Keskituuli

Kiitos näistä. Löysin muitakin. Sisämaassa ympärivuotiset mittaukset osoittavat tuollaista 3-5 metrin keskituulta. Merellä vastaavat luvut ovat 5-6 metriä.

Suunnittelen pientuulivoimalan pystyttämistä ja kiinnosti sen vuoksi tietää. Mitenkäs purkkari tuollaisella 5 m/s tuulella kulkee?

Tu-uletar kirjoitti:

Kiitos näistä. Löysin muitakin. Sisämaassa ympärivuotiset mittaukset osoittavat tuollaista 3-5 metrin keskituulta. Merellä vastaavat luvut ovat 5-6 metriä.

Suunnittelen pientuulivoimalan pystyttämistä ja kiinnosti sen vuoksi tietää. Mitenkäs purkkari tuollaisella 5 m/s tuulella kulkee?

Hyvin kulkee purkkari. Semmosen viitisen solmua ottaa normaali pienehkö perhevene tuossa tuulessa, kunhan ei aivan myötäiseen tartte ajaa.

Tu-uletar kirjoitti:

Kiitos näistä. Löysin muitakin. Sisämaassa ympärivuotiset mittaukset osoittavat tuollaista 3-5 metrin keskituulta. Merellä vastaavat luvut ovat 5-6 metriä.

Suunnittelen pientuulivoimalan pystyttämistä ja kiinnosti sen vuoksi tietää. Mitenkäs purkkari tuollaisella 5 m/s tuulella kulkee?

Tuuli metrin männyn latvan yläpuolella on usein paljon alhaisempi kuin kymmenen metriä meren tai järven pinnan yläpuolella keskellä aavaa selkää. Näin myös silloin kun se mänty on 15 m korkea, mikä kannattaa huomioida tuulivoimalaa pystyttäessä. Purjeveneen kannella saisit samasta voimalasta selvästi enemmän tuottoa kuin maston nokassa kuivalla maalla. Teho kun riippuu tuulen nopeuden lisäksi myös roottoritason läpi virranneen ilman massasta, mikä voi liikkuvallla voimalalla olla huomattavasti suurempi kuin maston nokassa seisovalla. Saman vaikutuksen saat myös lisäämällä roottorin halkaisijaa, mutta se on usein se kalliimpi vaihtoehto, mikäli tukiaisia ei ole yhteiskunnalta saatavssa, jos on, niin se tietysti muuttaa kannattavuuslaskelmia ratkaisevasti maston nokassa seisovan eduksi, sillä tukiaisia ei saa kuin verkkoon sähköä syöttävistä voimaloista. CO2 päästöjen alenemisellahan ei ole mitään vaikutusta tukiaisiin eikä siten myöskään voimalan kannattavuuteen.

Ps. oikeasti nopea purkkari kulkee vedessä maksimissaan hieman yli kolminkertaisella tuulen nopeudella, eli 15m/s eli noin 30 solmua 5m/s tuulessa. Jäällä tai kuivalla maalla päästään vieläkin suurempiin nopeuksiin tuossa tuulessa ja paljon halvemmalla kalustolla.

tuulta hyödyntäen kirjoitti:

Tuuli metrin männyn latvan yläpuolella on usein paljon alhaisempi kuin kymmenen metriä meren tai järven pinnan yläpuolella keskellä aavaa selkää. Näin myös silloin kun se mänty on 15 m korkea, mikä kannattaa huomioida tuulivoimalaa pystyttäessä. Purjeveneen kannella saisit samasta voimalasta selvästi enemmän tuottoa kuin maston nokassa kuivalla maalla. Teho kun riippuu tuulen nopeuden lisäksi myös roottoritason läpi virranneen ilman massasta, mikä voi liikkuvallla voimalalla olla huomattavasti suurempi kuin maston nokassa seisovalla. Saman vaikutuksen saat myös lisäämällä roottorin halkaisijaa, mutta se on usein se kalliimpi vaihtoehto, mikäli tukiaisia ei ole yhteiskunnalta saatavssa, jos on, niin se tietysti muuttaa kannattavuuslaskelmia ratkaisevasti maston nokassa seisovan eduksi, sillä tukiaisia ei saa kuin verkkoon sähköä syöttävistä voimaloista. CO2 päästöjen alenemisellahan ei ole mitään vaikutusta tukiaisiin eikä siten myöskään voimalan kannattavuuteen.

Ps. oikeasti nopea purkkari kulkee vedessä maksimissaan hieman yli kolminkertaisella tuulen nopeudella, eli 15m/s eli noin 30 solmua 5m/s tuulessa. Jäällä tai kuivalla maalla päästään vieläkin suurempiin nopeuksiin tuossa tuulessa ja paljon halvemmalla kalustolla.

"Tuuli metrin männyn latvan yläpuolella on usein paljon alhaisempi kuin kymmenen metriä meren tai järven pinnan yläpuolella keskellä aavaa selkää. Näin myös silloin kun se mänty on 15 m korkea, mikä kannattaa huomioida tuulivoimalaa pystyttäessä."

Tuokin lukemistani tilastoista selvästi ilmeni. Vaikka olisi avointa, niin silti korkeammalla tuulee selvästi lujempaa. Minulle tulee 20 metrin harustettu masto muutenkin avoimelle paikalle. Eikä masto edes maksa paljon, koska hyrräkin on kohtalaisen pieni.

Eikö purkkareihin kannattaisi kehittää leijoja? Sillä tavoin saisi hyödynnettyä kovemman tuulen korkealta?

Tu-uletar kirjoitti:

"Tuuli metrin männyn latvan yläpuolella on usein paljon alhaisempi kuin kymmenen metriä meren tai järven pinnan yläpuolella keskellä aavaa selkää. Näin myös silloin kun se mänty on 15 m korkea, mikä kannattaa huomioida tuulivoimalaa pystyttäessä."

Tuokin lukemistani tilastoista selvästi ilmeni. Vaikka olisi avointa, niin silti korkeammalla tuulee selvästi lujempaa. Minulle tulee 20 metrin harustettu masto muutenkin avoimelle paikalle. Eikä masto edes maksa paljon, koska hyrräkin on kohtalaisen pieni.

Eikö purkkareihin kannattaisi kehittää leijoja? Sillä tavoin saisi hyödynnettyä kovemman tuulen korkealta?

Tuo leijajuttu on jossain jo hyödynnettykin, muistaakseni. On tehty rahtilaivoihin jonkinmoisia leijantapaisia.
Normaalissa purkkarissa se voi olla vaikeasti hallittavissa.