Osuukunta SOK ja Keskusta

"kaunista".

Näin meille vakuutettiin koko 1990-luvun loppupuoli hallituksien toimesta. Keskitä, keskitä, suurennu, se on ainoa tapa saada kustannustehokasta toimintaa aikaan.

Nyt nämä samat keskittäjät ovat sanomassa että hinnat ovat kilpailun puutteen vuoksi niin korkeat.

Sehän piti olla kustannustehokasta yhdistää kaikki kauppaketjut yhdeksi. Miksi se ei sitä olekaan?

Silloihan Suomessa yritettiin keskittää jopa ihmiset muutamaan "kasvukeskukseen".

?????????????????? kirjoitti:

"kaunista".

Näin meille vakuutettiin koko 1990-luvun loppupuoli hallituksien toimesta. Keskitä, keskitä, suurennu, se on ainoa tapa saada kustannustehokasta toimintaa aikaan.

Nyt nämä samat keskittäjät ovat sanomassa että hinnat ovat kilpailun puutteen vuoksi niin korkeat.

Sehän piti olla kustannustehokasta yhdistää kaikki kauppaketjut yhdeksi. Miksi se ei sitä olekaan?

Silloihan Suomessa yritettiin keskittää jopa ihmiset muutamaan "kasvukeskukseen".

Lue lisää

Saksalainen Lidl sai meillä kymmenisen vuotat sitten järjettömän jarrutuksen jälkeen sillanpääaseman ja perusti sitten tunnetun ketjunsa myös Suomeen. Nykyisin Lidl'in hintataso on vajaat 20 % alle Kesko-SOK:n monoliitin määräämäämä, maailman kalleimman päivitätistavaran hintatason. Saksassa Lind'in tason on kotimaisen SOK-Keskon tasosta noin - 50 % alle, joka johtuu lähinnä siitä että siellä kuten muuallakin sivistyneissä euroopan valtioissa vallitsee kohtuullnen vapaa kilpailu.

Lidl kertoo totuuden kirjoitti:

Saksalainen Lidl sai meillä kymmenisen vuotat sitten järjettömän jarrutuksen jälkeen sillanpääaseman ja perusti sitten tunnetun ketjunsa myös Suomeen. Nykyisin Lidl'in hintataso on vajaat 20 % alle Kesko-SOK:n monoliitin määräämäämä, maailman kalleimman päivitätistavaran hintatason. Saksassa Lind'in tason on kotimaisen SOK-Keskon tasosta noin - 50 % alle, joka johtuu lähinnä siitä että siellä kuten muuallakin sivistyneissä euroopan valtioissa vallitsee kohtuullnen vapaa kilpailu.

Lue lisää

Tutkimuksen mukaan Lidl:in hintataso on 3-5% halvempi kuin Suomalaisten ketjujen.

Näin Etla tutki talvella, Sitten yksi merkittävä asia. Lidl on ollut lähdössä Suomesta koko ajan kun on ollut suomessa. Syynä' se että tekee tappiota tulee koko ajan.

Eli Saksalainen emoyhtiö rahoittaa Suomen Lidliä koko ajan.

Näin oN kirjoitti:

Tutkimuksen mukaan Lidl:in hintataso on 3-5% halvempi kuin Suomalaisten ketjujen.

Näin Etla tutki talvella, Sitten yksi merkittävä asia. Lidl on ollut lähdössä Suomesta koko ajan kun on ollut suomessa. Syynä' se että tekee tappiota tulee koko ajan.

Eli Saksalainen emoyhtiö rahoittaa Suomen Lidliä koko ajan.

Lue lisää

Lidll laajentaa koko ajan ja valtaa hiljalleen markkinoita. Mitä järkeä on laajentaa toimintaa koko ajan, jos on pois lähdössä? Käytä sinä vaan niitä ylikalliita ketjuja.

lataamon ovi kirjoitti:

Lidll laajentaa koko ajan ja valtaa hiljalleen markkinoita. Mitä järkeä on laajentaa toimintaa koko ajan, jos on pois lähdössä? Käytä sinä vaan niitä ylikalliita ketjuja.

Prisma on nyt halvempi kuin Lidl. Jotkut yksittäiset tavarat saattaa Lidlissä olla halvempia (lauantain erikoistarjoukset) mutta yleisesti ottaen kaikki on halvempaa Prismassa.

Suomen tarvittaisiin uusi väkivahva ulkomainen ketju jotta kilpaili saataisiin toimimaan. Lidl on jo nujerrettu ja se on joutunut nostamaan hintatasonsa suomalaiselle tasolle - osittain jopa korkeammalle.

halvemmalla kirjoitti:

Prisma on nyt halvempi kuin Lidl. Jotkut yksittäiset tavarat saattaa Lidlissä olla halvempia (lauantain erikoistarjoukset) mutta yleisesti ottaen kaikki on halvempaa Prismassa.

Suomen tarvittaisiin uusi väkivahva ulkomainen ketju jotta kilpaili saataisiin toimimaan. Lidl on jo nujerrettu ja se on joutunut nostamaan hintatasonsa suomalaiselle tasolle - osittain jopa korkeammalle.

Lue lisää

Itse laskeskelin, että voin vuodessa tehdä yhden kaukomatkan (2vko) ja yhden Euroopan loman (1vko) enemmän vuodessa, kun siirryin Lidll´n asiakkaaksi.

lataamon ovi kirjoitti:

Itse laskeskelin, että voin vuodessa tehdä yhden kaukomatkan (2vko) ja yhden Euroopan loman (1vko) enemmän vuodessa, kun siirryin Lidll´n asiakkaaksi.

tulet huomaamaan, että Lidlissä menee enemmän rahaa kuin Prismassa. Saattaa käydä niin että lomailut loppuu kokonaan kun syö saksalaista ruokaa. -No se varmaan riittääkin - saksalaisessa makkarassa on eksotiikkaa kuin kaukomatkassa.

Näin oN kirjoitti:

Tutkimuksen mukaan Lidl:in hintataso on 3-5% halvempi kuin Suomalaisten ketjujen.

Näin Etla tutki talvella, Sitten yksi merkittävä asia. Lidl on ollut lähdössä Suomesta koko ajan kun on ollut suomessa. Syynä' se että tekee tappiota tulee koko ajan.

Eli Saksalainen emoyhtiö rahoittaa Suomen Lidliä koko ajan.

Lue lisää

Saksalaisessa Lidlissä ei ehkä alun alkaen oikein tiedostettu, kuinka paljon Suomessa kuluu rahaa päivittäisiin ilmoituksiin. Monissa muissa maissa ruokakaupat eivät ilmoittele juuri lainkaan. Lidlin markkinoille tulokin on jotenkin outo - aluksihan se ei ilmoitellut juuri lainkaan. Nykyään Lidl ilmoittelee hyvinkin paljon ja joutuu tekemään sen myyntivolyymiinsa nähden kalliimmalla kuin City-Marketit ja Prismat.

Samaan tilanteeseen joutuu mikä tahansa ulkomainen ketju täällä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Saksalaisessa Lidlissä ei ehkä alun alkaen oikein tiedostettu, kuinka paljon Suomessa kuluu rahaa päivittäisiin ilmoituksiin. Monissa muissa maissa ruokakaupat eivät ilmoittele juuri lainkaan. Lidlin markkinoille tulokin on jotenkin outo - aluksihan se ei ilmoitellut juuri lainkaan. Nykyään Lidl ilmoittelee hyvinkin paljon ja joutuu tekemään sen myyntivolyymiinsa nähden kalliimmalla kuin City-Marketit ja Prismat.

Samaan tilanteeseen joutuu mikä tahansa ulkomainen ketju täällä.

Lue lisää

.

halvemmalla kirjoitti:

Prisma on nyt halvempi kuin Lidl. Jotkut yksittäiset tavarat saattaa Lidlissä olla halvempia (lauantain erikoistarjoukset) mutta yleisesti ottaen kaikki on halvempaa Prismassa.

Suomen tarvittaisiin uusi väkivahva ulkomainen ketju jotta kilpaili saataisiin toimimaan. Lidl on jo nujerrettu ja se on joutunut nostamaan hintatasonsa suomalaiselle tasolle - osittain jopa korkeammalle.

Lue lisää

Megahertsin Lidl olivat tänään koeajopaikkoina. Sinäpoika puhut palturia; Lidl myy täysin selkeästi huokeammlla kuin Prismassa on SOK:n maanlaajuinen linja, ja myös Keskoa huokeammalla, jota K-Hertta-marketissa H-niemen metroaseman naapurissa pikaisesti vilkaisin.

halvemmalla kirjoitti:

Prisma on nyt halvempi kuin Lidl. Jotkut yksittäiset tavarat saattaa Lidlissä olla halvempia (lauantain erikoistarjoukset) mutta yleisesti ottaen kaikki on halvempaa Prismassa.

Suomen tarvittaisiin uusi väkivahva ulkomainen ketju jotta kilpaili saataisiin toimimaan. Lidl on jo nujerrettu ja se on joutunut nostamaan hintatasonsa suomalaiselle tasolle - osittain jopa korkeammalle.

Lue lisää

Arina jakaa bonuksina asiakkailleen5%. Lidl_in hintataso 3-5%:iin halvempi kuin Arinan. Vain Ne rihkamat on yleensä halvempia. Elintarvikkeissa hintaero hyvin pieni. Eli kun se 5%:n bonus-palautus tulee se tekee sen että Lidl ei pysty kilpailemaan hinnalla.

Kun vielä yhdistyää sen että Plussassa ja Arinassa bonukset kattavat myös polttoaineostot niin se tkee kokonaisuudessaan noiden katjujen hinnat huomattavasti halvemmiksi kuin Lidl:lin hinnat.

Tuo Bonus tekee osuuskaupassa jopa yli 7 senttiä bensan litrahintaan alennusta nykyisillä hinnoilla. Plussassa bonus- alennus on jopa 4 senttiä.


Suurin osa bonuksista kertyykin juuri polttoaineostoista.

Eli Lidl on kokonaisuudessaan hyvin paljon kalliimpi kauppa kuin Suomalaiset ketjut vaikka hyllyhinnat ovat pikkuisen halvempia.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Saksalaisessa Lidlissä ei ehkä alun alkaen oikein tiedostettu, kuinka paljon Suomessa kuluu rahaa päivittäisiin ilmoituksiin. Monissa muissa maissa ruokakaupat eivät ilmoittele juuri lainkaan. Lidlin markkinoille tulokin on jotenkin outo - aluksihan se ei ilmoitellut juuri lainkaan. Nykyään Lidl ilmoittelee hyvinkin paljon ja joutuu tekemään sen myyntivolyymiinsa nähden kalliimmalla kuin City-Marketit ja Prismat.

Samaan tilanteeseen joutuu mikä tahansa ulkomainen ketju täällä.

Lue lisää

Oli yllätys jopa se kuinka paljon suomessa mnee rahaa palkkoihin ja rakennusten lämmiytkseen.

Näinpä --- kirjoitti:

Arina jakaa bonuksina asiakkailleen5%. Lidl_in hintataso 3-5%:iin halvempi kuin Arinan. Vain Ne rihkamat on yleensä halvempia. Elintarvikkeissa hintaero hyvin pieni. Eli kun se 5%:n bonus-palautus tulee se tekee sen että Lidl ei pysty kilpailemaan hinnalla.

Kun vielä yhdistyää sen että Plussassa ja Arinassa bonukset kattavat myös polttoaineostot niin se tkee kokonaisuudessaan noiden katjujen hinnat huomattavasti halvemmiksi kuin Lidl:lin hinnat.

Tuo Bonus tekee osuuskaupassa jopa yli 7 senttiä bensan litrahintaan alennusta nykyisillä hinnoilla. Plussassa bonus- alennus on jopa 4 senttiä.


Suurin osa bonuksista kertyykin juuri polttoaineostoista.

Eli Lidl on kokonaisuudessaan hyvin paljon kalliimpi kauppa kuin Suomalaiset ketjut vaikka hyllyhinnat ovat pikkuisen halvempia.

Lue lisää

Mitähän tässä nyt oikein on vertailtu ja miten? Toki jos vertaa samoja suomalaisia merkkituotteita Lidlissä ja muussa kaupassa, etu on mitätön, eikä silloin tietenkään kannata Lidliin lähteä ostoksille, mikäli omat kulutustottumukset ovat sen tyyppiset. Etua syntyy, jos on kiinnostunut hinnan lisäksi laadusta. Lidlin omissa merkeissä, jotka ovat tuontitavaraa, on laatu yleensä sen verran kova ja hinta edullinen, ettei suomalaisen teollisuuden tuotteilla ole kilpailussa sanomista. Keski-euroopan kuluttajat kun ovat tottuneet vaatimaan paljon korkeampaa laatua kuin suomalaiset.

Jos vertaa vaikkapa Lidlin täyslihamakkaroita HK:n tai Atrian "lihaan verrattavista" teurasjätteistä ja jauhoista puristetuille pötkoille, joiden hinta kuitenkin on samaa luokkaa kuin Lidlin täyslihaisissa, ei kotimainen pärjää. Sama pätee juustoihin, jäätelöihin ja moniin muihin tuoteryhmiin. Lidlistä saa keski-eurooppalaisten standardien mukaista laatua ylivoimaisesti edullisimmin Suomessa.

Se on sitten eri asia, jos ei ole parempaan laatuun tottunut vaan mieluummin valitsee tuttuja ja turvallisia merkkejä laadusta tinkien.

Karjaan komea kirjoitti:

Mitähän tässä nyt oikein on vertailtu ja miten? Toki jos vertaa samoja suomalaisia merkkituotteita Lidlissä ja muussa kaupassa, etu on mitätön, eikä silloin tietenkään kannata Lidliin lähteä ostoksille, mikäli omat kulutustottumukset ovat sen tyyppiset. Etua syntyy, jos on kiinnostunut hinnan lisäksi laadusta. Lidlin omissa merkeissä, jotka ovat tuontitavaraa, on laatu yleensä sen verran kova ja hinta edullinen, ettei suomalaisen teollisuuden tuotteilla ole kilpailussa sanomista. Keski-euroopan kuluttajat kun ovat tottuneet vaatimaan paljon korkeampaa laatua kuin suomalaiset.

Jos vertaa vaikkapa Lidlin täyslihamakkaroita HK:n tai Atrian "lihaan verrattavista" teurasjätteistä ja jauhoista puristetuille pötkoille, joiden hinta kuitenkin on samaa luokkaa kuin Lidlin täyslihaisissa, ei kotimainen pärjää. Sama pätee juustoihin, jäätelöihin ja moniin muihin tuoteryhmiin. Lidlistä saa keski-eurooppalaisten standardien mukaista laatua ylivoimaisesti edullisimmin Suomessa.

Se on sitten eri asia, jos ei ole parempaan laatuun tottunut vaan mieluummin valitsee tuttuja ja turvallisia merkkejä laadusta tinkien.

Lue lisää

Olen kerran ostanut Lidl:in omaa makkaraa. Kun maistoin niin oli tulla oksennus eikä se kelvannut edes koiralleni. Sekin nuuhka si ja tuhahti ja käänsi selkänsä.

Enpä ole sen jälkeen koskenut yhteenkään Saksalaiseen tuotteeseen. Minulla ei ole varaa haaskata rahaa sellaiseen jota ei voi syödä.

Vai Laatu?????? kirjoitti:

Olen kerran ostanut Lidl:in omaa makkaraa. Kun maistoin niin oli tulla oksennus eikä se kelvannut edes koiralleni. Sekin nuuhka si ja tuhahti ja käänsi selkänsä.

Enpä ole sen jälkeen koskenut yhteenkään Saksalaiseen tuotteeseen. Minulla ei ole varaa haaskata rahaa sellaiseen jota ei voi syödä.

Lue lisää

Mene nyt jo lastenosastolle kehittelemään satuolentojasi.

lataamon ovi kirjoitti:

Itse laskeskelin, että voin vuodessa tehdä yhden kaukomatkan (2vko) ja yhden Euroopan loman (1vko) enemmän vuodessa, kun siirryin Lidll´n asiakkaaksi.

Minä saan noin 400 euroa vuodessa jo bonuksia S-ryhmästä. Lidlistä vain epämääräisiä ulkomaanmössöjä.

keriämen poke kirjoitti:

Mene nyt jo lastenosastolle kehittelemään satuolentojasi.

Nykyisin Lidl myy Suomalaista makkaraa (EU-alueella valmistettua HK). Eikä hinta ole sen halvempi kuin muissakaan kaupoissa. Myy Valion maitoa omalla merkillään muutaman sentin halvemmalla kuin muut. Myy Vaasan leipää. Valion jugurtit. Ingmanin voi. Eli perin Suomalaista.

Siellä ole Saksalaita muu kuin limsa ja juusto. Ei tarjoakaan enää sitä saksalaita. ONNEKSI:

Lidl kertoo totuuden kirjoitti:

Saksalainen Lidl sai meillä kymmenisen vuotat sitten järjettömän jarrutuksen jälkeen sillanpääaseman ja perusti sitten tunnetun ketjunsa myös Suomeen. Nykyisin Lidl'in hintataso on vajaat 20 % alle Kesko-SOK:n monoliitin määräämäämä, maailman kalleimman päivitätistavaran hintatason. Saksassa Lind'in tason on kotimaisen SOK-Keskon tasosta noin - 50 % alle, joka johtuu lähinnä siitä että siellä kuten muuallakin sivistyneissä euroopan valtioissa vallitsee kohtuullnen vapaa kilpailu.

Lue lisää

ja sinnepäin töissä. En tietenkään väitä, että huono juttu. On siellä suomalaisiakin.

Tosin kielitaitoni on sen verran huono, etten tiedä saavatko ne Suomen palkkatason mukaidsia palkkoja. Ainoa asia mik äminua huolestuttaa, on juuri se, että saavatko he suomen hintatason mukaisia palkkoja? En minä ole mikään ihmisystävä, mutta pitää työstä saada edes maan palkkatason mukainen palkka. Että hengissä pysyy työllään.

Pitäisi työttömienkin pysyä hengissä Suomessa, mutta se ei kiinnosta hallitustamme pätkääkään.

