainossa ei ole mitään hienoa,eikä ylpeyden aihetta.Kyllä minusta miehenä,normaali painoinen nainen on kaikinpuolin kaunis ja saa ennemmin pääni kääntymään,kuin taapertava plösö.
Niin sinusta. Maailmaan mahtuu kuitenkin viisi miljardia yksilöä varustettuna jokainen omilla mielipiteillään ja arvoillaan. Sinä et ole mikään Jumala, joka määrittelee, mitä toisten päässä PITÄISI liikkua. Muista se!
Mikä ihme teitä ihmisiä vaivaa?? Just tollanen asenne "Laihduta sinä äläkä vaan valita" tai "Siskostasi näet että laihdutus on mahdollista ja mikä sen vaikutus on. " on syypäänä nykypäivänä lisääntyvien anoreksioiden ja bulimioiden takana koska tulee kauheet paineet laihtua ja mahtua samaan muottiin kaikkien muiden kanssa kun heti aletaan painostamaan ja urputtamaan laihdutuksesta vaikka ihminen on täysin tyytyväinen omaan ulkonäköönsä!
Mitä sitten jos painoa on se 40kg liikaa jos kuitenkin yleisestiottaen voi hyvin ja kokee itsensä juuri sopivaksi! Kenelläkään ei ole oikeutta tuomita toista vain siksi että tämä ei ole samaa kokoa kuin naiset televisiossa tai lehdissä. Mielestäni on suorastaan naurettavan lapsellista alkaa käskemään toista ihmistä laihduttamaan (oli ylipainoa sitten 5kg tai 50kg) sillä asiahan on niin että jos tämä ihminen on onnellinen sen ylipainonsa kanssa niin ei välttämättä tuntisi oloaan yhtään niin hehkeäksi vaikka ylipainoa ei enää olisikaan.
Sitäpaitsi ei kaikkien elämäntarkoituksena ole saada jokaista vastaan tulevaa miestä kuolaamaan peräänsä!
Tärkeintä on että ihminen tuntee olonsa hyväksi ja on onnellinen ja jos näin on 40kg ylipainon kera niin siihen ei pitäisi olla kenelläkään muulla yhtään mitään sanomista!
Mitä miehesi ällöttävään käytökseen tulee niin mielestäni sinun kannattaisi nostaa suosiolla kissa pöydälle ja käydä hänen kanssaan läpi kaikki tuo mitä alkuperäisessä viestissäsi sanoit ja miettiä pellolle lemppaamista vasta sen jälkeen. Voihan tosiaan olla että tämä on vain joku ohimenevä vaihe sillä vaikea on uskoa että jonkun rakkaus puolisoaan kohtaan voisi oikeasti muuttua vain siskon kaunistumisen johdosta. Mikäli näin kuitenkin on niin ei se oikeaa rakkautta sitten hänen puoleltaan koskaan ollutkaan. Aito rakkaus ei sammu tuollaisen pinnallisuuden vuoksi!!!!
arvoidaan ja parjataankin??nen on kuin esine!
Riippuu paljon sitä ylipainoa on..jos on elämä kunnossa, sama oliko ylipainoo vai alipainoo sitä ei ees ajattele.Se menee samalla mutta jos siihen liittyy jotain sit ehkä ajatelee.Sit toisekseen ihminen elää itselleen ei kellee ukoille tai muille ihmisille.Sama mitä muuta ajattelee..
Ja miehille:
ei kaikki kaunis oo laihaa lattanaa mitään sanomattoman näköstä puunaamaa, vaan muodokas se vasta kaunista on, mutta ylilihava plösö kait sekin jonkun miehen pään kääntää...naisena minusta hieman atleetti uros kääntää päätä enempi ko joku hintelä keppi,luisevan laiha ilmeetön luuranko,puunaama.
Laihuutta ihannoidaan liikaa ja unohdetaan persoona ihan kokonaan.Kuinka hauskaa sulla elämässä on riippuu ihan susta itsestäsi..ja ukon saanto kanssa kun se perustuu aitouteen mikä ettei..ei mihkää ulkonäön ihannointiin.
Alkuperäiselle kyllä sustakin viehättävä saadaan..katselppa teeveen reality sarjoja siellä muokataan kaikista kauniita..:-).Ihania ohjelmia..mutta kenenkään ukon takia en ala mitää kyllä tekeen vaan itsesi edelleen..:-).Hullua on kun seksikkyys sana on vauvasta vaariin..kaikkien huulilla.
Olen 50 nainen. Olin 35kg ylipainoinen ja naimisissa miehen kanssa, jonka kanssa sujui ihan kelvollisesti.
Keksin 50-vuotispäiväni kunniaksi "tehdä jotakin" ja päätin päästä kiloistani eroon. Olivathan en ongelma, vaan eipä pahimmasta päästä ollenkaan. Parisuhdetta eivät tuntuneet häiritsevän, mutta ihan jo terveyden takia ajattelin tehdä asialle jotakin ja uteliaisuudesta testata, kykenisikö.
Ällistyttävän helppoa se oli - massa häipyi vajaassa vuodessa - ja minusta tuli hoikka. Nuorruin jotenkin ja muutuin muutenkin sillä toki nyt hoikka eri tavalla pukeutuukin ja liikkuu kuin ylipainoinen. Huomasin kerääväni jopa katseita kaupungilla, vaikka se ei takuulla ollut tarkoitus enkä niihin reagoinut sen enempää. Kunhan huomasin ja laitoin merkille. Toki ne iloiseksi jossakin määrin tekivät, mutta en minä ulkonäköä miksikään ratkaisevaksi tekijäksi ole kokenut ihmisarvon mittarina koskaan.
Vaan kuinkas kävi parisuhteelle. Vaikka siis kuinka liikuin siinä ja liikun yhä lujastikin (aina olen liikkunut, mutta olen osannut syödäkin väärin), niin ei tässä iässä mikään niin vaan kiinteydy, vaikka tekisi mitä. Toista vuotta olen tehnyt sitä vaikka mitä, mutta niin on vain nahka löysää ja rinnat roikkuvat (ennen ei). Sopivat vaatteet tekevät kyllä näkymän kaupungilla ja muuten ihmisten ilmoilla varmasti hyvän näköiseksi ja haluttavaksikin, vaan miten olikaan kotona mieheni kanssa.
Kaikki kiinnostus hänen taholtaan lopahti. Olin hänen mukaansa nyt täysin seksitön alastomana, laiha ja rupsahtanut. Tosin myönnän, etten nytkään näytä yhtään hyvältä, jos en silloin ylipainoisenakaan. Siis ilman vaatteita.
Lopputulos oli, että nyt kesällä tilanne parisuhteessa meni siihen, että kun yli puoli vuotta oli mennyt koskettamatta (siis mies tuntui liki inhoavan olemustani), päätimme muuttaa erilleen.
Olen kuulemma nyt eri ihminen, enkä se, jonka hän aikoinaan nai ja hän ei kykene tuntemaan minua kohtaan halun poikastakaan - ennemminkin päinvastoin. Muutuin kuulemma persoonaltanikin. Minusta tuli hänen mukaansa itsevarmempi ja iloisempi ja enemmän ulospäin suuntautuva. Voi olla. En osaa sanoa.
Hän itse on hoikka ja ollut aina. Ei mikään treenattu, mutta eipä roikukaan paikat.
Jotenkin laihtumiseni kautta tapahtui jotakin. Muutuimme vieraiksi toisillemme. En takuulla halua massaani takaisin. Onhan tämä jo terveyskysymys, mutta menipä maku mieheeni, joten senkään takia en halua. Ja huomatkaa: olemme olleet aviossa yli kaksikymmentä vuotta. Tosin alkuun olin hoikka ja kilot hiipivät vuosien varrella.
Eli ei halu ja hoikkuus ole aina toisissaan kiinni eikä kytkeydy toisiinsa eikä laihduttaminen mitenkään automaattisesti paranna parisuhdetta tai seksielämää. Eikä kyse miehelläni ollut mistään halujen yleisestä hiipumisesta, sillä uuden kumppanin hän on jo löytänyt. Minä en. Ainakaan vielä.
Hyvä sinä. Tämä kertomus osoittaa todeksi sen, että on olemassa miehiä, jotka 'syöttävät' partnerinsa ylipainoiseksi siitä syystä, että kukaan muu ei kiinnitä huomiota, ei huomoo eikä halaja, himoitse.
Hänen oma mielenkiintonsa hiipui siitä pelosta, että sinä rupesit yhtäkkiä näyttämään siltä, että muutkin ajattelevat sinusta; onpa nätti / viehättävä / hyvännäköinen ... Ja sitä jotkut miehistä eivät kestä, omistajan otteet jotenkin murenevat, ei voi olla varma.
Jooo-o, olet sinä oikeassa, kukaan muu ei voi määrätä toisen pään liikkeitä. MUTTA: jokainen terve, terveellä tavalla asioita ajatteleva kyllä ymmärtää, mitä tarkoittaa 40 kg ylipaino (vähempikin) kantajalleen. Ja jos on sitä mieltä, että se on ihan ok ja tervettä, niin pitää käännellä sitä päätä ihan h-n paljon ympäriinsä, että saa sinne terveitä ajatuksia.
Ensinnäkin kuten tässä ketjussa on moneenkertaan todettu tuollainen ylipaino ei ole terveellistä.
Miehesi ihailee varmasti siskoasi sen takia, että hän ei ole uskonut tuon laihduttamisen olevan edes mahdollista. Olet katkera siskollesi, kun hänen ei tarvitse enää kuunnella ihmisten mielipiteitä hänen ulkonäöstään ja hänellä on nyt mitä suuremmalla todennäköisyydellä enemmän vientiä kuin hänellä olisi muuten ikinä ollut eläessään..sen takia varmasti pysytteleekin sinkkuna ja ottaa ilon irti..jota ei ole päässyt aiemmin kokemaan. Seksielämäkin muuttuu varmasti kertaheitolla. Suosittelen, että laihdutat ehdottomasti ja kuuntele siskosi vinkkejä..ota hänet vaikka personaltraineriksesi..auttamaan ja avustamaan isossa prosessissa.
