http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=52437&folderId=1784286&name=DLFE-11755.pdf
Lehdistötiedote 22.6.2010
Pohjoismaiset lapsiasiavaltuutetut huolissaan sijaishuollon laadunvalvonnasta
Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut ovat havainneet puutteita huostaanotettujen lasten oikeuksien toteutumisessa.
Kesäkuun alussa Kööpenhaminassa kokoontuneet valtuutetut kehottavat maidensa viranomaisia huolehtimaan, että huostaanotettujen lasten oikeudet toteutuvat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti.
Yhteisessä kannanotossaan pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut ilmaisevat huolensa sijaishuollon laadunvalvonnasta.
Sijaishuollossa asiakkaana olevat lapset tarvitsevat enemmän tietoa omista oikeuksistaan. Lapsiasiavaltuutetut haluavat esimerkiksi kohentaa huostaanotettujen lasten mahdollisuuksia tehdä kanteluita ja valituksia tilanteissa, joissa he kokevat omien oikeuksiensa tulleen loukatuiksi.
Myöskään näiden lasten yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen eivät eri pohjoismaissa aina toteudu riittävästi.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiset oikeudet koskevat myös sijaishuollossa olevia lapsia. Monet huostaanotetut lapset ovat kasvaneet väkivallan ja hyväksikäytön leimaamassa ympäristössä ja he ovat joutuneet pettymään lähellään oleviin aikuisiin kerta toisensa jälkeen.
Siksi on äärimmäisen tärkeää, että viranomaiset toimivat aktiivisesti ja oma-aloitteisesti huostaanotetun lapsen oikeuksia kunnioittavasti.
Pohjoismaissa on eroja lastensuojelun sijaishuollon järjestelyissä.
Näistä eroista huolimatta lapsiasiavaltuutetut haluavat nostaa esille kolme yhteistä vakavaa haastetta huostaanottoon liittyvissä käytännöissä lapsen oikeuksien näkökulmasta.
1) Sijaishuollon laadunvalvonnasta puuttuu lapsen oma näkökulma. Lasta itseään ei johdonmukaisesti kuulla
tarkastusten ja valvontatilanteiden yhteydessä. Tällöin yksi lapsen keskeisistä oikeuksista eli oikeus kertoa
mielipiteensä itseään koskevista asioista jää toteutumatta.
2) Lapsilla on vain vähän tietoa omista oikeuksistaan ja mahdollisuudestaan valittaa tai tehdä kanteluita
tilanteissa, joissa he kokevat oikeutensa tulleen loukatuksi. He eivät myöskään tiedä, miten kantelu tai valitus käytännössä tehdään ja kenen puoleen heidän tulisi asiassaan kääntyä. Valvontaviranomaiset eivät tiedota omasta toiminnastaan lapsille ja nuorille.
3) Oikeus koulutukseen ei toteudu yhtäläisesti kaikkien huostaanotettujen lasten osalta. Tutkimukset osoittavat, että koulunkäynti on tärkein elämänhallintaa aikuisena edistävä tekijä.
Tästä huolimatta huostaanotettujen lasten koulutuksen laatu ei aina vastaa muiden lasten saamaa koulutusta.
Eri pohjoismaista on erilaisia esimerkkejä ongelmatilanteista.
Lapsiasiavaltuutetut haluavat painottaa yhtäläistä oikeutta perusopetukseen ja muuhun
koulutukseen. Kaikissa pohjoismaissa tulee varmistaa, että huostaanotettujen ja sijaishuollossa olevien lasten oikeudet toteutuvat. Erityinen vastuu tässä on viranomaisilla, joiden vastuulla on sijaishuollon valvonta.
Kööpenhamina, 4. kesäkuuta 2010
Fredrik Malmberg, Ruotsi
Maria-Kaisa Aula, Suomi
Lisbeth Zornig Andersen, Tanska
Margrét María Sigurðardóttir, Islanti
Reidar Hjermann, Norja
______________________
Epäpätevät, riittämättömästi koulutetut lastensuojelun viranomaisena esiintyvät henkilöt ovat meillä suomessakin todella paljon vartijoina!
Jos mitään ei kuulu (sijaishuollossa olevasta lapsesta, lapselta) niin sossulainen (pi...ainen) kuvittelee suuressa viisaudessaan että lapsella on sijaishuollossa asiat ja elämä hyvin,
joten ei sossu mitään eikä ketään valvo eikä seuraa miten sijaishuolto
lastensuojelun viranomaisena esiintyvän henkilön kontolla olevia lapsia ja nuoria
kohtelee, kasvattaa.