.. vaikkapa USA:n säännöstöstä reiluin sadan vuoden takaa meille sopivaksi skrivattuna muutaisi meikäläisten sairaita rakenteita. Sellaisen säätäjiä ei van nykyisestä eduskunnasta löydy, kuten tunnettua. Kuten muistanet, jo 1800 -luvun lopun aikoina DC:n jenkit hiffasivat että Rockefellereitten suku, alkujaan öljyn roudaajana rikastumisen alkuun päässyt taitava jengi keksi hirttosilmukan alan toisille yrittäjille, ja jota taidolla käyttäen fyekkaheimo valtasi alaa pelottavan tehokkaasti. Hallituksessa pääteltiin että jos ei heille - ja vastaaville kovanaamoille - saada mitään rajaa, kävelevät ne hyivnkin pian kongressin ja senaatin pöydillä antamassa käskyjään. Noista tuumailuista syntyi antitrustilaki, jota siis meille kipeästi kaivattaisiin..

Seppo Hietanen

CITY.-Keskusta kirjoitti:

.. vaikkapa USA:n säännöstöstä reiluin sadan vuoden takaa meille sopivaksi skrivattuna muutaisi meikäläisten sairaita rakenteita. Sellaisen säätäjiä ei van nykyisestä eduskunnasta löydy, kuten tunnettua. Kuten muistanet, jo 1800 -luvun lopun aikoina DC:n jenkit hiffasivat että Rockefellereitten suku, alkujaan öljyn roudaajana rikastumisen alkuun päässyt taitava jengi keksi hirttosilmukan alan toisille yrittäjille, ja jota taidolla käyttäen fyekkaheimo valtasi alaa pelottavan tehokkaasti. Hallituksessa pääteltiin että jos ei heille - ja vastaaville kovanaamoille - saada mitään rajaa, kävelevät ne hyivnkin pian kongressin ja senaatin pöydillä antamassa käskyjään. Noista tuumailuista syntyi antitrustilaki, jota siis meille kipeästi kaivattaisiin..

Seppo Hietanen

Lue lisää

Paras laki kuluttajan kannalta olisi sellainen laki, joka kieltäisi tukkuporrasta omistamasta vähittäisporrasta ja estäisi sen, että tavaran tukkuostaja ja -myyjä määräisi, mitkä vähittäiskaupan valikoimat ja hinnat ovat.

Päätösvalta pitäisi palauttaa kauppiaalle, mikä lienee mahdotonta, koska osuustoiminnan alkaminen teki kauppiaasta tukkurin myymälänhoitajan jo yli sata vuotta sitten.

Transit_mies kirjoitti:

Paras laki kuluttajan kannalta olisi sellainen laki, joka kieltäisi tukkuporrasta omistamasta vähittäisporrasta ja estäisi sen, että tavaran tukkuostaja ja -myyjä määräisi, mitkä vähittäiskaupan valikoimat ja hinnat ovat.

Päätösvalta pitäisi palauttaa kauppiaalle, mikä lienee mahdotonta, koska osuustoiminnan alkaminen teki kauppiaasta tukkurin myymälänhoitajan jo yli sata vuotta sitten.

Lue lisää

.

Googlettamalla saatua perustietoa:


Kesko Oyj on kaupan alalla toimiva pörssiyhtiö, joka harjoittaa tukkukauppaa, tuottaa vähittäiskauppaa tukevia palveluja ja hankkii vähittäiskaupan liiketiloja. Keskon kanssa ovat yhteistoiminnassa vähittäiskauppaa harjoittavat itsenäiset K-kauppiaat. Keskolla on itsellään vähittäiskauppaa harjoittavia tytäryhtiöitä, jotka myös osallistuvat vähittäiskaupan tukipalveluiden tuottamiseen sekä harjoittavat suoraa kuluttaja-asiakaskauppaa (mm. Anttila eri liiketoimintakonsepteineen [NetAnttila.com, KodinYkkönen, Anttila-tavaratalot sekä -postimyynti]).

Kesko Oyj tytäryhtiöineen ja itsenäiset K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän. Tällä ryhmällä oli toiseksi suurin markkinaosuus (33,7 %) Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2008. Ensimmäisellä sijalla oli S-ryhmä 41 %:n markkinaosuudella. [2]

Nykyään Kesko Oyj:lla on neljä toimialaa: Ruokakauppa, Käyttötavarakauppa, Rautakauppa sekä Auto- ja konekauppa. Käyttötavarakauppa sisältää mm. Anttilan, K-citymarketin käyttötavarakaupan, Intersport Finlandin, Indoor Groupin huonekalukaupan, Mustan Pörssin sekä Kenkäkeskon.

Liikevaihto 8 447 milj. € (2009)
**************************************
( Tämä lienee tukkukaupan lv.. mikä lienee sitten K-kaupan myynti kuluttajahinnoin.(?).

S-ryhmässä vähittäismyynti oli vuonna 2008 arvoltaan 11 800 milj. euroa

S-ryhmä:

S-ryhmä on suomalainen, kaupan alalla toimiva osuustoiminnallinen yritysryhmä. Se käsittää 22 itsenäistä alueellista Osuuskauppaa ja näiden omistaman Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) tytäryhtiöineen. Lisäksi S-ryhmään kuuluu 10 paikallista osuuskauppaa.[2]. Osuuskauppojen jäsenet eli asiakasomistajat omistavat Osuuskaupat. S-ryhmän toiminta-ajatuksena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen.

SOK:n ja sen tytäryhtiöiden muodostama konserni on nimeltään SOK-yhtymä. S-ryhmän pääkonttori eli Ässäkeskus sijaitsee Helsingin Vallilassa.

S-ryhmän vähittäismyynti oli vuonna 2008 arvoltaan 11,8 miljardia euroa
ja asiakasomistajien lukumäärä noin 1,8 miljoonaa.[3] S-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta oli samana vuonna 42,4 prosenttia, kun sen suurimman kilpailijan K-ryhmän osuus oli 33,7 prosenttia.

**
Summittaisesti valtion budjettiin vertaillen saadaan joku tolkku poliittisten monoliitien mittakaavasta.

Suomen tasavallan budjetti 2010:
............................ 52 481 948

liikevaihtoluvut:
08-09 (?)
Kesko ... 8 500,000
S-ryhmä 12 000,000
Yhteensä..................20 000 000, siis pyöreät 40 % valtion "liikevaihdosta", l. budjetista


Seppo Hietanen

CITY.-Keskusta kirjoitti:

.

Googlettamalla saatua perustietoa:


Kesko Oyj on kaupan alalla toimiva pörssiyhtiö, joka harjoittaa tukkukauppaa, tuottaa vähittäiskauppaa tukevia palveluja ja hankkii vähittäiskaupan liiketiloja. Keskon kanssa ovat yhteistoiminnassa vähittäiskauppaa harjoittavat itsenäiset K-kauppiaat. Keskolla on itsellään vähittäiskauppaa harjoittavia tytäryhtiöitä, jotka myös osallistuvat vähittäiskaupan tukipalveluiden tuottamiseen sekä harjoittavat suoraa kuluttaja-asiakaskauppaa (mm. Anttila eri liiketoimintakonsepteineen [NetAnttila.com, KodinYkkönen, Anttila-tavaratalot sekä -postimyynti]).

Kesko Oyj tytäryhtiöineen ja itsenäiset K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän. Tällä ryhmällä oli toiseksi suurin markkinaosuus (33,7 %) Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2008. Ensimmäisellä sijalla oli S-ryhmä 41 %:n markkinaosuudella. [2]

Nykyään Kesko Oyj:lla on neljä toimialaa: Ruokakauppa, Käyttötavarakauppa, Rautakauppa sekä Auto- ja konekauppa. Käyttötavarakauppa sisältää mm. Anttilan, K-citymarketin käyttötavarakaupan, Intersport Finlandin, Indoor Groupin huonekalukaupan, Mustan Pörssin sekä Kenkäkeskon.

Liikevaihto 8 447 milj. € (2009)
**************************************
( Tämä lienee tukkukaupan lv.. mikä lienee sitten K-kaupan myynti kuluttajahinnoin.(?).

S-ryhmässä vähittäismyynti oli vuonna 2008 arvoltaan 11 800 milj. euroa

S-ryhmä:

S-ryhmä on suomalainen, kaupan alalla toimiva osuustoiminnallinen yritysryhmä. Se käsittää 22 itsenäistä alueellista Osuuskauppaa ja näiden omistaman Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) tytäryhtiöineen. Lisäksi S-ryhmään kuuluu 10 paikallista osuuskauppaa.[2]. Osuuskauppojen jäsenet eli asiakasomistajat omistavat Osuuskaupat. S-ryhmän toiminta-ajatuksena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen.

SOK:n ja sen tytäryhtiöiden muodostama konserni on nimeltään SOK-yhtymä. S-ryhmän pääkonttori eli Ässäkeskus sijaitsee Helsingin Vallilassa.

S-ryhmän vähittäismyynti oli vuonna 2008 arvoltaan 11,8 miljardia euroa
ja asiakasomistajien lukumäärä noin 1,8 miljoonaa.[3] S-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta oli samana vuonna 42,4 prosenttia, kun sen suurimman kilpailijan K-ryhmän osuus oli 33,7 prosenttia.

**
Summittaisesti valtion budjettiin vertaillen saadaan joku tolkku poliittisten monoliitien mittakaavasta.

Suomen tasavallan budjetti 2010:
............................ 52 481 948

liikevaihtoluvut:
08-09 (?)
Kesko ... 8 500,000
S-ryhmä 12 000,000
Yhteensä..................20 000 000, siis pyöreät 40 % valtion "liikevaihdosta", l. budjetista


Seppo Hietanen

Lue lisää

Kaupan kohdalla kehitys on ollut rankkaa. Suljetun talouden suojassa jokainen silloinen kaupan toimija - S-ryhmä, Kesko, Tuko ja OTK, myöhemmin E-Osuuskunta Eka, sitten Tradeka ja nyt Suomen Lähikauppa Oy - pitivät markettejaan jokaisen kirkonkylänkin torin laidalla. Siellä olivat sulassa sovussa S- ja E-Marketit, T- ja K-kaupat sekä Alko, apteekki, posti ja poliisi ja vielä kaikkien pankkien konttorit, niitäkin viittä eri lajia.

Kun sitten markkinat avattiin ja kilpailu alkoi, niin seuraus oli raju tarve kulujen sopeuttamiseen. OTK joutui ensimmäisenä liemeen, koska se oli ollut eniten tappiollinen. Lääke oli Rantalan toteuttama fuusio, sikäli merkittävä, että se loi ensimmäiset valtakunnalliset ketjut pt-kauppaan, jossa yksi omistaja hallitsi koko markkinointikanavan ostoista tukkutoimintaan ja vähittäismyymälöihin saakka. Se oli niin kustannustehokasta, että SOK seurasi heti perässä ja Keskokin joutui tiukentamaan ketjuohjaustaan rajusti. Tukolle jäi luu käteen ja se pilkottiin, pääosin Keskolle. Kun E-Osuuskunta Eka pantiin velkasaneeraukseen, niin Tradeka kuihtui, kun rahaa laajentamiseen ei ollut eikä ulkomainen sijoittajakaan ollut halukas panostamaan niin paljoa kuin S-ryhmän ja keskon vauhdissa pysyminen olisi edellyttänyt.

Ny on Suomen kuluttajakauppa vain kahden suuren keskusliikkeen käsissä ja kuluttaja maksaa siitä 15-20% korkeampaa ruoan hintaa kuin muut eurooppalaiset kuluttajat halvimmillaan niissä maissa, joissa on vielä aitoa paikallista kilpailua vähitytäisKAUPPIAIDEN kesken.

Tilannehan on se, ettei meillä kilpailla kauppojen, vaan ketjujen ja keskusliikkeiden välillä, kun kauppiaalla ei ole mitään valtaa päättää valikoimistaan eikä hinnoistaankaan. Sen tekee ketjun keskusjohto Helsingissä

Transit_mies kirjoitti:

Kaupan kohdalla kehitys on ollut rankkaa. Suljetun talouden suojassa jokainen silloinen kaupan toimija - S-ryhmä, Kesko, Tuko ja OTK, myöhemmin E-Osuuskunta Eka, sitten Tradeka ja nyt Suomen Lähikauppa Oy - pitivät markettejaan jokaisen kirkonkylänkin torin laidalla. Siellä olivat sulassa sovussa S- ja E-Marketit, T- ja K-kaupat sekä Alko, apteekki, posti ja poliisi ja vielä kaikkien pankkien konttorit, niitäkin viittä eri lajia.

Kun sitten markkinat avattiin ja kilpailu alkoi, niin seuraus oli raju tarve kulujen sopeuttamiseen. OTK joutui ensimmäisenä liemeen, koska se oli ollut eniten tappiollinen. Lääke oli Rantalan toteuttama fuusio, sikäli merkittävä, että se loi ensimmäiset valtakunnalliset ketjut pt-kauppaan, jossa yksi omistaja hallitsi koko markkinointikanavan ostoista tukkutoimintaan ja vähittäismyymälöihin saakka. Se oli niin kustannustehokasta, että SOK seurasi heti perässä ja Keskokin joutui tiukentamaan ketjuohjaustaan rajusti. Tukolle jäi luu käteen ja se pilkottiin, pääosin Keskolle. Kun E-Osuuskunta Eka pantiin velkasaneeraukseen, niin Tradeka kuihtui, kun rahaa laajentamiseen ei ollut eikä ulkomainen sijoittajakaan ollut halukas panostamaan niin paljoa kuin S-ryhmän ja keskon vauhdissa pysyminen olisi edellyttänyt.

Ny on Suomen kuluttajakauppa vain kahden suuren keskusliikkeen käsissä ja kuluttaja maksaa siitä 15-20% korkeampaa ruoan hintaa kuin muut eurooppalaiset kuluttajat halvimmillaan niissä maissa, joissa on vielä aitoa paikallista kilpailua vähitytäisKAUPPIAIDEN kesken.

Tilannehan on se, ettei meillä kilpailla kauppojen, vaan ketjujen ja keskusliikkeiden välillä, kun kauppiaalla ei ole mitään valtaa päättää valikoimistaan eikä hinnoistaankaan. Sen tekee ketjun keskusjohto Helsingissä

Lue lisää

..vallitisi jonkinlaatuinen autonomia niiden kilpaillesssa jossain määrin keskenään. Ilmiö ja aika oli ilmeisesti astetta terveepää nykyistä. Jossain vaiheessa taannoin on pidetty puhetta ( olisiko ollut Keskolla kun putosivat S-ryhmän vauhdista? ) palata aluetukkujen aikaan.

Totta on että neidän järjestelmämme muistuttaa lähimmin vanhan neukkulan kontallaan toimivaa osaa, kun arvioidaan kaupan keskittymistä sekä haivaitaan mihin se on vääjäämättä johtamassa. Raju ylihinnoittelu pitää monoliitin läntisen maailman kalleimpana jakelijana. Kaupan politisoitumista korostaa meillä lisäksi yhtyiskunnan ikävään suuntaan vetävä kehitys; - poikkeuksellisen suuri työttömyys, laajalle hallinnasta karannut kasvana köyhyysongelma yhdistettynä palkansaajien keski -ja alimman luokan sekä köyhimmän kansanosan asemaan, ostovoiman puutteeseen, - vauhdittaa superkallis ruokakori hyvinvointiyhteiskunnan rappiota ja kasvattaa tuloeroja epäedulliseen suuntaan. Nämä yhteensä korostuvat kansan kahtiajakaumisessa joka puolestaan vetää yhtieskuntaa kohti pitävää syöveriä. Neukkula oli yhteiskunta jonka kommarit uskoivat toimivan ilman markkinataloutta. Näillä määrillä keskitetyn politisoituneen kaupan kilpailun estävä vaikutus vetää meitä samaan suuntaan koska aitoa kilpailua ei esiinny ja markkinatalouden oireeetkin lakkaavat toimimasta. Syyllisiä ovat yhtä lailla Kok kuin kepun poliitikot.

SH

CITY.-Keskusta kirjoitti:

..vallitisi jonkinlaatuinen autonomia niiden kilpaillesssa jossain määrin keskenään. Ilmiö ja aika oli ilmeisesti astetta terveepää nykyistä. Jossain vaiheessa taannoin on pidetty puhetta ( olisiko ollut Keskolla kun putosivat S-ryhmän vauhdista? ) palata aluetukkujen aikaan.

Totta on että neidän järjestelmämme muistuttaa lähimmin vanhan neukkulan kontallaan toimivaa osaa, kun arvioidaan kaupan keskittymistä sekä haivaitaan mihin se on vääjäämättä johtamassa. Raju ylihinnoittelu pitää monoliitin läntisen maailman kalleimpana jakelijana. Kaupan politisoitumista korostaa meillä lisäksi yhtyiskunnan ikävään suuntaan vetävä kehitys; - poikkeuksellisen suuri työttömyys, laajalle hallinnasta karannut kasvana köyhyysongelma yhdistettynä palkansaajien keski -ja alimman luokan sekä köyhimmän kansanosan asemaan, ostovoiman puutteeseen, - vauhdittaa superkallis ruokakori hyvinvointiyhteiskunnan rappiota ja kasvattaa tuloeroja epäedulliseen suuntaan. Nämä yhteensä korostuvat kansan kahtiajakaumisessa joka puolestaan vetää yhtieskuntaa kohti pitävää syöveriä. Neukkula oli yhteiskunta jonka kommarit uskoivat toimivan ilman markkinataloutta. Näillä määrillä keskitetyn politisoituneen kaupan kilpailun estävä vaikutus vetää meitä samaan suuntaan koska aitoa kilpailua ei esiinny ja markkinatalouden oireeetkin lakkaavat toimimasta. Syyllisiä ovat yhtä lailla Kok kuin kepun poliitikot.

SH

Lue lisää

Keskon ja S-ryhmä'n yhteisen liikeavihtoluvun suhde BKT:n kanssa antaa myös kuvaa monoliitin massiivisuudesta;
BKT pyörii noin 175 mrd euron tasolla. K:n ja S:n osuus kotimaan tasolla on tuosta siis jo vajaa 12 %. K:n ja S:n operaatiot viennissä / laajennuksisssa lähinnä vanhaan itäblokkiin kasvattaa niiden osuutta BKT:sta.

