Matkamme olemus näyttäytyy ;)
Minne matkasi käy?
mikä sinua kuljettaa?
kysyi vastaantuleva neitokainen
uteliaana matkaajalta
Ei heti vastannut
katsoi vain neitoa silmiin
ja vilvoitteli
kasvojaan lähteellä
ryystäen leilistään
Lähde pulppusi elämää
matkalainen katsoi
veden pintaa
ja näki heijastuksen
haaveilijoista
ihmisistä, jotka
itkivät onnesta
ja olisivat antaneet mitä
tahansa saadakseen hetken
pienen tuntea hyväilyn voiman
kuin pieni lintu, jota emo siivillään
hemmottelee.
Lähteellä matkamies
voimisti janonsa piripintaan
ja kysyi oletko koskaan nähnyt tai tuntenut
vilausta rakkaudesta?
Rakkaudesta? vastasi neito
sitäkö, joka tulee ja menee
ja harvoin minnekkään
pesäänsä tekee?
Matkamies jäi empimään
ja kysyi etkö sinä tunnista minua?
tuo lintukin tuolla puun oksalla
tunnisti vapauden ja kuuntele
kuinka se laulaa hurmiossaan ja
intohimossaan rakkauden laulua
aamusta yöhön. Se kutsuu
kanssaan laulamaan sanoja ja sävelmää
jota kaikki ymmärtävät.
Tunnistatko sillan, jonka
välillemme rakensin ja
muurin, jonka puhkaisin
etsiessäni lämpöä
joka häätäisi vilun,
antaisi sydämen kyllyyden
Maistoitko lähteestä matkamies kysyi?
Siitäkö kaivosta, neito vastasi
oliko siinä jotain erikoista?
Ekö tunnistanut raikasta, makeaa
vivahdetta?
eikö se herättänyt sinussa
uskon, toivon
juopumuksen tunnetta
huutaa tahtosi tuuleen
tuntematta kipua ja tuskaa
ainoastaan antaen hyvän olon tulla
ja valua kosteuden lailla sisuksiin
antaen niille uudet kasvot
ja tunnistaisit olevasi oikealla polulla
matkalla kohti;
viisauteen, hulluuteen,
katseeseen, käsiin,
tekoihin, huuliin ja enenkaikkea
sydämeen.
Hetken neitokainen
tunnisteli matkamiehen
käsiä ja kasvoja
hymyili ja palkitsi
hyvänolonsa kuolettavan
ihanalla suudelmalla
ja sanoi;
En ehkä ensin tunnistanut
ääntäsi, mutta tarkemin katsoen
huulien kohdatessa
nousin korkeuksiin
Tunsin olevani vapaa kuin
maailman meret ja tuulet
jäin kuuntelemaan sydämen
laulua, joka kohisi koskien lailla
halkaisten taivaan
minussa avautui uusi ovi
uudet kasvot ja ne vaelsivat
löytäen tien luoksesi
Kasvojesi lempeys
ihosi kosketus
kuin linnnun siivet
ja tuntui kuin olisin kosketellut
niitä jo aikaa sitten
iloinen hymysi upposi
ja ympäröi minut
nostaen aallonharjalle
laulamaan ilman tuoksulle, jota
kaikkein eniten kaipaan;
mitään muuta suurempaa
elämisen arvoista ei voi olla kuin
R-A-K-K-A-U-S
http://www.youtube.com/watch?v=6AH7e3qK0EA&feature=related
Sitä se on ;)
Minne matkasi käy?
mikä sinua kuljettaa?
kysyi vastaantuleva neitokainen
uteliaana matkaajalta
Ei heti vastannut
katsoi vain neitoa silmiin
ja vilvoitteli
kasvojaan lähteellä
ryystäen leilistään
Lähde pulppusi elämää
matkalainen katsoi
veden pintaa
ja näki heijastuksen
haaveilijoista
ihmisistä, jotka
itkivät onnesta
ja olisivat antaneet mitä
tahansa saadakseen hetken
pienen tuntea hyväilyn voiman
kuin pieni lintu, jota emo siivillään
hemmottelee.
Lähteellä matkamies
voimisti janonsa piripintaan
ja kysyi oletko koskaan nähnyt tai tuntenut
vilausta rakkaudesta?
Rakkaudesta? vastasi neito
sitäkö, joka tulee ja menee
ja harvoin minnekkään
pesäänsä tekee?
