Joo, täällä jotkut valittaa kun oma koira ei tunnu välittävän isännästään tarpeeksi ja vieraat ihmiset kiinnostavat enemmän.
Minulla tilanne on juuri toistepäin eli reilu vuoden ikäinen , muuten aivan suloinen kaveri, pyörii jopa hermostuttavan paljon ympärilläni ja hakee koko ajan huomiota. Teemme monta kunnon lenkkiä päivässä, koira on yleensä aina mukana kylässä ja usein asioillanikin. Eläkeläisenä olen muutenkin paljon kotona, joten se ei juuri yksin joudu olemaan.
Kotona koira tulee jatkuvasti viereeni ja kerjää rapsutusta. Sitten kävellessäni huoneesta toiseen se heittäytyy koko ajan eteeni selälleen ja kerjää taas sitä rapsutusta. Annan taatusti sille tarpeeksi aikaa, mutta se käy todella hermon päälle välillä, kun koira hakee koko ajan sitä huomiota.
Hurtta on muuten melkeinpä täydellinen, ei hauku, ei rähise, oli sisäsiisti heti tullessaan, on sosiaalinen muita ihmisä ja koiria kohtaan, mutta tuo huomionkipeys menee kertakaikkiaan överiksi.
Löytyykö hyviä neuvoja ?
Minulla tilanne on juuri toistepäin eli reilu vuoden ikäinen , muuten aivan suloinen kaveri, pyörii jopa hermostuttavan paljon ympärilläni ja hakee koko ajan huomiota. Teemme monta kunnon lenkkiä päivässä, koira on yleensä aina mukana kylässä ja usein asioillanikin. Eläkeläisenä olen muutenkin paljon kotona, joten se ei juuri yksin joudu olemaan.
Kotona koira tulee jatkuvasti viereeni ja kerjää rapsutusta. Sitten kävellessäni huoneesta toiseen se heittäytyy koko ajan eteeni selälleen ja kerjää taas sitä rapsutusta. Annan taatusti sille tarpeeksi aikaa, mutta se käy todella hermon päälle välillä, kun koira hakee koko ajan sitä huomiota.
Hurtta on muuten melkeinpä täydellinen, ei hauku, ei rähise, oli sisäsiisti heti tullessaan, on sosiaalinen muita ihmisä ja koiria kohtaan, mutta tuo huomionkipeys menee kertakaikkiaan överiksi.
Löytyykö hyviä neuvoja ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos koira sitä hakee, niin älä kiinnitä mitään huomiota, mutta anna sitä omasta aloitteestasi. Totuta koira siihen, että et ole aina lähellä. Että on muitakin ihmisiä, joiden kanssa on kivaa, ja joskus pitää olla yksinkin. Vaikka voisitkin, niin älä tee koiralle sitä karhunpalvelusta, että se ei pärjää ilman läsnäoloasi. Voit vaikkapa sairastua.
Meidän lahkeissa pyörijää on ihan tietoisesti opetettu pois siitä. Koska tiedän, että jossain vaiheessa on kuitenkin koiran selvittävä ilman minua. Hoidossa oloa opetellaan. Alkaen ihan parista tunnista vieraassa paikassa, alkuun minä olin mukana, mutta nykyään en.
En suosittele mitään varsinaisia jääkausia. Ainoastaan sitä, että koira ei saa sitä huomiota aina halutessaan. Esim. kotiintullessa, huomio ei tule ylenpalttisesti heti ovella, vaan aina ensin riisun takin ja kengät, vien käsilaukun keittiöön, ja vasta sitten, lyhyt tervehdys. Ja niin edelleen. Jos koira hakee huómiota jatkuvasti, ei sitä pidä tukea. Jos se tulee kerjäämään sitä, niin älä anna. Laita koira ansaitsemaan herkut. Älä helly katseen edessä. Ansaitseminen voi olla jotain tosi helppoa, kuten vaikka selkeä odottaminen, ennen kuin herkun saa. Ruokakuppi maahan, koira istuu ja odottaa, kunnes saa luvan mennä kupille. Herkkuja ei jaella pöydästä, vaan aina kuppiin, tai hyvän suorituksen jälkeen jne...
Mitä teet sen kanssa muuten kuin kyläilet, rapsuttelet ja ulkoilet?
Jospa aktivoisit koiraa? Eli opeta sille temppuja, tokoa, agi, makkarajäkeä, etsintää, hakua, tms, ihan pienestikin voi opettaa, aivotyöskentely väsyttää koiraa paljon paremmin kuin liikunta. Uskoisin, että koirasi on tylsistynyt ja kun ei ole muuta tekemistä, niin s ekerjää huomiota. Huomaan omista koiristani, että pienikin harjoittelu, niin nukkuvat sen päälle tyytyväisinä. Tietävät, että saavat huomiota ja tekemistä ajallaan, niin ottavat ilon irti rauhoittumishetkistä ja ovatkin levon tarpeessa.