Sh

CITY.-Keskusta kirjoitti:

..vallitisi jonkinlaatuinen autonomia niiden kilpaillesssa jossain määrin keskenään. Ilmiö ja aika oli ilmeisesti astetta terveepää nykyistä. Jossain vaiheessa taannoin on pidetty puhetta ( olisiko ollut Keskolla kun putosivat S-ryhmän vauhdista? ) palata aluetukkujen aikaan.

Totta on että neidän järjestelmämme muistuttaa lähimmin vanhan neukkulan kontallaan toimivaa osaa, kun arvioidaan kaupan keskittymistä sekä haivaitaan mihin se on vääjäämättä johtamassa. Raju ylihinnoittelu pitää monoliitin läntisen maailman kalleimpana jakelijana. Kaupan politisoitumista korostaa meillä lisäksi yhtyiskunnan ikävään suuntaan vetävä kehitys; - poikkeuksellisen suuri työttömyys, laajalle hallinnasta karannut kasvana köyhyysongelma yhdistettynä palkansaajien keski -ja alimman luokan sekä köyhimmän kansanosan asemaan, ostovoiman puutteeseen, - vauhdittaa superkallis ruokakori hyvinvointiyhteiskunnan rappiota ja kasvattaa tuloeroja epäedulliseen suuntaan. Nämä yhteensä korostuvat kansan kahtiajakaumisessa joka puolestaan vetää yhtieskuntaa kohti pitävää syöveriä. Neukkula oli yhteiskunta jonka kommarit uskoivat toimivan ilman markkinataloutta. Näillä määrillä keskitetyn politisoituneen kaupan kilpailun estävä vaikutus vetää meitä samaan suuntaan koska aitoa kilpailua ei esiinny ja markkinatalouden oireeetkin lakkaavat toimimasta. Syyllisiä ovat yhtä lailla Kok kuin kepun poliitikot.

SH

Lue lisää

Kauppa on keskittynyt logistiikan kustannustehokkuuden ehdoilla ja siinä pelissä on otettu valta pois kauppiaalta.

Markkinatalouden pitäisi toimia niin, että kukin kauppias saisi täysin vapaasti päättää valikoimistaan ja hinnoistaan sekä vapaasti ostaa tavaransa miltä tukkurilta haluaa. Vasta tämä toisi aidon markkinatalouden kaupan alalle, kun se nyt on kahden konglomeraatin kaksinpeliä ja yksinvaltaa, jossa kuluttajasta piitataan vain markkinatutkimusten keskiarvojen verran ja sitäkin vain valtakunnan tasolla.

On erittäin surkeaa, että Suomessa on ajauduttu tähän tilaan, vaikka kertoohan se toki sen, ettei maassa ole ymmärretty markkinataloudesta mitään, ei kepussa eikä kokoomuksessakaan, jos poliitikoista puhutaan.

Transit_mies kirjoitti:

Kaupan kohdalla kehitys on ollut rankkaa. Suljetun talouden suojassa jokainen silloinen kaupan toimija - S-ryhmä, Kesko, Tuko ja OTK, myöhemmin E-Osuuskunta Eka, sitten Tradeka ja nyt Suomen Lähikauppa Oy - pitivät markettejaan jokaisen kirkonkylänkin torin laidalla. Siellä olivat sulassa sovussa S- ja E-Marketit, T- ja K-kaupat sekä Alko, apteekki, posti ja poliisi ja vielä kaikkien pankkien konttorit, niitäkin viittä eri lajia.

Kun sitten markkinat avattiin ja kilpailu alkoi, niin seuraus oli raju tarve kulujen sopeuttamiseen. OTK joutui ensimmäisenä liemeen, koska se oli ollut eniten tappiollinen. Lääke oli Rantalan toteuttama fuusio, sikäli merkittävä, että se loi ensimmäiset valtakunnalliset ketjut pt-kauppaan, jossa yksi omistaja hallitsi koko markkinointikanavan ostoista tukkutoimintaan ja vähittäismyymälöihin saakka. Se oli niin kustannustehokasta, että SOK seurasi heti perässä ja Keskokin joutui tiukentamaan ketjuohjaustaan rajusti. Tukolle jäi luu käteen ja se pilkottiin, pääosin Keskolle. Kun E-Osuuskunta Eka pantiin velkasaneeraukseen, niin Tradeka kuihtui, kun rahaa laajentamiseen ei ollut eikä ulkomainen sijoittajakaan ollut halukas panostamaan niin paljoa kuin S-ryhmän ja keskon vauhdissa pysyminen olisi edellyttänyt.

Ny on Suomen kuluttajakauppa vain kahden suuren keskusliikkeen käsissä ja kuluttaja maksaa siitä 15-20% korkeampaa ruoan hintaa kuin muut eurooppalaiset kuluttajat halvimmillaan niissä maissa, joissa on vielä aitoa paikallista kilpailua vähitytäisKAUPPIAIDEN kesken.

Tilannehan on se, ettei meillä kilpailla kauppojen, vaan ketjujen ja keskusliikkeiden välillä, kun kauppiaalla ei ole mitään valtaa päättää valikoimistaan eikä hinnoistaankaan. Sen tekee ketjun keskusjohto Helsingissä

Lue lisää

Lähikauppaketju pysty sitten valtaaman markkina-alaa jos o noin mahdottomat katteet?

Kyse on siitä että noiden hintojen alle ei vi mennä.

Yksi syy on Suomen korkea elintaso. Toinen syy on rakentamisen kalleus ilmastollisista syistä. Kolmas syy ankara talvi.

Palkkataso, lämmöneristys ja lämmitys. Siinäpä se tiivistettynä on!

Sakasassa riitttää kun on seinät ja katto. Suomessa pitää laitaa tuon lisäksi 15-30 senttiä lämpöeristettä. Saksassa riittää kun on jinkinlainen lämmitys, Suomessa åitää olla todella tehokas lämmitys.

!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

Lähikauppaketju pysty sitten valtaaman markkina-alaa jos o noin mahdottomat katteet?

Kyse on siitä että noiden hintojen alle ei vi mennä.

Yksi syy on Suomen korkea elintaso. Toinen syy on rakentamisen kalleus ilmastollisista syistä. Kolmas syy ankara talvi.

Palkkataso, lämmöneristys ja lämmitys. Siinäpä se tiivistettynä on!

Sakasassa riitttää kun on seinät ja katto. Suomessa pitää laitaa tuon lisäksi 15-30 senttiä lämpöeristettä. Saksassa riittää kun on jinkinlainen lämmitys, Suomessa åitää olla todella tehokas lämmitys.

Lue lisää

Höpsistä - kukkuu sulle. Saksan lainsäädäntö päivitäistavarakaupan valvomiseksi on samaa tasoa kuin meilläkin. Sitten voisit, kun - jos joskus menet käymään saksassa, niin katsoa vähän muutenkin ympärillesi, ja tulisit sitten kertomaan kokemuksistasi. Etukäteen voin jo kertoa sulle että kuvaamaasi tropiikkia sun pitää haeskella jostain pitkältä etelämmästä..

Seppo Hietanen

Transit_mies kirjoitti:

Kauppa on keskittynyt logistiikan kustannustehokkuuden ehdoilla ja siinä pelissä on otettu valta pois kauppiaalta.

Markkinatalouden pitäisi toimia niin, että kukin kauppias saisi täysin vapaasti päättää valikoimistaan ja hinnoistaan sekä vapaasti ostaa tavaransa miltä tukkurilta haluaa. Vasta tämä toisi aidon markkinatalouden kaupan alalle, kun se nyt on kahden konglomeraatin kaksinpeliä ja yksinvaltaa, jossa kuluttajasta piitataan vain markkinatutkimusten keskiarvojen verran ja sitäkin vain valtakunnan tasolla.

On erittäin surkeaa, että Suomessa on ajauduttu tähän tilaan, vaikka kertoohan se toki sen, ettei maassa ole ymmärretty markkinataloudesta mitään, ei kepussa eikä kokoomuksessakaan, jos poliitikoista puhutaan.

Lue lisää

.

.. halvaannuttaa lopunkin mahdollisen kyvyn tehdä enää yhtään mitään....
Linjaan kuulumatonta mutta elinatrvikekauppaan kuuluvaa on päivän uutinen Venäjän tempusta panna stoppiin lähes kaikki mahdollinen elintarvikkeiden vienti sinne..
Väittämä - stop rajalla tuntuu lievästi sanottuna veetuilulta; tyypillistä ryssän vedätystä... seuraavaksi kaik kuullaan että Atria Valio ym.. siirtävätkin tuotantonsa Venäjälle, yhteisyritykseksi ties minkä rosvojengin peiteorganisaation kanssa.. Sitähän kait Putinin tsuppari tulee tänne Haloskan kanssa junailemaan..

SH

!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

Lähikauppaketju pysty sitten valtaaman markkina-alaa jos o noin mahdottomat katteet?

Kyse on siitä että noiden hintojen alle ei vi mennä.

Yksi syy on Suomen korkea elintaso. Toinen syy on rakentamisen kalleus ilmastollisista syistä. Kolmas syy ankara talvi.

Palkkataso, lämmöneristys ja lämmitys. Siinäpä se tiivistettynä on!

Sakasassa riitttää kun on seinät ja katto. Suomessa pitää laitaa tuon lisäksi 15-30 senttiä lämpöeristettä. Saksassa riittää kun on jinkinlainen lämmitys, Suomessa åitää olla todella tehokas lämmitys.

Lue lisää

...pääomat eivät riitä.

TUKO kaatui aikanaan siihen, ettei usean itsenäisen tukkukauppiasyrittäjän joukko vähittäiskauppa-asiakkaineen päässyt kilpailemaan kauppakeskustonteista, koska ne vei SOK ja Kesko pääomillaan. E-Osuuskunta Eka kaatui myös pääomien puutteeseen ja pantiin velkasaneeraukseen.

Markkinaosuuksia ei oligopolititlanteessa, kahden suuren keskusliikkeen harvainvallassa, kukaan pysty voittamaan hintakilpailulla, koska asiakkaista liian pieni osa lähtee ajelemaan halpojen hinytojen perässä. Ratkaisevaa on vain se, kenellä on eniten myymäläneliöitä ja eniten isoja toimipisteita.

Markkinaosuuksia vallataan nykyisin vain myymälöitä rakentamalla ja myyntipinta-alaa lisäämällä niin kuin Lidl on tehnyt saksalaisella pääomallaan, mutta päässyt vasta n. 10% markkinaosuuteen.

CITY.-Keskusta kirjoitti:

.

.. halvaannuttaa lopunkin mahdollisen kyvyn tehdä enää yhtään mitään....
Linjaan kuulumatonta mutta elinatrvikekauppaan kuuluvaa on päivän uutinen Venäjän tempusta panna stoppiin lähes kaikki mahdollinen elintarvikkeiden vienti sinne..
Väittämä - stop rajalla tuntuu lievästi sanottuna veetuilulta; tyypillistä ryssän vedätystä... seuraavaksi kaik kuullaan että Atria Valio ym.. siirtävätkin tuotantonsa Venäjälle, yhteisyritykseksi ties minkä rosvojengin peiteorganisaation kanssa.. Sitähän kait Putinin tsuppari tulee tänne Haloskan kanssa junailemaan..

SH

Lue lisää

Kaupan keskittyminen on pohjoismainen ilmiö, Norja hyvänä esimerkkinä. EUssa keskittymistä on eniten Saksassa ja muissa mantereen pohjoispuolen maissa, mutta välimeren maissa on perheyrityskauppiallla edelleen huomattavan iso osuus markkinoista.

Venäläisten touhu taas on ylsinomaan sikäläistä sisäpoliittista uhoa, jossa nyt on Suomen vuoro Puolan, Tanskan ja vastaavien jälkeen. Putin ja Medvejev demonstroivat kansalaisilleen, että heidän hallintonsa on tiukkaa, kovaa ja "kansan etuja" ajavaa. Mistään ruoan laadustahan tässä ei ole missään nimessä kyse.

Transit_mies kirjoitti:

Kaupan kohdalla kehitys on ollut rankkaa. Suljetun talouden suojassa jokainen silloinen kaupan toimija - S-ryhmä, Kesko, Tuko ja OTK, myöhemmin E-Osuuskunta Eka, sitten Tradeka ja nyt Suomen Lähikauppa Oy - pitivät markettejaan jokaisen kirkonkylänkin torin laidalla. Siellä olivat sulassa sovussa S- ja E-Marketit, T- ja K-kaupat sekä Alko, apteekki, posti ja poliisi ja vielä kaikkien pankkien konttorit, niitäkin viittä eri lajia.

Kun sitten markkinat avattiin ja kilpailu alkoi, niin seuraus oli raju tarve kulujen sopeuttamiseen. OTK joutui ensimmäisenä liemeen, koska se oli ollut eniten tappiollinen. Lääke oli Rantalan toteuttama fuusio, sikäli merkittävä, että se loi ensimmäiset valtakunnalliset ketjut pt-kauppaan, jossa yksi omistaja hallitsi koko markkinointikanavan ostoista tukkutoimintaan ja vähittäismyymälöihin saakka. Se oli niin kustannustehokasta, että SOK seurasi heti perässä ja Keskokin joutui tiukentamaan ketjuohjaustaan rajusti. Tukolle jäi luu käteen ja se pilkottiin, pääosin Keskolle. Kun E-Osuuskunta Eka pantiin velkasaneeraukseen, niin Tradeka kuihtui, kun rahaa laajentamiseen ei ollut eikä ulkomainen sijoittajakaan ollut halukas panostamaan niin paljoa kuin S-ryhmän ja keskon vauhdissa pysyminen olisi edellyttänyt.

Ny on Suomen kuluttajakauppa vain kahden suuren keskusliikkeen käsissä ja kuluttaja maksaa siitä 15-20% korkeampaa ruoan hintaa kuin muut eurooppalaiset kuluttajat halvimmillaan niissä maissa, joissa on vielä aitoa paikallista kilpailua vähitytäisKAUPPIAIDEN kesken.

Tilannehan on se, ettei meillä kilpailla kauppojen, vaan ketjujen ja keskusliikkeiden välillä, kun kauppiaalla ei ole mitään valtaa päättää valikoimistaan eikä hinnoistaankaan. Sen tekee ketjun keskusjohto Helsingissä

Lue lisää

Olet sinä harvinaisen tyhmä hulluksikin.

bibju kirjoitti:

Olet sinä harvinaisen tyhmä hulluksikin.

..hyvin Jäbän ja muutaman muun asiallisten kommenttien ja vastineitten esiin nostajana; - muuten heitto kuvaa vain tekijänsä mentaalista tilaa: valitettavasti.

Seppo Hietanen

.

Avauksessa arviodaan kaupan keskittymää kahden suurimman muodostaman monoliitin valossa. E-liikkeen, entisen EKA-yhtymän ja sen edeltäjän OTK:n puolestapuheen näkeminen tässä on pahasti harhaista.

S-ryhmän "voiton palautus asiakkaille" on totuuden valossa vain kolmannen luokan huulenheittoa, sillä 1 - 2 % tai muuten vain kananruoan tasoisen "hyvityksen lippua" voidaan heilutella, kun kilpailusta vapailla markkinoilla voidaan poliittisen sateenvarjon suojassa harjoittaa suoranaista kiskontaa, aj kun hintaatso liikkuu 15 - 20 % ylihinnan puolella mm. päivitäistavarakaupassa.

Autokauppassa kaupparyhmien ja valtion verotuottojen laittomaan yhteissuojeluun on käytetty raakaa tullipolitiikkaa, varmuudella ohjattua tullilain värinlukua ja kieroa, aina asikaan tappioksi tapahtuvaa arvioimista apuna käyttäen. Reilusti ylihinnoitetuille K:n ja S-ruhmän osin hallitsemille autokaupan markkinoille on näin tehokkaasti lyöty tulppaa estämällä halpojen tuontiautojen tuontia ja kauppaa.


Seppo Hietanen

CITY.-Keskusta kirjoitti:

.

Avauksessa arviodaan kaupan keskittymää kahden suurimman muodostaman monoliitin valossa. E-liikkeen, entisen EKA-yhtymän ja sen edeltäjän OTK:n puolestapuheen näkeminen tässä on pahasti harhaista.

S-ryhmän "voiton palautus asiakkaille" on totuuden valossa vain kolmannen luokan huulenheittoa, sillä 1 - 2 % tai muuten vain kananruoan tasoisen "hyvityksen lippua" voidaan heilutella, kun kilpailusta vapailla markkinoilla voidaan poliittisen sateenvarjon suojassa harjoittaa suoranaista kiskontaa, aj kun hintaatso liikkuu 15 - 20 % ylihinnan puolella mm. päivitäistavarakaupassa.

Autokauppassa kaupparyhmien ja valtion verotuottojen laittomaan yhteissuojeluun on käytetty raakaa tullipolitiikkaa, varmuudella ohjattua tullilain värinlukua ja kieroa, aina asikaan tappioksi tapahtuvaa arvioimista apuna käyttäen. Reilusti ylihinnoitetuille K:n ja S-ruhmän osin hallitsemille autokaupan markkinoille on näin tehokkaasti lyöty tulppaa estämällä halpojen tuontiautojen tuontia ja kauppaa.


Seppo Hietanen

Lue lisää

!!!!!!!!!!!

Onhan niitä vielä kaksi lisää. Siis Lidl ja Lä'hikauppa.

Arvioippa samalla miksi nuo kaksi ei ota sitä markkina-asemaa joka niille olisi helppo ottaa jos sinun 15-20% ylohinnoittelu olisi totta?

Noista kahdestahan tulisi vuodessa isoimmat kaupparyhmät.

Sinun analyysisi on keskeneräinen kun et ota tuota asiaa mukaan. Siis MIKSI?- Nuo kaksi ei ota sitä suurempaa markkinaa????? Noilla ylihinnoillahan se olis leikintekoa.

vastaappa kerrankin kirjoitti:

!!!!!!!!!!!

Onhan niitä vielä kaksi lisää. Siis Lidl ja Lä'hikauppa.

Arvioippa samalla miksi nuo kaksi ei ota sitä markkina-asemaa joka niille olisi helppo ottaa jos sinun 15-20% ylohinnoittelu olisi totta?

Noista kahdestahan tulisi vuodessa isoimmat kaupparyhmät.

