Sulle mies

Green eyes kirjoitti:

Et varmaankaan käy näillä palstoilla lukemassa mutta ajattelin silti kirjoitella..

Pyörittelen tätä tilannettamme ja meitä mielessäni joka ikinen päivä. Sinut kun aikoinaan tapasin, kun meidät esiteltiin toisillemme sait minut hätkähtämään ja hämmentymään, ihastuin heti. Tiesin sinut kuitenkin jo ennestään jotenkin, kuten sinäkin tiesit.

En tiedä vieläkään mikä sinussa vetää puoleensa minua kuin magneetti, ymmärtääkseni tunnet samoin. Se magneetti on kestävää laatua, se ei päästä irti enkä haluakaan sen päästävän. Kemia joka välillämme vallitsee, koen sen ainutlaatuiseksi ainakin omalta kohdaltani voin näin todeta. Meidän tarvitsee vain olla samassa paikassa samaan aikaan ja se on siinä. Vaikka ympärillämme olisi muita, vaikka paikka olisi mikä, me vain ajaudumme lähemmäs toisiamme koko ajan emmekä osaa kumpikaan lähteä pois tilanteesta tai paikasta. Sen haluaisi vain jatkuvan vaikka se olisi pelkästään paikallaan seisomista. Riittää, että toinen on siinä lähellä, mukana. Ei aina tarvita edes sanoja, katse silloin tällöin riittää. Joskus saamme tilaisuutemme, ne ovat lämpimästi mielessäni, niitä tulee ajateltua useinkin. Tiedän myös olevani sinun ajatuksissa ainakin joskus...

Aika vain on niin väärä meille ja tilanne ei tule muuttumaan tulevaisuudessakaan. En sitä, meitä, koskaan ole ajatellutkaan niin kuin ilmeisesti sinä alussa pelkäsit minun ajattelevan. Ymmärrän paremmin kuin hyvin tilanteen, surullisena ja hemmetin katkerana se on vain pakko nöyrtyä tämän kaiken edessä. En halua tuottaa sulle tukalia tilanteita kertomalla tunteistani sen enempää. Olet hyvin tyytynyt siihen jonka jo tiedät. Ehkä se on parempikin niin. Kuitenkin sitä haluaisi kertoa rehellisesti mitä tuntee. Vaikka se ei muuta mitään niin oikeasti pelkään kertoa sinulle. Ehkä joskus rohkaistun ja kerron, mutta se vaatisi ensin sinulta jotain saman suuntaisia ajatuksia ja tunteita. Edelleen painotan, mikään ei tule muuttamaan, ei vaan voi muuttua elämissämme. Surullista, niin hemmetin surullista mutta niin totta.

Pienen erimielisyyden tai kömmähdyksen johdosta sain pelätä sydän kurkussa suhtautumistasi. Se opetti. Jouduin katsomaan silmästä silmään sitä jos sinua ei olisi olemassa minulle, edes tämän vertaa. Haluaisin vain sanoa, että olen erittäin onnellinen nainen kun saan olla edes tämän verran sydämesi valittu, että sinun kaltainen mies jota arvostan todella paljon tuntee minua kohtaan niinkin vahvasti. Vaikka emme voi koskaan olla me. Olet rakas ;)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä