Olen miettinyt yhtä asiaa. Ihastuuko ihminen kuinka helposti sellaisiin jotka eivät hänestä piittaa? Itse olen huomannut, että ihastun aika harvoin, mutta silloin kun ihastun niin olen huomannut jotain aitoa kemiaa minun ja tytön välillä. Olen siis miettinyt, että pystyyköhän ihminen aistimaan toisen tunteita katseesta tai keskustelu tyylistä? Onko ihminen kuitenkin lopulta sellainen, ettei se kiinnostu ikään kuin turhaan sellaisista henkilöistä jotka eivät ole hänestä itsestään kiinnostuneita? Esim itse olen ollut ihastunut erääseen luokkatoveriin, joka ei ollut luokan kaunein, mutta käyttäytyi kuitenkin samalla tavalla kuin nämä kauneimmatkin eli luonne suht samanlainen. Pian selvisi, että sama tyttö oli minuun ihastunut ja seurustelimmekin siitä 3kk ajan. Tiesin hänen tykkäävän minusta jo ennen suhteen alkua ja oikeastaan ennen ensimmäistä keskustelua. Keskustelun jälkeen ajatus vain vahvistui.
Itse ihastun yleensä ihastun tyttöihin jotka katsovat minua toistuvasti pidempään kuin 5sek silmiin eikä katse ole sellainen tyhjän oloinen vaan siitä aistii intohimoa. En koskaan pääse testaamaan olinko oikeassa, koska tilaisuudet ovat vain sen hetken tapahtumia eikä minulla riitä uskallus mennä tuntemattomalle juttelemaan. Mietin vain olenkohan mahdollisesti oikeassa ja pystynkö tuota aistimaan, että onko tyttö minusta kiinnostunut?
Muuten täysin asiaan kuulumaton kysymys vielä tytöille. Onko tyttöjen vaikea mennä pojille juttelemaan jossei tunne häntä kunnolla? Eli jos poika ei tee aloitetta niin täytyy sanoa hyvästit tytölle ja seurustelu suhteelle? Tytöt eivät anna yhtään ymmärrystä jos poika onkin itse ujo ja odottaisi tytön tulevan juttelemaan? Poika olisi siististi pukeutunut ja komeahko. Miksette tulisi sitten juttelemaan sellaiselle?
Anteeksi tekstin epäselkoisuus jos sitä on. Ei voi mitää, mutta äidinkieli ei oikein suju lukihäiriön vuoksi enkä siten löydä kaikkia pilkku ja kirjain virheitä mitenkään.
Itse ihastun yleensä ihastun tyttöihin jotka katsovat minua toistuvasti pidempään kuin 5sek silmiin eikä katse ole sellainen tyhjän oloinen vaan siitä aistii intohimoa. En koskaan pääse testaamaan olinko oikeassa, koska tilaisuudet ovat vain sen hetken tapahtumia eikä minulla riitä uskallus mennä tuntemattomalle juttelemaan. Mietin vain olenkohan mahdollisesti oikeassa ja pystynkö tuota aistimaan, että onko tyttö minusta kiinnostunut?
Muuten täysin asiaan kuulumaton kysymys vielä tytöille. Onko tyttöjen vaikea mennä pojille juttelemaan jossei tunne häntä kunnolla? Eli jos poika ei tee aloitetta niin täytyy sanoa hyvästit tytölle ja seurustelu suhteelle? Tytöt eivät anna yhtään ymmärrystä jos poika onkin itse ujo ja odottaisi tytön tulevan juttelemaan? Poika olisi siististi pukeutunut ja komeahko. Miksette tulisi sitten juttelemaan sellaiselle?
Anteeksi tekstin epäselkoisuus jos sitä on. Ei voi mitää, mutta äidinkieli ei oikein suju lukihäiriön vuoksi enkä siten löydä kaikkia pilkku ja kirjain virheitä mitenkään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä tytön on yleensä vaikea tehdä aloite, koska suurin osa tytöistä on vain ujoja, tai pelkää muuten vain tulevansa tylysti torjutusti. Usein miten tytöt ajattelee, ettei pojat näe muuta kuin rinnat ja perseen. Joten perus tutustuminen on vaikeeta. Poikia jotka OIKEASTI välittävät on aika vähän. Tai ainakin se tuntuu siltä. Suurin osa tytöistä ainakin tykkää jos menee rohkeasti juttelemaan, mutta ei kannata viiden minuutin välein tuijotella rintoja, koska muuten se saattaa olla bye bye!
Tietenkin riippu tytöstä, että millainen pojan pitää olla. Perus tytöt yleensä tykkäävät pojista, jotka eivät ole ihan hikke, hikkejä, eli uskaltavat tehdä jotakin, mutta tuskin luokan pellekään kiinnostaa kamalasti, riippuu edelleen tytöstä.
No tuotah... Tytöillä on yleensä tiettyjä merkkejä, jos he jostain tykkäävät. He saattavat laittaa hieman hiuksiaan, hihittelevät kavereiden kanssa ja vilkuilevat poikaa vähän väliä. Kun poika menee ohi, tytön ystävät saattavat hieman hihittää ja pukkia olkapäähän ja jopa vihjailla esim: "Tuolla se taas menee", ja sellasta. Tyttö hiljenee pojan seurassa, on hieman jännittynyt ja saattaa punastella.
No oliko vastauksia kysymyksiin?
(HUOM! Ei voi puhua kaikkien tyttöjen puolesta!)
Itse en uskalla mennä juttelemaan jos ei löydy sopivaa hetkeä ja sopivaa sanottavaa. Ja jos en ole täysin varma onko henkilö minusta kiinnostunut. Mut mulla sama juttu ku mitä edellinen kirjotti, pelkään saavani tylysti pakit ja näin ollen joutuvani naurunalaiseksi jos vaikka pelästytän juttelemisellani jonkun tai jos olenkin väärässä kiinnostuksen suhteen.
Mulla lisää vielä se, kun en näytä ehkä ihan peruspulliaiselta, niin saan kaikenlaisia katseita. Niistä onkin vaikea päätellä onko se vaan kummastunutta toljottelua vai jotain muuta.
Mitä nyt omista kokemuksista voi sanoa, niin henkilöistä jotka tuntee edes jotenkin, niin on melko helppo aistia millon on kiinnostunut ja missä mielessä. Tuntemattomien kanssa se on vähän haastavempaa. Mutta mulla se ainakin menee niin, että jos kiinnostun jostain tyypistä, yritän saada jotain kontaktia henkilöön jos sitä ei löydy, kiinnostus lopahtaa. Ei kukaan jaksa olla loputtomiin kiinnostunut kestään joka ei kiinnostu myös heistä itsestään?
Itse ainakin oon epätoivonen jos poika ei pyydä treffeille vaikka oisin kiinnostunu. Kukaan ei oo ikinä pyytäny. Kyl se on poikien tehtävä se treffeillepyytäminen, en mä uskalla ketään pyytää minnekkään, hyvä että uskallan ees puhuu pojille