Surkeaa, surkeasta vieläkin surkeampaa
on tilanne lastensuojelussa kokonaisuudessaan ja kaikkinensa.
Lehdistötiedote 22.6.2010
Pohjoismaiset lapsiasiavaltuutetut huolissaan sijaishuollon laadunvalvonnasta
Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut ovat havainneet puutteita huostaanotettujen lasten oikeuksien toteutumisessa.
Kesäkuun alussa Kööpenhaminassa kokoontuneet valtuutetut kehottavat maidensa viranomaisia huolehtimaan, että huostaanotettujen lasten oikeudet toteutuvat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti.
Yhteisessä kannanotossaan pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut ilmaisevat huolensa sijaishuollon laadunvalvonnasta.
Sijaishuollossa asiakkaana olevat lapset tarvitsevat enemmän tietoa omista oikeuksistaan. Lapsiasiavaltuutetut haluavat esimerkiksi kohentaa huostaanotettujen lasten mahdollisuuksia tehdä kanteluita ja valituksia tilanteissa, joissa he kokevat omien oikeuksiensa tulleen loukatuiksi.
Myöskään näiden lasten yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen eivät eri pohjoismaissa aina toteudu riittävästi.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiset oikeudet koskevat myös sijaishuollossa olevia lapsia. Monet huostaanotetut lapset ovat kasvaneet väkivallan ja hyväksikäytön leimaamassa ympäristössä ja he ovat joutuneet pettymään lähellään oleviin aikuisiin kerta toisensa jälkeen.
Siksi on äärimmäisen tärkeää, että viranomaiset toimivat aktiivisesti ja oma-aloitteisesti huostaanotetun lapsen oikeuksia kunnioittavasti.
Pohjoismaissa on eroja lastensuojelun sijaishuollon järjestelyissä.
Näistä eroista huolimatta lapsiasiavaltuutetut haluavat nostaa esille kolme yhteistä vakavaa haastetta huostaanottoon liittyvissä käytännöissä lapsen oikeuksien näkökulmasta.
1) Sijaishuollon laadunvalvonnasta puuttuu lapsen oma näkökulma. Lasta itseään ei johdonmukaisesti kuulla
tarkastusten ja valvontatilanteiden yhteydessä. Tällöin yksi lapsen keskeisistä oikeuksista eli oikeus kertoa
mielipiteensä itseään koskevista asioista jää toteutumatta.
2) Lapsilla on vain vähän tietoa omista oikeuksistaan ja mahdollisuudestaan valittaa tai tehdä kanteluita
tilanteissa, joissa he kokevat oikeutensa tulleen loukatuksi. He eivät myöskään tiedä, miten kantelu tai valitus käytännössä tehdään ja kenen puoleen heidän tulisi asiassaan kääntyä. Valvontaviranomaiset eivät tiedota omasta toiminnastaan lapsille ja nuorille.
3) Oikeus koulutukseen ei toteudu yhtäläisesti kaikkien huostaanotettujen lasten osalta. Tutkimukset osoittavat, että koulunkäynti on tärkein elämänhallintaa aikuisena edistävä tekijä.
Tästä huolimatta huostaanotettujen lasten koulutuksen laatu ei aina vastaa muiden lasten saamaa koulutusta.
Eri pohjoismaista on erilaisia esimerkkejä ongelmatilanteista.
Lapsiasiavaltuutetut haluavat painottaa yhtäläistä oikeutta perusopetukseen ja muuhun
koulutukseen. Kaikissa pohjoismaissa tulee varmistaa, että huostaanotettujen ja sijaishuollossa olevien lasten oikeudet toteutuvat. Erityinen vastuu tässä on viranomaisilla, joiden vastuulla on sijaishuollon valvonta.
Kööpenhamina, 4. kesäkuuta 2010
Fredrik Malmberg, Ruotsi
Maria-Kaisa Aula, Suomi
Lisbeth Zornig Andersen, Tanska
Margrét María Sigurðardóttir, Islanti
Reidar Hjermann, Norja
______________________
Epäpätevät, riittämättömästi koulutetut lastensuojelun viranomaisena esiintyvät henkilöt ovat meillä suomessakin todella paljon vartijoina!