Pelkäät varmasti laihdutusprosessia, mutta joskus se kannattaa aloittaa. Liiku yhdessä miehesi kanssa ja vaadi, että myös hän treenaa sekä laihduttaa sinun haluamaasi kokoon. Samalla saatte yhteistä mukavaa tekemistä ja ajatusmaailmat muuttuvat..sillä molemmat näkevät toisensa erilaisena kuin koskaan aiemmin. Miehesi varmasti pysyy rinnallasi ja teidän parisuhde nousee prosessin aikana tai viimeistään sen jälkeen aivan uudelle tasolle henkisesti sekä fyysisesti. Jaksaminenkin lisääntyy huimasti. Päätös jota en usko sinun tulevan ikinä katumaan. Saat myös samalla uudet lämpimät välit siskoosi ja kenties jonain päivänä pääsette taas yhdessä vaateostoksille ja voitte nauraa kaikelle tälle. Niinkuin täällä muutamat mainitsi niin aloita pikkuhiljaa..ensin kymmenen-15 kiloa..sitten taas lisää jne..äkkinäinen laihdutuskin voi olla terveydelle vaarallista..etene omaa tahtiasi pikkuhiljaa, mutta varmasti..liikupaljon..noudata ruoka/juoma valioita jne.
Hauskaa kesää.
Ole oma itsesi. Rankka laihduttaminen lyhyessä ajassa ei liene ihan terveellistä. Voisiko syynä olla jokin sairaus. Eli voisiko taustalla olla jokin vakavampi syy. Tiedän tapauksia, joissa on voinut olla aivokasvain tms. Naisen pahin vihollinen on toinen nainen pahoine puheineen ja vihjailuineen. Tällaista keskustelua, mitä täällä on käyty, tapahtuu työpaikoilla ja se voi olla sata kertaa raastavampaa. Harvoin pyöreät ihmiset haukkuvat hoikkia ihmisiä laudoiksi, muodottomiksi, rinnattomiksi, pojiksi. Muistatteko kun "Panutyttö" saatiin mainoksista pois: hänellä oli isot rinnat. Tämä häiritsi joitain niin paljon, että tätä mainosta ei enää näytetty. Rasismia. Iän suhteen on sama juttu. Eivät iäkkäät koko ajan puhu kakaroista ja keskenkasvuisista, mutta vanhempien työntekijöiden kuullen voidaan laukoa: fossiili, ikäloppu, tsombi jne. Tällaisilla negatiivisilla ajatuksilla melskaavat ovat ilonpilaajia ja heilläpä se huono itsetunto on, ei ole tainnut heillä viikonloput tai elämä mennä ihan toivotusti. Pahinta, etteivät esimiehet puutu tällaiseen osoittelevaan keskusteluun. Hajoita ja hallitse -menttaliteetti voikin olla paikkaava tekijä omissa esimiestaidoissa. Tosiasiassa työpaikoilla ovat tunnollisimmin töissä pulleat ja vanhemmat ihmiset ja poissa tai lintsaamassa ne nuoret ja hoikat. Aina on jotain vaivaa: pää selkä ripuli vatsatauti jne. Jos kokee painonsa ongelmaksi, siitä jokainen osaa kyllä kysyä lääkäriltään. Sitten: Sinullahan on ollut mies - miksei siskollasi ole.
Jos sisaresi myrkyttää sinun ja miehesi välit - karta häntä, vaikka suhtautumisongelma olisi sinun.
Ja sitten: mielestäni miehelläsi on myös jokin ongelma - mikä se on??? Ottakaa keskinäistä aikaa ja keskustelkaa, mitä todella on tapahtumassa, sillä eihän eron syyksi voisi kelvata, että mies jätti, kun olen
ylipainoinen. Harvassa ovat ne huippukomeat suomalaiset miehet - mutta moni on kertakaikkiaan mukava ja hyvä kumppani, jonka arvon huomaa valitettavasti vasta, kun tämä on poissa.
Miehesi varmasti vonkaa siskosi sänkynn,, ja on 100% varmaa että siskosi menee.. sitten heillä on ihana yhteinen salaisuus...
mikään ihan missikasvo niin normaalipainoinen( 10kg ei tunnu missään) nainen on aina viehettävämpi kuin joku järkyttävä laardikasa... 40kg ylimäärästä läskiä... hyi helvetti, kato kunnolla peiliin ja sano oletko muka viehettävä... paskajuttua jos sanot olevasi läskeihisi tyytyväinen, sehän paistaa koko kirjoituksesta läpi.
Sinulla on erittäin paljon ylipainoa. Miehesi on kuitenkin tyhmä huomauttaessaan siitä noin ilkeästi. On törkeää kehua jatkuvasto toisten naisten kauneutta. Toisaalta ihan tervettä huomauttaa suuresta ylipainosta jo sinun terveyttäsi ajatellen. Hänen tulisi kuitenkin tehdä se sivistyneesti, onhan hän sentään miehesi. Sinun kannattaa oman itsesikin takia laihduttaa. Noin suuri ylipaino on jo suuri terveysrisk ja eikö olisi kiva olla hoikissa mitoissa. Pystyisit harrastamaan paljon paremmin liikuntaa yms ja pitää seksikkäitä vaatteita, käydä rannoilla ottamassa aurinkoa, välttää ihmisten ilkeilyjä yms.
Siskosi oli sitkeä kun laihdutti itsensä uusiin mittoihin. Eikö sinun kannattaisi tehdä samoin? Ole iloinen hänen terveydestänsä ja pidä häntä esimerkkinäsi. Siinä näet ettei lihavuus ole ikuista, jos vaan taistelee sitä vastaan.
Ei tarvitse kun vaihtaa ruokia terveellisempiin ja pääset taatusti 10kg eroon. Voit vaikka ottaa yhteyttä ravintoterapeuttiin ja yhdessä suunnittelette sinulle terveellisemmän elämän. Tee liikuntapäiväkirja johon kirjaat kaikki liikkumisesi ja pian huomaat, että jaksat liikkua enemmän ja enemmän.
Kiitos -L ja muutamat muut, jotka ovat ymmärtäneet joitakin pointtejani. Tätyy sanoa, että en minä oikeasti ole näin hoikkuus-vastainen kuin tässä ketjussa olen antanut ymmärtää. Mahdoton tässä vain on pysyä asiallisena, kun aina vain töykeämpää ja töykeämpää viestiä tulee tähän ketjuun. Enkä todellakaan odota, että jokainen mukavan sanan minulle tähän asiaan sanonut olisi itse ylipainoinen vaikka pulleiden mukavuutta tuossa aiemmin korostinkin. Mutta tiedän että näiden ''LAIHDUTA SAATANAN LÄSKI BUAHHAHAA''-viestien lähettäjät ovat VARMASTI hoikkia.
No se siitä laihat vastaan lihavat asetelmasta.
Minun on vaikea olla onnellinen siskoni muutoksen takia, koska A) Luulin hänen olevan tyytyväinen ulkonäköönsä, nyt kaikki aiemmat puheemme vaikuttavat pelkältä teeskentelyltä. B) Avioliittoni huononi kertaheitolla tämän takia. ja C) Jos hän olisi kertonut minulle laihdutusaikeistaan olisi saattanut olla hänen mukanaan siinä. Nyt olen vain se ''epäonnistunut yksilö'', joka vaikuttaa surkealta ''täydellisen'' siskoni rinnalla.
Tähän kun lisätään vielä mieheni käytös niin juuri tässä kohtaa en todellakaan ala näkyvästi laihduttamaan. Minua ei mies pelkillä loukkauksilla saa tekemään sellaista urakkaa. Jos laihtuisinkin siskoni mittoihin niin kestäisikö aikaakaan, kun hän alkaisi sanomaan miten kivat hiuksetkin siskollani/jollakin muulla naisella ollaan ja taas hän odottaisi minun tekevän perässä?
Ja vielä tuolle jollekkin, joka epäili minua joksikin provoilijaksi: En ole koskaan aiemmin kirjoittanut koko suomi24:n keskusteluihin yhtään mitään. Lihavuus-palstaa olen lueskellut melkoisen useasti, mutten aiemmin kirjoittanut. Olisi ihan mielenkiintoista tietää kenen tekstiksi tätä luulet ja minkälaisia hänen kirjoituksensa ovat? Pidätkö kenties ''tyyliä'' samana, koska minulla on keskimääräistä paremmin pilkut, pisteet ja isot alkukirjaimet käytössä kuin muilla täällä kirjoittajilla? (En tietenkään tarkoita, etteivätkö he osaisi niitä käyttää, mutta eivät vain näytä käyttävän)
Olin suoraan sanottuna JÄRKYTTYNYT miten kirjoitit siskostasi!!!! Niin että onko vaan asia niin että siskosi on ulkonäöllisesti muuttunut ja tunnet olosi yksinäiseksi? Puhuisit ennemmin hänen kanssaan...Kyllä kai ostoksille voi lähteä lihava ja laiha? Tai ravintolaan tai jotain? Eikö olisi kiva myös mennä kävelylle hänen kanssaan(vaikka ilman laihduttamista)? Mulla on kaksi siskoa, tulisin hulluksi jos välimme tulehtuisivat...sanoit että siskosi on sinkku, luin viestejä sieltä täältä, en tiedä minkä ikäinen hän on, mutta kaipaa varmasti toisen ihmisen kainaloon ja tajunnut painon merkityksen(miehet varmasti,samoin naisetkin, katsovat myös painoa "paria" etsiessään) entäs onko ikinä lapsien hankinnasta puhe? Kyllä normi painoiselle sekin on helpompi homma, vai mitä meinaat, oletteko vain kaksin miehesi kanssa tulevaisuudessa(jos ei lapsia ole jo?) Ja sekin ilmeisesti sinua harmitti kun ei kertonut laihdutus aikeista sinulle...onko tullut mieleen asia jos ylipaino onkin alkanut häneen vaikuttaa..tarkoitan tällä että oliko ylipaino aiheuttanut hänelle jo jonkinlaista sairautta(eikä uskaltanut/kehdannut/pystynyt ym kertomaanasiasta muille???)Hänkin varmasti saattoi silloin ennen olla tyytyväinen ulkonäköönsä, mutta ihmisten(kuten myös miehesi) mielipiteet, halut, kiinnostukset(listaa voi jatkaa loputtomiin) kaikki muuttuu, se vaan on hyväksyttävä ja mennä itse mukana(kohtuus ja järki mielessä)..Siskosi muodon muutos ihan varmasti on "avannut" miehesi silmät ammosen auki...40 kiloa on paljon(et voi yhtään kieltää) Sinun ei kuulukkaan laihduttaa ketään muuta kuin terveyttäsi varten ja silloin kun se tuntuu oikealta hetkeltä, älä syytä siskoasi näistä ongelmistasi tuskin hän SINUN miestäsi varten laihdutti!!! Luulen että on aika tosiaan mennä peilin eteen ja miettiä asioita muidenkin kannalta(en tarkoita nyt pahemmin ulkonäköä vaan koko tilannetta) Kyllä miehiä tässä maailmassa riittää niin ihania kuin kamaliakin, mutta tosi ystävät ja etenkin sisarukset(aikuis iällä) niitä on vaikea löytää/saada uusia!!
