En saa häntä mielestäni.
Pidän hänestä, vaikken häntä varsinaisesti tunnekaan.
Joskus uskoin hänenkin pitävän minusta, yritin lähestyäkin häntä. Varsinaisesti en henkilökohtaisesti tai suoraan.
Oli aika jolloin pelkkä hänen katseensa sai ajan ja äänet katoamaan. Näimme usein. Siis näimme, emme tavanneet, tai edes puhuneet tai tervehtineet.
Katsoimme.
Lopulta olin aivan rikki omien suurten tunteiden kanssa, että minun oli pakko peruuttaa. Ajattelin, että "kohtalo" antaa tilanteen, mistä seuraa sysäys eteenpäin, jos niin on tarkoitus. Uskoin todella niin käyvän.
Olin täysin hänen "vankinsa" omien unelmien ja kuvitelmieni vanki. Hänen tietämättään. Tai tiesi hän, että tunsin ihastusta, mutta kuinka suuret ne tunteet olivat, tai miten valtavasti ne vaikuttivat jokapäiväiseen elämääni - sitä hän ei tiennyt, ei tiedä vieläkään.
Kohtalo ei vienyt meitä yhteen. Emme juurikaan näe. Silti hän on mielessäni. Ei yhtä voimakkaasti kuin ennen, mutta jossain rintalastan takana hän asustaa. Miksi en voi vain unohtaa.
Enää hän ei katso minua.
Pidän hänestä, vaikken häntä varsinaisesti tunnekaan.
Joskus uskoin hänenkin pitävän minusta, yritin lähestyäkin häntä. Varsinaisesti en henkilökohtaisesti tai suoraan.
Oli aika jolloin pelkkä hänen katseensa sai ajan ja äänet katoamaan. Näimme usein. Siis näimme, emme tavanneet, tai edes puhuneet tai tervehtineet.
Katsoimme.
Lopulta olin aivan rikki omien suurten tunteiden kanssa, että minun oli pakko peruuttaa. Ajattelin, että "kohtalo" antaa tilanteen, mistä seuraa sysäys eteenpäin, jos niin on tarkoitus. Uskoin todella niin käyvän.
Olin täysin hänen "vankinsa" omien unelmien ja kuvitelmieni vanki. Hänen tietämättään. Tai tiesi hän, että tunsin ihastusta, mutta kuinka suuret ne tunteet olivat, tai miten valtavasti ne vaikuttivat jokapäiväiseen elämääni - sitä hän ei tiennyt, ei tiedä vieläkään.
Kohtalo ei vienyt meitä yhteen. Emme juurikaan näe. Silti hän on mielessäni. Ei yhtä voimakkaasti kuin ennen, mutta jossain rintalastan takana hän asustaa. Miksi en voi vain unohtaa.
Enää hän ei katso minua.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Samoja ajatuksia,mutta en ole heittänyt pyyhettä kehään,oon sen verran kova-ja itsepäinen,etten ole koskaan oppinut pyyhkeitä heittelemään.Mielessä on vieläkin,voimakkaammin taas kuin koskaan ennen ja hän asustaa mun rintalastan etupuolella,paikassa jonne on ketään muuta vaikea kuvitella.Onhan hän "osa mua" .....
uskon edelleen, että "kohtalon" on heitettävä meidät yhteen. Siis vähintään niin, että saan puhua hänen kanssaan.
Uskon siihen ja samalla tiedän, että on todella, todella epärealista ja tyhmää uskoa sellaiseen. Olen epätietoisuuden harhamailla.
Ehkä toivon sitä, että saan selkeän tiedon häneltä itseltään, ettei häntä kiinnosta. Silloin saisin pääteaseman omille tunteilleni ja saisin muistaa häntä, muistona, en ikuisena haaveena.
Tässä tilassa tiedän, ettei hän ole kiinnostunut, mutta silti hän on tunteissa mukana ristiriitaisen kivuliaasti.
realiteetti vs. mielikuva
Uskon, toivon... vai haluan.
minulle jos
riippuen tietenkin missä poikkeat.
Kyllä minä olen päättänyt, että vähintään niin kuuluvasti, että hänkin sen kuulee sanon Hei!
printtaat ton alotukses ja isket lapun sen äijän kouraan.Tulee jokin selvyyvs tohonkin.Kävi miten kävi.Ota riski.Et sä siihen kuole.Mitään ei saa jos yritä.Ja mitä sitte jos tulee pakit.Voi käydä hyvinkin.
