Loviisassa pikasulku

Helteellä jäähdytys ei toimi. Sulaminen uhkaa. Paras mennä kellariin.

Huomasin saman ja olin ihan suu ympyräisenä kun kuuntelin niitä selityksiä siitä, mitä oli tapahtunut ja mitä ei ollut tapahtunut.

Kaiketi ydinvoimaloilla ja STUKilla on esipainettuja tiedotteita, joista kumpikin tahollaan randomilla valitsee yhden esitettäväksi, sitten toisen jne. Näin jatketaan kunnes saadaan jonkinlainen aavistus siitä, mitä siellä oikeasti tapahtui.

Harri S Burg kirjoitti:

Helteellä jäähdytys ei toimi. Sulaminen uhkaa. Paras mennä kellariin.

Loppukesällä 2003 tapahtui Keski- ja Etelä-Euroopassa n. 30000 ylimääräistä helteestä johtuvaa kuolemaa, joista valtaosa Ranskassa. Yhtenä syynä oli juuri helteen vuoksi takkuilevat ydinvoimalat, joiden vuoksi sähköverkkkin takkuili, kun sähkön kulutus oli suurempi kuin tarjonta.

Vahingosta viisastuneena ranskalaiset lupasivat kasvattaa tuulivoiman osuutta ja tehostaa hiilivoiman käyttöä sähköverkossaan. Ainakin tuulivoiman osuus kasvoikin tuon jälkeen erittäin jyrkästi.

Ilmeisesti Fortumin verkkosivut taitavat olla alhaalla, kun ei pääse katsomaan koko tiedotetta.

hyvät, huonot, rumat kirjoitti:

Ilmeisesti Fortumin verkkosivut taitavat olla alhaalla, kun ei pääse katsomaan koko tiedotetta.

"Pikasulku Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen 1-yksikössä
12.7.2010 12:53

Fortumin Loviisan yksinvoimalaitoksen 1-yksikkö on tällä hetkellä poissa
tuotannosta reaktorissa tänä aamuna 12.7.2010 klo 10.34 tapahtuneen pikasulun
vuoksi. Pikasulun aiheutti sekundääripiirin automaatioon liittynyt häiriö.
Häiriön syytä selvitetään.
...
"
http://fortum.fi/fi/news_section_item.asp?path=14020;14028;14029;25800;5533;52335


STUKin ja Fortumin uutisoinnin voi sovittaa yhteen: Fortumissa on töissä ukkeli, jonka tehtävänä on automaattisesti suorittaa pikasulku!

Vastaaja kirjoitti:

"Pikasulku Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen 1-yksikössä
12.7.2010 12:53

Fortumin Loviisan yksinvoimalaitoksen 1-yksikkö on tällä hetkellä poissa
tuotannosta reaktorissa tänä aamuna 12.7.2010 klo 10.34 tapahtuneen pikasulun
vuoksi. Pikasulun aiheutti sekundääripiirin automaatioon liittynyt häiriö.
Häiriön syytä selvitetään.
...
"
http://fortum.fi/fi/news_section_item.asp?path=14020;14028;14029;25800;5533;52335


STUKin ja Fortumin uutisoinnin voi sovittaa yhteen: Fortumissa on töissä ukkeli, jonka tehtävänä on automaattisesti suorittaa pikasulku!

Lue lisää

Fingridin mukaan Ruotsista tuli noin 1.5 GW sähköenergia Suomeen ja Venäjältä 400 MW. Norjaan ja Viroon meni Suomesta kymmeniä megawatteja.

Aika erikoinen järjestely, kun yleensä Venäjältä tulee täydellä teholla Suomeen (1400 MW Viipurista ja 70 MW Paatsjoelta). Norja (120 MW) ja Viro (350 MW) on yleensä ollut samanlaista, yleensä Suomi on vienyt Norjaan ja Viro ehkä tuonut Suomeen. Ruotsi (1600 MW 550 MW) on taas yleensä ostanut Suomesta.

hyvät, huonot, rumat kirjoitti:

Fingridin mukaan Ruotsista tuli noin 1.5 GW sähköenergia Suomeen ja Venäjältä 400 MW. Norjaan ja Viroon meni Suomesta kymmeniä megawatteja.