Matkamies jäi empimään
ja kysyi etkö sinä tunnista minua?
tuo lintukin tuolla puun oksalla
tunnisti vapauden ja kuuntele
kuinka se laulaa hurmiossaan ja
intohimossaan rakkauden laulua
aamusta yöhön. Se kutsuu
kanssaan laulamaan sanoja ja sävelmää
jota kaikki ymmärtävät.
Tunnistatko sillan, jonka
välillemme rakensin ja
muurin, jonka puhkaisin
etsiessäni lämpöä
joka häätäisi vilun,
antaisi sydämen kyllyyden
Maistoitko lähteestä matkamies kysyi?
Siitäkö kaivosta, neito vastasi
oliko siinä jotain erikoista?
Ekö tunnistanut raikasta, makeaa
vivahdetta?
eikö se herättänyt sinussa
uskon, toivon
juopumuksen tunnetta
huutaa tahtosi tuuleen
tuntematta kipua ja tuskaa
ainoastaan antaen hyvän olon tulla
ja valua kosteuden lailla sisuksiin
antaen niille uudet kasvot
ja tunnistaisit olevasi oikealla polulla
matkalla kohti;
viisauteen, hulluuteen,
katseeseen, käsiin,
tekoihin, huuliin ja enenkaikkea
sydämeen.
Hetken neitokainen
tunnisteli matkamiehen
käsiä ja kasvoja
hymyili ja palkitsi
hyvänolonsa kuolettavan
ihanalla suudelmalla
ja sanoi;
En ehkä ensin tunnistanut
ääntäsi, mutta tarkemin katsoen
huulien kohdatessa
nousin korkeuksiin
Tunsin olevani vapaa kuin
maailman meret ja tuulet
jäin kuuntelemaan sydämen
laulua, joka kohisi koskien lailla
halkaisten taivaan
minussa avautui uusi ovi
uudet kasvot ja ne vaelsivat
löytäen tien luoksesi
Kasvojesi lempeys
ihosi kosketus
kuin linnnun siivet
ja tuntui kuin olisin kosketellut
niitä jo aikaa sitten
iloinen hymysi upposi
ja ympäröi minut
nostaen aallonharjalle
laulamaan ilman tuoksulle, jota
kaikkein eniten kaipaan;
mitään muuta suurempaa
elämisen arvoista ei voi olla kuin
R-A-K-K-A-U-S
http://www.youtube.com/watch?v=6AH7e3qK0EA&feature=related
Sitä se on ;)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Herra mielihyvämekanismi kutitti jälleen kerran aivojeni mielihyvämekanismeja... Kiitos!
"Rakkaus on matkan alku, sen loppu ja itse matka."
Tuli niin kuuma ulkona, että piti palata tänne rakkausrunopalstalle vilvoittelemaan... Se siitä breikistä!
Tämä pyöri äsken radiossa. Jäi päähän pyörimään, joten pyöriköön nyt vielä lisää:
http://www.youtube.com/watch?v=eB7T3lJ3dZ4
"Näissä puissa vain lehdet pesivät
valmiina sateen tulla
kuuntelen isojen lehtien alla
odotan sadetta ja sinua
en erota askeltasi sateen askelista"
Kiitos kaunis ;)
mutta onneksi tänään tuuli vilvoittaa mukavasti. Helle on hyvä syy olla tekemättä mitään, ei muka jaksa. Lainasin kirjastosta vinon pinon Tabermanneja, niitä joita hyllyssäni ei vielä ole. Aika kuluu kuin siivillä.
"Halusit viedä minut
lähteelle josta
meidän kasvomme
kuvastuisivat yhtenä.
Halusit jäädä sinne,
kieltää tuulta kajoamasta.
Minun oli paettava,
meistä oli
tulossa murhaajia.
Haluan kohdata sinut
tuulisella rannalla
missä kasvot ovat omat,
taivasta vasten erillään.
Lähteen kuvajaiset surmasivat
toisensa, suut vääntyivät
huutamaan mykkää huutoa.
Haluan kohdata sinut
tuulisella rannalla
missä simpukankuoret
särkyvät jalkojen alla.
Sinun on tiedettävä.
Mitä enemmän olet
kasvosi, itsesi,
sitä enemmän
olet minua, meitä.
Tule tuuliselle rannalle, tule!"
Nautitaan niin kauan kuin sitä meille suodaan...
http://www.youtube.com/watch?v=GDbUqDGGtl8
hieno valinta ;)
http://www.youtube.com/watch?v=EDOnOYPByI8
Hey! Oh yeah! Huh! Uh!
Yeah-yeah!
Ah-ah. Summer nights...
Flirttaileva mies on sika, entäs nainen?
