Moi! Olen reilut 18v ''mies''. Olen yksinäinen, ei ole kavereita kuin vain koulussa, en ole kenenkään kanssa tekemisissä vapaa-aikana. Käsittääkseni ihmisen, jolla ei ole kavereita, hänen on hankala saada kavereita?
Irc-Galleriassa olen paljon, mutta kaikki siellä jotka voivat vaikuttaa kivoilta ovat n. 15 vuoden ikäluokkaa...
En ole sosiaalinen, pelkään sosiaalisia tilanteita.
Asun niin pikku kaupungissa, että täällä ei kehtaa olla missään.
Se ärsyttää kun saa jatkuvasti olla yksin;(
Irc-Galleriassa olen paljon, mutta kaikki siellä jotka voivat vaikuttaa kivoilta ovat n. 15 vuoden ikäluokkaa...
En ole sosiaalinen, pelkään sosiaalisia tilanteita.
Asun niin pikku kaupungissa, että täällä ei kehtaa olla missään.
Se ärsyttää kun saa jatkuvasti olla yksin;(
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lisäksi on sellainen tunne, että ihmiset välttelevät näitä ns.''yksinäisiä susia'', joka siis olen...:(
Siihen miksi kaveriksi ei kelpaa joku 15 vuotias on se, koska meidän ikäero tuntuu isolta kun olen täysi-ikäinen. Lisäksi heidän jutut ovat välillä ärsyttäviää ''jee ryyppäämään''tms. Lähinnä etsin naispuolista seuraa, koska miespuoliset tuntuvat ''liian julmilta'' ja lisäksi kaipaan läheisyyttä.
Että kehittäkää keskustelualueelle ominaisuus, jolla voi muokata edellisiä viestiä eikä aina tarvitsisi uutta viestiä pikkuasian takia kirjoittaa??
Ja yksi elämää rajoittava tekijä on jatkuva tinnitus hyperakusia, joten baareissa/muissa vähänkin meluisissa paikoissa en voi käydä.
Ja lisäksi ''tunnun liian nuorelta'' vuodakseni laittaa ilmoitus tänne treffipalstalle.Olisi kivaa saada joku kiva tyttö vierelle jonka kanssa puhua mistä vain ja vain olla hänen kanssaan lähekkäin:)
Yksin kuljeskelu tuolla rannan läheisyydessä tuntuu hullulta, koska sitten kaikki varmasti katsovat minuun kun olen yksin yms.
HALUAN EROON YKSINÄISYYDESTÄ;( Sitä on kestänyt jo turhan kauan!:(
Lisäksi se tuntuisi ''nololta'' jäädä ''kiinni'', että on laittanut ilmoituksen johonkin deittisivustolle... Ja tuntuu muutenkin laittaa sinne ilmoitus hullulta näin nuorena.
Juuri samanlaisia tuntemuksia, paitsi oon tyttö :P Koulus on kavereita, mutteivat pidä eivätkä kutsu ikinä mua minnekkään. Onhan mul pari hyvää kaveria, mut aina mä joudun järjestellä tapaamisia niitten kans eikä toisesta päästä kuullu mitään. Asun itsekki pienes tuppukyläs josta haluan pois nii pian kuin mahdollista, ja päästä alottaa uuen alun jonnekki muualle. Joten et oo ainnut :)
että jos asuu pienemmällä paikkakunnalla eikä koulukavereista ole muuta iloa niin vaikeaahan se on. Itselläni oli 4v sitten aivan sama tilanne ja odotin vain jotta pääsee hakemaan töitä ja vaihdoin tarkoituksella paikkakuntaa kauemmas. Enkä jäänyt odottamaan jotta työkavereista olisi muuta iloa pelkästään vaan hankin saman tien pari harrastustakin ja kun ihmiset kyselivät niin oli helppo vain sanoa jotta olin juuri muuttanut tänne, joten uusiin piireihin pääsi yllättävän hyvin mukaan. Kyllä sinullakin vielä on aikaa-usko pois, olet "nuori" vielä. Onnea vaan :)
Kyllä vaan kaipaan läheisyyttä, varsinkin kesäisin kun tosiaan on niin yksinäistä. Se tekisi itsetunnolle myös hyvää, koska minulla on erittäin huono itsetunto. Olisi kiva olla jonkun kivan tytön kanssa lähekkäin ja halata... Helpommin sanottu kuin tehty. On mulla kyllä ollut pari ihastusta, mutta tunne on ollut aina yksipuolinen, eli vastapuoli ei minusta ole kiinnostunut:/
Mistä sitä tietää millon elämä päättyy, kun sanotaan, että jokainen päivä pitäisi elää niin, kuin se olisi viimeinen:( Mutta en enään voi nauttia siitä yksinäisyyden takia.
saanko kysyä mistä päin olet?
ihan sen takia kun itsekin olen aika yksinäinen. :(
Kerro edes mistä päin Suomea olet vaikka et kaupunkia viitsisi sanoa. Itse olen 20 v. ihminen ja samanlaisia kokemuksia/ajatuksia olen minulla ollut kuin mitä kirjoittelit. Olen pari vuotta itsekin kärsinyt tinnituksesta ja pelkään kaikkia meluisia paikkoja sen takia... Jatkuvaa ärsytystä aiheuttaa se, miten välinpitämättömästi kuulon suojaamiseen suhtaudutaan ja kaltaisiani ihmisiä katsotaan kieroon ja vähätellään. Viihdyn hyvin yksikseni, mutta koen että tämä sosiaalisten suhteiden puute alkaa vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen. Olen aina kuvitellut viettäväni loppuelämäni yksin luonteeni takia, mutta jostain ihmeen syystä olen alkanut ihan viime aikoina kaipaamaan tuollaista arkista välittämistä jollaista en ole ikinä kokenut.
Asun Etelä Suomessa, pikkukylä nimeltä Heinola...
Eilenkin tutustuin yhteen arviolta 15 vuotiaaseen vaikka luulin häntä vanhemmaksi;( Liian suuri ikäero on kyllä:S
Ja se masentaa kun ei missään ole ikäistäni porukkaa... Kaikki on aina luullu mua pari vuotta nuoremmaks ennenkun olen ikäni kertonut..:/ Siksi häpeilin kertoa oikean ikäni ja joskus myös valehtelin sen vuodella alakanttiin. Ja jostain syystä mun mielestä jotkut nuo 15 vuotiaat näyttää melko vanhoilta, kun ite taas näytän joltain 16 vuotiaalta. Ehkä tuo on se syy miksi mun silmiini jotkut 15 vuotiaat vaikuttaa mun ikäsiltä...
Lisäksi harmittaa kun kaikki ovat niin sosiaalisia, ovat aina menossa sinne ja tänne kaverille ja rannalle... En usko, että kukaan huolii seurakseen yksinäistä ''miestä''.. Heti pidetään outona jos ei ole kavereita tms.
Kerronpa mikä on vieläkin pahempaa: Yksinäinen, yh ja paljon enemmän jo ikää plakkarissa. Lähentelee jo rotusyrjinnän piirteitä. Muuten samanlaista paitsi että kuljeskeltava jälkikasvun takia/perässä nolona pitkin maita ja mantuja, palloiltava aivan kuin mikään ei haittaisi lainkaan.