Sano, ettei kehu sinulle muita naisia. Ei edes siskoasi. Nimim. Empatiat kehiin.
Sinuna puhuisin miehen kanssa vakavasti. Ihan sama kuin vertailisit hänen "pilinsä" pituutta serkkunsa vastaavaan. Ei varmaankaan tykkäisi hyvää?
Itselläni on sellainen periaate, että koska en muiden ulkonäköä itse arvostele, en siedä sitä keneltäkään itsekään. Eli jos mieheni alkaisi huomautella ulkonäöstäni niin antaisin kaksi vaihtoehtoa - pitää suunsa kiinni tai alkaa etsiä itselleen mieleisempää puolisoa.
Kokeilepa varsin, esim. jonkun erinäköisen miehen nähtyäsi, sanoa miehelle "voi kun sinäkin kasvattaisit pitkän tukan ja parran niin olisit yhtä seksikäs kuin x"
Mitkähän ovat kommentit...?
Laihduta, se kannattaa. Mutta sen jälkeen
JSSAP (Jätä se sika, ansaitset parempaa)
Painon pudotuksella voisi tuossa vaiheessa olla ihan positiivisia terveysvaikutuksia, mutta mitä ikinä teetkin - tee se ilman henkistä väkivaltaa käyttävää äijääsi. Tuollainen käytös ei ole rakastavaa tai hyväksyttävää suhteessa, jos muutoinkaan.
No kuule kyllä nyt on käynyt niin, että suomut ovat miehesi silmistä pudonneet. Miehesi on huomannut, että tuli naitua läski, vaikka oikeasti tykkää normaaleista ja hoikemmista. Miksi et kunnioita miehesi viehtymystä hoikempiin?
Anna arvoa miehesi ihastukselle ja kunnioita siskoasi. Mutta käsi sydämelle! Mene itsee ja mieti, mitä pitkässä juoksussa ylipainosi merkitsee maamme kansantaloudelle. Ylipainosi takia verovaroja ohjataan sairaanloisesti ylipainoisten hoitoon... kuitenki aivan turhaan.
Mene itseesi ja anna arvoa miehesi naismaulle. Jos et tätä nykyä enää pärjää kisassa, luovuta sovinnolla ja ymmärrä, että miehesi maku on muuttunut.
Siinä taas yks läski, joka ajattelee, että vika on muissa, kun hän ei enää viehätä puolisoaan.
Kaikki miestä moittivat viestit ovat toisten läskien lähettämiä, kuinka oikea rakkaus sitä ja tätä. Mutta koskaan se ei ole sitä, että sen läskin tarvis nähä vaivaa, vaikkapa laihduttaakseen.
Kyllä se sun ukkos käy systeriä panemassa, kun sulla silmä välttää ja siitä saat syyttää vaan itseäsi.
"Kaikki miestä moittivat viestit ovat toisten läskien lähettämiä,"
Eivätpä muuten ole.
Sillehän ei tietenkään voi mitään, että mitä tuntee. Mutta se MUTTA onkin siinä, että millä tavalla asian ilmaisee, toisen nöyryyttäminen ja haukkuminen eivät ole sitä fiksua aikuisen ihmisen käytöstä.
Joten kyllä sitä miestä voi aivan hyvin haukkua, et varmaan itsekään pitäisi siitä, jos sinua joka käänteessä parjattaisiin ja sillä keinolla yritetään kyykyttää muutokseen.
Huono käytös ja olemattomat kommunikaatiotaidot nyt vain ovat (vähintään) normaaliälyisellä puhe- ja kuulokykyisellä aikuisella ihmisellä junttimaisuuden merkki.
Että jospa mietit toisen kerran ja kirjoitat vasta sitten.
Onko mukavaa vastailla näihin typeriin Trolli Suomi24 alotuksiin. Voi ristus.
On tyypillisisiä läskien olettamuksia,lihavuus on miesten mielestä kaunista,on muotoja ja kurveja,miehet ovat kiinnostuneita pyöreistä jne...Mutta totuus on ihan jotain muuta. Miksi yhä useampi nainen käy sitten rasvaimussa ja on terveellistä ja trendikästä laihduttaa? Miksi ei yhdenkään muotilehden kansikuvassa poseeraa ylipainoinen läski? Siksi,koska lihavuus ei ole kaunista,eikä se myöskään ole terveellistä.
hei tonkija mitäs sä sit täällä teet?
http://glycotil.fi/iltalehti/700161?B
"Miksi ei yhdenkään muotilehden kansikuvassa poseeraa ylipainoinen läski?"
Eipä niissä muotilehtien kansikuvissa juuri normaalipainoisiakaan näy. Omituinen vertauskohde. Yhä useampi nainen myös laihduttaa itsensä anorektiseksi, vaikkei se varmaankaan kovin monen mielestä ole viehättävää. Mikä siinä on niin vaikeaa hyväksyä että ihmisillä on erilaisia kauneusihanteita? Ok, 40kg on varmasti liikaa useimpien mielestä, mutta entä sitten? Muilla naisilla on omituisia käsityksiä toisten naisten viennistä.
en viittinyt ihan joka viestiä lukea kun täällä näkyy näitä läskejä aina kiinnostavan tällaset keskustelut ja sitte ollaan aivan tukossa, mutta sille alkuperäselle siskolle että tuskin se sun miehes 10 vuotta sitten sun kiloihis rakastui, vaan oli hyvä ihminen ja näki pintaa syvemmälle. nyt kun on nähnyt miltä kenties voisit näyttää kiitos kiihottavan siskosi, hän haluaa että sinäkin voisit olla se UNELMA nainen hänelle. mutta tee kuten lystäät, pystytkö sitten elämään miehen kanssa jonka tiedät haaveilevan laihasta naisesta joka et itse halua olla.
yhden asian. Suomessa on aivan helv...sti läskejä ämmiä, jotka vielä luulevat olevansa kiinostavia. Peukuttajilla on sama ongelma ja haluavat psyykata itseään, etteikö sillä muka olisi merkitystä oletko laiska läskikasa. Onhan sellaisia pervojakin varmasti jotka viitsivät katsella norsun takapuolta, onhan niitä muitakin kaikenlaisia hulluja, kuten toistensa päälle paskantajia ja virtsaajia. Kaikkea se leipä elättää, vai pitäisikö tässä sanoa suklaapatukka elättää?
siihen läskiin,laihduta ihan itsesi vuoksi.sitten kun olet entistä viehättävämpi ja vientiä piisaa niin voit miettiä kelpaako se ruma ukko sulle enää.
... niistä helvetin läskeistä ämmistä TIETÄVÄT olevansa kiinnostavia. :-) Asiahan on sillä tavalla ikävästi, että sille painolle voi myös halutessaan tehdä jotain, mutta sinun kaltainen asennevamma muita ihmisiä kohtaan ei ilman vuosien psykiatrikäyntejä parane. Jos sittenkään. Otan osaa.
(to fat people)
Ymmärrän, että viihdyt ylipainoisena. Mitäpä sitä itseään kiusaamaan terveillä
elämätavoilla, kun voi vain syödä ja nauttia- eikä tarvitse liikkuakaan.
Mokomatkin luuviulut.
Mutta entäpä terveys?
Koska olet viimeksi mitannut verenpaineesi?
Entäs kolestrolisi?
Onko veren sokerisi normaali?
Hengästytkö portaissa?
Mahtuvatko normaalikokoiset vaatteet yllesi?
Eihän meitä kaikkia voi samaan muottiin asettaa, mutta siskosi on tehnyt oikean
täyskäännöksen- kuten olet huomannut, niin muutkin huomaavat sen.
Mikä siinä on että suomalainen nainen ei viitsi eikä halua pitää kropastaan huolta, naama aina norsun vitulla ja asenne miestä kohtaan täysin eri luokkaa kuin minkä tahansa muun maan naisilla?... tästä näkökulmasta minulla ei tulisi mieleenkään naida suomalaista naista.
Kyllä naisen pitää joka tapauksessa näyttää naiselta eikä miltään sohvaperunalta. Kuntoile sinäkin kroppasi kuntoon niin ehkä miehesi taas kiinnostuu... siis ehkä.
"Luulit että siskosi on onnellinen omaan ulkonäköönsä". Ehkä hän on oli tai ehkä hän ei ollut. So fucking what? Ja se että joku yrittää väkisin painostaa tekemään jotakin esim. pudottamaan painoa tekee joillekkin ihmisille päinvastaisen vaikutuksen.
Aika selvästi itsepuolustusvaistosi on noussut aika korkealla tasolle ja kokemuksesta voin sanoa että tuskin otat huomioon muita kommentteja kuin omaan mielepiteeseen sopivia.
Taas tuo sama Vesa Keskiskortti on vedetty kehään. Tästä ei kuulu tulla mitään rasismiketjua, mutta sanonpa nyt vain, että monissa maissa naisten on pakko olla sillä asenteella että nainen elättää miehen. Silloin on varmasti paraskin näyttää nätiltä ja mennä miehen mielen mukaan. Suomalaisten ei onneksi enää tarvitse. Meillä se ei enää ole kulttuurisidonnaista.