Aika erikoinen järjestely, kun yleensä Venäjältä tulee täydellä teholla Suomeen (1400 MW Viipurista ja 70 MW Paatsjoelta). Norja (120 MW) ja Viro (350 MW) on yleensä ollut samanlaista, yleensä Suomi on vienyt Norjaan ja Viro ehkä tuonut Suomeen. Ruotsi (1600 MW 550 MW) on taas yleensä ostanut Suomesta.

Lue lisää

Voiskohan syynä olla kesäaika, joka tyypillisesti muuttaa sähkönkulutusta ja tuotantoa?

Venäjän sähköstä vähän kyselisin. Laskin joskus vuonna 1 ja 2, että silloisten tietojeni mukaan ydinsähkön osuus Venäjältä tulevassa sähkössä olisi ollut noin 60%. Se oli muistaakseni ennenkuin putkeen lisättiin 300MW(?) hiilivoimalan tuotanto. Onko sinulla jotain tietoa ydinsähkön osuudesta tuossa putkessa?

Vastaaja kirjoitti:

Voiskohan syynä olla kesäaika, joka tyypillisesti muuttaa sähkönkulutusta ja tuotantoa?

Venäjän sähköstä vähän kyselisin. Laskin joskus vuonna 1 ja 2, että silloisten tietojeni mukaan ydinsähkön osuus Venäjältä tulevassa sähkössä olisi ollut noin 60%. Se oli muistaakseni ennenkuin putkeen lisättiin 300MW(?) hiilivoimalan tuotanto. Onko sinulla jotain tietoa ydinsähkön osuudesta tuossa putkessa?

Lue lisää

En tiedä tarkkaan tuota osuutta Viipurin(ko?) 1400 MW linkissä.

Teoriassa North-West IPS:n rakenne voisi antaa suuntaa siitä kuinka suuri osuus kullakin tuotannolla on.

Vastaaja kirjoitti:

Voiskohan syynä olla kesäaika, joka tyypillisesti muuttaa sähkönkulutusta ja tuotantoa?

Venäjän sähköstä vähän kyselisin. Laskin joskus vuonna 1 ja 2, että silloisten tietojeni mukaan ydinsähkön osuus Venäjältä tulevassa sähkössä olisi ollut noin 60%. Se oli muistaakseni ennenkuin putkeen lisättiin 300MW(?) hiilivoimalan tuotanto. Onko sinulla jotain tietoa ydinsähkön osuudesta tuossa putkessa?

Lue lisää

Kaasua sieltä tuodaan putkessa.Taitaa olla jakelutekniikat sekaisin.

Vai putkessa ! kirjoitti:

Kaasua sieltä tuodaan putkessa.Taitaa olla jakelutekniikat sekaisin.

sähkötekniikkaa varmaan.

Se siitä kirjoitti:

sähkötekniikkaa varmaan.

että uskooko lukijat kaiken soosin mitä palstalle laitetaan.

Kaasukaapeli kirjoitti:

että uskooko lukijat kaiken soosin mitä palstalle laitetaan.

Onkohan tuo putkessa oleva sähkö nestemäisessä muodossa?

oliko tuo STUKin, Fortumin, vai jonkun muun totuus tapahtuneesta? Sen verran ristiriitaisia juttuja tuli, että ei ole ihan helppo uskoa mitään todeksi. Pääasia tietenkkin on, että ei vielä posahtanut. kun en ole oikein valmistautunut äkkievakkoon :)

Vastaaja kirjoitti:

oliko tuo STUKin, Fortumin, vai jonkun muun totuus tapahtuneesta? Sen verran ristiriitaisia juttuja tuli, että ei ole ihan helppo uskoa mitään todeksi. Pääasia tietenkkin on, että ei vielä posahtanut. kun en ole oikein valmistautunut äkkievakkoon :)

Lue lisää

vastustajilla olevan argumentit vähissä..voi voi...

Vastaaja kirjoitti:

oliko tuo STUKin, Fortumin, vai jonkun muun totuus tapahtuneesta? Sen verran ristiriitaisia juttuja tuli, että ei ole ihan helppo uskoa mitään todeksi. Pääasia tietenkkin on, että ei vielä posahtanut. kun en ole oikein valmistautunut äkkievakkoon :)

Lue lisää

sehän posahti just! Vai miten se oli...