Unilauluksi vähän rauhallisempaa:
"Vierelläsi sun
mä siihen rauhoitun
Vierelläsi sun
on turvapaikka mun"
Hyvää yötä!
http://www.youtube.com/watch?v=JNUq5Z7XkhU
Huomenta,
Monet asiat elämässä ovat huikaisevan hienoja, jos niitä osaa käyttää oikein, oikeassa paikassa?
"Jag längtar till landet som icke är,
ty allting som är, är jag trött att begärä.
månen berettar mig i silverne runor
om landet som icke är.
Landet, där all vär önskan blir underbart uppfylld,
landet, där alla våra kedjor falla,
landet, där vi svalka vår sargade panna
i månens dagg.
Mitt liv var en het villa.
Men ett har jag funnit och ett har jag verkligen vunnit-
vägen till landet som icke är."
http://www.youtube.com/watch?v=iQ1lf6QvjUA
men jag struntar i det.
Jag bara njuter...
Trevligt veckoslut!
http://www.youtube.com/watch?v=NVdGOz_ptDg&feature=related
"På bottnen av min trädgård ligger en sömnig sjö.
Jag som elskar jorden
vet ingenting bättre än vattnet.
I vattnet falla alla mina tankar
dem ingen sett,
mina tankar dem jag icke vågar visa för någon.
Vattnet är fullt av hemligheter."
http://www.youtube.com/watch?v=qTfuhJWi0oY&feature=related
Hyvää viikonloppua myös sinne ;)
http://www.youtube.com/watch?v=5q-3Hi4BdLo&feature=related
Ja kun jälkeen kaiken suuren
Tyhjää käteen jää
Ja kun antanut on kaiken
http://www.youtube.com/watch?v=ZlBYmIXTP_0&feature=related
Niin elämä antaa ja ottaa, koskaan ei voi tietää...mikään ei ole koskaan välttämättä lopullista, aina on toivoa, huominen kaikki muuttaa voi ;)
Tähän sopii Pablo Nerudan hienon hieno runo;
"Haluan että ymmärrät
tämän.
Tiedäthän miten siinä käy:
jos katselen
kuun kristallista kirkkautta,
hiipivän syksyn punaista oksaa
akkunani alla,
jos hipaisen
takkatulen ääressä
tuhkan haituvaa tai
karahkan karheata pintaa,
se kaikki ohjaa minua luoksesi,
ikäänkuin kaikki oleva,
aromit, valot, metallit,
olisivat pikku pursia matkalla
kohti saariasi jotka odottavat minua.
Mutta kuitenkin:
jos rakkautesi minuun vähitellen hiipuu,
hiipuu myös minun rakkauteni sinuun vähä kerrassaan.
Jos äkkiä
unohdat minut,
älä enää etsi minua, sillä
minäkin olen jo sinut unohtanut.
Jos elämäni läpi puhaltava,
lippuja hulmuttava tuuli
on sinusta mieletön ja uuvuttava,
ja päätät
häätää minut sydämestäsi
johon olen juurtunut,
ajattele
että sinä päivänä,
sinä hetkenä,
kohotan käteni,
ja juureni tempautuvat
etsimään uutta kasvumaata.
Mutta
jos joka päivä,
joka hetki,
tunnet että
kuulut ikuisesti minulle
täynnä järkähtämätöntä hellyyttä:
jos joka päivä huulillesi
puhkeaa kukka huhuilemaan minua,
silloin, rakkaani, silloin
vanha tuli polttaa minua taas,
mikään ei sammu eikä unohdu,
rakkautesi ruokkii minun rakkauttani,
ja niin kauan kuin elät, se pysyy sylissäsi
eikä kaikkoa käsivarsiltani."
http://www.youtube.com/watch?v=_cytXw0PAoE
Loistava runo jolla jälleen kerran inspiroit minuakin! Voisit alkaa runolliseksi tienäyttäjäkseni (sana muusa ei taida oikein sopia tähän asiayhteyteen:)
Ei ku lisää tulemaan:)
ihan oikeesti tiedä itekkään, mikä muhun on menny, viime syksystä lähtien on mieli tehny rustailla ja pläjäyttää tekstejä eetteriin ja viimeaikoina ihan "sairaalla" vimmalla siis positiivisesti ottaen ;)
Tais se Madonnan korsetti... eiku konsertti jätkänsaaressaa herättää...
Mull on moni asia sillai on-off, aikansa kutakin ja sitte taas joskus uudestaan tai sitten ei ;)
Mutt hei hirveän otettu oon palutteestasi, kiitos sinulle noita ;)