Sinun analyysisi on keskeneräinen kun et ota tuota asiaa mukaan. Siis MIKSI?- Nuo kaksi ei ota sitä suurempaa markkinaa????? Noilla ylihinnoillahan se olis leikintekoa.

Lue lisää

Mato 65 senttiä litra. Kotimaiset lihavalmisteet 4 euroa kilo...

Varmasti lähtis repeämään. Tuota minä odotan lähikaupalta.

vastaappa kerrankin kirjoitti:

!!!!!!!!!!!

Onhan niitä vielä kaksi lisää. Siis Lidl ja Lä'hikauppa.

Arvioippa samalla miksi nuo kaksi ei ota sitä markkina-asemaa joka niille olisi helppo ottaa jos sinun 15-20% ylohinnoittelu olisi totta?

Noista kahdestahan tulisi vuodessa isoimmat kaupparyhmät.

Sinun analyysisi on keskeneräinen kun et ota tuota asiaa mukaan. Siis MIKSI?- Nuo kaksi ei ota sitä suurempaa markkinaa????? Noilla ylihinnoillahan se olis leikintekoa.

Lue lisää

..vähän harjoittelemaan ja katsele sen jälkeen ympärillesi, ja tutustu vaikka vähän kunnallispolitiikkaan, kaavoitukseen ym.. - niin ehkä se siitä saattaa kirkastua..

kissanpojan silmät kirjoitti:

..vähän harjoittelemaan ja katsele sen jälkeen ympärillesi, ja tutustu vaikka vähän kunnallispolitiikkaan, kaavoitukseen ym.. - niin ehkä se siitä saattaa kirkastua..

Hehehhe

Nuo lähikauppojen kavoitusasiat ei ole mitään muuta kuin läpihuutojuttuja. Niiden kiinteistöjen pinta-alat on niin pienet että siinä ei tarvitse muuta kuin hakee rakennusluvan ja rakentaa kaupan.

Tuirhaa tuolla perusteella tuota asiaa yrittääkään ratkoa.

Todellisuus on vain niin että ei

Näinpä--- kirjoitti:

Hehehhe

Nuo lähikauppojen kavoitusasiat ei ole mitään muuta kuin läpihuutojuttuja. Niiden kiinteistöjen pinta-alat on niin pienet että siinä ei tarvitse muuta kuin hakee rakennusluvan ja rakentaa kaupan.

Tuirhaa tuolla perusteella tuota asiaa yrittääkään ratkoa.

Todellisuus on vain niin että ei

Lue lisää

Mutta muuttama, ehkä vain yksi sekopää(?) sotkee tälläkin linjalla ammatilaisen tietotaidon debatin. Vapaalla sisäänpääsyllä olevaan yhteisöön tulee toki väistämättä sisään häiriköitä, joiden heikko mielenlaatu ei anna myöden kuin sekavaa sössötystä. Pahoittelen asianlinjalle kertynyttä vähälahjaisten sekoilua.

asiat arvoonsa kirjoitti:

Mutta muuttama, ehkä vain yksi sekopää(?) sotkee tälläkin linjalla ammatilaisen tietotaidon debatin. Vapaalla sisäänpääsyllä olevaan yhteisöön tulee toki väistämättä sisään häiriköitä, joiden heikko mielenlaatu ei anna myöden kuin sekavaa sössötystä. Pahoittelen asianlinjalle kertynyttä vähälahjaisten sekoilua.

Lue lisää

Tidelisuus on vain niin että Lähikaupan ja Lid:lin kilpailukyky ei riitä niiden hintojen alle millä SOK ja Kesko myyvät ruokaa. Jos olisi noin isot ylihinnottelut kuin Hietanen väittää se olisi vuoden juttu kun Lähikauppa olisi Suomen markknajohtaja. Jos Lähikauppa pystyisi edes 10% halvempiin hyllyhintoihin kuin nuo kaksi ketjua niin sit'ä 50%:n markkinaosuutta ei tarvitsisi kauan haalia. Siinä jäisi vielä tuonkin hinnoittelun jälkeen 5-10%:ttiin ylimääräistä tuolle kilpailijallle Hietasen Arvion mukaan.

Lähikaupan pääjohtaja muuten noin vuosi sitten sanoi että kilpailu hinnoilla on kiristynyt niin paljon että Lähikauppa joutuu luopumaan muuutamasta kauppapaikasta ja keskittymään pelkästään isoihin taajamiin. Tuo osoittaa sen että tuota väitettyä ulihinnoittelua ei ole. Miksi Lähikauppa ei valtaisi sitä johtavaa markkina-asemaa?

Näinpä--- kirjoitti:

Tidelisuus on vain niin että Lähikaupan ja Lid:lin kilpailukyky ei riitä niiden hintojen alle millä SOK ja Kesko myyvät ruokaa. Jos olisi noin isot ylihinnottelut kuin Hietanen väittää se olisi vuoden juttu kun Lähikauppa olisi Suomen markknajohtaja. Jos Lähikauppa pystyisi edes 10% halvempiin hyllyhintoihin kuin nuo kaksi ketjua niin sit'ä 50%:n markkinaosuutta ei tarvitsisi kauan haalia. Siinä jäisi vielä tuonkin hinnoittelun jälkeen 5-10%:ttiin ylimääräistä tuolle kilpailijallle Hietasen Arvion mukaan.

Lähikaupan pääjohtaja muuten noin vuosi sitten sanoi että kilpailu hinnoilla on kiristynyt niin paljon että Lähikauppa joutuu luopumaan muuutamasta kauppapaikasta ja keskittymään pelkästään isoihin taajamiin. Tuo osoittaa sen että tuota väitettyä ulihinnoittelua ei ole. Miksi Lähikauppa ei valtaisi sitä johtavaa markkina-asemaa?

Lue lisää

Muuten Lähikauppa myi osan noista kauppaikoista Keskolle ja osan SOK:lle.

Näinpä--- kirjoitti:

Tidelisuus on vain niin että Lähikaupan ja Lid:lin kilpailukyky ei riitä niiden hintojen alle millä SOK ja Kesko myyvät ruokaa. Jos olisi noin isot ylihinnottelut kuin Hietanen väittää se olisi vuoden juttu kun Lähikauppa olisi Suomen markknajohtaja. Jos Lähikauppa pystyisi edes 10% halvempiin hyllyhintoihin kuin nuo kaksi ketjua niin sit'ä 50%:n markkinaosuutta ei tarvitsisi kauan haalia. Siinä jäisi vielä tuonkin hinnoittelun jälkeen 5-10%:ttiin ylimääräistä tuolle kilpailijallle Hietasen Arvion mukaan.

Lähikaupan pääjohtaja muuten noin vuosi sitten sanoi että kilpailu hinnoilla on kiristynyt niin paljon että Lähikauppa joutuu luopumaan muuutamasta kauppapaikasta ja keskittymään pelkästään isoihin taajamiin. Tuo osoittaa sen että tuota väitettyä ulihinnoittelua ei ole. Miksi Lähikauppa ei valtaisi sitä johtavaa markkina-asemaa?

Lue lisää

Ensinnäkin: Suomessa ei markkinaosuuksista kilpailla kuluttajahinnoilla, koska hintakilpailu - siis hintajousto - ei lisää markkinaosuuksia valtakunnallisella tasolla johtuen siitä, että kuluttaja ei aja autollaan rajattomia matkoja hiukan halvempien hintojen perässä. Markkinaosuuksista kilpailtaessa on ainoa keino hallita parhaita myyntipaikkoja ja omistaa isoja myymälöitä, koska isoissa myymälöissä pääsee sellaiseen kustannustehokkuuteen, jossa kuluttajahinnasta jää eniten katetuottoa.

Tästä siis johtuu S-ryhmän ja Keskon valta-asema, jota ei kukaan enää hintojaan alentamalla pysty horjuttamaan, joten siksi S-ryhmä ja Kesko voivat pitää hintojaan sellaisella tasolla, josta riittää katetta koko ajan myös yhä uusiin rakennusprojekteihin, uusien kauppakeskusten rakentamiseen ja myymäläkoon kasvattamiseen, koska vai noilla keinoilla kumoikaan voi nenää saada pois markkinaosuutta toiselta suurelta kiloailijalta.

Toinen asia on, että Suomen lähikauppa Oy on painunut niin pieneksi tekijäksi, ettei se pysty neuvottelemaan enää ostohintojaan sellaqisiksi, että se hintakilpailuun pystyisi. Lidl puolestaan tekee koko ajan hienoa tulosta, koska sen ei tarvitse pudottaa hintatasoaan niin alas kuin sen olisi pakko, jos S-ryhmä ja Kesko todella kilpailisivat hinnoilla.

Kun luulet, että Suomen hinnat ovat edulliset, niin unohdat, että niissä peritään sinulta joka päivä kaikki Keskon ja S-ryhmän uusien suurmyymälöiden rakennuskustannukset.

Transit_mies kirjoitti:

Ensinnäkin: Suomessa ei markkinaosuuksista kilpailla kuluttajahinnoilla, koska hintakilpailu - siis hintajousto - ei lisää markkinaosuuksia valtakunnallisella tasolla johtuen siitä, että kuluttaja ei aja autollaan rajattomia matkoja hiukan halvempien hintojen perässä. Markkinaosuuksista kilpailtaessa on ainoa keino hallita parhaita myyntipaikkoja ja omistaa isoja myymälöitä, koska isoissa myymälöissä pääsee sellaiseen kustannustehokkuuteen, jossa kuluttajahinnasta jää eniten katetuottoa.

Tästä siis johtuu S-ryhmän ja Keskon valta-asema, jota ei kukaan enää hintojaan alentamalla pysty horjuttamaan, joten siksi S-ryhmä ja Kesko voivat pitää hintojaan sellaisella tasolla, josta riittää katetta koko ajan myös yhä uusiin rakennusprojekteihin, uusien kauppakeskusten rakentamiseen ja myymäläkoon kasvattamiseen, koska vai noilla keinoilla kumoikaan voi nenää saada pois markkinaosuutta toiselta suurelta kiloailijalta.

Toinen asia on, että Suomen lähikauppa Oy on painunut niin pieneksi tekijäksi, ettei se pysty neuvottelemaan enää ostohintojaan sellaqisiksi, että se hintakilpailuun pystyisi. Lidl puolestaan tekee koko ajan hienoa tulosta, koska sen ei tarvitse pudottaa hintatasoaan niin alas kuin sen olisi pakko, jos S-ryhmä ja Kesko todella kilpailisivat hinnoilla.

Kun luulet, että Suomen hinnat ovat edulliset, niin unohdat, että niissä peritään sinulta joka päivä kaikki Keskon ja S-ryhmän uusien suurmyymälöiden rakennuskustannukset.

Lue lisää

...uskova palkatatu taputtaja, joskin heikko sellainen.. Ei sunkaan Jaba ole syytä mennä mukaan tyypin kanssa inttämään, kun hänellä ei edes ole edellytyksiä muuta kuin vain kinata, aivan kuin sarjassaan "Kiviniemi on Suomen uusi kuningatar, ja kaikki pelastuu" -tasoista fuulaa..
Tässä yllä vastaukses asian olet tälläkin jinjalla jo aiemmin selkeästi valaissut siten että tyhmempikin sen jo ymmärtää. Johtopäätös: Tää juntti osaa avata netin - mutta ei silti oikien ymmärrä; - on siis vain kinaamassa kun lienee K:n tai S-ryhmän jossain varastossa filjaalijakelun jälkihoidon paikkaajana, tjms. vaativaa....

SH

CITY.-Keskusta kirjoitti:

...uskova palkatatu taputtaja, joskin heikko sellainen.. Ei sunkaan Jaba ole syytä mennä mukaan tyypin kanssa inttämään, kun hänellä ei edes ole edellytyksiä muuta kuin vain kinata, aivan kuin sarjassaan "Kiviniemi on Suomen uusi kuningatar, ja kaikki pelastuu" -tasoista fuulaa..
Tässä yllä vastaukses asian olet tälläkin jinjalla jo aiemmin selkeästi valaissut siten että tyhmempikin sen jo ymmärtää. Johtopäätös: Tää juntti osaa avata netin - mutta ei silti oikien ymmärrä; - on siis vain kinaamassa kun lienee K:n tai S-ryhmän jossain varastossa filjaalijakelun jälkihoidon paikkaajana, tjms. vaativaa....

SH

Lue lisää

Mainitsemasi "inttäjä" olettaa kilpailuteodrian ja hintajouston toimivan kuvaamallaan tavalla, muttei ota huomioon, että hintajousto vaikuttaa markkinaosuuksiin vain, siinä tapauksessa, että myymälät olisivat yhdenvertaisella tavalla kuluttajien saavutettavissa.

Näinhän ei ole, kun S-ryhmällä ja Keskolla on yhteensä 86% ruokakauppojen myyntipinta-alasta ja Lidl on vallannut loput tiuhaan asutun Suomen kauppapaikoista, kun Suomen Lähikauppa Oy:lla ei ole pääomia sijoittaa uusien kauppapaikkojen rakentamiseen eikä se pysty hintakillpailuunkaan, kun ei saa samoja volyymialennuksia tavarantoiimittajilta, mitä S-ryhmän ja keskon ketjut saavat.

Suomen Lähikauppa Oy onkin valinnut strategiakseen nimenomaan lähikauppakonseptin, kun se aikoo Valintataloillaan ja Siwoillaan täyttää sen raon, joka syntyy siitä, kun S-ryhmä ja Kesko panostavat suurmyymälöihinsä ja sulkevat pieniä toimipaikkojaan.

Hintakilpailu toimisi vain alueellisesti, ja siihen ei juuri kukaan ole S-ryhmän ja Keskon ketjuja pakottamassa, kun Lidl tyytyy vain hieman "markkinahintaa" alempaan hintatasoon ja Suomen Lähikauppa Oy on liian pieni tekijä eivvätkä pienmyymälät ole tarpeeksi kustannustehokkaita kilpailemaan hinnoilla suuria vastaan.

Transit_mies kirjoitti:

Ensinnäkin: Suomessa ei markkinaosuuksista kilpailla kuluttajahinnoilla, koska hintakilpailu - siis hintajousto - ei lisää markkinaosuuksia valtakunnallisella tasolla johtuen siitä, että kuluttaja ei aja autollaan rajattomia matkoja hiukan halvempien hintojen perässä. Markkinaosuuksista kilpailtaessa on ainoa keino hallita parhaita myyntipaikkoja ja omistaa isoja myymälöitä, koska isoissa myymälöissä pääsee sellaiseen kustannustehokkuuteen, jossa kuluttajahinnasta jää eniten katetuottoa.

Tästä siis johtuu S-ryhmän ja Keskon valta-asema, jota ei kukaan enää hintojaan alentamalla pysty horjuttamaan, joten siksi S-ryhmä ja Kesko voivat pitää hintojaan sellaisella tasolla, josta riittää katetta koko ajan myös yhä uusiin rakennusprojekteihin, uusien kauppakeskusten rakentamiseen ja myymäläkoon kasvattamiseen, koska vai noilla keinoilla kumoikaan voi nenää saada pois markkinaosuutta toiselta suurelta kiloailijalta.

Toinen asia on, että Suomen lähikauppa Oy on painunut niin pieneksi tekijäksi, ettei se pysty neuvottelemaan enää ostohintojaan sellaqisiksi, että se hintakilpailuun pystyisi. Lidl puolestaan tekee koko ajan hienoa tulosta, koska sen ei tarvitse pudottaa hintatasoaan niin alas kuin sen olisi pakko, jos S-ryhmä ja Kesko todella kilpailisivat hinnoilla.

Kun luulet, että Suomen hinnat ovat edulliset, niin unohdat, että niissä peritään sinulta joka päivä kaikki Keskon ja S-ryhmän uusien suurmyymälöiden rakennuskustannukset.

Lue lisää

ylihinnoittelusta on huuhaata!

Puhut ristiin.

Todellisuudessa siis ei ole olemassa ylihinnoittelua. Lähikauppahan on juuri sitä että kauppa tuodaan asiakkaan lähelle. Silloiinhan se on paras markkinapaikka. Eli jos tuolla konseptilla ei pysty kilpailemaan jos tuon lisäksi on honnoissa ilmaan jopa viidennes silloin väitteeltä ylihinnoittelusta on pohja pois.

Siis Lähikaupan strategia on olla asiakkaan nurkalla, eli parhaalla mahdollisella markkinapaikalla. Masrketithan ei ole koskaan parhailla paikoilla vaan sinne on ajettava, eli lähdettävä vasiten ostoksille. Lähikaupan idea on olla siellä missä ihmisetkin ovat. Jos tuon lisäksi hinnat ovat 10-20%:tiin halvemmat kuin marketeissa niin ihan varmasti valtaa markkinanat vuodessa.

Joku Teidän argumentoinnissanne ei täsmää!

CITY.-Keskusta kirjoitti:

...uskova palkatatu taputtaja, joskin heikko sellainen.. Ei sunkaan Jaba ole syytä mennä mukaan tyypin kanssa inttämään, kun hänellä ei edes ole edellytyksiä muuta kuin vain kinata, aivan kuin sarjassaan "Kiviniemi on Suomen uusi kuningatar, ja kaikki pelastuu" -tasoista fuulaa..
Tässä yllä vastaukses asian olet tälläkin jinjalla jo aiemmin selkeästi valaissut siten että tyhmempikin sen jo ymmärtää. Johtopäätös: Tää juntti osaa avata netin - mutta ei silti oikien ymmärrä; - on siis vain kinaamassa kun lienee K:n tai S-ryhmän jossain varastossa filjaalijakelun jälkihoidon paikkaajana, tjms. vaativaa....

SH

Lue lisää

ihan tosissaan kerrankin veratiluun myös kysymykseni ja vastaa ihan asiallisesti. Sinä alat aina vain soitteleman kun sinulta alkaa kyselemään todellisia perusteluita.

Minä siis VAIN kysyin Sinulta! Laajensin kysymystä siitä mitä olet ottanut mukaan tuohon juttuusi.

Ota mukaan
SOK
Kesko
Lidl
Lähikauppaketjut

Siis vasta tuohon kokonaisuuteen.

Sitten vielä se Sukarin, Vapaavuoren lkampittamat kauppakeskukset.

Eli kilpailijoita on riittävästi, miksi siis kilpailu ei toimi?????????