Vastaaja kirjoitti:

oliko tuo STUKin, Fortumin, vai jonkun muun totuus tapahtuneesta? Sen verran ristiriitaisia juttuja tuli, että ei ole ihan helppo uskoa mitään todeksi. Pääasia tietenkkin on, että ei vielä posahtanut. kun en ole oikein valmistautunut äkkievakkoon :)

Lue lisää

Tämänhetkiset julkaistut tiedotteet:

STUK:
http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ajankohtaista_ydinturvallisuus/ajankohtaiset_uutinen/fi_FI/uutinen12072010/

Fortum:
http://fortum.fi/fi/news_section_item.asp?path=14020;14028;14029;25800;5533;52337

Pikahavainto: sekoilu "automaattinen/manuaalinen" pikasulku näyttää loppuneen. Aika jännä juttu, että tuollaisesta asiasta voidaan kertoa erilailla toiminnan harjoittajan ja toiminnan valvojan sivuilla.

Fortum sanoo jatkavansa tapaukseen liittymien havaintojen selvittelyä ennen laitoksen uudelleenkäynnistämistä.

Vastaaja kirjoitti:

Tämänhetkiset julkaistut tiedotteet:

STUK:
http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ajankohtaista_ydinturvallisuus/ajankohtaiset_uutinen/fi_FI/uutinen12072010/

Fortum:
http://fortum.fi/fi/news_section_item.asp?path=14020;14028;14029;25800;5533;52337

Pikahavainto: sekoilu "automaattinen/manuaalinen" pikasulku näyttää loppuneen. Aika jännä juttu, että tuollaisesta asiasta voidaan kertoa erilailla toiminnan harjoittajan ja toiminnan valvojan sivuilla.

Fortum sanoo jatkavansa tapaukseen liittymien havaintojen selvittelyä ennen laitoksen uudelleenkäynnistämistä.

Lue lisää

Nord Pool Spot AS:n mukaan virtaus on alentunut, Ruotsi-Suomi on tänään alimmillaan 1003 MWh/h ja ylimmillään 1953 MWh/h. Viro-Suomi tilanne on 51 ja 209 MWh/h sekä Suomi-Viro 18.1 ja 176.3 MWh/h.

Kapasiteetit (edelleen alimmillaan ja ylimmillään):
- Ruotsi-Suomi 1953 ja 2000 MWh/h
- Suomi-Ruotsi 1600 ja 1647 MWh/h
- Viro-Suomi 143 ja 262 MWh/h
- Suomi-Viro 252 ja 252 MWh/h

Hintatasokin on koko järjestelmässä (DK1, DK2, EE, FI, NO1, NO2, NO3, NO4, NO5 ja SE) 48.48 €/MWh.

Halvinta sähköenergia on tänään alueilla NO1, NO2, NO4 ja NO5 (48 €/MWh) ja kalleinta alueilla EE ja FI (122.27 €/MWh).

...

Hyvä, että on pudonnut eilisiltä huipuilta.

Aurinkoenergiaa kirjoitti:

Nord Pool Spot AS:n mukaan virtaus on alentunut, Ruotsi-Suomi on tänään alimmillaan 1003 MWh/h ja ylimmillään 1953 MWh/h. Viro-Suomi tilanne on 51 ja 209 MWh/h sekä Suomi-Viro 18.1 ja 176.3 MWh/h.

Kapasiteetit (edelleen alimmillaan ja ylimmillään):
- Ruotsi-Suomi 1953 ja 2000 MWh/h
- Suomi-Ruotsi 1600 ja 1647 MWh/h
- Viro-Suomi 143 ja 262 MWh/h
- Suomi-Viro 252 ja 252 MWh/h

Hintatasokin on koko järjestelmässä (DK1, DK2, EE, FI, NO1, NO2, NO3, NO4, NO5 ja SE) 48.48 €/MWh.

Halvinta sähköenergia on tänään alueilla NO1, NO2, NO4 ja NO5 (48 €/MWh) ja kalleinta alueilla EE ja FI (122.27 €/MWh).

...

Hyvä, että on pudonnut eilisiltä huipuilta.

Lue lisää

Production failure
Follow-up
Message Time: 13.07.10 hour 11:17
Decision Time: 13.07.10 hour 11:14
Published: 13.07.10 hour 11:17

Company: Fortum Power and Heat OY
Affected area(s): FI
Station: Loviisa
Production/Consumption: Production
Affected unit(s): B1
Type of fuel(s): Nuclear

Installed effect (MW): 485

Available Production during event (MW): 0


Event start: 12.07.10 hour 09:34
Event stop: 13.07.10 hour 13:00
Event status: Open

Remarks/Additional information:

Aurinkoenergiaa kirjoitti:

Production failure
Follow-up
Message Time: 13.07.10 hour 11:17
Decision Time: 13.07.10 hour 11:14
Published: 13.07.10 hour 11:17

Company: Fortum Power and Heat OY
Affected area(s): FI
Station: Loviisa
Production/Consumption: Production
Affected unit(s): B1
Type of fuel(s): Nuclear

Installed effect (MW): 485

Available Production during event (MW): 0


Event start: 12.07.10 hour 09:34
Event stop: 13.07.10 hour 13:00
Event status: Open

Remarks/Additional information:

Lue lisää

"Start up delayed due to technical problems."
- 13. heinäkuuta 2010, 9:14:00

"Expected back today at 13:00."
- 13. heinäkuuta 2010, 12:17:00

Aurinkoenergiaa kirjoitti:

"Start up delayed due to technical problems."
- 13. heinäkuuta 2010, 9:14:00

"Expected back today at 13:00."
- 13. heinäkuuta 2010, 12:17:00

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/loviisan_ydinvoimalan_ykkosyksikko_toimintaan_jalleen_1828994.html
Loviisan ydinvoimalan ykkösyksikkö toimintaan jälleen

Aurinkoenergiaa kirjoitti:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/loviisan_ydinvoimalan_ykkosyksikko_toimintaan_jalleen_1828994.html
Loviisan ydinvoimalan ykkösyksikkö toimintaan jälleen

Lue lisää

Käyttörajoitettu korjausaika pitkäksi kun piti sammuttaa reaktori ja sitä kautta molemmat turbiinit.

nyt.Normaali vikatilanteen hoito.Se siitä,duunit jatkuu.

Vastaaja kirjoitti:

oliko tuo STUKin, Fortumin, vai jonkun muun totuus tapahtuneesta? Sen verran ristiriitaisia juttuja tuli, että ei ole ihan helppo uskoa mitään todeksi. Pääasia tietenkkin on, että ei vielä posahtanut. kun en ole oikein valmistautunut äkkievakkoon :)

Lue lisää

Pysyikö edes housut kuivina ja tarvittiinkos kriisiapua.Mutta toiset jatkaa nyt duunia.

Luxury kirjoitti:

Käyttörajoitettu korjausaika pitkäksi kun piti sammuttaa reaktori ja sitä kautta molemmat turbiinit.

"Käyttörajoitettu korjausaika"

Enpä muista kuulleeni tuota termiä aiemmin. Mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa, ja onko se kovinkin tavsllinen ydinvoimaloissa ja muissa voimaloisa?

Se siitä kirjoitti:

Pysyikö edes housut kuivina ja tarvittiinkos kriisiapua.Mutta toiset jatkaa nyt duunia.

Joillekin ydinvoimalaonnettomuus voi tarkoittaa sitä, että aikaa pelastautua on noin puoli tuntia. Silloin on parasta olla tärkemmät kamat hyvässä järjestyksessä mukaan otettavaksi.

Vastaaja kirjoitti:

Joillekin ydinvoimalaonnettomuus voi tarkoittaa sitä, että aikaa pelastautua on noin puoli tuntia. Silloin on parasta olla tärkemmät kamat hyvässä järjestyksessä mukaan otettavaksi.

Lue lisää

Tuo aika riippuu vähän tiedotuspolitiikasta. Jos ydin alkaa sulamaan, niin veikkaanpa, että hätäjäähdytysjärjestelmään vielä luotetaan, eikä evakuointikäskyä lähialueille anneta. Hyvä esimerkki on nimeomaan Harrisburg, jossa ei ollut edes varmuutta tilanteesta, mutta evakuointikehoitus annettiin silti erittäin myöhään ja sekin koski vain raskaana olevia naisia ja lapsia.

Eli loviisan olessa kyseessä loviisalaisille jäisi tuskin kymmentä minuuttia pidempää aikaa, jos ytimen sulaessa tapahtuisi räjähdys, joka tuhoaisi reaktorin suojakuoren. Huonolla tuurilla Helsingillekin jäisi vain tunti aikaa.

