Hei ! Useissa eri lääkäreiden kirjoittamissa lääkärinlausunnoissa lukee että sairastan anoreksiaa. Ihmettelen asiaa siksi että olen lievästi ylipainoinen. BMI testitkin antavat saman tuloksen eli lievästi ylipainoinen. Anoreksiaa voi siis näköjään sairastaa vaikka ainakaan minussa se ei näy millään tavalla ulospäin esim luiden törröttämisenä. Muilla samankaltaisia kokemuksia ?
Ylipainoinen anorektikko.
sawxderft
6674
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mullakin vähän sama tilanne :) Sairastanut olen 4v ja paino heittelehtinyt melko paljon, ja tällä hetkellä olen normaalipainon ylärajoilla. Kerrotko sun stoorin? Jotenkin helpottaa tietää, että samanlaisia löytyy, eli jos on anorektikko, ei välttämättä ole pelkkää luuta ja nahkaa. Tosin se seikka tulee pian muuttumaan ainakin minun kohdalla.
anoreksiaa, koska sen yhtenä välttämättömänä kriteerinä on alipaino:väärä dg siis!!!!!!!!!!!!!!!
sitä diagnoosia on käsittääkseni muokattu ihan viimeaikoina?
Anoreksiadiagnoosiin ei vaadita alipainoisuutta - jos muut kriteerit täyttyvät, diagnoosi on "epätyypillinen laihuushäiriö". Eli tautiluokituksessa anoreksia.
Oletko varma että siinä ei lukenut anemia? Anoreksiaa ei voi diagnosoida ilman alle 17,5 painoindeksiä!
diagnooseja lääkäreiltä käynyt keräilemässä, mutta 14-vuotiaasta asti elämäni on pyörinyt enimmäkseen ruoan ympärillä. Olen nyt 21-v. eikä loppua ole näkyvissä. Olen ollut ajoittain liikuntahullu ja neuroottinen ruokavalion kanssa, syönyt 200-400 kaloria päivässä. Silloinkin olin normaalipainon alarajoilla, joten en "virallisesti" alipainoinen anorektikko, vaikka käytös täysin sen mukaista. Sitten taas lihoin hiukan, samaa sahaamista vuosi, pari, kunnes aloin bulimikoksi. En koskaan ahminut, vaan se oli enemmän bulimareksia-tyyppistä, vai käytetäänkö tätä sanaa enää? Oksensin siis kaiken minkä söin, siltikään en ollut alipainoinen vaan siinä rajoilla. Parannuttuani kolme vuotta kestäneestä bulimiakierteestä aloin syödä vapautuneesti ja jopa ahmia, paino nousi ylipainon puolelle, bmi 27,3. Nyt taas lähdetty alaspäin, bmi 26,3. Syömishäröily tulee ja menee itselläni todellisissa "puuskissa", nyt liikun joka päivä, käyn salilla, karttelen syömisiä ja syön vain, kun muiden ihmisten silmissä pitää olla normaali. Ei ole vuotta, ei kuukautta, ei päivää, jolloin en miettisi, mitä syön. Tämä ei täytä mitään kriteereitä, mutta on silti elämää rajoittava ongelma, vaikka monet "oikeat" anorektikot eivät sitä varmasti ymmärräkään.