Transit_mies kirjoitti:

Mainitsemasi "inttäjä" olettaa kilpailuteodrian ja hintajouston toimivan kuvaamallaan tavalla, muttei ota huomioon, että hintajousto vaikuttaa markkinaosuuksiin vain, siinä tapauksessa, että myymälät olisivat yhdenvertaisella tavalla kuluttajien saavutettavissa.

Näinhän ei ole, kun S-ryhmällä ja Keskolla on yhteensä 86% ruokakauppojen myyntipinta-alasta ja Lidl on vallannut loput tiuhaan asutun Suomen kauppapaikoista, kun Suomen Lähikauppa Oy:lla ei ole pääomia sijoittaa uusien kauppapaikkojen rakentamiseen eikä se pysty hintakillpailuunkaan, kun ei saa samoja volyymialennuksia tavarantoiimittajilta, mitä S-ryhmän ja keskon ketjut saavat.

Suomen Lähikauppa Oy onkin valinnut strategiakseen nimenomaan lähikauppakonseptin, kun se aikoo Valintataloillaan ja Siwoillaan täyttää sen raon, joka syntyy siitä, kun S-ryhmä ja Kesko panostavat suurmyymälöihinsä ja sulkevat pieniä toimipaikkojaan.

Hintakilpailu toimisi vain alueellisesti, ja siihen ei juuri kukaan ole S-ryhmän ja Keskon ketjuja pakottamassa, kun Lidl tyytyy vain hieman "markkinahintaa" alempaan hintatasoon ja Suomen Lähikauppa Oy on liian pieni tekijä eivvätkä pienmyymälät ole tarpeeksi kustannustehokkaita kilpailemaan hinnoilla suuria vastaan.

Lue lisää

Huomaatko tuossa jutussasi olavan ristiriidan?

Liian korkeat hinnat. Kuitenkaan ei ole mahdollisuutta kilpailla hinnoilla.

Kilpailuhan on aina paikallista. Jos esimerkiksi Lähikauppa todella lakaa kilpailemaan paikallisella mmarkkinalla niin takuulla Keskon kauppa menettä markkinaosuuttaan.kilpailisi edes niillä paikkakunnilla jossa on jo myymälät.

15% hinnoista pois kerralla niin seutukunnan asukkaalähtevät pois prismoista ja City-mrketeista. Ihan varmasti.

Transit_mies kirjoitti:

Ensinnäkin: Suomessa ei markkinaosuuksista kilpailla kuluttajahinnoilla, koska hintakilpailu - siis hintajousto - ei lisää markkinaosuuksia valtakunnallisella tasolla johtuen siitä, että kuluttaja ei aja autollaan rajattomia matkoja hiukan halvempien hintojen perässä. Markkinaosuuksista kilpailtaessa on ainoa keino hallita parhaita myyntipaikkoja ja omistaa isoja myymälöitä, koska isoissa myymälöissä pääsee sellaiseen kustannustehokkuuteen, jossa kuluttajahinnasta jää eniten katetuottoa.

Tästä siis johtuu S-ryhmän ja Keskon valta-asema, jota ei kukaan enää hintojaan alentamalla pysty horjuttamaan, joten siksi S-ryhmä ja Kesko voivat pitää hintojaan sellaisella tasolla, josta riittää katetta koko ajan myös yhä uusiin rakennusprojekteihin, uusien kauppakeskusten rakentamiseen ja myymäläkoon kasvattamiseen, koska vai noilla keinoilla kumoikaan voi nenää saada pois markkinaosuutta toiselta suurelta kiloailijalta.

Toinen asia on, että Suomen lähikauppa Oy on painunut niin pieneksi tekijäksi, ettei se pysty neuvottelemaan enää ostohintojaan sellaqisiksi, että se hintakilpailuun pystyisi. Lidl puolestaan tekee koko ajan hienoa tulosta, koska sen ei tarvitse pudottaa hintatasoaan niin alas kuin sen olisi pakko, jos S-ryhmä ja Kesko todella kilpailisivat hinnoilla.

Kun luulet, että Suomen hinnat ovat edulliset, niin unohdat, että niissä peritään sinulta joka päivä kaikki Keskon ja S-ryhmän uusien suurmyymälöiden rakennuskustannukset.

Lue lisää

.. joka osaa laskea 1 1 = 2, mutta ei enää viitsi / halua / ymmärrä yrittää laskutoimitusta 1 1 1 = 3.

Turha oikeastaan muuat sanoakaan..

SH

PS: Jos K:n tai S-kaupan osaaminen olisi (?) tässä inttäjänä esintyvän tasollq, oliisvat marjat ja mansikit todella pahasti ja lopulisesti "viitakossa"..

...Jää nähtäväksi mitä tapahtuu..

sama

Näinpä--- kirjoitti:

ylihinnoittelusta on huuhaata!

Puhut ristiin.

Todellisuudessa siis ei ole olemassa ylihinnoittelua. Lähikauppahan on juuri sitä että kauppa tuodaan asiakkaan lähelle. Silloiinhan se on paras markkinapaikka. Eli jos tuolla konseptilla ei pysty kilpailemaan jos tuon lisäksi on honnoissa ilmaan jopa viidennes silloin väitteeltä ylihinnoittelusta on pohja pois.

Siis Lähikaupan strategia on olla asiakkaan nurkalla, eli parhaalla mahdollisella markkinapaikalla. Masrketithan ei ole koskaan parhailla paikoilla vaan sinne on ajettava, eli lähdettävä vasiten ostoksille. Lähikaupan idea on olla siellä missä ihmisetkin ovat. Jos tuon lisäksi hinnat ovat 10-20%:tiin halvemmat kuin marketeissa niin ihan varmasti valtaa markkinanat vuodessa.

Joku Teidän argumentoinnissanne ei täsmää!

Lue lisää

Kun S-ryhmällä ja keskolla on hallussaan yhteensä 85% ruokakaupan myyntipinta-alasta, niin ne Lähikauppa Oy:n myymälät, jotka ovat lähellä kuluttajaa, niin kuin sanot, eivät pysty millään hintakilpailulla vaikuttamaan valtakunnallisiin markkinaosuuksiin, koska nämä lähikaupat eivät voi olla kuluttajaa lähellä joka pyuolella Suomea.

Kun S-ryhmä ja Kesko koko ajan rakentavat uusia suurmyymälöitään, niin jostainhan se raha niille tulee, eikö vaan, eli hyintoihin se on sisään leivottuna, koska ei kauppa muualta saa rahaa kuin asiakkailtaan.

Lähikauppa voi olla parhaalla markkinapaikalla siellä, missä niitä on, mutta se ei riitä, koska myymälöitä on liian vähän, jotta kilpailua kannattaisi käydä hinnoilla. Toinen juttu on se, että lähikaupan valikoimat ovat myyntipinta-alastakin johtuen suurmyymälöitä suppeammat, joten lähikaupassa käydään vain täydennysostoksilla. Tämäkin vaikuttaa markkinaosuuksiin.

Ristiinpuhumista ja huuhaata en harrasta, mutta kaupan asiat tunnen kyllä oman työkokemukseni kautta.

???????????????? kirjoitti:

Huomaatko tuossa jutussasi olavan ristiriidan?

Liian korkeat hinnat. Kuitenkaan ei ole mahdollisuutta kilpailla hinnoilla.

Kilpailuhan on aina paikallista. Jos esimerkiksi Lähikauppa todella lakaa kilpailemaan paikallisella mmarkkinalla niin takuulla Keskon kauppa menettä markkinaosuuttaan.kilpailisi edes niillä paikkakunnilla jossa on jo myymälät.

15% hinnoista pois kerralla niin seutukunnan asukkaalähtevät pois prismoista ja City-mrketeista. Ihan varmasti.

Lue lisää

Lähikauppa Oy:llä on liian vähän ja liian pieniä myymälöitä, että se saisi hintakilpailulla asiakkaat koko Suomessa siirtymään pois S-ryhmän ja Keskon suurmyymälöistä, koska niitä on paljon ja joku aina sen verran lähellä, ettei kauemmaksi lähdetä ajamaan pelkän hinnan takia, kun lähikaupan valikoimatkin ovat suppeammat.

Tästä syystä myymälätilaa hallitsevat Kesko ja S-ryhmä pystyvät pitämään intansa sellaisina, että rahaa syntyy koko ajan uuden myymälätilan rakentamiseen. Lähikaupan volyymit ovat tästä johtuen niin pienet, ettei sen rahoilla pysty juuri uutta rakentamaan.

Näinpä- kirjoitti:

ihan tosissaan kerrankin veratiluun myös kysymykseni ja vastaa ihan asiallisesti. Sinä alat aina vain soitteleman kun sinulta alkaa kyselemään todellisia perusteluita.

Minä siis VAIN kysyin Sinulta! Laajensin kysymystä siitä mitä olet ottanut mukaan tuohon juttuusi.

Ota mukaan
SOK
Kesko
Lidl
Lähikauppaketjut

Siis vasta tuohon kokonaisuuteen.

Sitten vielä se Sukarin, Vapaavuoren lkampittamat kauppakeskukset.

Eli kilpailijoita on riittävästi, miksi siis kilpailu ei toimi?????????

Lue lisää

Luettelit olemassa olevien kaupparyhmittymien nimet. Se ei kuitenkaan kuvaa kilpailua käytännössä, koska jokainen kuluttaja katsoo kilpailua omasta näkökulmastaan.

Minulla on esimerkiksi lähimpänä kauppana Siwa, mutta sieltä en koskaan osta paljoa kerralla, kun hintataso on aika korkea johtuen siitä, että kustannustehokkuus on pienmyymälässä aina heikompi kuin suuressa marketissa.

Seuraavaksi lähimpinä kauppoina onkin sitten kolme S-markettia, yksi Alepa, Lidl ja toinen Siwa. Näistä käyn vain Lidlissä ja kulkureiteistäni riippuen jommassa kummassa kahdesta S-marketissa, kun kolmannella on huonot parkkipaikat. Toisessa Siwassa en käy matkan takia ollenkaan ja Alepaan en viitsi mennä, koska S-market on lähempänä ja yhtä edullinen, valikoimtakin ovat paremmat. Kesko on rakentamassa K-markettiaan toisen S-marketin lähistölle, joten siitä saattaa tulla vaihtoehto.

Vaikka tämä on vain yksi esimerkki melko hyvät kauppapalvelut tarjoavasta lähiöstä, se kuvaa kuitenkin sen, miten kuluttaja valitsee niiden kauppojen välillä, jotka ovat häntä lähinnä. Minun tapauksessani S-market saa rahoistami eniten, koska sillä on eniten myymäläpinta-alaa lähellä minua. Prismoissa ja City-Marketeissa käyn vain silloin, kun on muutakin asiaa isoihin kauppakeskuksiin.

Kilpailu ei siis toimi johtuen siitä, että vain kahdella suurella on hallussaan myymäläneliöiden huima ylivalta markkinoilla.

Transit_mies kirjoitti:

Kun S-ryhmällä ja keskolla on hallussaan yhteensä 85% ruokakaupan myyntipinta-alasta, niin ne Lähikauppa Oy:n myymälät, jotka ovat lähellä kuluttajaa, niin kuin sanot, eivät pysty millään hintakilpailulla vaikuttamaan valtakunnallisiin markkinaosuuksiin, koska nämä lähikaupat eivät voi olla kuluttajaa lähellä joka pyuolella Suomea.

Kun S-ryhmä ja Kesko koko ajan rakentavat uusia suurmyymälöitään, niin jostainhan se raha niille tulee, eikö vaan, eli hyintoihin se on sisään leivottuna, koska ei kauppa muualta saa rahaa kuin asiakkailtaan.

Lähikauppa voi olla parhaalla markkinapaikalla siellä, missä niitä on, mutta se ei riitä, koska myymälöitä on liian vähän, jotta kilpailua kannattaisi käydä hinnoilla. Toinen juttu on se, että lähikaupan valikoimat ovat myyntipinta-alastakin johtuen suurmyymälöitä suppeammat, joten lähikaupassa käydään vain täydennysostoksilla. Tämäkin vaikuttaa markkinaosuuksiin.

Ristiinpuhumista ja huuhaata en harrasta, mutta kaupan asiat tunnen kyllä oman työkokemukseni kautta.

Lue lisää

on niin vä'hän vaikka väitteesi mukaan Lähikaupalla on tuhannen taalan paikka iskeä????

Jos hinnoissa on ilmaa 15-20% niin eihän ole herkullisempaa paikkaa iskeä väliin. Jos muulla alalla olisi tuolleinen tilanne niin ihan varmasti se tilaisuus käytettäisi hyväksi.

Siksi Teidän argumentoitinne ontuu.

Ei kilpailua ratkaise myymäläpinta-ala vaan kilpailukyky. Myymäläpinta-alaa on helppo lisätä. Ne myymäläpinta-alat jäävät käyttämättä jos joku muu pystyy ottamaan nuo ilmat "!pihalle".

Eli ontuu edelleen. Te Ette osaa katsoa kokokanaisuutta vaan tinkaatte jonkun ideologian pohjalta. Te ette näe että Suomessa on todellakin neljä ketjua kilpailemassa elintarvikemarkkinoista. Miksi siis?????

CITY.-Keskusta kirjoitti:

.. joka osaa laskea 1 1 = 2, mutta ei enää viitsi / halua / ymmärrä yrittää laskutoimitusta 1 1 1 = 3.

Turha oikeastaan muuat sanoakaan..

SH

PS: Jos K:n tai S-kaupan osaaminen olisi (?) tässä inttäjänä esintyvän tasollq, oliisvat marjat ja mansikit todella pahasti ja lopulisesti "viitakossa"..

...Jää nähtäväksi mitä tapahtuu..

sama

Lue lisää

Taaskaan vastata!!!

Olen tuon huomannut kaikissa muissakin asioissa. Toistat omaa asennettasi mutta kun kyselee todellisia perusteita jutuillesi sinä alat aina soittelemaan.

Minähän VAIN KYSYIN SINULTA lisä perusteita. Minulla on ainakin tapana vastata tai myöstää olevani väärässä jos en pysty perustelemaan lisäkysymystä.

Tulkinatani. Olet katsonut asiaa suppeasti ja sen vuiksi väärässä. Et pysty perustelemaan millään tavalla kilapilun puutetta kosa sitä ei todellisuudessa ole. kauppojen elintarvikkeiden hinnat ovat hyvin lähellä niitä hintoja joilla niitä voidaan myydä.

Todisteena se että:

On kaksi kauppaketjua noiden kahden ison lisäksi jotka eivät ole pystyneet tässä tilanteessa valtaamaan isompaa markkinaa, koska ne eivät pysty myymään tuotteita halvemmalla kuin nuo kaksi isoa ketjua.

Tuosta voidaan vetää johtopäätös että hinnat ovat kilpailtu niin alas kuin se Suomen elintasolla on mahdollista.

Toinen asia jutussasi johin otan kantaa:

Sinä syytät Keskustaa siitä että nuo kaksi on kauppa on keskityhnyttä. Muisteleppa mitä Lipponen, Viinanen ja Niinistö ajoivat kun okivat hallitusvastiuussa. Keskittämistä, keskittämistä , keskittämistä.

Tuo kolmikko tuki tuota kauppojen keskittöämistä valtion rahoilla. Samoin tukivat väestön keskittämistä muutamaan ns. kasvukeskukseen. Lipponen sanoi että Suomessa kauppa on njiin hajllaan monen tukun sekamelska että niillä ei ole mahdollista myydä ruokaa oikealla hinnalla. Siksi Lippnen ajoi voimakkaasti tukkuja yhteen saadakseen suurempia tukkukauppoja suomeen.

Kun kunntelee niinistö'ä ja Viinasta tänäkin päivänä ne pitä'vät Suomen elinarviketukkuja vieläkin liian pieninä pystyäkseen kilpailemaan markkinpoilla. Tuo kolmikko on jopa esittänyt että Kesko ja SOK yhdistettäisi yhdeksi suureksi, mutta onneksi EU-lainsäädäntö kiletää noin keskitetyn kaupan.

Siis haukut väärää puuta. Se lintu istuu muutaman kilometrin pääsää oikevassa puussa.

Näinpä- kirjoitti:

on niin vä'hän vaikka väitteesi mukaan Lähikaupalla on tuhannen taalan paikka iskeä????

Jos hinnoissa on ilmaa 15-20% niin eihän ole herkullisempaa paikkaa iskeä väliin. Jos muulla alalla olisi tuolleinen tilanne niin ihan varmasti se tilaisuus käytettäisi hyväksi.

Siksi Teidän argumentoitinne ontuu.

Ei kilpailua ratkaise myymäläpinta-ala vaan kilpailukyky. Myymäläpinta-alaa on helppo lisätä. Ne myymäläpinta-alat jäävät käyttämättä jos joku muu pystyy ottamaan nuo ilmat "!pihalle".

Eli ontuu edelleen. Te Ette osaa katsoa kokokanaisuutta vaan tinkaatte jonkun ideologian pohjalta. Te ette näe että Suomessa on todellakin neljä ketjua kilpailemassa elintarvikemarkkinoista. Miksi siis?????

Lue lisää

Kun et näytä ymmärtävän asiaa, niin koetan vielä selvittää. Pidä myös koko ajan mielessäsi, ettei kilpailu toimi vapaasti, kun toimijoista kaksi hallitsee markkinoita ja loput kilpailijat ovat kooltaan hyvin pieniä. Kauppa on pääomavaltainen ala, joten pienet eivät pysty kilpailemaan uusien myymälöiden rakentamisessa tulorahoituksellaan, vaan joutuisivat hankkimaan vierasta pääomaa laajentuakseen.

Tässä tilanteessa se, jolla on eniten myymälöitä eli eniten myymäläneliöitä hallussaan on tietenkin parhaassa asemassa riippumatta siitä onko kauppa lähellä vai kaukana kuluttajasta.

Tästä johtuen kahden suuren keskusliikkeen hinnoissa ei ole ilmaa, vaan rakennuskustannuksia, jotka se voi kuluttajalta periä, koska ostaa halvemmalla eikä kilpaile hinnoilla.. Pienemmillä on hyuonompi kustannustehokkuus ja pääoat kuuttuvat, joten ei niiden ole kovinkaan mahdolllista kilpailla hinnoilla, kon maksavat tavarasta enemmän ja kustannustaso suhteessa myymäläneliöihin on suurempi.

Näyttää jo siltä, ettet tunne kaupan toimialaa lainkaan, vaan kirjoitat hintakilpailun teorioitasi omasta päästäsi.

Näinpä- kirjoitti:

Taaskaan vastata!!!

Olen tuon huomannut kaikissa muissakin asioissa. Toistat omaa asennettasi mutta kun kyselee todellisia perusteita jutuillesi sinä alat aina soittelemaan.

Minähän VAIN KYSYIN SINULTA lisä perusteita. Minulla on ainakin tapana vastata tai myöstää olevani väärässä jos en pysty perustelemaan lisäkysymystä.

Tulkinatani. Olet katsonut asiaa suppeasti ja sen vuiksi väärässä. Et pysty perustelemaan millään tavalla kilapilun puutetta kosa sitä ei todellisuudessa ole. kauppojen elintarvikkeiden hinnat ovat hyvin lähellä niitä hintoja joilla niitä voidaan myydä.

Todisteena se että:

On kaksi kauppaketjua noiden kahden ison lisäksi jotka eivät ole pystyneet tässä tilanteessa valtaamaan isompaa markkinaa, koska ne eivät pysty myymään tuotteita halvemmalla kuin nuo kaksi isoa ketjua.

Tuosta voidaan vetää johtopäätös että hinnat ovat kilpailtu niin alas kuin se Suomen elintasolla on mahdollista.

Toinen asia jutussasi johin otan kantaa:

Sinä syytät Keskustaa siitä että nuo kaksi on kauppa on keskityhnyttä. Muisteleppa mitä Lipponen, Viinanen ja Niinistö ajoivat kun okivat hallitusvastiuussa. Keskittämistä, keskittämistä , keskittämistä.

Tuo kolmikko tuki tuota kauppojen keskittöämistä valtion rahoilla. Samoin tukivat väestön keskittämistä muutamaan ns. kasvukeskukseen. Lipponen sanoi että Suomessa kauppa on njiin hajllaan monen tukun sekamelska että niillä ei ole mahdollista myydä ruokaa oikealla hinnalla. Siksi Lippnen ajoi voimakkaasti tukkuja yhteen saadakseen suurempia tukkukauppoja suomeen.

Kun kunntelee niinistö'ä ja Viinasta tänäkin päivänä ne pitä'vät Suomen elinarviketukkuja vieläkin liian pieninä pystyäkseen kilpailemaan markkinpoilla. Tuo kolmikko on jopa esittänyt että Kesko ja SOK yhdistettäisi yhdeksi suureksi, mutta onneksi EU-lainsäädäntö kiletää noin keskitetyn kaupan.

Siis haukut väärää puuta. Se lintu istuu muutaman kilometrin pääsää oikevassa puussa.

Lue lisää

Ei kannata vedota Viinaseen ja Niinistöön,m kun puhutaan kaupan asioista. He eivät niistä mitään tiedä.
Ei kukaan kokoomuksessa tiedä

Transit_mies kirjoitti:

Ei kannata vedota Viinaseen ja Niinistöön,m kun puhutaan kaupan asioista. He eivät niistä mitään tiedä.
Ei kukaan kokoomuksessa tiedä

Häh!!!

Transit_mies kirjoitti:

Kun et näytä ymmärtävän asiaa, niin koetan vielä selvittää. Pidä myös koko ajan mielessäsi, ettei kilpailu toimi vapaasti, kun toimijoista kaksi hallitsee markkinoita ja loput kilpailijat ovat kooltaan hyvin pieniä. Kauppa on pääomavaltainen ala, joten pienet eivät pysty kilpailemaan uusien myymälöiden rakentamisessa tulorahoituksellaan, vaan joutuisivat hankkimaan vierasta pääomaa laajentuakseen.

Tässä tilanteessa se, jolla on eniten myymälöitä eli eniten myymäläneliöitä hallussaan on tietenkin parhaassa asemassa riippumatta siitä onko kauppa lähellä vai kaukana kuluttajasta.

Tästä johtuen kahden suuren keskusliikkeen hinnoissa ei ole ilmaa, vaan rakennuskustannuksia, jotka se voi kuluttajalta periä, koska ostaa halvemmalla eikä kilpaile hinnoilla.. Pienemmillä on hyuonompi kustannustehokkuus ja pääoat kuuttuvat, joten ei niiden ole kovinkaan mahdolllista kilpailla hinnoilla, kon maksavat tavarasta enemmän ja kustannustaso suhteessa myymäläneliöihin on suurempi.

Näyttää jo siltä, ettet tunne kaupan toimialaa lainkaan, vaan kirjoitat hintakilpailun teorioitasi omasta päästäsi.

Lue lisää

Ristiriita.

Toisilla on hinnat korkeat koska niillä on plajon myymäläpinta-alaa. Toisilla taas ei ole kilpailukykyä koska niillä on niin vähän myymäläpinta-alaa.


Sinulla pitäisi olla edes hitunen logiikkaa noissa jutuissasi!!!!!

Transit_mies kirjoitti:

Ei kannata vedota Viinaseen ja Niinistöön,m kun puhutaan kaupan asioista. He eivät niistä mitään tiedä.
Ei kukaan kokoomuksessa tiedä

Tämä "herra häh - kommentoija " on aikansa kuluksi veetuilua yrittävä moukka. Hänen väitteidensä arvo tällä linjalla rakentuu seikkaan, jossa älytönkin hähättely nostaa alkuperäistä teemaa esiin, jolloin asiallinen asia saa mahdollisia uusia lukijoita.
Muuten tää tyyppi on kuin puusta pudonnut, joko tahallaan tai syntyjään, - ehkä viinalla vauhditettua finaaliaan lähestyvä "älypää". Olkoon sumeiden laaksojen tolliskko omissa oloissaan.


Seppo Hietanen

Näinpä- kirjoitti:

Ristiriita.

Toisilla on hinnat korkeat koska niillä on plajon myymäläpinta-alaa. Toisilla taas ei ole kilpailukykyä koska niillä on niin vähän myymäläpinta-alaa.


Sinulla pitäisi olla edes hitunen logiikkaa noissa jutuissasi!!!!!

Lue lisää

Toisilla on hinnat korkeat koska ne rakentavat paljon uutta myymäläpinta-alaa. Toisilla taas ei ole kilpailukykyä koska niillä on liian vähän myymäläpinta-alaa eikä ole rahaa rakentaa uutta myymäläpinta-alaa.

Kaupan markkinaosuuksiin nääs vaikuttaa aika moni asia:

- läheisyys
- hintataso
- valikoimat
- palvelu
- erikoistarjousten määrä
- myymälän sijainti
- tuotteiden laatu
- myyjien ystävällisyys

Markkinaosuudet siis menevät niille, joilla on eniten myymälöitä ja vasta sen jälkeen niille, joilla on halvimmat hinnat.

Kilpailumielessä, markkinaosuuksien valtaamiseksi, hintaa siis kannattaisi alentaa vasta sitten, kun on tarpeeksi paljon myymälätilaa, mutta silloin se ei ole enää tarpeen, kun markkinaosuus on jo saatu siksi, että on riittävästi myymälätilaa, jolloin voitot voi investoida uuden myymälätilan rakentamiseen.

Joko nyt ymmärrät?

Transit_mies kirjoitti:

Toisilla on hinnat korkeat koska ne rakentavat paljon uutta myymäläpinta-alaa. Toisilla taas ei ole kilpailukykyä koska niillä on liian vähän myymäläpinta-alaa eikä ole rahaa rakentaa uutta myymäläpinta-alaa.

Kaupan markkinaosuuksiin nääs vaikuttaa aika moni asia:

- läheisyys
- hintataso
- valikoimat
- palvelu
- erikoistarjousten määrä
- myymälän sijainti
- tuotteiden laatu
- myyjien ystävällisyys

Markkinaosuudet siis menevät niille, joilla on eniten myymälöitä ja vasta sen jälkeen niille, joilla on halvimmat hinnat.

Kilpailumielessä, markkinaosuuksien valtaamiseksi, hintaa siis kannattaisi alentaa vasta sitten, kun on tarpeeksi paljon myymälätilaa, mutta silloin se ei ole enää tarpeen, kun markkinaosuus on jo saatu siksi, että on riittävästi myymälätilaa, jolloin voitot voi investoida uuden myymälätilan rakentamiseen.

Joko nyt ymmärrät?

Lue lisää

Sinulla on todellas niin ristiriitaoiset käsitykset että ihmettelen että' et itse sitä huomaa.

Jos hinnoissa on todella se 15-20% ilmaa niin kuin väität niin jokaisen joka pystyy myymään tuotteita tuonllaisella hinnanalennuksella kannattaa rakentaa vaikka miljoona neliötä liiketilaa ja ajaa nuo ryöstäjät koinkurssiin. Siis jos vaikka tuo 15% alempi hinta todella on niin kiölpailukykyoinen että siollä pystyy rakenhukset maksamaann.
'
Suinun väitteesi mukaan tuollakin hinnalla pystyy rakentamaan ja maksamaan uudet kauppapaikat. Siinäkin hinnassa jkää vielä se 5% ilmaa väliin. Sillä välillä pystyy kyllä ihan hyvin maksamaan investoinnit joita liiketilan lisäys aiheuttaa.

Eli siis. Nyt Lähikauppa ajamaan noita isoja pikku pinteeseen viemällä sieltä asiakkaat omaan ketjuunsa. Minäki menen heti tuon ketjun kauppaan kun hinta lasketaan tuo 15% alemmaksi. Niin tekee varmasti 50% s ja k ketjujen asikakista heti. Lopuista varmasti puolet siityy pienellä viiveellä myös.

Eli Miksi Lähikauppa ei lahde liikkeelle laskemalla nuo ilmat pihalle???

vastaa lopultakin tuohon kysymykseen. Myymäläpinta-ala ei ole peruste. Hypermarketiti ovat tavalliselle kuluttajalle aika hankaliss a paikoissa. Jos lähilkauppa myy tuotteita halvemmalla ja paremmilla liikepaikoilla niin varmasti asiakkaiden saanti ei ole ongelma. J avolyymin kasvaessa kannattavuus paranee.

Eli eddlleen kirjoittelet ristiin.

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

Sinulla on todellas niin ristiriitaoiset käsitykset että ihmettelen että' et itse sitä huomaa.

Jos hinnoissa on todella se 15-20% ilmaa niin kuin väität niin jokaisen joka pystyy myymään tuotteita tuonllaisella hinnanalennuksella kannattaa rakentaa vaikka miljoona neliötä liiketilaa ja ajaa nuo ryöstäjät koinkurssiin. Siis jos vaikka tuo 15% alempi hinta todella on niin kiölpailukykyoinen että siollä pystyy rakenhukset maksamaann.
'
Suinun väitteesi mukaan tuollakin hinnalla pystyy rakentamaan ja maksamaan uudet kauppapaikat. Siinäkin hinnassa jkää vielä se 5% ilmaa väliin. Sillä välillä pystyy kyllä ihan hyvin maksamaan investoinnit joita liiketilan lisäys aiheuttaa.

Eli siis. Nyt Lähikauppa ajamaan noita isoja pikku pinteeseen viemällä sieltä asiakkaat omaan ketjuunsa. Minäki menen heti tuon ketjun kauppaan kun hinta lasketaan tuo 15% alemmaksi. Niin tekee varmasti 50% s ja k ketjujen asikakista heti. Lopuista varmasti puolet siityy pienellä viiveellä myös.

Eli Miksi Lähikauppa ei lahde liikkeelle laskemalla nuo ilmat pihalle???

vastaa lopultakin tuohon kysymykseen. Myymäläpinta-ala ei ole peruste. Hypermarketiti ovat tavalliselle kuluttajalle aika hankaliss a paikoissa. Jos lähilkauppa myy tuotteita halvemmalla ja paremmilla liikepaikoilla niin varmasti asiakkaiden saanti ei ole ongelma. J avolyymin kasvaessa kannattavuus paranee.

Eli eddlleen kirjoittelet ristiin.

Lue lisää

Jäbä:
CITY.-Keskusta Käyttäjän viestit 17.7.2010 14:39
Vastauksia: 63 Lukukertoja: 269 TEKSTIKOKO: Viestien esitystapa:

Tämä "herra häh - kommentoija " on aikansa kuluksi veetuilua yrittävä moukka. Hänen väitteidensä arvo tällä linjalla rakentuu seikkaan, jossa älytönkin hähättely nostaa alkuperäistä teemaa esiin, jolloin asiallinen asia saa mahdollisia uusia lukijoita.
Muuten tää tyyppi on kuin puusta pudonnut, joko tahallaan tai syntyjään, - ehkä viinalla vauhditettua finaaliaan lähestyvä "älypää". Olkoon sumeiden laaksojen tolliskko omissa oloissaan.


Seppo Hietanen

PS: en viitsi kloonata uusinnan osoitetta tähän. Jos jota kuta kiinnostaa varmistaa niin teksti löytyy linjalta himpun verran alempaa "Jäbä" -otsikolla. Samainen häh !!!!! - ym . - v.lahjainen kansalainen saa tässäkin kiitoksensa. Melko laadukas vuoropuhelu kauppamme - sisäpiirin poliitikkomme aivan laadutomasta yhteispelistä saa lisää lukijoita. Samalla uuttera lukija voi havaita, että "-häh !!! -nostaja" ansaistse ekitoksen, sillä tuskin Jäbä kuin mäkään olisimme enää päivään apriin tätä avausta hiissanneet etusivulle.
Siispä kiiti sulle, hähättelevä jästipää, - teet ihan tyhmyyttäsi kunnon palveluja..!
Älä osta, - tee ite -, ainaskin viinakset.., niin saat rabattia reibbaasti.

Transit_mies kirjoitti:

Luettelit olemassa olevien kaupparyhmittymien nimet. Se ei kuitenkaan kuvaa kilpailua käytännössä, koska jokainen kuluttaja katsoo kilpailua omasta näkökulmastaan.

Minulla on esimerkiksi lähimpänä kauppana Siwa, mutta sieltä en koskaan osta paljoa kerralla, kun hintataso on aika korkea johtuen siitä, että kustannustehokkuus on pienmyymälässä aina heikompi kuin suuressa marketissa.

Seuraavaksi lähimpinä kauppoina onkin sitten kolme S-markettia, yksi Alepa, Lidl ja toinen Siwa. Näistä käyn vain Lidlissä ja kulkureiteistäni riippuen jommassa kummassa kahdesta S-marketissa, kun kolmannella on huonot parkkipaikat. Toisessa Siwassa en käy matkan takia ollenkaan ja Alepaan en viitsi mennä, koska S-market on lähempänä ja yhtä edullinen, valikoimtakin ovat paremmat. Kesko on rakentamassa K-markettiaan toisen S-marketin lähistölle, joten siitä saattaa tulla vaihtoehto.

Vaikka tämä on vain yksi esimerkki melko hyvät kauppapalvelut tarjoavasta lähiöstä, se kuvaa kuitenkin sen, miten kuluttaja valitsee niiden kauppojen välillä, jotka ovat häntä lähinnä. Minun tapauksessani S-market saa rahoistami eniten, koska sillä on eniten myymäläpinta-alaa lähellä minua. Prismoissa ja City-Marketeissa käyn vain silloin, kun on muutakin asiaa isoihin kauppakeskuksiin.

Kilpailu ei siis toimi johtuen siitä, että vain kahdella suurella on hallussaan myymäläneliöiden huima ylivalta markkinoilla.

Lue lisää

että Isojen markettien hinnoilla ei voi myydä muut. Isot on siis kustannustehokkaampia kuin pienet. Eli Pienissä on siis ilmaa enemmän hinnoissa kuin isoissa, koska pienillä on korkeammat hinnat. Isojen hintojahan sinä tähän asti ole arvostellut ylihinnotelluiksi. Nythän sinä käänsit asiat ihan nurinniskoin!

Meni kuule vieläkin enemmän ristiin kuin aikaisemmin.

Jopahan- kirjoitti:

Häh!!!

Sen verran kuin Vapaavuori tietää, tietää jokainen täyspäinen ihminen.

Ei kai kauppoja pidä rakentaa tyhjille pelloille, missä ei ketään ole; ja jonne jokaisen pitää erikseen lähteä ajamaan turhan takia, kun tilaa on lähempänä asutustakin!

???????????????????? kirjoitti:

että Isojen markettien hinnoilla ei voi myydä muut. Isot on siis kustannustehokkaampia kuin pienet. Eli Pienissä on siis ilmaa enemmän hinnoissa kuin isoissa, koska pienillä on korkeammat hinnat. Isojen hintojahan sinä tähän asti ole arvostellut ylihinnotelluiksi. Nythän sinä käänsit asiat ihan nurinniskoin!

Meni kuule vieläkin enemmän ristiin kuin aikaisemmin.

Lue lisää

Kommenttisi on aika käsittämätön. Mitä tekemistä kustannustehokkuudella on hintojen "ilman" kanssa?

Isoja marketteja rakenneteen siksi, että ne ovat kustannustehokkaampia kuin pienet ja siksi niistä saa helpommin rahaa vielä isompien markettien rakentamiseen, kun hinjtakilpailu ei vaikuta markkinaosuuksiin.

Kaikkein kustannustehokkain olisi yksi iso market Jyväskylässä, jonne jokaisen suomalaisen pitäisi ajaa ostoksille, mutta ei se hintakilpailua saisi aikaan.

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

Sinulla on todellas niin ristiriitaoiset käsitykset että ihmettelen että' et itse sitä huomaa.

Jos hinnoissa on todella se 15-20% ilmaa niin kuin väität niin jokaisen joka pystyy myymään tuotteita tuonllaisella hinnanalennuksella kannattaa rakentaa vaikka miljoona neliötä liiketilaa ja ajaa nuo ryöstäjät koinkurssiin. Siis jos vaikka tuo 15% alempi hinta todella on niin kiölpailukykyoinen että siollä pystyy rakenhukset maksamaann.
'
Suinun väitteesi mukaan tuollakin hinnalla pystyy rakentamaan ja maksamaan uudet kauppapaikat. Siinäkin hinnassa jkää vielä se 5% ilmaa väliin. Sillä välillä pystyy kyllä ihan hyvin maksamaan investoinnit joita liiketilan lisäys aiheuttaa.