Toisaalta jos ytimen alkaessa sulaa annettaisiin välittömästi evakuointikehoitus, voisi aikaa olla jopa 1-2 tuntia tehdä evakuointi Loviisassa ja Helsingillekin jäisi vielä vähintään tunti lisää, eli parhaassa tapauksessa 3 tuntia tai vieläkin enemmän, riippuen tuulen suunnasta ja nopeudesta

Tuskin mitään evakuointikäskyää edes koskaan tulisi. Ihmiset käskettäisiin sisätiloihin, ilmastoinnit ja tuuletusrtäppänät tukkoon, radio päälle ja jodi-tabletti kielen alle.

Suojeluvastaava kirjoitti:

Tuo aika riippuu vähän tiedotuspolitiikasta. Jos ydin alkaa sulamaan, niin veikkaanpa, että hätäjäähdytysjärjestelmään vielä luotetaan, eikä evakuointikäskyä lähialueille anneta. Hyvä esimerkki on nimeomaan Harrisburg, jossa ei ollut edes varmuutta tilanteesta, mutta evakuointikehoitus annettiin silti erittäin myöhään ja sekin koski vain raskaana olevia naisia ja lapsia.

Eli loviisan olessa kyseessä loviisalaisille jäisi tuskin kymmentä minuuttia pidempää aikaa, jos ytimen sulaessa tapahtuisi räjähdys, joka tuhoaisi reaktorin suojakuoren. Huonolla tuurilla Helsingillekin jäisi vain tunti aikaa.

Toisaalta jos ytimen alkaessa sulaa annettaisiin välittömästi evakuointikehoitus, voisi aikaa olla jopa 1-2 tuntia tehdä evakuointi Loviisassa ja Helsingillekin jäisi vielä vähintään tunti lisää, eli parhaassa tapauksessa 3 tuntia tai vieläkin enemmän, riippuen tuulen suunnasta ja nopeudesta

Tuskin mitään evakuointikäskyää edes koskaan tulisi. Ihmiset käskettäisiin sisätiloihin, ilmastoinnit ja tuuletusrtäppänät tukkoon, radio päälle ja jodi-tabletti kielen alle.

Lue lisää

"Eli loviisan olessa kyseessä loviisalaisille jäisi tuskin kymmentä minuuttia pidempää aikaa, jos ytimen sulaessa tapahtuisi räjähdys, joka tuhoaisi reaktorin suojakuoren. Huonolla tuurilla Helsingillekin jäisi vain tunti aikaa."

Tuo tapahtuu niin pienellä todennäköisyydellä, ettei siihen kannata kenenkään varautua millään tavoin - paitsi tietenkin niin, että sellaisia laitoksia ei rakenneta tai henkilötasolla kieltaytymällä asumasta niin lähellä ydinvoimalaa. Realistista on varautua siihen, että lähiseudun asukkailla on vähintään puoli tuntia aikaa.

Aiheesta olen jo avannut keskustelun:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9182086
(Ydinonnettomuus - paljonko aikaa?)

Lienee syytä jatkaa keskustelua siitä aiheessa tuossa ketjussa. Aihe tuli vain taas mieleeni, kun jokainen käynnistys, mm. huoltokatkon jälkeen, on ydionvoimalalle riskitilanne. Silloin tulee usein häiriötilanteita.

Vastaaja kirjoitti:

"Eli loviisan olessa kyseessä loviisalaisille jäisi tuskin kymmentä minuuttia pidempää aikaa, jos ytimen sulaessa tapahtuisi räjähdys, joka tuhoaisi reaktorin suojakuoren. Huonolla tuurilla Helsingillekin jäisi vain tunti aikaa."

Tuo tapahtuu niin pienellä todennäköisyydellä, ettei siihen kannata kenenkään varautua millään tavoin - paitsi tietenkin niin, että sellaisia laitoksia ei rakenneta tai henkilötasolla kieltaytymällä asumasta niin lähellä ydinvoimalaa. Realistista on varautua siihen, että lähiseudun asukkailla on vähintään puoli tuntia aikaa.

Aiheesta olen jo avannut keskustelun:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9182086
(Ydinonnettomuus - paljonko aikaa?)

Lienee syytä jatkaa keskustelua siitä aiheessa tuossa ketjussa. Aihe tuli vain taas mieleeni, kun jokainen käynnistys, mm. huoltokatkon jälkeen, on ydionvoimalalle riskitilanne. Silloin tulee usein häiriötilanteita.