Mutta jos toimintatapasi on sinulle sitten niin selvä niin mitäs tänne tulet siitä valittamaan? Hae vain muijasi muualta ja kärsi ihmisten halveksivat katseet. Luulenpa, ettei kovinkaan moni katso hyvällä tuota rumien suomalaismiesten yleistyvää tapaa hakea ''kaunis ja ihana nainen'' muualta, kun ei sellaista omalla naamallaan Suomesta saa.
hengästyminen liittyy mihinkään? Jos on huono kunto voi hengästyä portaissa eikä tervi olla edes lihava.
Mistäköhän se johtuu, että miltei väistämättä enemmin tai myöhemmin siitä kauniista morsuiamesta, joka
tuli vietyä vihille tulee kärttyisä ja nalkuttava "ämmä".
Eikös hän ole sama ihminen ja persoona kuin aiemminkin?
Ja mistäköhän se johtuu, että miltei väistämättä ennemmin tai myöhemmin siitä komeasta sulhosta, joka
oli vei tuon kauniin ja ihaman morsiamen vihille useimmiten tulee se suomalainen lököpöksy ja
isomahainen ja inhittava "äijä".
Eikös hän ole sama ihminen ja peroona kuin aiemminkin?
Se johtuu immeisten henkisestä laiskuudesta; ei viitsi, ei jaksa, ei hotsita, ei vois-vähempää-kiinnostaa ...
Kun arkipäivä rupeaa rullaamaan samaa rataa iankaikkisesta iankaikkiseen, eikä mukaan mahdu mitään uutta kuviota eikä erilaista, virkistävää, kasvattavaa, kehittävää ... Parisuhe on siitä paska juttu, että ne samat immeiset luulevat, että omaa henkilökohtaista elämää ei saa olla eikä omalle itselle saa tapahtua mitään muutosta, että mikään muukaan ei vaan muuttuisi, että 'karsina' pysyisi samanlaisena - ja ahtaana.
Jotkut luulevat tätä jopa onneksi, tasapainoksi ja harmoniaksi.
luin kirjoituksesi pariinkin kertaan ja kysynkin oletko ihan tosissasi kun kirjoitat halauavasi ihanan lihavan siskosi takaisin? mitä valitat, tee kuten hän, laihduta, se on ainoastaan omien korvien välissä,kun päättää laihduttaa. Tee päätös ja lakkaa valittamasta. Tapoja on ja tukea saa niin terveyskeskusten laihdutusryhmistä, kun vaan etsii tahot. Valitin itsekin kunnes tajusin päätöstä ei voi tehdä kukaan muu kuin itse. Laihdutin itse lähes 40kg en ikinä vaihtais olooni kolminumeroisella luvulla alkavaan ex-painooni.
Korjaus: Että mies elättää naisen.
(tää olikin aikaisemmin hölmöilin koko kirjoituksen tuonne johonki väliin äsken)
Olin suoraan sanottuna JÄRKYTTYNYT miten kirjoitit siskostasi!!!! Niin että onko vaan asia niin että siskosi on ulkonäöllisesti muuttunut ja tunnet olosi yksinäiseksi? Puhuisit ennemmin hänen kanssaan...Kyllä kai ostoksille voi lähteä lihava ja laiha? Tai ravintolaan tai jotain? Eikö olisi kiva myös mennä kävelylle hänen kanssaan(vaikka ilman laihduttamista)? Mulla on kaksi siskoa, tulisin hulluksi jos välimme tulehtuisivat...sanoit että siskosi on sinkku, luin viestejä sieltä täältä, en tiedä minkä ikäinen hän on, mutta kaipaa varmasti toisen ihmisen kainaloon ja tajunnut painon merkityksen(miehet varmasti,samoin naisetkin, katsovat myös painoa "paria" etsiessään) entäs onko ikinä lapsien hankinnasta puhe? Kyllä normi painoiselle sekin on helpompi homma, vai mitä meinaat, oletteko vain kaksin miehesi kanssa tulevaisuudessa(jos ei lapsia ole jo?) Ja sekin ilmeisesti sinua harmitti kun ei kertonut laihdutus aikeista sinulle...onko tullut mieleen asia jos ylipaino onkin alkanut häneen vaikuttaa..tarkoitan tällä että oliko ylipaino aiheuttanut hänelle jo jonkinlaista sairautta(eikä uskaltanut/kehdannut/pystynyt ym kertomaanasiasta muille???)Hänkin varmasti saattoi silloin ennen olla tyytyväinen ulkonäköönsä, mutta ihmisten(kuten myös miehesi) mielipiteet, halut, kiinnostukset(listaa voi jatkaa loputtomiin) kaikki muuttuu, se vaan on hyväksyttävä ja mennä itse mukana(kohtuus ja järki mielessä)..Siskosi muodon muutos ihan varmasti on "avannut" miehesi silmät ammosen auki...40 kiloa on paljon(et voi yhtään kieltää) Sinun ei kuulukkaan laihduttaa ketään muuta kuin terveyttäsi varten ja silloin kun se tuntuu oikealta hetkeltä, älä syytä siskoasi näistä ongelmistasi tuskin hän SINUN miestäsi varten laihdutti!!! Luulen että on aika tosiaan mennä peilin eteen ja miettiä asioita muidenkin kannalta(en tarkoita nyt pahemmin ulkonäköä vaan koko tilannetta) Kyllä miehiä tässä maailmassa riittää niin ihania kuin kamaliakin, mutta tosi ystävät ja etenkin sisarukset(aikuis iällä) niitä on vaikea löytää/saada uusia!!
Voi lyllyvä löllerö. mene nyt dieetille hyvä ihminen... Jos itse painaisin pari sataa kiloa, en kyllä kehtaisi selittää miten kuuma ja haluttava olen... Suosittelen myöskin jonkun sortin mielenterveys palveluja sinulle...
ex-lihavat on just pahimpia suun soittajia kun niistä tulee painon putoamisen myötä todella ylemmyydentuntoisia! Vähän niinkuin uusrikkaatkin. Kai se on se tietoisuus omista lähtökohdista ja pelko siitä, että joutuu takaisin omaan kurjimukseensa, joka saa ne huulet lepattelemaan..
Tämä siis ei ole mitenkään(ainakaan tarkoitus ei ollut) syyttelevä, jatkan myös... Miehesi ei todellakaan osaa asiaansa ilmaista oikein...hyvinkin törkeää tulla ostoskärrystä noutelemaan(samoin ulkonäöstä huomauttaminen) tavaraa pois, oikeastaan nöyryyttävää(tai itse voisin asian tuntea niin) kannattaa hänellekkin muutama "sananen" sanoa..
Voi sentään miten voi pelkkä neuvon kysyminen johtaa näinkin dissaavaan keskusteluun.
Itse olen tilanteesta sitä mieltä, että äijälle voit haistattaa pitkät- eihän tuo nyt kuulu aviomiehen tehtäviin, ruoan kontrolloiminen ja siskon ihannoiminen.
näinkin sanottuani silti..
olen myös sitä mieltä että 40 extra kiloa on liikaa ja haitallista terveydelle.
Joskin päätätkin jossain vaiheessa laihduttaa, tee se itsesi takia- älä missään nimessä miehesi mieliksi.
..ja jos et, ja miehesi jatkaa nykyistä toimintaansa.. hm, voisin sanoa ettei ole mies ihan arvoisesi kuitenkaan?
Koska ikinä ei tarvitse olla miehesi lailla töykeä ja dominoiva,asiat voidaan hoitaa järjellä ja hyvällä mielellä.
Palatakseni tähän keskustelun henkeen. Olen itse 18 vuotias ja täytyy myöntää, että te käsittelette asiaa kuin ikäiseni _teinit_ .. (kyllä ikäni mukaan luokittelen itsenikin heihin, ja olettaen nyt tietenkin että te olette vanhempia kuin minä.. reilusti.)
Naurettavaa kuvitella, että törkeällä haukkumisella ja alentavilla kommenteilla voisi saada tilanteeseen selvyyttä..
Ja täytyy myös myöntää, että lopetin keskustelun lukemisen noin puoleen väliin, juurikin näiden naurettavien ja epäkypsien kommenttien takia. Ettekö voisi käyttäytyä ikäänne kunnioittaen.
Laihdutit ex-lihava, jos nyt saa tässä kohtaa kysyä, vaikkei olekaan varsinaisesti ketjuun kuuluva asia....
En nyt tiedä, tarkoitko minua kysymykselläsi? Mutta vastaanpa kuitenkin.
Laihdutin vajaassa vuodessa 35 kiloa liikkumalla - kuten aina - runsaasti. Kävelyä, pyöräilyä, uintia ja kuntosaliakin kohtuudella (en ole fanaatikko) sekä kaikenmoista hyötyliikuntaa, mitä eteen tuli - jos ja kun tuli.
Ja ruokavalioni muutin pitkälle karppauksen suuntaan. Tosin rasvan suhteen en ole holtiton, jos kohta en sitä neuroottisesti vahtaakaan. Mikään karppaaja en koe olevani kuitenkaan.
Nyrkkisääntönä oli, että kokonaan pois peruna, riisi ja sokeri ja melkein kaikki vilja (hiukan ruisleipää sentään menee, mutta KORKEINTAAN yksi reissumies-tyypinen leipä/päivä, mutta ei muuta - niin ja maissikin ON vilja). Pois myös alkoholi (tosin se ei ole kuulunut listalleni milloinkaan merkittävästi - olut ja siideri pannaan ja korkeintaan joskus hiukan punaviiniä).
Kaupat ovat pullollaan hyviä ja terveellisiä ruokia ilman noitakin ja ihan kohtuuhinnalla. Ikinä ei ollut nälkä (ei edes mielitekoja, koska valikoimaa löytyy ja yksipuolisesti ei tarvitse syödä) ja kilot suorastaan tuntuivat sulavan pois.
Alkujaankaan esim. kolesteroli yms. rasva- tai sokeriarvot eivät oleet koholla - eikä verenpaine. Viisikymppisen terveystarkastuksessa ilmeni, että ainoa liian korkea arvo oli painoindeksi.