Eli siis. Nyt Lähikauppa ajamaan noita isoja pikku pinteeseen viemällä sieltä asiakkaat omaan ketjuunsa. Minäki menen heti tuon ketjun kauppaan kun hinta lasketaan tuo 15% alemmaksi. Niin tekee varmasti 50% s ja k ketjujen asikakista heti. Lopuista varmasti puolet siityy pienellä viiveellä myös.

Eli Miksi Lähikauppa ei lahde liikkeelle laskemalla nuo ilmat pihalle???

vastaa lopultakin tuohon kysymykseen. Myymäläpinta-ala ei ole peruste. Hypermarketiti ovat tavalliselle kuluttajalle aika hankaliss a paikoissa. Jos lähilkauppa myy tuotteita halvemmalla ja paremmilla liikepaikoilla niin varmasti asiakkaiden saanti ei ole ongelma. J avolyymin kasvaessa kannattavuus paranee.

Eli eddlleen kirjoittelet ristiin.

Lue lisää

Prosentit eivät ole samaa kuin raha.

Jos Lähikaupalla on 10% myymälätilasta ja Keskolla ja S-ryhmällä yhteensä 85%, niin ei Lähikauppa pysty mitään rakentamaan, koska se ei voi saada tarpeeksi myyntiä hintojaan alentamalla, ja hintojaan alentamalla se lahjoittaisi asiakkaille juuri ne rahat, joilla uusia myymälöitä pitäisi rakentaa.

Unohdat myös sen, että Kesko ja S-ryhmä hallitsevat parhaita kauppapaikkoja ja kaavoitusta kunnissa. Jopa rikkaan Lidlin oli vaikea saada hyviä kauppapaikkoja, vaikka sillä on saksalaista pääoma enemmän kuin näillä kahdella suomalaisella keskusliikkeellä yhteensä.

Koettaisit nyt ymmärtää myymäläpinta-alan merkityksen. Se on ihan sama kuin jos kahdella kalstajalla on 85% järven verkoista ja kolmannella vain 10%, niin arvaa kenen verkossa kalat ovat.

Transit_mies kirjoitti:

Sen verran kuin Vapaavuori tietää, tietää jokainen täyspäinen ihminen.

Ei kai kauppoja pidä rakentaa tyhjille pelloille, missä ei ketään ole; ja jonne jokaisen pitää erikseen lähteä ajamaan turhan takia, kun tilaa on lähempänä asutustakin!

Lue lisää

eroaa tuota Vapaavuoren linajsta. Sehän rakennetaan tyhjälle pellolle.

Ensin Vapaavuori torppaa Sukarin ahnkeen tuolla esittämälläsi perusteella. Sitten kuukauden pästä Vapaavuori antaa luvan K-Hypermarketille samanlaiseen paikkaan muualle.

Syy on se että Sukarin kauppaan olisi tullut monen tukun kaupat. Eli kilpailu olisi lisääntynty ja se olisi ollut ristiriidassa Keskon etujen kanssa. Samoin on ristiriidassa Keskon etijen kanssa s-kauppojen rakentaminen. Vapaabvuori vastustaa myös niitä hankkeita.

Sukasrin kauppakeskukseen olis tullut myös Lähikaupan myymälä. Samaan miintesitöön olisi tullut kodintarvikekauppoja jotka ei olisi ollut

CITY.-Keskusta kirjoitti:

Jäbä:
CITY.-Keskusta Käyttäjän viestit 17.7.2010 14:39
Vastauksia: 63 Lukukertoja: 269 TEKSTIKOKO: Viestien esitystapa:

Tämä "herra häh - kommentoija " on aikansa kuluksi veetuilua yrittävä moukka. Hänen väitteidensä arvo tällä linjalla rakentuu seikkaan, jossa älytönkin hähättely nostaa alkuperäistä teemaa esiin, jolloin asiallinen asia saa mahdollisia uusia lukijoita.
Muuten tää tyyppi on kuin puusta pudonnut, joko tahallaan tai syntyjään, - ehkä viinalla vauhditettua finaaliaan lähestyvä "älypää". Olkoon sumeiden laaksojen tolliskko omissa oloissaan.


Seppo Hietanen

PS: en viitsi kloonata uusinnan osoitetta tähän. Jos jota kuta kiinnostaa varmistaa niin teksti löytyy linjalta himpun verran alempaa "Jäbä" -otsikolla. Samainen häh !!!!! - ym . - v.lahjainen kansalainen saa tässäkin kiitoksensa. Melko laadukas vuoropuhelu kauppamme - sisäpiirin poliitikkomme aivan laadutomasta yhteispelistä saa lisää lukijoita. Samalla uuttera lukija voi havaita, että "-häh !!! -nostaja" ansaistse ekitoksen, sillä tuskin Jäbä kuin mäkään olisimme enää päivään apriin tätä avausta hiissanneet etusivulle.
Siispä kiiti sulle, hähättelevä jästipää, - teet ihan tyhmyyttäsi kunnon palveluja..!
Älä osta, - tee ite -, ainaskin viinakset.., niin saat rabattia reibbaasti.

Lue lisää

vaan alat vittuilemaan. Onko tuo debattia?

Transit_mies kirjoitti:

Prosentit eivät ole samaa kuin raha.

Jos Lähikaupalla on 10% myymälätilasta ja Keskolla ja S-ryhmällä yhteensä 85%, niin ei Lähikauppa pysty mitään rakentamaan, koska se ei voi saada tarpeeksi myyntiä hintojaan alentamalla, ja hintojaan alentamalla se lahjoittaisi asiakkaille juuri ne rahat, joilla uusia myymälöitä pitäisi rakentaa.

Unohdat myös sen, että Kesko ja S-ryhmä hallitsevat parhaita kauppapaikkoja ja kaavoitusta kunnissa. Jopa rikkaan Lidlin oli vaikea saada hyviä kauppapaikkoja, vaikka sillä on saksalaista pääoma enemmän kuin näillä kahdella suomalaisella keskusliikkeellä yhteensä.

Koettaisit nyt ymmärtää myymäläpinta-alan merkityksen. Se on ihan sama kuin jos kahdella kalstajalla on 85% järven verkoista ja kolmannella vain 10%, niin arvaa kenen verkossa kalat ovat.

Lue lisää

Prosentiit täysin samaa kuin raha.

Jos minä saan ruokaa 15% halvemmalla se on minulle sama kuin säästö. Eli se on samaa kuin raha.

100 euroa-15% =15 euroa. Se on siis säätynyttä rahaa. Saan nyt S-ketjuta 5% bonualennusta kaikista ostoista, siis myös polttoaineista. Eli 15% ruoan hinnata pois kompensoi myös tuon polttoaineista saamani alennuksen.

Eli kylöä se muuttuu asiakkaalle rahaksi.

Vai onko se "%" sitten vain termi jolla ei le mitään vaikutusta hintoihin? Eli asiakkaiden ontopaikan vaihtoon?

Rahastahan sinä olet kirjoittanut väittämällä että noiden kahden ison vuoksi hinat ovat suomessa liian korkeat. Eikö vain? Siis miksi se pieni jolla ei ole niitä älyttömiä rakennusinvestointeja ei sitten pysty kilpailemaan kun sen ei tarvitse maksaa niitä älyttömi'ä liikerakennuksia??????

Miklä on siis se optimikoko liikehuonesitolle jota tarkoitat kun tuo Lähipaupan kinteistö on nii n pieni että sen vuoksi pitää ola hinat korkeat ja toisaalta mareketit ovat niin isoja että sen vuomksi pitää olla hinnat korkeat.

Etkö millään ymmärrä noiden perusteluidesi ristiriitaa. Siis mikää kaupan koko ei ole niin optimaalinen että kauppa pystyisi myymään tuotteitaan tarpeeksi halvalla. Toinen on liian pieni toineen taas liian iso.

Transit_mies kirjoitti:

Prosentit eivät ole samaa kuin raha.

Jos Lähikaupalla on 10% myymälätilasta ja Keskolla ja S-ryhmällä yhteensä 85%, niin ei Lähikauppa pysty mitään rakentamaan, koska se ei voi saada tarpeeksi myyntiä hintojaan alentamalla, ja hintojaan alentamalla se lahjoittaisi asiakkaille juuri ne rahat, joilla uusia myymälöitä pitäisi rakentaa.

Unohdat myös sen, että Kesko ja S-ryhmä hallitsevat parhaita kauppapaikkoja ja kaavoitusta kunnissa. Jopa rikkaan Lidlin oli vaikea saada hyviä kauppapaikkoja, vaikka sillä on saksalaista pääoma enemmän kuin näillä kahdella suomalaisella keskusliikkeellä yhteensä.

Koettaisit nyt ymmärtää myymäläpinta-alan merkityksen. Se on ihan sama kuin jos kahdella kalstajalla on 85% järven verkoista ja kolmannella vain 10%, niin arvaa kenen verkossa kalat ovat.

Lue lisää

Persutelusi on kumottu.


Jos asiakas saa ostaa halvemmalla ei se katso myymälän pinta-alaa kun marssii kauppaan. Asiakas menee siihen pieneenkin kauppaan.

Pienen kaupan ongelma vain on se että hinnat ovat todellakin kalliimmat. Siksi isot vetää. Isoilla on siis halvemmat hinnat. Niin olet itsekin todennut! Mitä siis tinkaat? Halvemmilla hinnoilla marketit vetäv'ät asiakkaita, ei pinta-alalla.

Itseasiassa pinta-ala on rasite asiakkaalle. Lisäksi se "pinta-ala" on asiakkaan kannalta hankalassa paikassa, eli ei ole parhaalla paikalla, vaan todellakin huonolla liikepaikalla. Hypermarketti ei edes sovi sille "parhaalle" liikepaikalle koska se tarvitsee hehtaarikaupalla tilaa.

Tämä on totuus kirjoitti:

eroaa tuota Vapaavuoren linajsta. Sehän rakennetaan tyhjälle pellolle.

Ensin Vapaavuori torppaa Sukarin ahnkeen tuolla esittämälläsi perusteella. Sitten kuukauden pästä Vapaavuori antaa luvan K-Hypermarketille samanlaiseen paikkaan muualle.

Syy on se että Sukarin kauppaan olisi tullut monen tukun kaupat. Eli kilpailu olisi lisääntynty ja se olisi ollut ristiriidassa Keskon etujen kanssa. Samoin on ristiriidassa Keskon etijen kanssa s-kauppojen rakentaminen. Vapaabvuori vastustaa myös niitä hankkeita.

Sukasrin kauppakeskukseen olis tullut myös Lähikaupan myymälä. Samaan miintesitöön olisi tullut kodintarvikekauppoja jotka ei olisi ollut

Lue lisää

kauppoja

Transit_mies kirjoitti:

Sen verran kuin Vapaavuori tietää, tietää jokainen täyspäinen ihminen.

Ei kai kauppoja pidä rakentaa tyhjille pelloille, missä ei ketään ole; ja jonne jokaisen pitää erikseen lähteä ajamaan turhan takia, kun tilaa on lähempänä asutustakin!

Lue lisää

liian paljon valtaa tietoonsa nähden?

Kysyn vaan! kirjoitti:

Prosentiit täysin samaa kuin raha.

Jos minä saan ruokaa 15% halvemmalla se on minulle sama kuin säästö. Eli se on samaa kuin raha.

100 euroa-15% =15 euroa. Se on siis säätynyttä rahaa. Saan nyt S-ketjuta 5% bonualennusta kaikista ostoista, siis myös polttoaineista. Eli 15% ruoan hinnata pois kompensoi myös tuon polttoaineista saamani alennuksen.

Eli kylöä se muuttuu asiakkaalle rahaksi.

Vai onko se "%" sitten vain termi jolla ei le mitään vaikutusta hintoihin? Eli asiakkaiden ontopaikan vaihtoon?

Rahastahan sinä olet kirjoittanut väittämällä että noiden kahden ison vuoksi hinat ovat suomessa liian korkeat. Eikö vain? Siis miksi se pieni jolla ei ole niitä älyttömiä rakennusinvestointeja ei sitten pysty kilpailemaan kun sen ei tarvitse maksaa niitä älyttömi'ä liikerakennuksia??????

Miklä on siis se optimikoko liikehuonesitolle jota tarkoitat kun tuo Lähipaupan kinteistö on nii n pieni että sen vuoksi pitää ola hinat korkeat ja toisaalta mareketit ovat niin isoja että sen vuomksi pitää olla hinnat korkeat.

Etkö millään ymmärrä noiden perusteluidesi ristiriitaa. Siis mikää kaupan koko ei ole niin optimaalinen että kauppa pystyisi myymään tuotteitaan tarpeeksi halvalla. Toinen on liian pieni toineen taas liian iso.

Lue lisää

Asiakkaalle - myös sinulle - on rahaa vastaava asia vaivannäkö kaupassa käyntiin ja sen vaatima aika kustannukset. Et sinä lähde hakemaan 15% alennusta pikkuostoksista, jos joudut ajamaan pitkälle löytääksesi sellaisen kaupan, josta tuon 15% saat. Menet lähimpään tai tutuimpaan ja maksat sen mitä pyydetään. Tähän perustuu se, että hallitseva markkina-asema syntyy siitä, kuka hallitsee myyntipaikkoja ja kenellä on eniten myymälätilaa.

Aaika moni asiakas kuitenkin näkee vaivaa ja hakee halvempia hintoja, koska S-ryhmän ja Keskon yhteenlaskettu osuus pt-kaupan myytipinta-alasta on runsas 85%, mutta markkinaosuus pt-kaupasta n. 10% pienempi, eli vain runsas 75%. Kun kilpailijoilla ei kuitenkaan ole tarpeeksi myymälöitä, niin ei heidän markkinaosuutensa mitenkään nouse, kun hintajousto ei pääse vaikuttamaan muuta kuin silloin, kun vaihtoehdot ovat tasavertaiset muilta osin kuin hinnan suhteen. Hintajousto ei siis lisää myyntiä, jos halpa kauppa on kaukana ja kallis kauppa lähellä.

Kaupan optimikoko taas riippuu siitä, mitä asiakas on ostamasssa. Arkiruoan jokapäiväiset perusainekset olisi hyvä saada läheltä ja halvalla, siis lähimyymälästä, kerrostalon kivijalasta tai taajaman lähikaupasta. Siellä missä on kauppatoreja ja halleja, kuluttajalla on hyvät oltavat, mutta niitä ei ole kaikkialla.

Sitten kun kuluttaja tarvitsee jotain erikoista, vaikkapa vain uunituoretta leipää, eksoottisia hedelmiä tai mausteita, tuonnin varassa olevia, vähän erikoisempia elintarvikkeita, laadukasta lihaa tai kalaa eikä kauppahallia ole, niin pienet perheyrityspohjaiset erikoisliikkeet hoitavat tämän tarpeen kaikissa eurooppalaisissa sivistysmaissa. Vain yhden vaihtoehdon Suomessa tämä elintarvikkeiden markkinointikanava on päästetty kahden keskusliikkeen jättimäisten hypermarkettien itsepalveluosastojen haltuun.

Kuluttajan kannalta opitmaalinen kaupan koko on siis muutamia satoja neliömetrejä ja sijainti lähellä kuluttajaa. Kaupan kannalta optimaalinen koko sen sijaan on muutama kymmenentuhatta neliötä vastaavat pysäköintitilat, jotta kauppa saisi tavarastaan mahdollisimman hyvän katetuoton mahdollisimman pienin muuttuvin kustannuksin.

Mitä kuluttajahintoihin tulee, niin on hyvä kysyä, mihin suomalaisen kaupan keskittymisen ja kustannustehokkuuden hyöty on uponnut, kun kuluttajan maksama hinta on meillä 15-20% kalliimpi kuin keski- ja eteläeuroopan maissa, joissa pienet perheyritykset pääosin vastaavat elintarvikekaupan markkinointikanavasta tuottajalta tukkuportaan kautta kuluttajalle ja isojen ketjujen suhteellinen osuus on rilusti alle puolet markkinoiden arvosta.

Mieti tätä, ja pohdi, mistä ristiriidat mahtavat johtua.

Älä tinkaa kirjoitti:

Persutelusi on kumottu.


Jos asiakas saa ostaa halvemmalla ei se katso myymälän pinta-alaa kun marssii kauppaan. Asiakas menee siihen pieneenkin kauppaan.

Pienen kaupan ongelma vain on se että hinnat ovat todellakin kalliimmat. Siksi isot vetää. Isoilla on siis halvemmat hinnat. Niin olet itsekin todennut! Mitä siis tinkaat? Halvemmilla hinnoilla marketit vetäv'ät asiakkaita, ei pinta-alalla.

Itseasiassa pinta-ala on rasite asiakkaalle. Lisäksi se "pinta-ala" on asiakkaan kannalta hankalassa paikassa, eli ei ole parhaalla paikalla, vaan todellakin huonolla liikepaikalla. Hypermarketti ei edes sovi sille "parhaalle" liikepaikalle koska se tarvitsee hehtaarikaupalla tilaa.

Lue lisää

Kun keskusliikkeet hinnoittelevat tuotteensa eri ketjuihinsa, niin ne hinnoittelevat suurten myymälöiden tuotteet edullisemmiksi kuin pienten myymälöidensä tuotteet juuri siksi, etteivät ihmiset muuten viitisi ajaa noihin isoihin myymälöihin.

Asian todella helppo huomata, kun menet S-ryhmän pienimpään myymälään ja sen jälkeen Prismaan, ja vastaavasti kun menet ensin yhden K:n K-markettiin ja sitten Citymarkettiin. Siwa ja Valintatalo taas asettavat hintansa S-ryhmän ja ´Keskon vastaavien myymäläketjujen hintatason perusteella, että saisivat mahsollisimman hyvät katteet itselleen. Samoin tekee Lidl, mutta hinnoittelee jotkut tuotteet todella edullisiksi saadakseen uusia asiakkaita myymälöihinsä.

Pinta-alalla ei tietenkään ole asiakkaan myymälävalintaan vaikutusta paitsi silloin, jos kauppaan mennään valmis ostopäätös mielessä, mutta ostettavan tuotteen merkki on auki, jolloin haetaan suuria valikoimia, joita aina löytyy suurista kauppakeskuksista.

Tämä on totuus kirjoitti:

eroaa tuota Vapaavuoren linajsta. Sehän rakennetaan tyhjälle pellolle.