Lue lisää

" "Eli loviisan olessa kyseessä loviisalaisille jäisi tuskin kymmentä minuuttia pidempää aikaa, jos ytimen sulaessa tapahtuisi räjähdys, joka tuhoaisi reaktorin suojakuoren. Huonolla tuurilla Helsingillekin jäisi vain tunti aikaa."
Tuo tapahtuu niin pienellä todennäköisyydellä, ettei siihen kannata kenenkään varautua millään tavoin "
Olet oikeassa. Tarkemmin sanoen, todennäköisyys tuollaiseen räjähdykseen on tasan nolla, joten ympäristön asukkaiden ei siihen kannata varautua mitenkään.

Vastaaja kirjoitti:

"Eli loviisan olessa kyseessä loviisalaisille jäisi tuskin kymmentä minuuttia pidempää aikaa, jos ytimen sulaessa tapahtuisi räjähdys, joka tuhoaisi reaktorin suojakuoren. Huonolla tuurilla Helsingillekin jäisi vain tunti aikaa."

Tuo tapahtuu niin pienellä todennäköisyydellä, ettei siihen kannata kenenkään varautua millään tavoin - paitsi tietenkin niin, että sellaisia laitoksia ei rakenneta tai henkilötasolla kieltaytymällä asumasta niin lähellä ydinvoimalaa. Realistista on varautua siihen, että lähiseudun asukkailla on vähintään puoli tuntia aikaa.

Aiheesta olen jo avannut keskustelun:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9182086
(Ydinonnettomuus - paljonko aikaa?)

Lienee syytä jatkaa keskustelua siitä aiheessa tuossa ketjussa. Aihe tuli vain taas mieleeni, kun jokainen käynnistys, mm. huoltokatkon jälkeen, on ydionvoimalalle riskitilanne. Silloin tulee usein häiriötilanteita.

Lue lisää

"Tuo tapahtuu niin pienellä todennäköisyydellä, ettei siihen kannata kenenkään varautua millään tavoin - paitsi tietenkin niin, että sellaisia laitoksia ei rakenneta tai henkilötasolla kieltaytymällä asumasta niin lähellä ydinvoimalaa. Realistista on varautua siihen, että lähiseudun asukkailla on vähintään puoli tuntia aikaa."

Tarkoitatko harvoin, vai tarkoitatko, että höyryräjähdyksen todennäköisyys ytimen sulamisen yhteydessä olisi jotenkin epätodennäköistä?

Wash 1400 raportti pitää melko todennäköisenä sitä, että reaktorin suojarakennus menetetään ytimen sulamisen yhteydessä. Raportti on toki vanha, Loviisan ikäluokkaa, mutta vanhoja ovat meidän ydinprutkummekin, enimmäkseen.

Suoleluvastaava kirjoitti:

"Tuo tapahtuu niin pienellä todennäköisyydellä, ettei siihen kannata kenenkään varautua millään tavoin - paitsi tietenkin niin, että sellaisia laitoksia ei rakenneta tai henkilötasolla kieltaytymällä asumasta niin lähellä ydinvoimalaa. Realistista on varautua siihen, että lähiseudun asukkailla on vähintään puoli tuntia aikaa."

Tarkoitatko harvoin, vai tarkoitatko, että höyryräjähdyksen todennäköisyys ytimen sulamisen yhteydessä olisi jotenkin epätodennäköistä?

Wash 1400 raportti pitää melko todennäköisenä sitä, että reaktorin suojarakennus menetetään ytimen sulamisen yhteydessä. Raportti on toki vanha, Loviisan ikäluokkaa, mutta vanhoja ovat meidän ydinprutkummekin, enimmäkseen.

Lue lisää

Kohta kuitataan tsernobililla jne.Näitähän on jo ollut.

Vastaaja kirjoitti:

"Käyttörajoitettu korjausaika"

Enpä muista kuulleeni tuota termiä aiemmin. Mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa, ja onko se kovinkin tavsllinen ydinvoimaloissa ja muissa voimaloisa?

Lue lisää

se tarkoittaa sitä, että laitos on pois tuotannosta korjauksen ajan?

Jos sinun mummopyörästä puhkeaa kumi, niin se on pois käytöstä korjauksen ajan. Jos et sitten ajele pelkällä vanteella. Se ei olisi avuttomalta viherpiiperöltä mikään suuri ihme.

Se siitä kirjoitti:

nyt.Normaali vikatilanteen hoito.Se siitä,duunit jatkuu.

