Lapsuudenkodissani ei ollut TV:tä, eikä vaimoni helluntaiperheessä, joten lähtöasetelmat ovat niiltäosin samanlaiset. Lapsuudenkodista lähdettyäni laitoin TV:n, tullessani uskoon laitoin pois, naimisiin mentyäni uskossa tuli koettelemuksia ja urheilu alkoi kiinnostaa niin paljon että piti laittaa uudestaan: Häkkinen...jalkapallon MM-kisat..., Jumala ja vaimo alkoi puhuttelemaan että kotiamme/elämäämme hallitsee tuo "laatikko" keskeisellä paikalla. Vieraitakin kun kävi evankeliointi oli vaikeaa kun "laatikko" oli taitavampi puhumaan. Sydäntä raastavasti kannoin sen pois, kotimatka oli keveä, Kiitos Herralle ! kotimme on ollut hengellisempi ilman "laatikkoa" se on tosiasia. Yksi kummallinen puoli asiassa on, ihmiset (poislukien uskovat) suuttuvat ja ovat melkein agressiivisia kun kuulevat että meillä ei ole TV:tä, ja en ole sarjoissa kiinni. Olen tullut siihen tulokseen että he haluaisivat olla samassa onnellisessa asemassa mutta ovat voimattomia tekemään sitä. Ihailen ihmisiä joilla on hyvä TV kuri, heitäkin tunnen. Jääkiekon MM-kisat lähestyy, saattaa olla että käyn jonkun Suomen ottelun jossakin katsomassa...
Televisiosta
Joonatan
1217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Näin se oikeesti on... onpahan sulla nyt enemmän aikaa tärkeempiin hommiin.. kiinnostavat pelithän voi aina tsiikaa jossain muualla,eikö vain? Ihmisiä kiinnostaa eri asiat, sitä ei voi kiistää... toiset tykkää tauluista, toiset urheilun seuraamisesta ja tauluista. Eikö niin.