Edelleen arvot ovat hyvät ja nykyisin myös painoindeksi.
Suomalaisille on opetettu (maatalouden tukemiseksi), että viljaa ja perunaa pitää syödä. Pötypuhetta - hyvin pärjää ilmankin. Toinen juttu on, tottuuko olemaan ilman eli vaihtamaan systeemin, jos kymmenet vuodet on vedellyt perunaa ja viljaa sen eri muodoissa päivittäin. Itse olin hieman "orpona" kaksi viikkoa.
Ja siis edelleen nuo puuttuvat ruokavaliostani liki kokonaan. Tosin äskettäin yksillä synttäreillä söin surutta kakkua ja karjalanpiirakkaa. Ja ilokseni huomasin, ettei se niin ihmeellistä ollut (hyvää - kiitos emännälle - kyllä) että olisi seuraavana päivänä tehnyt mieli ottaa uusinta. Oikeastaan päinvastoin. Ruoansulatus on tähän uuteen jo tottunut ja tuon reissun jälkeen mahaa turvotti vallan kamalasti ja oli helpotus päästä taas normaaliin päiväjärjestykseen.
Eli näillä konstein minä...
Hyvä muuten, mutta peruna ja ruisleipä ovat suomalaista perusruokaa, joka ei lihota ketään kun ei ylensyö. Mistään muusta kotimaisesta juureksesta et saa niin paljon hiven- ja kivennäisaineita kuin perunasta. Ruisleipä on täyttä kuitua. Maissit ym. tuodaan kaukaa, tulee se hiilijalanjälki isommaksi.
Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä ja mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.
Minä vain kerroin, miten minä olen onnistuneesti toiminut ja mikä sopii minulle.
Tiedän monta, joilla on täysin eri ruokavalio kuin minulla ja ovat terveitä ja hoikkia. En yritä käännyttää heitä (ja hartaasti toivon, etteivät hekään minua - ja jos yrittävät, en ota kuuleviin korviini).
Lopputulos se kai tässäkin kohdin on se merkittävin seikka...
Vastauksesta. Kuulosti hyvältä ja olen paljon kuullut samansuuntaista. Vilja kuulemma ei ole hyvästä ihmiselle vaikka taas jotkut niin väittävät. Mutta kuten joku jo mainitsikin, mielipiteitä on monia ja jokainen löytääö niistä omansa, ei tarvitse ihan jokaista asiaa aina mennä kommentoimaan. Kiitos sinulle ja hyvää kesän jatkoa!
Älä toivo ylipainoista siskoasi takaisin. 40 kiloa on tosi paljon ja aiheuttaa jo terveydellisiä ongelmia. Harmi on jos siskosi ei osaa käyttäytyä jos miehesi kehut imartelee. Hänen kuuluisi sinua puolustaa ja tsempata tekemään myös samoin...jos sinulla on siihen haluja. Itselläni ei ole ylipainoa, mutta nostan aina niin suuresti hattua niille, jotka siitä haluavat eroon ja löytät terveelliseen elämään kipinän.
Miehesi on kyllä "pönttö" ja haluaisin niin nähdä miltä hän itse näyttää..onko hänellä varaa sinua arvostella. Ja olen silti sitä mieltä, että meillä ei kenelläkään ole varaa arvostella ketään. Ei siitä syystä jos joku polttaa tupakkaa, on ylipainoinen, käyttää minihametta tai omistaa tatuointeja jne..... lista on loputon..
Koetahan jaksaa ja iloitse siskosi saavutuksista ja tseppaa häntä ettei kilot tule takaisin. Ja näytä, että sinäkin pystyt!!!
tosi idiootti sun ukkos
Harvoin pyöreät ihmiset haukkuvat hoikkia ihmisiä laudoiksi, muodottomiksi, rinnattomiksi, pojiksi.
Ehkäpä kyseisen lauseen sanoja on itsekin ylipainoinen, eikä tiedä hoikkana olemisesta, mutta faktaa on se, että ylipainoiset ihmiset ovat aina huomauttamassa painosta:
-ethän sä varmana jaksa kun oot noin laiha
-sulla varmaan luut kolisee
- sä varmaan hukut....(esim. lakanoihin)
-tuuli kaataa sut
-varo, ettet putoa viemäriin
- hyväks sulla on, ei oon rinnat tiellä
-uskallat sä pitää ilmapalloa, ettet lähde lentoon..laita siihen nyt kivi edes perään.
jne jne.
Sen lisäksi saa kokea kaikenlaista koskettelua, käsivarsien puristelua, leikillään tönimistä, kun "toinen on niin pieni" jms.
Tämän kaiken on sanoneet eri naiset, mutta yhdistävä tekijä on ylipainoisuus, joten turha tulla sanomaan, että hoikkia ei haukuta!
ps. olen ihannemitoissa oleva
Saattaahan siinä olla semmonenki juttu et miehes on oikeesti oivaltanu mitä sun ylipaino tulevaisuuden kannalta tarkottaa. Sama kun oisit vetäny jo naimisiin mennessä röökiä ja röökaisit edelleen mut kun ikää alkaa tuleen niin pakko ajatella mitä se voi aiheuttaa koska totta kai se on lähempänä ku joskus 10v sitten. Ehkäpä miehesi ei vaan halua että sairastut alle nelikymppisenä ja viiskymppisenä oot jo toinen jalka haudassa kaikkien verenpaine yms sairauksien kanssa. Musta tuntuu kyllä uskomattomalle et miten sä voit olla tyytyväinen ittees, mulla oli jotain 10kg ylipainoa ja tiputin ne pois niin olo on huomattavasti parempi, housujen vyötärö ei uppoo vatsamakkaroihin yms. Tosin jos sä oot aina ollut ylipainoinen niin etpä sä sit voi kuvitella ees kuin helppo olo on normaalipainoisena... Mut kantsis ihan tosissaan miettiä sitä painonpudotusta, enempi haittaa siitä on ku hyötyä...
Älä ota miehes ja siskos sanoja loukkauksena, ne oikeesti tarkottaa vaan sun parasta; eivät halua menettää sua! Ymmärrän kyllä mieheskin pointin vaikkei se oo sitä kovin viksusti osannu esittääkään ainakaan sun kertoman perusteella...
Mistä lähtien läskejä on alettu kutsua "pyöreiksi"?
on hyvin mahdollista, että miehes on vaan kyllästynyt läskiin. Itsehän en voisi edes kuvitella tapailevani läskejä. Läski ällöttää minua. hyi hyi
Luin ketjun aloittajan kirjoituksen siitä että varmaan kovin moni ei katso hyvällä suomalaisten miesten tapaa hankkia "kaunis ja ihana" nainen. Miksi eivät katsoisi hyvällä? Onko se heiltä pois jos naapurilla tai kaverilla on kaunis, ihana ja rakastava vaimo? Jos tuollainen kaunis ja ihana vaimo valitsee itselleen suomalaisen miehen niin tarkoittaako se sitä että tämä suomalainen mies ei hänen kaltaistaan ansaitsisi? Onko kyse siis puhtaasti mustasukkaisuudesta?
Tuo ulkomaalaisten naisten ystävällisyys ja itsestään huolehtiminen ei ole pelkästään elintasosta kiinni vaan ihan euroopastakin löytyy naisia jotka todellakin huolehtivat miehestään ja tietysti odottavat saavansa myös itselleen hyvää kohtelua ja rakkautta. Esim. Espanjasta, Italiasta, entisistä itäblokin maista yms. löytyy monen sorttista naista jotka eroavat suomalaisista naisista kuin yö ja päivä.
Onko se sitten niin paljoa vaadittu että nainen pitää itsensä kunnossa eikä päästä itseään lihomaan? Puhumattakaan siitä nalkuttavasta ja ämmämäisestä asenteesta heti kun mies on saatu rengastettua ja nainen voi luvan kanssa repsahtaa.
"monissa maissa naisten on pakko olla sillä asenteella että nainen elättää miehen. Silloin on varmasti paraskin näyttää nätiltä ja mennä miehen mielen mukaan. Suomalaisten ei onneksi enää tarvitse. Meillä se ei enää ole kulttuurisidonnaista."
...Voin monen muun miehen puolesta sanoa että asiat olivat kyllä aikaisemmin paljon paremmin. Suomalaisista avioliitoista 50% päättyy nykyisin avioeroon kun luvut olivat vielä 60-90-luvuilla paljon alhaisemmat, johtuen nykyisestä äärimmäisyyksiin menevästä feminismistä jossa kotityötkin jaetaan jo enemmän miehelle (mies tekee ns. kaikki miehen työt ja osan naisen töistä mutta nainen ei yleensä osallistu miehen töihin).
Mutta onnea valitsemallasi tiellä, pysyt sitten lihavana tai sitten laihdutat n. 40kg kuten siskosi. Voin kuitenkin todeta että tuollaisen kilomäärän tiputtaminen vaikuttaa jo ihan yleiseen terveyteen ja jaksamiseenkin niin positiivisella tavalla että se kannattaisi, puhumattakaan siitä että sänkyhommat yms. maistuvat varmasti ihan toisella tavalla. :)
Siskosi nopea laihdutus viittaisi siihen, että hän on käyttänyt laihtumiseen jotakin laihdutusvalmistetta. Niiden käyttöä en suosittele. Tarkkaile tilannetta ja seuraa kauanko kilot pysyvät poissa. Itse samaa kikkaa kokeilleena olen 100% varma, että valmisteen käytön lopettaminen jo sinällään tuo kilot takaisin. Elimistö on kuurin aikana ajautunut paastoliekille ja normaalin ruokavalion aikana se automaattisesti palauttaa ruoasta niin paljon energiaa kehoon, että vanha koko saavutetaan. Kukaan ei voi elää pillerikuurilla ja avaruuspuurolla niin kauaa että tulos olisi pysyvä.