Miten koestetaan eristysventtiili ???? :D:D:D:D:D:D no sulkemalla se :D:D:D:D ja joka viikko :D:D:D:D yllättävän tasanen on käppyrä kun joka viikko testataan laitteita :D:D:D

Suoleluvastaava kirjoitti:

"Tuo tapahtuu niin pienellä todennäköisyydellä, ettei siihen kannata kenenkään varautua millään tavoin - paitsi tietenkin niin, että sellaisia laitoksia ei rakenneta tai henkilötasolla kieltaytymällä asumasta niin lähellä ydinvoimalaa. Realistista on varautua siihen, että lähiseudun asukkailla on vähintään puoli tuntia aikaa."

Tarkoitatko harvoin, vai tarkoitatko, että höyryräjähdyksen todennäköisyys ytimen sulamisen yhteydessä olisi jotenkin epätodennäköistä?

Wash 1400 raportti pitää melko todennäköisenä sitä, että reaktorin suojarakennus menetetään ytimen sulamisen yhteydessä. Raportti on toki vanha, Loviisan ikäluokkaa, mutta vanhoja ovat meidän ydinprutkummekin, enimmäkseen.

Lue lisää

Tuo Wash 1400-raportti taitaa olla vuodelta 1975. Nykyisin rakennettavat ydinvoimalat ovat paljon turvallisempia kuin raportin kohteina olleet ennen vuotta 1975 valmistuneet ydinvoimalat, joten tuon vanhentuneen raportin tuloksiin ei ole paljon luottamista.
Loviisan voimalaloidenkin (vaikka ovat 1970-luvulta) suojakuoret kestävät, vaikka reaktorin ydin sulaisi.
Sevyyden vuoksi voi todeta, että maailmalla, mutta ei Suomessa, on vanhoja käytössä olevia ydinvoimaloita, joissa ei ole suojakuorta.

9+6 kirjoitti:

Miten koestetaan eristysventtiili ???? :D:D:D:D:D:D no sulkemalla se :D:D:D:D ja joka viikko :D:D:D:D yllättävän tasanen on käppyrä kun joka viikko testataan laitteita :D:D:D

Lue lisää

tehdä testit ilman ulkopuolisten "neuvoja".

Suoleluvastaava kirjoitti:

"Tuo tapahtuu niin pienellä todennäköisyydellä, ettei siihen kannata kenenkään varautua millään tavoin - paitsi tietenkin niin, että sellaisia laitoksia ei rakenneta tai henkilötasolla kieltaytymällä asumasta niin lähellä ydinvoimalaa. Realistista on varautua siihen, että lähiseudun asukkailla on vähintään puoli tuntia aikaa."

Tarkoitatko harvoin, vai tarkoitatko, että höyryräjähdyksen todennäköisyys ytimen sulamisen yhteydessä olisi jotenkin epätodennäköistä?

Wash 1400 raportti pitää melko todennäköisenä sitä, että reaktorin suojarakennus menetetään ytimen sulamisen yhteydessä. Raportti on toki vanha, Loviisan ikäluokkaa, mutta vanhoja ovat meidän ydinprutkummekin, enimmäkseen.

Lue lisää

kai vastauksestani käy ilmi, että alle puolen tunnin varoajan tapahtumat on harvinaisia.

Aiheesta on jo avattu keskustelu:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9182086
(Ydinonnettomuus - paljonko aikaa?)

nolla=nolla kirjoitti:

Tuo Wash 1400-raportti taitaa olla vuodelta 1975. Nykyisin rakennettavat ydinvoimalat ovat paljon turvallisempia kuin raportin kohteina olleet ennen vuotta 1975 valmistuneet ydinvoimalat, joten tuon vanhentuneen raportin tuloksiin ei ole paljon luottamista.
Loviisan voimalaloidenkin (vaikka ovat 1970-luvulta) suojakuoret kestävät, vaikka reaktorin ydin sulaisi.
Sevyyden vuoksi voi todeta, että maailmalla, mutta ei Suomessa, on vanhoja käytössä olevia ydinvoimaloita, joissa ei ole suojakuorta.

Lue lisää

http://stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/loviisa/fi_FI/loviisa_turvajarjestelmat/
" Loviisan ydinvoimalaitoksen suojarakennus on jäälauhduttimilla (9) varustettu terässuojarakennus (8), jota ympäröi ulompi betoninen suojarakennus. Jäälauhduttimien tarkoituksena on alentaa suojarakennuksen painetta mahdollisessa primääripiirin vuototilanteessa lauhduttamalla primääripiiristä vapautuvaa höyryä. Lisäksi painetta voidaan alentaa suojarakennuksen sisä- ja ulkopuolisella ruiskutusjärjestelmällä (11 ja 12).