Ensin Vapaavuori torppaa Sukarin ahnkeen tuolla esittämälläsi perusteella. Sitten kuukauden pästä Vapaavuori antaa luvan K-Hypermarketille samanlaiseen paikkaan muualle.

Syy on se että Sukarin kauppaan olisi tullut monen tukun kaupat. Eli kilpailu olisi lisääntynty ja se olisi ollut ristiriidassa Keskon etujen kanssa. Samoin on ristiriidassa Keskon etijen kanssa s-kauppojen rakentaminen. Vapaabvuori vastustaa myös niitä hankkeita.

Sukasrin kauppakeskukseen olis tullut myös Lähikaupan myymälä. Samaan miintesitöön olisi tullut kodintarvikekauppoja jotka ei olisi ollut

Lue lisää

Mistä K-hypermarketista puhut? Miten se olisi ollut Vapaavuoren päätöksen varassa?

Vihdin ja Pieksämäen Ideaparkkeja vastustetaan siksi, ettei niille ole tarvetta, kun kaupan palveluja on alueella jo riittävästi eikä kaavoittamattomien alueiden ulkopuolelle ole ympäristösyistäkään hyvä kaavoittaa tontteja sellaisille suurmyymäläkaqsautumille, joiden olisi pakotettava asiakkaansa autoiluun ja ilman saastuttamiseen, koska tällaisille kaupan palveluille ei ole tarvetta.

Kilpailua tämä ei ole, tonttikeinottelua kylläkin, kun Nova-Group ostaa ensin halvalla kaavoittamatonta maata ja siitä Sukari & kumppanit saavat tontin peltihalleilleen, joihin haalivat kovaa vuokraa maksavie pienkauppiaita rikastuttamaan itseään ja tuomaan uteliaita kävijöitä huonekaluhalleihinsa, joihin ei kukaan muuten menisi, jos se ei olisi ruokakaupan vieressä. Varsinkin, kun ruokakaupat ideaparkin lähellä olevista taajamista ensin pakotettaisi lopettamaan "kannattamatttomina".

??????????????? kirjoitti:

liian paljon valtaa tietoonsa nähden?

Vapaavuorella on oikein hyvät tiedot, mutta ei hän ainoa ole, joka järkeä osaa käyttää.

Kaupan asioista hän saattaa tietää sen verran, mitä Jussi Pajunen on kertonut, mikä melko varmasti on keskinkertaista enemmän.

Transit_mies kirjoitti:

Mistä K-hypermarketista puhut? Miten se olisi ollut Vapaavuoren päätöksen varassa?

Vihdin ja Pieksämäen Ideaparkkeja vastustetaan siksi, ettei niille ole tarvetta, kun kaupan palveluja on alueella jo riittävästi eikä kaavoittamattomien alueiden ulkopuolelle ole ympäristösyistäkään hyvä kaavoittaa tontteja sellaisille suurmyymäläkaqsautumille, joiden olisi pakotettava asiakkaansa autoiluun ja ilman saastuttamiseen, koska tällaisille kaupan palveluille ei ole tarvetta.

Kilpailua tämä ei ole, tonttikeinottelua kylläkin, kun Nova-Group ostaa ensin halvalla kaavoittamatonta maata ja siitä Sukari & kumppanit saavat tontin peltihalleilleen, joihin haalivat kovaa vuokraa maksavie pienkauppiaita rikastuttamaan itseään ja tuomaan uteliaita kävijöitä huonekaluhalleihinsa, joihin ei kukaan muuten menisi, jos se ei olisi ruokakaupan vieressä. Varsinkin, kun ruokakaupat ideaparkin lähellä olevista taajamista ensin pakotettaisi lopettamaan "kannattamatttomina".

Lue lisää

Ja et tiedä edes tuoreimpia tapauksia asiassa.

Mihin sinä kirjoituksesi pohjaat?

Transit_mies kirjoitti:

Mistä K-hypermarketista puhut? Miten se olisi ollut Vapaavuoren päätöksen varassa?

Vihdin ja Pieksämäen Ideaparkkeja vastustetaan siksi, ettei niille ole tarvetta, kun kaupan palveluja on alueella jo riittävästi eikä kaavoittamattomien alueiden ulkopuolelle ole ympäristösyistäkään hyvä kaavoittaa tontteja sellaisille suurmyymäläkaqsautumille, joiden olisi pakotettava asiakkaansa autoiluun ja ilman saastuttamiseen, koska tällaisille kaupan palveluille ei ole tarvetta.

Kilpailua tämä ei ole, tonttikeinottelua kylläkin, kun Nova-Group ostaa ensin halvalla kaavoittamatonta maata ja siitä Sukari & kumppanit saavat tontin peltihalleilleen, joihin haalivat kovaa vuokraa maksavie pienkauppiaita rikastuttamaan itseään ja tuomaan uteliaita kävijöitä huonekaluhalleihinsa, joihin ei kukaan muuten menisi, jos se ei olisi ruokakaupan vieressä. Varsinkin, kun ruokakaupat ideaparkin lähellä olevista taajamista ensin pakotettaisi lopettamaan "kannattamatttomina".

Lue lisää

ei taija ennä'ä tontteja välittää kenellekään.

Transit_mies kirjoitti:

Mistä K-hypermarketista puhut? Miten se olisi ollut Vapaavuoren päätöksen varassa?

Vihdin ja Pieksämäen Ideaparkkeja vastustetaan siksi, ettei niille ole tarvetta, kun kaupan palveluja on alueella jo riittävästi eikä kaavoittamattomien alueiden ulkopuolelle ole ympäristösyistäkään hyvä kaavoittaa tontteja sellaisille suurmyymäläkaqsautumille, joiden olisi pakotettava asiakkaansa autoiluun ja ilman saastuttamiseen, koska tällaisille kaupan palveluille ei ole tarvetta.

Kilpailua tämä ei ole, tonttikeinottelua kylläkin, kun Nova-Group ostaa ensin halvalla kaavoittamatonta maata ja siitä Sukari & kumppanit saavat tontin peltihalleilleen, joihin haalivat kovaa vuokraa maksavie pienkauppiaita rikastuttamaan itseään ja tuomaan uteliaita kävijöitä huonekaluhalleihinsa, joihin ei kukaan muuten menisi, jos se ei olisi ruokakaupan vieressä. Varsinkin, kun ruokakaupat ideaparkin lähellä olevista taajamista ensin pakotettaisi lopettamaan "kannattamatttomina".

Lue lisää

Se Keskon Hypermarketti kuitenkin sai sen rakennusluvan. sama tilanne samalla tavalla rakennettava kuin nuo kaksi Ideaparkkia?????

Sinun logiikkasi eksyy aina vaan kauemmas itsestäsi!

Onko koko9muksen tekemät päätökset aina niin jumalan sanaa että siitä ei voi edes Kokoomuksen ulkopuoleleta kritisoida?

Transit_mies kirjoitti:

Kun keskusliikkeet hinnoittelevat tuotteensa eri ketjuihinsa, niin ne hinnoittelevat suurten myymälöiden tuotteet edullisemmiksi kuin pienten myymälöidensä tuotteet juuri siksi, etteivät ihmiset muuten viitisi ajaa noihin isoihin myymälöihin.

Asian todella helppo huomata, kun menet S-ryhmän pienimpään myymälään ja sen jälkeen Prismaan, ja vastaavasti kun menet ensin yhden K:n K-markettiin ja sitten Citymarkettiin. Siwa ja Valintatalo taas asettavat hintansa S-ryhmän ja ´Keskon vastaavien myymäläketjujen hintatason perusteella, että saisivat mahsollisimman hyvät katteet itselleen. Samoin tekee Lidl, mutta hinnoittelee jotkut tuotteet todella edullisiksi saadakseen uusia asiakkaita myymälöihinsä.

Pinta-alalla ei tietenkään ole asiakkaan myymälävalintaan vaikutusta paitsi silloin, jos kauppaan mennään valmis ostopäätös mielessä, mutta ostettavan tuotteen merkki on auki, jolloin haetaan suuria valikoimia, joita aina löytyy suurista kauppakeskuksista.

Lue lisää

Mikään liikeyritys ei tyydy pienempään markkinaosuuteen kuin on mahdollista saavuttaa.

Mutta jos ei rahkeet riitä enempään niin sitten on tyydytävä siihen mitä on saavutettavissa.

Jos hinnoissa on varaa kilpialla niillä kilpaillaan ja hamutaan lisää markkinaosuutta. Koska markkinaosuudet ei muutu miksikään se osoittaa että hinnoissa ei ole enää varaa laskea.

Näin se on nähtävä. Markkinatlous on siiitä metkaa että jos on mahdollisuutta vallata lisää markkinoita, ne vallataan. Hinta on tärkein tapa tehdä se.

Transit_mies kirjoitti:

Asiakkaalle - myös sinulle - on rahaa vastaava asia vaivannäkö kaupassa käyntiin ja sen vaatima aika kustannukset. Et sinä lähde hakemaan 15% alennusta pikkuostoksista, jos joudut ajamaan pitkälle löytääksesi sellaisen kaupan, josta tuon 15% saat. Menet lähimpään tai tutuimpaan ja maksat sen mitä pyydetään. Tähän perustuu se, että hallitseva markkina-asema syntyy siitä, kuka hallitsee myyntipaikkoja ja kenellä on eniten myymälätilaa.

Aaika moni asiakas kuitenkin näkee vaivaa ja hakee halvempia hintoja, koska S-ryhmän ja Keskon yhteenlaskettu osuus pt-kaupan myytipinta-alasta on runsas 85%, mutta markkinaosuus pt-kaupasta n. 10% pienempi, eli vain runsas 75%. Kun kilpailijoilla ei kuitenkaan ole tarpeeksi myymälöitä, niin ei heidän markkinaosuutensa mitenkään nouse, kun hintajousto ei pääse vaikuttamaan muuta kuin silloin, kun vaihtoehdot ovat tasavertaiset muilta osin kuin hinnan suhteen. Hintajousto ei siis lisää myyntiä, jos halpa kauppa on kaukana ja kallis kauppa lähellä.

Kaupan optimikoko taas riippuu siitä, mitä asiakas on ostamasssa. Arkiruoan jokapäiväiset perusainekset olisi hyvä saada läheltä ja halvalla, siis lähimyymälästä, kerrostalon kivijalasta tai taajaman lähikaupasta. Siellä missä on kauppatoreja ja halleja, kuluttajalla on hyvät oltavat, mutta niitä ei ole kaikkialla.

Sitten kun kuluttaja tarvitsee jotain erikoista, vaikkapa vain uunituoretta leipää, eksoottisia hedelmiä tai mausteita, tuonnin varassa olevia, vähän erikoisempia elintarvikkeita, laadukasta lihaa tai kalaa eikä kauppahallia ole, niin pienet perheyrityspohjaiset erikoisliikkeet hoitavat tämän tarpeen kaikissa eurooppalaisissa sivistysmaissa. Vain yhden vaihtoehdon Suomessa tämä elintarvikkeiden markkinointikanava on päästetty kahden keskusliikkeen jättimäisten hypermarkettien itsepalveluosastojen haltuun.

Kuluttajan kannalta opitmaalinen kaupan koko on siis muutamia satoja neliömetrejä ja sijainti lähellä kuluttajaa. Kaupan kannalta optimaalinen koko sen sijaan on muutama kymmenentuhatta neliötä vastaavat pysäköintitilat, jotta kauppa saisi tavarastaan mahdollisimman hyvän katetuoton mahdollisimman pienin muuttuvin kustannuksin.

Mitä kuluttajahintoihin tulee, niin on hyvä kysyä, mihin suomalaisen kaupan keskittymisen ja kustannustehokkuuden hyöty on uponnut, kun kuluttajan maksama hinta on meillä 15-20% kalliimpi kuin keski- ja eteläeuroopan maissa, joissa pienet perheyritykset pääosin vastaavat elintarvikekaupan markkinointikanavasta tuottajalta tukkuportaan kautta kuluttajalle ja isojen ketjujen suhteellinen osuus on rilusti alle puolet markkinoiden arvosta.

Mieti tätä, ja pohdi, mistä ristiriidat mahtavat johtua.

Lue lisää

Olpen valinnut kaiuppanoi juuri sen edullisuuden mukaan, ja niin olet valinnut sinäkin. Tuosta asiaa ihan turha kieltää.

Jopahan- kirjoitti:

Mikään liikeyritys ei tyydy pienempään markkinaosuuteen kuin on mahdollista saavuttaa.

Mutta jos ei rahkeet riitä enempään niin sitten on tyydytävä siihen mitä on saavutettavissa.

Jos hinnoissa on varaa kilpialla niillä kilpaillaan ja hamutaan lisää markkinaosuutta. Koska markkinaosuudet ei muutu miksikään se osoittaa että hinnoissa ei ole enää varaa laskea.

Näin se on nähtävä. Markkinatlous on siiitä metkaa että jos on mahdollisuutta vallata lisää markkinoita, ne vallataan. Hinta on tärkein tapa tehdä se.

Lue lisää

En taida enää jatkaa keskustelua, kun en saa sinua ymmärtämään sitä yksinkertaista asiaa, että sen, jolla on vain 10% myymälöistä ei kannata lahjoittaa katetuottoaan kuluttajalle halvempina hintoina, kun tuohon 10%:iin myymälöistä eivät mahdu ne 85% asiakkaista, jotka ostavat kilpailijalta.

Silloin, kun elintarvikkeiden saatavuus on 85-prosenttisesti kahden suuren käsissä, ei muiden enää ole mahdollista lisätä myyntiään hintoja alentamalla niin paljoa, että sillä olisi mitään todellista merkitystä.

Kilpailu on keskitetyilää markkinoilla mennyt jo sellaqiseksi, että markkinaosuuden jakaantuvat suunnilleen siinä suhteessa kuin myyntipinta-alakin jakaantuu, varsinkin kun S-ryhmä ja Kesko eivät kilpaile hinnoilla, vaan uuden myymälätilan rakentamisella, johon kumpikin tarvitsee rahaa.

Kun ymmärrät tämän, ymmärrät, miksi ruoka Suomessa maksaa enemmän kuin niissä Euroopan maissa, joissa kauppa on vähemmän keskittynyttä ja hintakilpailu ja -jousto vielä toimivat.

Jopahan- kirjoitti:

Se Keskon Hypermarketti kuitenkin sai sen rakennusluvan. sama tilanne samalla tavalla rakennettava kuin nuo kaksi Ideaparkkia?????

Sinun logiikkasi eksyy aina vaan kauemmas itsestäsi!

Onko koko9muksen tekemät päätökset aina niin jumalan sanaa että siitä ei voi edes Kokoomuksen ulkopuoleleta kritisoida?

Lue lisää

Mistä Keskon hypermarketista puhut?

Transit_mies kirjoitti:

Mistä Keskon hypermarketista puhut?

päätös jolla Vapaavuori myönsi luvan K-Hypermarketille noin viikko sen jälkeen kun oli torpannut Sukarin monipuolisen tavaratalorakennusluvan.

Sinulla taitaa olla sokea kohta kaikesata siitä oka koskee Kokoomuksen lehmänkauppoja.

Siinä samalla selvisi sekin mikä taho on rahooittanut Vapaavuoren vaalit.

Se ei olut Kehittyvien maakuntien suomi... vaan....

Transit_mies kirjoitti:

Ei kannata vedota Viinaseen ja Niinistöön,m kun puhutaan kaupan asioista. He eivät niistä mitään tiedä.
Ei kukaan kokoomuksessa tiedä

Mutta keskittää ne soaa sittenkin.

!!!!!!!???????!!!! kirjoitti:

päätös jolla Vapaavuori myönsi luvan K-Hypermarketille noin viikko sen jälkeen kun oli torpannut Sukarin monipuolisen tavaratalorakennusluvan.

Sinulla taitaa olla sokea kohta kaikesata siitä oka koskee Kokoomuksen lehmänkauppoja.

Siinä samalla selvisi sekin mikä taho on rahooittanut Vapaavuoren vaalit.

Se ei olut Kehittyvien maakuntien suomi... vaan....

Lue lisää

Missä päin Suomea tuo K-hypermarket toimii, jolle Vapaavuori "antoi luvan"?

Eikä Vihdin ideaparkkia kukaan torpannut, koska se oli jo muutenkin voimassaolevan lain vastainen hanke. Vain poikkeuslupa kaavamuutokselle torpattiin.

Myönnettiinkö siis jollekin K-hypermarketille poikkeuslupa rakennuskaavasta ja minne?

Älä viitsi enää turhaan salailla, vaan kerro asia, jos tiedät.

Osuuskauppoja alettiin perustaa maaseudulle sen jälkeen, kun maakauppa vapautettiin 1980-luvulla. Aiemminhan kauppoja sai olla vain kaupungeissa. Työväen osuustoiminta erkani omaksi haarakseen myöhemmin, aatteellisista syistä.

Alennuksista ei osuustoiminnassa ollut kyse, vaan siitä, että toiminnan tuotto jäisi osuuskunnan jäsenille eikä kaupalle. Ostopalautukset ja säästökassat olivat osuustoiminnalle myös tyypillisia jo hyvin aikaisin.

Nykyinen S-ryhmä on siis hyvin maalaista alkuperää, kun työväen osuustoiminta ajautui velkasaneeraukseen ja sen kauppatoiminnot myytiin sijoittajille.

Transit_mies kirjoitti:

Osuuskauppoja alettiin perustaa maaseudulle sen jälkeen, kun maakauppa vapautettiin 1980-luvulla. Aiemminhan kauppoja sai olla vain kaupungeissa. Työväen osuustoiminta erkani omaksi haarakseen myöhemmin, aatteellisista syistä.

Alennuksista ei osuustoiminnassa ollut kyse, vaan siitä, että toiminnan tuotto jäisi osuuskunnan jäsenille eikä kaupalle. Ostopalautukset ja säästökassat olivat osuustoiminnalle myös tyypillisia jo hyvin aikaisin.

Nykyinen S-ryhmä on siis hyvin maalaista alkuperää, kun työväen osuustoiminta ajautui velkasaneeraukseen ja sen kauppatoiminnot myytiin sijoittajille.

Lue lisää

Maakauppa vapautettiin siis 1800-luvulla.

Jatka samaan malliin.