Ylipaino, kalorit, sokeri ja rasva ovat asioita, joihin liittyy paljon edelleen paljon uskomuksia. Lääketiedekään ei tiedä kaikkea mitä lihomiseen liittyy. On esimerkiksi täysin selvää, että täsmälleen samalla ruokavaliolla ja liikunnalla voi toinen ihminen lihoa ja toinen laihtua. Aineenvaihdunnat ovat erilaisia, samoin liikunnan tarve. Itse olen täysin varma, että vielä meidän elinaikanamme lääketieteellinen tietämys lihavuudesta kasvaa - ja että siinä yhteydessä moni lihava saa synninpäästön =lihavuuden syy oli jotakin ihan muuta kuin täällä hyeenana kirkuvat besserwisserit tai kukaan muukaan (paitsi vaihtoehtodietteihin tutustuneet) kuvittelivat.
Eniten asian vierestä kirjoitettu -award lähti kyllä nimimerkille maakrapu^!
:D
Tooota; miten niin ? Kyllähän siinä on ihan asiaa, mitkään hokkus-pokkus -dieetit eivät takaa pysyvää tulosta. Aineenvaihdunta tosiaankin ihan oikeasti määrittelee paljon ihmisen kokoa, ts. pitää opetella syömään niin, että se toimii; vatsan täytyy toimia joka päivä, kuntoillessa tulee hikoilla jne.
Ainoa oikea tapa pitää itsensä normaalipainoisena ja terveenä on syödä oikein ja liikkua riittävästi. Näillä konsteilla myös aineenvaihdunta pelaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Aiheena keskustelussa ei ollut Lady-XXL:n laihduttaminen.
Onhan tuossa laihduttamisessa tuo terveysaspekti, mutta se että vaatii toista muuttamaan ulkomuotoaan jonkun kuvitelman vuoksi on aika vastenmielistä.
Tiedän yhden naisen joka pyöreänä oli hyvin viehättävä, mutta miehensä vaatimuksesta laihdutti itsensä ja jokin siinä sitten katosi. Vaikka mitäpä se minulle kuuluu toisen vaimoa edes katsella. En tiedä sitten miehesi ajatusmaailmaa, mutta luulisin ettei se lopputulos ole sitten kuitenkaan niin mieleinen, kuin miehesikin on kuvitellut jos laihduttaisit.
Miehellesi voit kertoa että lihavat vanhenevat hitaammin ja kauniimmin kuin laihat, jos sillä on mitään merkitystä.
Kaikkein parasta olisi kyllä olla ajattelkematta asiaa ja olla vaan oma suloinen itsensä, tai tee niinkuin parhaaksi näet. Voit ottaa itseäsi niskasta kiinni ja ruveta laihduttamaan. ei se maailma siihen lopu ja onhan se sinullekkin varmaan uudenlainen maailma ilman ylipainoa. Nuo ulkonäköjutut ovat vaan niin outoja.
Lihava suloinen ? Mitä suloista siinä on, kun lihava tulee vanhaksi, joutuu sairaalaan / laitokseen muiden siirreltäväksi kun ei itse jaksa siirtää itseään. Se on se oikea "lopputulos" lihavuudesta. Revi siitä.
Valtavasta ylipainosta en mitään sano, mutta lihavat ihmiset vanhenevat kauniimmin kuin laihat. Rajansa tietysti kaikella.
Mutta ihan vaan kommentti ajattelun aiheeksi: jos kerran apinosi on jatkuvasti 40kg ylipainoa eikä nouse tuosta, olisiko mahdollista että kokeilet tätä: laihdutat ensin sen 40kg pois ja jatkat sitten taas niiden herkkujen syöntiä. Näin ei painon pitäisi nousta takaisin samaan, jos se ei nytkään nouse. Voisit olla sekä hoikempi että syödä herkkuja. Ei tuossa mitään häviäkään.
oletko tosissas?? Anna mun nauraa!
Väärin!
Suuri massa tarvitsee enemmän energiaa - siis lämpötalouteen ja liikkumiseen.
Energian tarve on jossakin määrin yksilöllistä, mutta saman yksilön kohdalla tilanne on se, että pienemmällä massalla energiankin tarve on pienempi. Maalaisjärkikin sen jo sanoo.
Heh. Et taida juurikaan tietää painon vaikutuksesta ihmisen energiankulutukseen. Suuri keho kuluttaa levossakin enemmän energiaa kuin pieni. Esim. 40 kiloa ylipainoinen saattaa kuluttaa 2500 kcal vuorokaudessa liikkumatta yhtään ja vastaavasti normaalipainoinen 2000 kcal. Ylipainoinen voi siis syödä 500 kcal enemmän kuin normaalipainoinen ilman, että lihoo lisää. Jos normaalipainoinen vetää 500 kcal ylimääräisiä herkkuja joka päivä, niin hän saavuttaa n. 1,5 vuodessa tuon 40 kg:n ylipainon, jossa energiankulutus ja energiansaanti ovat taas tasapainossa ja lihominen lakkaa.
Ihan sama, mitä lihaville ihmisille sanoo, jos he ovat ylpeitä kiloistaan. Ihanku yrittäisi jotain huumeaddiktia käännyttää ja kertoa, ettei se heroiini nyt vaan satu olemaan hyväksi sun terveydelle.
Tietysti jotkut miehistä tykkää vähän muhkummasta, mutta 40 kiloa menee jo sairaalloisen ylipainon puolelle. Jos joku ihminen ihailee sitä, niin pidän häntä ihan sairaana. Mitä hienoa on mahdollisesti tulevissa nivel- ja selkävaivoissa, sydän- ja verisuonisairauksissa, kohonneessa verenpaineessa ja aikuistyypin diabeteksessa.
Miksi edes olet katkera siskollesi, kerta et ole hänelle kateellinen? Olisit ylpeä, että hän on tehnyt niinkin suuren ja haastavan urakan kuin laihduttanut itsensä normaalipainoiseksi. Siskona voisit tukea häntä elämäntapamuutoksessa, jota taidat itsekin tarvita.
Totta kai miehesi myös rakastaa sinua sellaisena kuin olet, mutta se ei tarkoita, että hän nimenomaan rakastaisi niitä huonojakin puoliasi. Eikö olisi paljon mukavampaa, että terveellisimmillä elämäntavoilla säkin saisit miehesi kanssa enemmän elinvuosia yhdessä?
Läski on laiskuuden merkki, haluttais olla hyvän näköinen ja kuntoinen mutta kun ei oikeen jaksa.
Surinosa tv shopinkin tuotteista on kuntolaitteita jotka tekee ihmeitä joo-o lihavuus on ongelma ja paheneva ei hyvä ominaisuus. 40kg ylipainoa on sun ongelma ja tappaa sut vielä joten äkkiä liikkeelle.
Naisten perslaiskuus on sisäsyntyistä, omankin vaimon joutuu usein pakottamaan mukaan lenkille ja jälkeenpäin on niin hyvä fiilis ettei kerran tosi (vaimollakin)! Kyllä sillä vartalo onkin hyvässä kunnossa mutta töitä se vaatii molemmilta, tuskin onnistuu sullakaan yksin. Mee sen ssiskos mukaan treeneihin ym. ja huomaat että mukavaahan se on! Tsemppiä urakkaan!
kuvaa erittäin hyvin näitä holtittomia naisihmisiä. Kun ovat miehen itselleen naruttaneet, niin papin aamenen jälkeen voikin sitten lösähtää mätisäkiksi. Aivan sama miltä näyttää, kun mieshän ilman muuta rakastaa sitä "sielukasta" naista ihan minkä näköisenä vaan !!
Ja sitten vielä kehtaavat valittaa kun mies ei haluakaan seksiä, voi huhhuh.
Mielenkiintoisia nämä toisten meriemien neuvot jättää mies, kun eihän HEIDÄN tarvitse mitään tehdä suhteen hyväksi, miehen pitää vaan hyväksyä läski siinä vierellään ?? Mikä mahtava roolimalli perheen lapsille.
Pitäis saada läskivero tähän maahan, henkilökohtainen veroprosentti määräytyisi rasvaprosentin pohjalta. Johan alkaisi kaikki, sekä miehet että naiset, huolehtimaan painostaan. Raha on ikävä kyllä toisille se ainoa motivoija.
Neljänkymmenen kilon ylipaino on kyllä aika paljon, tiedät varmaan sen. Terveyden kannalta siis. Pieni ylipaino tai pyöreys sen sijaan ei ole niinkään vaarallista, vaikka nykyään sitäkin paheksutaan. Mutta riskit tiedät ja teet kuten haluat. Jos itse olet tyytyväinen, mitäpä tuosta.
Mitä tulee sitten mieheesi ja siskoosi.. Voiko olla niin, että siskosi hiukan kokeilee mieheesi viehätysvoimaasi, ehkä hiukan ajattelemattomasti. Ja on onnistunut siinä. Ja miehesi tekee kyllä väärin ja mielestäni sinun ei kannata jäädä katselemaan tuollaista. Anna hatkat koko miehelle, ei hän sinua oikeasti rakasta, jos ei kykene asiallisesti keskustelemaan kanssasi asiasta. Hänhän loukkaa sinua noilla vertailuillaan ja aikuisena kyllä tietää sen. Mistä sitten onkin kyse, mene ja tiedä. Ja siskosi on hiukan ilkeä sinulle, sikäli outoa, että tietää varmasti itse sen, millaista on olla selvästi ylipainoinen tässä laihuutta lähes sairaalloisesti ihailevassa yhteiskunnassa.
Itse olen vähän pyöreä, joidenkin mielestä sopivasti ja sopivista paikoista. Tässä joku aika sitten tunsin itseni kamalaksi näiden muutamien, siis vain muutamien. ylikilojeni takia. Mutta nyt, kun olen päässyt eroon miehestäni, joka valitti kaikesta, olen huomannut, että minähän olen ihan kelpo nainen. Kelpaan kyllä miehille, olen ihan kaivattua seuraa ja nyt olen tyytyväinen itseeni. Olen terve, liikun paljon ja syön terveellisesti ja ennenkaikkea olen aika onnellinen :) Elän elämäni parasta aikaa oikeastaan ja tyytyväinen siitä, että tajusin lähteä pois sellaisen ihmisen viereltä, joka ei tehnyt minulle hyvää. Ei pidä jäädä kuuntelemaan vierellä olevan haukkuja ja narinoita, sillä siitä niitä kiloja vasta tuleekin ja menee ilo elämästä. Varsinkin, jos on taipuvainen ylipainoon. Sillä sitä se ainakin minulla on, pitää koko ajan miettiä syömisiä. Pidä sinäkin itsesi sellaisessa kunnossa kuin haluat ja ennenkaikkea mieli korkealla. Se poikii, usko pois.. Ja miehellesi voit sanoa suorat sanat ja siskollesi toiveen pysyä lestissään :) Pidä pääsi, ruikuttajat tulevat perässä :)
taas läskit puolustelee lihavuuttaan ja antaa ittellensä luvan olla läskejä,ja veronmaksajat maksaa taas sairaudet ja niiden hoito yritykset.liiasta läskistä ei ole mitään hyötyä. 40 kiloo=40 voipakettia.repikää siitä possut.