Reaktorisydämen vaurioituessa syntyy vetyä polttoaineen ylikuumentuneen suojakuoren ja veden välisessä reaktiossa. Vety voisi aiheuttaa paloja tai räjähdyksiä suojarakennuksessa ja vaarantaa sen eheyden. Loviisassa vetyä hallitaan varmistamalla vedyn syttyminen jo pieninä pitoisuuksina sytytysjärjestelmän avulla (10).

tää on tätä kirjoitti:

tehdä testit ilman ulkopuolisten "neuvoja".

Kyl se nyt on vaan nin ettei pikasulkuja tai eristysventtiileitä testata käynnin aikana.
Johan sen pitäs vastaajankin tajuta ettei tuossa selityksessä ole mitään tolkkua.

Illuk20 kirjoitti:

Kyl se nyt on vaan nin ettei pikasulkuja tai eristysventtiileitä testata käynnin aikana.
Johan sen pitäs vastaajankin tajuta ettei tuossa selityksessä ole mitään tolkkua.

Lue lisää

..että eristysventtiileissä on erityinen koestusventtiili, jonka avulla määräaikaiskokeet voidaan tehdä niin, että venttiili ei mene kiinni asti. Ja siinä olisi nyt ollut toimintahäiriö, jonka takia venttiili meni ensin kiinni ja sitten auki. Tämmöisen kuvan uutisoinnista saa, jos yhtään ymmärtää voimalaitostekniikan päälle. Eli väärä venttiili liikkui ja väärällä tavalla, ja seurauksena oli suojausrajan ylittävä häiriö yhden höyrystimen pinnassa.

Ja sillä, että menikö laitos pikasulkuun suoraan automatiikan ajamana vai ehtikö ohjaajat painaa sen käsin, ei käytännössä ole mitään väliä. Jos eivät olisi painaneet, niin automatiikka olisi sen tehnyt muutamaa sekuntia myöhemmin. Ymmärtämättömät toimittajat vaan puuttuivat yhteen mitättömään yksityiskohtaan, jonka haastateltavat ovat yrittäneet kertoa tarpeeksi yksinkertaisesti, mahdollisesti vähän mutkia oikoen. Monimutkaisen tapahtuman pelkistäminen yleisölle kelpaavaksi uutiseksi ei ole mikään helppo homma, ja väkisin siinä jää 99 % yksityiskohdista ulkopuolelle, kun lukijoille ei olisi mitään hyötyä kertoa siitä, mikä venttiili liikkui missäkin vaiheessa ja miten. Uutisen perusteella ei yleensä liikoja kannata liikoja spekuloida tapahtumien yksityiskohdista, kun juttu on jo ehtinyt kulkea sen verran monen asiasta ymmärtämättömän välikäden kautta.

Nyt kun sitä laitosta ei ihminen pysäytä ellei käsketä.

Kyseessä oikeesti ohjauspiirin valintakykin.Katkaisimia käytetään suurjännitteillä tai suurien kuormien olleessa kyseessä.Yrittäkäämme kiihkoissamme pysyä edes tosiasioissa.

tää on tätä kirjoitti:

Kyseessä oikeesti ohjauspiirin valintakykin.Katkaisimia käytetään suurjännitteillä tai suurien kuormien olleessa kyseessä.Yrittäkäämme kiihkoissamme pysyä edes tosiasioissa.

Lue lisää

se valintakytkinvika automaattisen ohjauksen?

sähköinensetä kirjoitti:

se valintakytkinvika automaattisen ohjauksen?

Ihan tavanomaiselta toiminnalta.
Vika on mahdollisesti huomattu jopa 1 kk sitten mutta laitosta on vain käytetty tekemällä 3 vrk käyttörajoitustyölupia peräperään aina siten että ns vika olisi poistunut itsestään kunnes taas seuraavana aamuna mestari on lähettänyt uuden viklistan sämpylä oopperanpureskeltavaksi. Kukaan ei halua pysäyttää koneita kun rahaa tulee ja huoltoseisakki on lähellä.
Faktaa fai fiktioo , ken tukehtuu sämpyläänsä tietää kyllä vastauksen XD