Pakitkin olisivat hyväksi.
ei sitten todellakaan ole mun juttuja ;D
vaan pakko peruuttaa,ottaa se järki käteen,että voi nostaa kytkimen ja jatkaa matkaa.Tunteet on hienointa ihmisen elämässa.Tunnet olevasi elossa,kantava voima arjessa.Tunteita ei voi kukaan meiltä
viedä.Tunteita saa olla ja pitääkin.Kohteet on oikeita tai vääriä.Sitä vastaan on turhaan taistella.On sitten
eri asia kertooko tunteistaan kohteelle.Mitä ihminen pelkää?Mainetta,kasvojen menetystä?Jokaisella varmaan löytyy syy,miksi ei kerro.Fiksu ihminen osaa kyllä varmasti käyttäytyä noissa tilanteissa.Vaatii
uskoa ja luottamusta.Voisin jatkaa aiheesta vaikka kuinka paljon,mutta helle tekee tepposet,ei nyt jaksa.
Niin minähän luovutan ja syytän hellettä.tekosyy.
Itselläni samanlainen tarina kerrottavana. Uskon vielä kuitenkin kohtaloon, mutta kun hänet kohtaan aion myös tehdä oman osuuteni ''suhteemme'' puolesta. Jos emme uskalla tällä hetkellä tehdä aloitteita, emme uskalla niitä koskaan. Saati sitten uskalla muuten kohdata ihmistä. Uskokaa rakkauteen!
on mullakii.Ihan kuin olisin ite kirjottanu ton alotuksen.Varmaan päikkäreiden aikoihin.Onkohan mulla
kaksoisolento jossain?Rakas, lupaathan kertoa minulle tuon kaiken.En ole pelleillyt kanssasi.Siitähän syytät
minua kuin minä sinua.Mikä väärinkäsitysten vyyhti.Nostetaanko kissa pöydälle?Onko meistä siihen?
Nyt poistuu,muuten pää hajoo täällä .Ei mitää järkeä tässä tuohussa.
miksei tohittas?
onhan se pöydälle nostettu monet monet kerrat kuluneitten vuosienkin aikana!
tarvis oikeesti tehdä jotian.... .
nyt tarvii varmaan lopettaa tääl olo "oikeesti"
Siksi en luekkaan viestiäsi, koska A: se on liian pitkä
B: kukaan ei tiedä kuka olet
C: Miksi kiusata itseään jos ei ota suoraan yhteyttä.
Voit kysyä, että onko sulla mahiksia suoraan ja jos ei ole, niin silloin vapautat itsesi etsimään jotaIn toista.
Elämä on lyhyt ei kannata kahlita tunteitaan turhaan johonkin.
"Voit kysyä, että onko sulla mahiksia suoraan ja jos ei ole, niin silloin vapautat itsesi etsimään jotaIn toista.
Elämä on lyhyt ei kannata kahlita tunteitaan turhaan johonkin."
Hoh hoijaa... Miksi sitten turhaan kirjoittelet?
Kun kysyy suoraan onko mahiksia niin pikkuhiljaa rupeaa oivaltamaan tosiasiat. Minullekkin on käynyt niin kun otin yhteyttä, niin ei edes muistanut kuka olin. Oli kuulema niin monta vaihtoehtoa. Helpottaa paljon, jos ottaa yhteyttä.
Mut, jos et uskalla niin jatka vain unelmointiasi. Huvinsa kullakin..:).
en tarkoittanut sitä. Suosittelen sitä kaikille mahiksia haluaville ja tekisin tuon toisessa tilanteessa itsekin. Ja olisi paras apu ja konsti.
Nyt en kuitenkaan aio, tällähetkellä niin tehdä. Vaan haluan samaan lopputulokseen, ilman soittoja tai viestejä.
Tiedän ettei hän ole kiinnostunut, miksi omat tunteeni ei voi loppua?
No joo, annan ajan jatkaa tehtäväänsä.
Et ole koskaan selvittänyt edes asiaa, onko kiinnostunut.. Eikös niin?
.
aika ja tilanteet oli ja ovat sellaiset, että valkoisen lipun heiluttaminen on kaikinpuolin parempi, kuin syöksyä soitellen sotaan.