Iso pivilautta paikallaan,
se jatkuvasti muutti
muotoaan
Reunoillaan sen saattoi
tunnistaa, hahmoja
tuttuja
Villakoirasta
apinaan
Mutt' se kokonaisuus,
lähes hengen
salpasi
Niin kauniisti se,
reunojaan
korosti
Tuli lapsuus mieleen
se jatkuvasti muutti
muotoaan
Reunoillaan sen saattoi
tunnistaa, hahmoja
tuttuja
Villakoirasta
apinaan
Mutt' se kokonaisuus,
lähes hengen
salpasi
Niin kauniisti se,
reunojaan
korosti
Tuli lapsuus mieleen
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaunis kesäinen tunnelma, kiire unohtuu,
voi olla kuin lapsi luonnon ihmemaassa ja antaa mielikuvituksen lentää.
aamut, hiven jo keskikesän tuoksua tulvillaan, ovat aina sellainen pieni elämysmatka. Lapsena muutekseen lojuttiin usein viltillä ja tuijoteltiin noita taivaan hattaroita, muuttumisineen.
Hikistä päivän jatkoa, toivotan!
Samoin tulee myös minulle mieleeni omasta lapsuudestani
kun noin katseltiin että nähtiin jopa väreissä maton lävitse
ja tuo muistotunne on vieläkin hyvin vahva.
Kuin myös eräänä iltana helteisen päivän jälkeen kaukana
horisontissa oli - kaksi niin todentuntuista pilvisoutajaa
taivaalla !
Niitä näkyjä tuntemuksineen ei todellakaan voi unohtaa.
Runosi juuri minut tähän herätti.
pilvilautta taivaalta niin
kauas pois
kaikkosi
On jäljellä vain sininen taivas
ja tuo kumma aurinko
Vain, polttaa
Ps. Tuo maton lävitse tuijottelu onkin ihan kokeilemisen arvoinen asia, vieläkin!