Ja ajattelepas: mikä onkaan surkeampaa kuin se, että ihmiseltä puuttuu sydämen sivistys ja luetun ymmärtämisen taito ! Niitä ei saa vaikka kuinka laihduttaisi tai lihoisi. Ne vaan puuttuu .. sääli..
..niin näyttää tästä tuleen lihavat vastaan laihat juttu...minulla kaksi ystävätärtä jotka liian laihat toinen joutuu ostaa vaatteetki n lasten osastolta ja toinen n 178 pitkä ja painaa vain 59kg ja ei pidä tikku jalistaan ja siksi aina farkut tai pikät hameet päällä.itse olen pullukka xxl lähes satakiloinen ja joskus sanonu,että pitää laihduttaa ja yrittänykin ja muutama kilo läjhtenytkin jojoaa kyllä..eli ei terveellistä siis...ystävättäret sanoo että he ei liho ei sit millään..mie sauvakävelen uin ja tosin minulla kilpirauhas sairaus ym on...että oisko niilllä syynsä kun en helposti laihdu.koska terveellisempi ois elää hoikempana.kirjoittajaa ewn ymmärrä siskoni laihdutti n 20 kg ja minä ihalin häntä..mikä sisu ja siitä itsekin sain kimmokkeen laihduttaa liikkua elää terveelisemmin ...katsoa jopa mitä suuhuni pistän niin eläs terveempänä..sinulla ongelma onkikn suhteessa mieheesi ja siitä tuo kateus kun hön ihailee siskoasi ja hänen saavutustaan..kannattaa miettiä oisko siinä vikaa ..lähteä miehen tai sikson mukaan lenkille..minä harrastan nyk sauvakävelyä,uin että pikkuhiljaa laidun ..syönkin terveellisemmin.
Juttelimme eilen mieheni kanssa ihan kunnolla, kuin aikuiset ihmiset ikään. Sanoin, että jos painoni häntä oikeasti haittaa(ja tulee haittaamaan jatkossakin) niin olisin valmis laihduttamaan. Mutta, koska se vaatii minulta paljon, myös hänen on luovuttava jostain hänelle tärkeästä asiasta. Hänelle kalja on sellainen. Sovimme, että minä laihdutan ensiksi sen 10-20 kg ja hän on siihen asti kuivilla. Kun olen saavuttanut meitä molempian tyydyttävän painon, hän voi alkaa ottamaan taas kaljaa, mutta rajoitetummin kuin ennen.
Olen n.18-vuotiaasta asti ollut 40kg ylipainoinen. Painoni ei ole siitä liiemmin noussut, eikä laskenut. Kai olen pitänyt sen kurissa tuolla pienoisella hyötyliikunnalla, ruokavalio on pysynyt vakiona. Käytännössä täytynee ensin laittaa ruokavalio kuntoon ja sitten alkaa miettimään sitä liikunnankin puolta.
Kiitos kaikille (niin hyvässä kuin pahassakin) hengessä mukana olleille.
Terveisin: Lady-XXL - Myöhemmin jo toivottavasti vain yhdellä X:llä.
Halusin laittaa sulle ja kaikille muille pullukoille terkut. Olen valtaosan elämästäni ollut ylipainoinen, nyt jo todella paljonkin. Olen myös laihduttanut kolme kertaa suht nopeasti ja aika helpostikin itseni normipainoon ja sitten taas lihonut. Joku kirjoituksessasi sai minut miettimään miksi näin eli miksi en ole pitänyt kiinni saavutetusta terveemmästä olosta. Ehkäpä siinä on sama syy, joka on ohjannut koko elämääni eli arvottomuuden tunne, hoikkuus tai pikemminkin terve paino on jotain parempaa ja minunlaiselleni sopii paremmin ylipaino, joka on sitä 'huonompaa' elämää. Meitä kun ohjaa näissä valinnoissa ja ratkaisuissa monesti asiat, jotka eivät ehkä ole niin tiedostettuja,
Toivon sulle hyvää laihtumista, en sen laihtumisen takia tai olisit sen parempi eli arvokkaampi mutta kokemuksella tiedän, että terveyteen sillä on positiivinen vaikutus, Ja hyvää kesää muutenkin.
Minä todella pidän tästä keskustelusta. Tässä on niin monta eri ulottuvuutta ja asiaa. Harmi vain, että on noita lapsellisia, jotka eivät tiedä keskustelutaidoista mitään.
Toivon, että saat rakastavan miehesi - tai oikeastaan miehesi rakastavan käytöksen takaisin. Ilmeisesti hän on nyt sitten ilmaissut asian jo ihan suoraan keskustelussanne. Toivottavasti hän ymmärtää nuo ostoskärrypaniikkireaktionsa olleen lapsellisia, ja toivottavasti sinä sait selvyyden, miksi hän käyttäytyi niin.
Uskon, että mies rakastaa sua tollaisenaankin. Mutta samalla en ole samaa mieltä siitä, etteikö puolison tähden voisi tehdä elämämuutoksia olivatpa ne sitten mitä tahansa, mikäli suhde on muuten hyvä eikä asiaan liity tyranniaa.
Mutta vielä mietin myös tuota siskoasiaa. Täällä nyt on siihen ehdoteltu jo jos mitä, mutta olisi kiva tietää, miten itse koet asian vähän tarkemmin? Eihän hyvä sisarsuhde, terve sellainen, perustu ulkomuotoon vaan henkisiin asioihin. Ymmärränhän toki, että ulkomuoto ja elämäntavat yhdistävät - huomaahan sen jo tästäkin keskustelusta miten ihmiset asettuvat puolueisiin niin typerän asian takia kuin ulkomuoto ja elämäntavat. Mutta kun on kyse läheisestä, niin uskon, että löydätte sen yhteyden jostakin syvemmistä asioista. Toinen asia on se itsetunto. Sen ymmärsin, että itsetuntosi on hyvä, mutta kuitenkin jotakin osaa sinussa horjuttaa se, että toiset hylkäävät elämäntapasi ja itsetuntosi tai jokin on riippuvainen painoon liittyvistä asioista.
Onnea elämäntapamuutoksiin! Koita löytää sisäsyntyisiä motivaattoreita (omat toiveet) niihin noiden ulkosyntyisten (muiden toiveet) motivaattoreiden lisäksi. En oikein usko, että kaupan käyminen miehelle rakkailla asioilla on pitemmän päälle hedelmällistä, sillä miehesi mielessä syy, miksi sinun tulisi muuttaa tottumuksiasi, tulee aina olemaan joku muu kuin se, että hän luopuu jostakin.
Ennustan, että miehesi lankeaa olueen kuukauden sisällä ellei löydä itse jotain muutakin hyvää siitä luopumisesta. Toinen kompastuskivi on, että alatte seuraavaksi käydä kauppaa syömisistä ja avaajana on todnäk mies ("jos minä saan yhden kaljan, sinä saat tuon leivoksen"). Tätä meillä harrastettiin ahkeraan ;D ja se pilaa koko jutun. Mutta te ette ole me, joten punnitkaapa omalla vaa'allanne.
just noin minunkin tavoitteni on...KAIKKEA HYVÄÄ ELÄMÄÄSI...EIKU ENSIN RUOKAVALIOO KUTOON JA SIT LENKILLE! TAVOTE SE XL minullakin...sinulla homma teoriassa hallussa eikun tartut toimeen..mie jo taistelen..ok ELÄMÄNTAVAKSI terveeliset ruokailutavat /liikunta ja oluet pois koska sekin lihottaa yks ei tee pahaa joskus nautittuna.itse en kyll välitä eiku vettä näin kuumalla ja muuta kylmää vaikk jääteetä.
..mulla nousis sun tilanteessa sarvet ojoon, laihduttaisin itseni normipainoon, tekisin itsestäni kuuman misukan ja kadottaisin äijän matkanvarrelle vaikka siskoa köyrimään. Aika järkkyä, että meni sun kanssa naimisiin noineen kiloineen ja sitten hops..ei kelpaakkaan. Hienoa, että puhuitte miehen kanssa, hienoa, että yrität saada itseäsi timmimmäksi. Toivon voimia sulle kovasti..Itse tiputin painoani ja yhtäkkiä arvostukseni nousi joka paikassa mikä on täysin älytöntä. Yhtäkkiä kelpaan seuraksi, baareihin, saleille, kauppajonoon, bussiin jne. kun ennen sai vain nyrpeitä katseita. Joka kerta, kun saan ihailevan katseen tekisi mieli näyttää keskisormea ja näyttää vanhaa valokuvaani...
terv. 35 kiloa läskiä laihduttanut normipainoinen nainen.
Olen kuullut teidän naisten suusta usein:
- Nainen muuttuu
- Nainen kasvaa (me kasvettiin erilleen)
- Nainen on mieltään muuttava olento
- Nainen on herkkä
Niinpä, vain nainen saa muuttaa mieltään fiiliksestä, päivästä ja tähtien asennosta riippuen tost vaaa.....
Mietipä uusiks.
No herraisä, onpa outo asenne. Eikö siis olekaan hyvä ja hieno asia, että tulevaisuutesi on paaaljon terveempi ? Ja mukavampi muutenkin. - Siirtelen enemmän ja vähemmän lihavia työkseni enkä jaksa käsittää, miten ihminen voi järjestää ihtensä sellaiseen kuntoon.
