Minulla oli niin ihana, hellä herrasmies joka oli täydellinen mies aina niin rakastava.
Mutta sitten tuli työpaikalleni uusi työntekijä eräs mies joka sai minut ihastumaan itseensä.
Ihastuin hänen luonteeseen ja 2kuukauden tutustumisen jälkeen jätin mieheni ja päätin alkaa elämän uuden ihastuksen kanssa, mutta jo ensimmäisillä viikoilla homma alkoi tökkimään ihastus ei ollutkaan sellainen kuin oli antanut ymmärtää halusikin vain sitä yhtä asiaa ja sit pian menikin poikki.
Nyt kadun niin paljon kun jätin entiseni en tajua mikä minuun meni hänhän oli komea ja täydellinen luonteeltaan.
Nyt tiedän että en löydä mistään parempaa ja heitin elämäni parhaimman löydön pois joka rakasti minua sellaisena kuin olen.
Häntä en takaisin saa sillä sai tietää minusta ja minun ihastuksesta. Ei anna anteeksi minun tekojani. Enkä ihmettele ymmärrän häntä teinhän tosi tyhmästi ja tunteettomasti häntä kohtaan.
Varoitan kaikkia että kannattaa miettiä useammin kuin kerran ihastusten kanssa.
Mahtaakohan minulla olla kohtalotovereita?
Mutta sitten tuli työpaikalleni uusi työntekijä eräs mies joka sai minut ihastumaan itseensä.
Ihastuin hänen luonteeseen ja 2kuukauden tutustumisen jälkeen jätin mieheni ja päätin alkaa elämän uuden ihastuksen kanssa, mutta jo ensimmäisillä viikoilla homma alkoi tökkimään ihastus ei ollutkaan sellainen kuin oli antanut ymmärtää halusikin vain sitä yhtä asiaa ja sit pian menikin poikki.
Nyt kadun niin paljon kun jätin entiseni en tajua mikä minuun meni hänhän oli komea ja täydellinen luonteeltaan.
Nyt tiedän että en löydä mistään parempaa ja heitin elämäni parhaimman löydön pois joka rakasti minua sellaisena kuin olen.
Häntä en takaisin saa sillä sai tietää minusta ja minun ihastuksesta. Ei anna anteeksi minun tekojani. Enkä ihmettele ymmärrän häntä teinhän tosi tyhmästi ja tunteettomasti häntä kohtaan.
Varoitan kaikkia että kannattaa miettiä useammin kuin kerran ihastusten kanssa.
Mahtaakohan minulla olla kohtalotovereita?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin se vaan on, mutta ette te oikeen mahda hormooneillenne mitään... Ja siinä sit tippuu järki kyydistä.. otan osaa..
Oma syysi, älä siinä kitise. Ota opikses, ja jos joskus vielä jonkun hyvän löydät, niin älä petä.
..osaat ehkä toimia viisaammin. Niinhän se on, että jonkin asian tai ihmisen arvon tajuaa kunnolla vasta sitten, kun se on menetetty. Ihastuminen on ihanaa, mutta se huuma paitsi antaa myös ottaa; jostain on aina luovuttava uuden vuoksi. Joskus tässä uhkapelissä voittaa, joskus häviää. Ja kokemuksista, olivat ne sitten hyviä tai huonoja, voi aina ottaa opikseen. Tsemppiä sinulle!
Kun mikään ei riitä....haetaan aina vain parempaa ja parempaa....oho....sitten tajutaan...
eihän näin pitänyt käydä...toiset oppii virheistään,toiset taas ei koskaan....
"From the coast of gold, across the seven seas
I´m travelling on, far and wide
But now it seems, I´m just a stranger to myself
And all the things I sometimes do, it isn´t me but someone else
I close my eyes, and think of home
Another city goes by in the night
Ain´t it funny how it is, you never miss it ´till it´s gone away
And my heart is lying there, and will be ´till my dying day
Too much time on my hands
I got you on my mind, can´t ease this pain so easily
When you can´t find the words to say
it´s hard to make it trough another day
And it makes me wanna cry and throw my hands up to the sky"
-A.Smith-