Jos mitään ei kuulu (sijaishuollossa olevasta lapsesta, lapselta) niin sossulainen (pi...ainen) kuvittelee suuressa viisaudessaan että lapsella on sijaishuollossa asiat ja elämä hyvin,
joten ei sossu mitään eikä ketään valvo eikä seuraa miten sijaishuolto
lastensuojelun viranomaisena esiintyvän henkilön kontolla olevia lapsia ja nuoria
kohtelee, kasvattaa.
Surkeaa, surkeasta vieläkin surkeampaa
on tilanne lastensuojelussa kokonaisuudessaan ja kaikkinensa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei kai niitä salaisia ja suojaisia linnakkeita, yksityisiä yrityksiä, jotka usein toimivat vielä kotioloissa tai yrittäjäpariskunnan kodin yhteydessä, voi mitenkään valvoa. Lastensuojelussa tarjottavan sijaishuollon on annettu ajautua suojaan, omaan varjoisaan maailmaansa, jonne ei kriittinen katse pääse.
Ja asukkeina olevat lapsetkin eristetään kaikin mahdollin tavoin muusta maailmasta!!! Miettikää, kuinka älyttömän kiihkeästi sijaishuollossa rajoitetaan vaikkapa vain puhelimen käyttöä! Eihän huostaanotettu lapsi ja nuori saa käyttää ja omistaa edes puhelinta. Kaikista muista nykyajan viestintävälineistä (tietokone, netti) puhumattakaan.
Maria Kaisa Aula on kova hurskastelemaan. Hän itse tietää, kuinka toivottoman vaikeaa olisi mitenkään valvoa noita laitoksia ja sijaishuoltoa, jos sen annetaan toimia nykyisin normein. Sijaishuolto on aina saanut itse sanella toimintasääntönsä ja tavoitteensa. Eipä siihen ole yksikään julkishallinnon sosiaalirouva ottanut kantaa. Bisnes määrää.
Hirveää muuten, että tuo Tervolan "ämpäripää" (yleinen nimitys syntyperäisille tervolalaisille) eli Maria Kaisa Aula on valittu tällä viikolla toiselle kaudelle. Saamme kestää häntä seuraavat viisi (5) vuotta lapsiasiavaltuutettuna. Kulkee ämpäri päässään, koska ei näe eikä oikein kuulekaan mitään.
Lainaan tässä lapsiasiavaltuuten medialle toimittamaa lehdistötiedotetta (yllä):
"Sijaishuollossa asiakkaana olevat lapset tarvitsevat enemmän tietoa omista oikeuksistaan. Lapsiasiavaltuutetut haluavat esimerkiksi kohentaa huostaanotettujen lasten mahdollisuuksia tehdä kanteluita ja valituksia tilanteissa, joissa he kokevat omien oikeuksiensa tulleen loukatuiksi."
Uskomatonta! Perverssiä! Lapsiasiavaltuutet laittavat siis lapset eli alaikäiset vastuuseen laitoshoidon vääryyksistä ja kehittämisestä! Ei tätä lastensuojelun sekamelskaa ja päättömyyttä voi uskoa todeksi, mutta pakkohan se on, kun asiasta laaditaan vielä noin hieno tiedote.
Olen tuollaista kehitystä koko havainnut muuallakin lastensuojelussa. Lapsesta tehdään vastuullinen ongelmista, jotka johtuvat aikuisista (viranomaisista). Lapsesta tehdään muka "vahva" oikeudellinen toimija, ja se valta otetaan pois hänen perheeltään.
Perheinstituutiota tässä ollaan murskaamassa ja raunioittamassa. Suomalaisten pitäisi tajuta tämä.
Ja minä ihmettelen, että uskovatko Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut todella, ihan oikeasti, että lapset ja alaikäiset nuoret ryhtyvät kirjoittamaan valituksia huonosta hoidosta laitoksessaan tai sijaisvanhempiensa luona? Aivan uskomaton ajatuskin!
Mutta samaahan lastensuojelu yrittää koko ajan tehdä perheille: lapset koetetaan saada nousemaan vanhempiaan vastaan. Siihen on esimerkiksi Pesäpuu ry kehittänyt "menetelmiä", jotta sosiaalityöntekijät ja muut aikuiset viranomaiset saisivat lypsettyä lapsesta "tietoja", joita koneisto voisi käyttää vanhempia vastaan.
Mieletöntä menoa...
Minusta on sikamaista, että lastensuojelun trendinä on sälyttää lapsen harteille AIKUISILLE KUULUVIA TEHTÄVIÄ. Niin hukassa lastensuojelu on.