Jooo-o, oootko koskaan kuullut; ne hormoonit, ne hormoonit ja se kierto, se kierto ...
hyvä että puhuitte ja teitte siitä yhteisen jutun.nyt onnea laihdutukseen!!!!!
Minä neuvoisin sinua aloittamaan vhh:/karppauksen,mutta sinä taisit pitää sitää huuhaadiettinä.Vhh;lla oikeasti laihtuu,eräs tuttunu pudotti painoa 38kg vajaassa puolessa vuodessa.
VHH ei ole dietti ja sitä paitsi ,voisitte isännän kansssa syödä niitä ihan samoja ruokia.
Hienoa kuulla, että saitte puhuttua kuin aikuiset :)
Ja, että molemmat haluatte olla just toistenne kanssa niin paljon, että on valmis tekemään jotain
"uhrauksia". Mistä kyllä olen täysin varma, että kun uhraukset on tehty, niin eivät ne enää "uhrauksilta" tunnu.
Molemmat olette tyytyväisempiä toisiinne, ja terveellinenkin puoli on parempi.
Niin ja tosiaan siskonkin varmaan "saat takaisin" ja vieläpä
teillä on ehkä enemmän yhteisiä tekemisen aiheita, kuten lenkillä käynti jne :)
Tsemppiä!!!
Parisuhteet on joskus kovin kinkkisiä. Ajatusmaailma kun välillä tuntuu olevan niin kovin erilainen naisilla ja miehillä. Puhuminen ei ole aina niin helppoa sen toisen kanssa. Onneksi sait itseäsi niskasta kiinni ja keskustelit miehesi kanssa asiallisesti ja järkevästi tästä ongelmasta. Toivotan teille jatkossa onnea koitoksiin ja positiivista mieltä! En muuten ole lukenut netissä näitä keskustelupalstoja moniin vuosiin ja sain kyllä huomata, että aika raadollisia ja samalla niin kamalan loukkaantuvia ihmiset vaan kaikesta huolimatta on.
PS: Ja kyllä, ihmisen kroppa on täysin avoinna kaikkien ihmisten arvostelulle. Tätä eivät tee pelkästään nuoret, vaan ihan aikuiset ihmiset. Ihmiset tykkäävät ihan selvästi myös lokeroida toisiaan mitä erilaisimpiin kategorioihin... laihat = anorektikoita, kiukkuisia, eivät nauti ruuasta eikä seksistä, lihavat: terveysriskeilijöitä, leppoisia, syövät paljon ja nauttivat ruuasta.
Jännäjuttu, että itse olen laiha, mutta silti en ole anorektikko, olen positiivinen ja nautin myös ruuasta ja seksistä -> mihin kategoriaan :)
Ai niin... toki naisilla on oikeus vaikka vaihtaa kumppaniakin kuukautisten aikana.
Ja listaan olisi voinut lisätä myös muitakin yhtä hienoja tekosyitä.
Jostain syystä miehet eivät saa esim aggressiivista käytöstä perustella testosteronihormoneilla, joita on kehossa JATKUVASTI toisin kuin naisilla kuukautishormoneita, vaikka kyseiset hormonit juuri aiheuttavat ko käytöstä.
Joten jätetäänpä taas asian vierestä keskustelu ja puhutaan vaan niinkun normaalisti mielen muuttamisen oikeudesta.
Ei tuohon voi muuta sanoa. Voit vain puhua asiasta ja yrittää selittää näkökulmasi.
me miehet ollaan vaan sellaisia. OLe vaan oma itsesi, ei ne kilot mitään merkkaa. Sanot vaan sille että katsoa saa muttei koskea!
sie oot homo ku raiskaat oman siskos
Jos ihan oikeasti haluaa pudottaa painoa, kannattaa kokeilla tätä: http://fatlossrevealed.org Vaikka tuote on englanniksi, en ole mistään löytänyt noin hyvää ja monipuolista opasta hallittuun painonpudotukseen. Tarpeellinen määrä tietoa painonpudotuksen joka alueelta.
tulihan se kaupparatsun mainos sieltä. :)
Oletko oikeasti lihava omasta valinnastasi?? Miksi ihmeessä et laihduta jos lihavuus ei johdu sairaudesta tai muusta?
Kuka HULLU haluaa olla lihava jos ei ole pakko?????
En usko, että yksikään mies voi oikeasti pitää lihavaa naista kauniina!!!
Lihava hikoileva nainen ..YÖK!!!!!!!!!
Aviomiehen saatkin ehkä takaisin, kunhan laihdutat? ei sitten ole mieleesi tuttlut, mikä terveydellinen riski tuo sinun 40kg ylipaino on? miksi sisäresi ei saisi olla normaalipainoinen? ettet vain olisi kade? ja..ehkä
miehesi, vaikkei sitä ollutkaan sanonut, oli jo väsynyt katselemaan sinua lihavana? tai haluaa terveen ja elämankunppanin joka ei nuorena jo sairastu diebetekseen ja muihin lihavuuden tuomiin sairauksiin?
Minulla on ylipainoa noin 60kg, eikä avokki ole koskaan käskeny laihduttamaan, suhteen myötäkin olen lihonut. Hänestä on mukava kouria vartaloani ja hän omien sanojensa pitää siitä, että olen ihanan pehmeä.
Mutta itse haluaisin kovasti laihtua, olen yrittänyt monet kerrat, silti herkut vie voiton, ja olen näin ollen todennut, että herkuttelu on niin iso osa mun elämää, että ei ole paljon muita yhtä mukavia asioita olemassakaan. Ja tiedän varsin hyvin, että mies innostuisi aivan villiksi, jos saisin itseni hoikemmaksi, koska luonnollisesti ihminen näyttää kauniimmalta ilman ylimääräisiä kiloja. Olen yrittänyt pyytää miestä mukaani lenkille ja tukemaan laihtumistani ostamalla kevyempää ruokaa, mutta turhaan. Lenkkisseuraksi ei lähde ja kevyemmästä ruuasta saa tapella käupassakäynnin yhteydessä.
Jos viitsii vastata viesteihin, niin luulisi viitsivän lukeakin viestit. Mikään ei ole niin typerää, kuin totaalisesti kärryiltä pudonneen (jos koskaan sinne kavunneen) viesti.
Nyt kun päätit laihtua, niin tee se tavalla minkä katsot parhaaksi.
Itse en etsinyt mitään dieettejä enkä ihmeellisiä ruokavaliomuutoksia. Syön enemmän salaattia, valitsen terveellisempiä ruokia ja en syö karkkia joka päivä. Tämän lisäksi löysin itselleni täydellisen liikuntalajin. Liikunnassa varsinkin suosittelen etsimään itselleen sopivan lajin. Jos pitäisi käydä juoksulenkillä, niin varmasi keksisin erilaisia tekosyitä miksi "juuri tänään ei ehdi". Toisin on tämän lajin kanssa. Harmittaa, jos on pakko jättää väliin.
Onnea elämäntapamuutokseen! Toivon sen olevan nimenomaan sellainen. Laihdutus kun on monesti aika hedelmätöntä.
Ja jos päätät seurata tuloksia, niin unohda vaaka. Mittanauha kertoo oikeat tulokset. Itsellä esim. lähti vyötäröltä 6 cm ja lantiolta 4 cm. Vaaka kuitenkin näytti vain kilon muutosta.
Uskon tietäväni ainakin osittain tunteesi. Tarinani on hieman samankaltainen, tosin minulla oli halu ja motiivi tiputtaa painoani jo suhteeni alussa. Eli tapasin mieheni 3 vuotta sitten, tein tiettäväksi miehelleni, että olen pudottanut 15kg ja suunta on "alaspäin". Valitettavasti sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan varsin laimeilla veriarvoilla, joten en saanut heti lääkitystä, vaan taistelin puolitoista vuotta saadakseni oikean reseptin. Lääkäri epäili minun olevan masentunut eikä uskonut esim. ruokapäiväkirjojani vaan epäili minun ahmivan salaa herkkuja! Joka tapauksessa, jo suhteen alussa kuvioissa on pyörinyt mieheni "ystävä" joka oli aiemmin saanut pakit oman lihavuutensa takia. Nyt saman ajan jonka olen sairastanut ja taistellut painon kanssa, tämä nainen on päässyt tiputtamaan oman painonsa ja auta armias sitä lässytyksen määrää kun kuukausi sitten alkoi hehkutus tämän naisen uudesta muodosta. Ja niinhän siinä miehellä kävi sitten hairahdus ja suhde ajautui kriisiin. Nyt olen reilun puolen vuoden kokeilulla saanut lääkityksen kohdilleen ja paino lähtenyt humisten alaspäin. Ja sen sijaan että mieheni olisi innoissaan, hän lähinnäkin katsoo kauhuissaan vierestä mitä on tapahtumassa: entisesta pallosta on kuoriutumassa seksikäs peto jota ollaan viemässä käsistä, ja aion jatkaa samalla ruokavaliolla ja liikunnalla ihan vain näyttääkseni hänelle ja "ystävälle". Todellakin käsitän mustasukkaisuuden ja katkeruuden tunteen, joka väkisinkin nousee pintaan. Sinun on vain valittava, onko mies sitä mitä todellakin haluat, oletko valmis taistelemaan oman paikkasi puolesta ja kuinka suhtautua siskoon tämän jälkeen. Oletko oikeasti onnellinen omassa vartalossasi? Jos olet, voin vilpittömästi sanoa kadehtivani sinua, pidä nainen pintasi, mutta jos alat itsekin onnea epäillä, älä epäröi aloittaa "taistelua" miestäsi ja läskejä vastaan!!! Se on sen arvoista. Voimia, jaksamista sinulle rohkea nainen, muista, että tämä on sinun elämäsi, nauti siitä ja ota kaikki ilo irti!!!
Vaikka olenkin ummartanut aloittajan ongelmat ja jutut hieman toisella tavalla, niin sinulle toivotan silti upeaa tulevaisuutta. Asenteesi on niiin oikea, positiivinen, rohkea ja eteenpäin elämässä vievä, että oli riemullista lukea textiäsi. Kunpa kaikki naiset tajuaisivat laillasi. Tsemppiä.