Lapsuuteti kauhein kokemus, oli vuonna 1962, jolloin piti mennä luokkaretkelle, Aavaranalle, puolen kilometrin päähän.
Saavuinkin kl 9.00 mutta tapahtuma olikin klo 8.00
Yksin jäin itkemään koulun pihalle.
Lopulta iloinen lapsikulkue saapui pihalle.
Sain lakritsin palkaksi.
Saavuinkin kl 9.00 mutta tapahtuma olikin klo 8.00
Yksin jäin itkemään koulun pihalle.
Lopulta iloinen lapsikulkue saapui pihalle.
Sain lakritsin palkaksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja minun kauhein kokemukseni olivat hiihtokilpailut ne ainoat johon oli pakko osallistua. Hiihdin harhaan ja tuöin toiseksi viimeisenä maaliin. Sain silti "palkinnoksi" sellaisen tyynypurkkapakkauksen jossa oli peräti 2 kpl.
Hihaa , minä jolle tuli ruotsista kahdesti ehdot...
Ja minä matikasta. Mistähän nuo lapset ovat matikkapäänsä perineet. Poika jopa pitkän matikan lukiossa, minä tuskin osaan tuota ysiluokalle menevää neuvoa. Eipä se juuri multa kysykään.
jäin kun olimme suunnistamassa. Suunnistus ei ole koskaan ollut alaani ja taisivatpa jo koulussa voikkaopet hätääntyäkin kun ehti tulla pimeä ennenkuin koulupiha alkoi häämöttään osaltani.